2009-01-29 IL: Imaami - Maahanmuuttajanuoret tarvitsevat julkkisesikuvia

[M.K.Korpela]

Arajärven raportin pohjalta keväällä työnsä aloittava kotouttamislainsäädännön uudistustyöryhmä luultavasti ehdottaa virkamiesruotsin (tai suomen) vaatimuksen poistamista, mutta vain maahanmuuttajilta heihin sovellettavalla yksilökohtaisella menettelyllä. Lisäksi kansalaisuuteen vaaditun kielikokeen vaatimuksia tullaan lieventämään. Suomessa ei siis uussuomalaisten tarvitse jatkossa osata keskinkertaistakaan suomea, mutta muilta suomalaisilta vaaditaan edelleen ruotsin kielen opiskelua ja osaamista.

Arajärven raportin sivulla 95 sanotaan:

Kotoutumisen ja työllistymisprosessin olennaisena sisältönä on suomen tai ruotsin kielen sellainen oppiminen, joka takaa aluksi edellytykset selviytyä jokapäiväisestä elämisestä sekä näissä suhteissa tarpeelliset kulttuuriset taidot.
Toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuuden varmistamiseksi on perusteltua suorittaa ensin maahanmuuttajan kielenosaaminen ja ammattitaito soveltuvin näyttökokein. Opetus on aloitettava kotoutumispolun alussa ja sen jatko rakentuu aina saavutetulle tasolle. Jos maahanmuuttajan tarve yhteiskuntaan ja kulttuuriin integroitumiseen on vähäinen, voidaan se kytkeä kokonaisuudessaan suomen kielen alkeiden opettamiseen mahdollisuuksien mukaan osana muuta toimintaa.

Kursiivilla kirjoitettu on itse asiassa aika lupaavaa , mutta tämä kaadetaan lihavoidulla.

opettamiseen mahdollisuuksien mukaan osana muuta toimintaa. = jos aikaa jää niin vähän sieltä täältä muun sähläyksen ohella.

Tämä on oikeastaan koko raportin ydinkohta mitä kielitaitoon tulee - kielitaitovaatimusten löysentäminen on PKn tavoite välillä lupaavista sanakäänteistä huolimatta.

[Lemmy]

Myöhemmin opettajat ovat kertoneet, että Zlatanista onkin ollut haittaa. Kun nuorimies lintsaa oppitunnilta ja räkii sen sijaan pelikentällä puhuttelusta on vielä vähemmän hyötyä kuin ennen.

Mun mielestäni muija joka opiskelee lukiossa, yliopistossa farmakologiaa ja on jopa maksanut asuntovelkansa pois olisi kiljuskineillekkin esikuvaksi.

[Kimble]

Tässä vastaava sunnuntaihyysärin juttu digilehdestä syyhkittynä:

Imaami jäi lukkojen taa
Kun Abdoul-Majid Tahirou-Varjonen tuli Suomeen, hän ei ymmärtänyt, miksi huoltomiehelle piti maksaa oven avaamisesta. Nyt hän tietää – ja kertoo sen muillekin maahanmuuttajille.

Katja Martelius

helsingin sanomat (1.2.2009)

Lehdistötilaisuudessa pöydän takana istuu kolme pukuherraa. Kaksi heistä on eurooppalaisia ja yksi syntyperältään afrikkalainen: Espoon islamilaisen yhdyskunnan imaami Abdoul-Majid Tahirou-Varjonen.

Hän on täällä Hanasaaren kulttuurikeskuksessa, koska alkamassa on konferenssi, jonka tarkoitus on esitellä suomalaisten viranomaisten ja uskonnollisten johtajien uudenlaista yhteistyötä. Viranomaiset kouluttavat uskonnollisia johtajia, jotta uskonnolliset johtajat taas osaisivat neuvoa seurakuntalaisiaan, kun nämä tarvitsevat apua monissa käytännön pulmissa.

Esimerkiksi jos täytyy täyttää lomakkeita, eikä osaa. Tai jos kotona on ongelmia, tai lapsilla koulussa. Yleensäkin silloin, kun ei ymmärrä länsimaisen yhteiskunnan mentaliteettia.

Samalla viranomaiset saavat arvokasta tietoa siitä, mitä tapahtuu maahanmuuttajayhteisöissä.

Tämä on elämäni ensimmäinen kohtaaminen imaamin kanssa. Olen miettinyt koko aamun, uskallanko kätellä häntä. Ehkä hän ei halua kätellä minua, koska olen nainen, ja syntyy kiusallinen tilanne. Jossain itsessäni olen kai kuitenkin ajatellut, että hänellä on kiharainen parta ja turbaani päässä. Mutta en ole varustautunut tähän: että imaami onkin afrikkalainen pukumies, joka puhuu sujuvaa konferenssienglantia.

Tahirou-Varjonen nousee pöydän takaa ja hymyilee ystävällisesti. Ja ojentaa kätensä.

"Imaami on vain nimitys. Imaami voi olla kuka tahansa henkilö, jolla on tietoa uskonnosta", hän selittää. Hänellä on Espoossa kahdentuhannen hengen seurakunta – tosin luku ei ole ihan varma, koska moskeijassa ei pidetä jäsenrekisteriä. Lisäksi Tahirou-Varjonen opettaa peruskoulussa islamia.

Puhumme englantia, vaikka hän osaa myös suomea, mutta ei kuulemma riittävän hyvin. Tahirou-Varjonen ei halua kertoa, mistä maasta on kotoisin, paitsi että jostain Keski-Afrikasta. Hän ei myöskään halua puhua perheasioistaan, ei mistään yksityisestä.

Sen saamme tietää, että Tahirou-Varjosesta tuli imaami, kun hän opiskeli yliopistossa islamia, ja suomalainen, kun hän tuli Suomeen noin 12 vuotta sitten. Tampereelle, yliopistoon.

Tahirou-Varjosen ensikohtaaminen suomalaisen yhteiskunnan kanssa tapahtui opiskelija-asuntolassa. Hän oli mennyt käytävällä sijaitsevaan kylppäriin, kun kämpän ovi hänen selkänsä takana pamahti kiinni. Tahirou-Varjonen käytävässä – avaimet sisällä huoneessa. Ohi kulkeva opiskelija selitti, että pitää kutsua huoltomies, joka avaa oven. Huoltomies tuli ja avasi oven yleisavaimella. Kiitos, sanoi Tahirou-Varjonen ja meni sisään.

Mutta huoltomies seisoi ovensuussa. Pitää maksaa, hän sanoi. Maksaa mistä? No siitä, että huoltomies oli avannut oven. Maksaa siitä, että joku avaa avaimella oven! "Nyt tietenkin käsitän, miksi", sanoo imaami. Avaimet ovat huoltomiehellä esimerkiksi turvallisuuden takia. Mutta aikanaan sitä oli vaikea ymmärtää.

"Puhumme maahanmuuttajien sopeuttamisesta, mutta pitäisi puhua siitä, miten tullaan kansalaiseksi."

Pitäisikö hänestä maahanmuuttajan tulla samanlaiseksi kuin suomalaiset?

"Ei välttämättä, sillä maahanmuuttaja on se, joka on. Mutta maahanmuuttajan täytyy ymmärtää maata, johon hän on omasta vapaasta tahdostaan muuttanut. Hänen pitää muistaa, että hän on itse tehnyt valinnan – kukaan ei ole häntä pakottanut", imaami sanoo. "Ja yhteiskunnan taas pitää ymmärtää, että maahanmuuttaja ei voi ymmärtää yhteiskuntaa, jos hänelle ei siitä kerrota."

Paljon suomalaisten ja maahanmuuttajien välisestä kärhämästä saa alkunsa tästä perusasetelmasta. Imaami välittää yhteisölleen myös sen tiedon, että Suomessa tosiaan pitää noudattaa maan lakia. Hänestä uskonto ei ole ristiriidassa maallisen lain kanssa, vaikka islam sääteleekin elämässä ihan kaikkea.

"Maan laki on tarkoitettu suojelemaan ihmisiä, ja uskonto myös."
Eikö muka uskonnollinen laki olisi ristiriitainen maallisen kanssa? Entäs vaikka tyttöjen ympärileikkaukset!

Niin, mutta islamilla ei ole sen kanssa mitään tekemistä, selittää Tahirou-Varjonen. Se on kulttuurinen käytäntö. "Usein luullaan, että kulttuurinen käytäntö on islamia, mutta ei se ole." Tosin miesten ympärileikkausta imaami kyllä puolustaa. "Se on profeetan käytäntö."

Niinpä niin. Kaikki riippuu siitä, miten islamia tulkitaan. Tahirou-Varjonen on keskitien mies. Hänestä islamia tulee tulkita maltillisesti. Moderni hän on siinäkin, että on ottanut myös suomalaisen vaimonsa sukunimen.

"Ymmärrän länsimaista yhteiskuntaa. Islamin täytyy olla keskitien oppi, jotta voisimme elää täällä", imaami sanoo.

------------------------------------------------------------------------
Kommenttina aina nuivahtava Marteliukselta tuo lihavoimani pätkä. Josko voisi olla niin että silppuamaton alapää on Katjalle arvokkaampi kuin islamin tulkinta? Onko moku-okulaarissa särö vai mitäs tämä nyt on?

[Maastamuuttaja]

"Imaami on vain nimitys. Imaami voi olla kuka tahansa henkilö, jolla on tietoa uskonnosta".

Nimitänpä itseni imaamiksi samantien. Minulla on tietoa uskonnosta. Olen myös kuka tahansa henkilö.

[Acres]

Mikä rooli näillä Imaameilla on Suomessa? Ovatko he ns. asiakkaidensa asianajajia ja millainen valta heillä on seurakuntalaisiinsa jos asioita hoidetaan heidän välityksellään?