2009-10-20 IL: Maisteriksi tähtäävä ei aio jäädä Suomeen

[Kala]

Ei silloin ole vielä valmistunut, jos ei saa papereitaan ulos. Jotain tehtäviä on rästissä. Suorittamaton harjoittelu voi olla tälläinen syy. Joten jotain yksilön älyssä on vikana jos kuvittelee jonkun saavan paperit ulos oppilaitoksesta tekemättä kaikkia tutkintoon vaadittavia tehtäviä.

Pakollinen harjoittelu on aivan oikeasti turha lisä, joka taidettiin naittaa tutkintoon vasta 90-luvulla. Aivan liian usein lakia harjoittelusta ei edes noudateta, vaan palkattomalla harjoittelijalla teetetään vaativia ja itsenäisiä töitä, vaikka näin ei saisi tehdä.

Sanoisin harjoittelupakon tutkinnon edellytyksenä olevan modernia orjuuttamista, sillä sen perusteella vuosittain tuhansia ihmisiä pakotetaan tekemään töitä ilmaiseksi, koska lakia harjoittelun osalta ei valvota, eivätkä nuoret ihmiset ymmärrä oikeuksiansa - tai eivät uskalla pitää kiinni oikeuksistaan saadakseen tutkintonsa valmiiksi.

[Ari-Lee]

Jos minusta olisi tehty itkulaulu niin ei sitä missään olisi julkaistu. Ei edes Karpolla on asiaa ohjelmassa. Itkulauluja on jo satoja tuhansia tässä itkulaulujen lintukodossa. Duunia ei yksinkertaisesti ole vaikka opiskelisi ja valmistuisi(poislukien jotkin parasiittivirat tuottamattomat virat ja toimet, Valde maksaa). M.O.T

[Runner]

En kyllä itsekkään nauti small-talkin puutteesta ihmisissä.
Itse kun yritän aina jotain pientä puhua, joskus vain jotta aloittaisi isompaa keskustelua. Mutta sitten on näitä jotka ovat sitä mieltä ettei koskaan pidä puhua ja pitää olla omissa oloissaan..

[N]

Viimeisen vuoden AMK-opiskelija ei ole maisteri vaan pikemminkin merkonomi. Palataan asiaan sitten kun ne maisterin paperit on hankittu? Onnea vaan Owindille, toivottavasti laitumet ovat muualla vihreämmät.

Merkonomit tulevat astetta alempaa kuin ammattikorkeasta, mutta toisaalta ammattikorkeakoulusta valmistuvat eivät myöskään ole maistereita (ellei sitten kiinnosta jatkaa yliopiston puolella, mitä monet tekevät). Mutta se siitä pilkun viilauksesta

[Jepulister]

Ammattikorkeakoulussa voi suorittaa myös ylempiä tutkintoja, jotka tutkinnon tason perusteella rinnastuvat maisterin tutkintoihin eli ylempiin korkeakoulututkintoihin. Owindin tapauksessa jos hän jatkaisi opintoja AMK:ssa tradenomin tutkinnon suoritettuaan hänen pitäisi ensin olla kolme vuotta oman alan koulutusta vastaavassa työssä ja palata sitten suorittamaan tradenomi (ylempi AMK) -nimistä tutkintoa. Maisteri hän ei silti olisi.

[Tooheys]

Merkonomit tulevat astetta alempaa kuin ammattikorkeasta, mutta toisaalta ammattikorkeakoulusta valmistuvat eivät myöskään ole maistereita (ellei sitten kiinnosta jatkaa yliopiston puolella, mitä monet tekevät). Mutta se siitä pilkun viilauksesta

Mutta siltikin viimeisen vuoden tradenomiopiskelija on lähempänä merkonomia kuin ekonomia . Tradenomiopinnoista saa aika nihkeästi hyvitystä yliopistossa Suomessa, mutta ulkomailla se onkin jo eri juttu, jossa maisteriksi pääsee jopa vuoden jatko-opinnoilla työkokemusvaatimuksen täytyttyä. Eli aika hanurista linkittää tuo "maisteriksi tähtäävä" ja ulkomaille lähtö jotenkin Suomen huonouteen työmarkkinoilla, jos maisteriksi pääsee ulkomailla kolme vuotta nopeammin.

[fisvensson]

Jotenkin näistä jutuista unohtuu aina maininta yleisestä akateemisesta työttömyydestä Suomessa. Tilanne on Suomessa melko huono, sillä työttöminä on paljon myös suomalaisia hyvin koulutettuja kielitaitoisia maistereita ja tohtoreita. Osa korkeasti koulutetuista suomalaisista työskentelee koulutustaan vastaamattomissa tehtävissä tai satunnaisissa pätkätöissä. Elämä ei ole helppoa alkuperäisväestöllekään.

Järki kuitenkin sanoisi, että ensin pitäisi työllistää oman maan nuoret ja aikuiset ja vasta sen jälkeen pyrkiä hakemaan työvoimaa muualta, jos sille jää tarvetta. Näin voitaisiin yrittää ehkäistä kotimaista aivovientiä, joka tätä menoa vain kiihtyy, jos asialle ei mitään tehdä. Ei ole mitään järkeä kouluttaa maassiivisia määriä akateemisia siivoojia ja postinjakajia.   

[Huolestunut Kansalainen]

Pakollinen harjoittelu on aivan oikeasti turha lisä, joka taidettiin naittaa tutkintoon vasta 90-luvulla. Aivan liian usein lakia harjoittelusta ei edes noudateta, vaan palkattomalla harjoittelijalla teetetään vaativia ja itsenäisiä töitä, vaikka näin ei saisi tehdä.

Näinpä. Lopulta harjoittelupaikan pitkän ajan kuluttua ja häpeilemättömän suhdeverkosto**********n tuloksena saaneena huomasin olevani vastuussa en pelkästä opinnäytetyöstäni, vaan myös verrattain vaativasta integraatio-operaatiosta. Harjoittelujakson päätyttyä - ja molemmat hommani kunniakkaasti loppuun saatettuani - minut Sarasvuomaisesti "vapautettiin" etsimään uusia haasteita. Onneksi tuuri kävi eikä tarvinut kauaa etsiä.

Bottom line? Kyllä nuo paikat ovat kiven alla aivan kenelle tahansa, eikä kielitaidottomuus ainakaan eduksi ole. Maailma on kova paikka.

[N]

Joopa joo. Taas yksi hyvä syy kiirehtiä EU-ETA-maiden ulkopuolelta tuleville lukukausimaksuja. Hyöty tulisi kahtakin kautta. Ensinnäkin opiskelemaan tulisi vain sellaisia, joilla on kunnollinen motivaatio edes yrittää työllistyä. Lisäksi poistuisi kokonaan se kansantaloudellinen tappio, joka tästäkin Donnasta aiheutuu hänen karistaessaan Suomen pölyt jaloistaan.

Ja kyllä, vielä toistaiseksi ammattikorkeakouluista on valmistuttu AMK-tutkintoihin. Maisteriksihan saa ilmoittaa haluavansa kuka tahansa, mutta ei sellaiseksi Haaga-Heliassa pääse.

Olen kyllä samaa mieltä tuosta lukukausimaksusta EU-ETA-alueen ulkopuolelta tulijoille. Syinä juurikin tuo motivaatio ja taloudellisuus. Totta kyllä, voisi jonkin verran vähentää myös niitä motivoituneita ulkomaalaisia hakemasta Suomeen opiskelemaan, mutta toisaalta samalla se varmistaisi, että maksuista huolimatta jotain motivaatiota on olemassa.

Sekin vielä, että mikäli suomalainen koululaitos on niin hyvä kuin mitä sitä mainostetaan, niin sehän toimisi hyvinkin sellaisena vientituotteena (mikäli lukukausimaksut ovat kohdallaan). Toisaalta samaan aikaan joidenkin tiettyjen valtioiden (köyhimpien) osalta voitaisiin neuvotella sopimuksia, että tietty määrä ihmisiä pääsee ilmaiseksikin, ihan kehitysavun osittaisena korvikkeena tai vastaavana.

Nykyään verovaroilla koulutetaan vain paljon ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita, josta lopulta ei ole suomalaisille pätkääkään hyötyä juuri tuon takia, ettei välttämättä kiinnosta jäädä maahan sen tutkinnon jälkeen. Tässä taas ei ole mitään järkeä, paitsi niiden maiden kannalta johon he muuttavat. Tuohan se tieten tunnettavuutta Suomelle, mutta kalliiksi tulee tämä mainoskampanja tätä kautta.

Mutta siltikin viimeisen vuoden tradenomiopiskelija on lähempänä merkonomia kuin ekonomia Wink. Tradenomiopinnoista saa aika nihkeästi hyvitystä yliopistossa Suomessa, mutta ulkomailla se onkin jo eri juttu, jossa maisteriksi pääsee jopa vuoden jatko-opinnoilla työkokemusvaatimuksen täytyttyä. Eli aika hanurista linkittää tuo "maisteriksi tähtäävä" ja ulkomaille lähtö jotenkin Suomen huonouteen työmarkkinoilla, jos maisteriksi pääsee ulkomailla kolme vuotta nopeammin.

Onhan se jonkinverran realistisempaa verrata merkonomiin kuin ekonomiin, ei siinä mitään, mutta ehkä järkevämpää on kuitenkin käyttää sitä nimeä joka sillä jo oikeasti onkin Ja tosiaan mikäli muualla pääsee helpommin maisteriksi, niin kylläpä se houkutus voi olla suuri hakeutua johonkin missä se tosiaan käy helpommin, mikäli suoritetun tutkinnon arvostus on samalla tasolla. Olettaen siis tieten että mielenkiintoa muutenkin on muitakin maita kohtaan.

[Viinankylväjä]

Tätä en kyllä voi käsittää. Mitä ******** järkeä on kouluttaa ILMAISEKSI ihmisiä, joiden tiedetään lähtevän maasta paperit saatuaan? Jos ilmaiseksi kouluttaminen on välttämätöntä Suomen kansainvälisen rikkauden turvaamiseksi, niin miksei koulussa ole pakollisena aineena vaikkapa 40 op suomea? Mitähän mahtaa nykyisin olla pakollisena? Varmaan 5 op suomen perusteet, sillä ei pitkälle pötkitä, sillä moni puhuu vain englantia tai äidinkieltään vapaa-ajallaan ja opetuskin on englanniksi.

[Buzer]

Se oli todella epäreilua. Koulussammekin on pakko opiskella suomea, jotta tutkinnon voi suorittaa.

Voi surku! Miksiköhän Suomessa vaaditan, että ihmiset osaavat suomea? Perin kummallista.

Itse tuon kyllä ymmärsin siten, että on epäreilua työnantajan osalta olettaa, että hän ei osaa suomea koska suomea on pakko opiskella.

Jos hän on osoittanut osaavansa suomea kirjoittamalla hakemuksen sekä CV:n suomeksi (olettaen, että ei ole erikseen käsketty antamaan näitä jollain muulla kielellä) ja kertomalla kielitaidossa suomenkielen taitonsa tilan (ja kyseinen tila on vähintään "hyvä"), niin en näe miksi työnantaja alkaisi erikseen mainitsemaan suomenkielen osaamista hylkäysperusteena (toki riippuu paljon työpaikasta. Suomen kielen lehtoriksi on turha hakea vielä tuolla )

[PYO]

Itse tuon kyllä ymmärsin siten, että on epäreilua työnantajan osalta olettaa, että hän ei osaa suomea koska suomea on pakko opiskella.

Minä taas ymmärsin, että koulussakin on pakko opiskella suomea, jotta tutkinnon voi suorittaa, kuten hän sanoi. En pidä sitä outona, että Suomessa tutkinnon suorittava joutuisi opiskelemaan suomea/ruotsia/saamea.

Kuten joku edellä mainitsikin, on jokseenkin outoa, että työnhakijalle ilmoitetaan jokin selkeä syy, jos paikkaa ei saa. Itselleni vastaus on ollut A) ei mitään kuulunut ikinä B) paikka on jo täytetty C) valintamme ei tällä kerralla osunut sinuun D) et vastannut kriteerejämme. Joo, ja en ole mamu, mutta silti kärsinyt tällaisesta rasissmista.

[Maastamuuttaja]

Uskon, että maisteriksi tähtääviä on maassamme riittävästi. Aikomuksensa toteuttaneitakin löytyy koko lailla kysyntää vastaavasti. Tähtääjien tähtäinten siirtymä rajojemme ulkopuolelle tuskin hidastaa talouden elpymisprosessia Suomessa. Toivon joka tapauksessa kaikkea parasta Kenian nousujohteiselle taloudelle.

[nimetönkeskustelija]

Tässä taas otsikon mukaan huipputärkeä huippuosaaja ei jää Suomeen. Mikä hirveä menetys. Jos mietitään asiaa vähän tarkemmin, niin hän ei ole mitenkään elintärkeä huippuosaaja Suomelle. Vastavalmistunut kaveri AMK:sta. Haloo onhan noita työttöminä ihan suomalaisiakin.

Ja mitä tulee kieliasiaan. Minusta on täysin kohtuullista olettaa, että Suomessa opetellaan Suomen kieli, jos täällä on tarkoitus asua ja tehdä työtä. Oma työni on kansainvälistä ja olen monet kerrat liikuttunut, kun italialainen, ranskalainen tai muu ulkomaalainen on nähnyt sen vaivan, että on opetellut suomea. Viimeksi tänään yllätyin ilosesti, kun eräs keskieurooppalainen alkoikin yhtäkkiä puhumaan ihan kelpo suomea.

Onhan se nyt ihan selvä, että jos työntekijä ei osaa suomea, siitä voi koitua isoja ongelmia yritykselle. Miksi siis ottaa töihin suomea osaamaton jamppa, kun hakijana on suomea osaava ja yhtä pätevä. Turha siinä on sitten mussuttaa.

[hammerzeit]

Tuttu dipl.insinööriksi opiskeleva jäi viime kesänä vaille sekä työ- että harjoittelupaikkaa. Teki sitten hommia isänsä maatilalla. 

Sama vika täällä Turussa. Tutuista yliopisto-opiskelijoista ehkä kolme sai omaa koulutustaan vastaavia kesätöitä ja hekin puhtaasti suhteilla. Muuta jakoivat WWF:n monisteita tai pakkasivat säilykkeitä, millä on kovin vähän tekemistä vaikkapa fysiikan tai tietotekniikan insinöörin tutkintojen kanssa.

[L. Brander]

Tuttu dipl.insinööriksi opiskeleva jäi viime kesänä vaille sekä työ- että harjoittelupaikkaa. Teki sitten hommia isänsä maatilalla. 

Sama vika täällä Turussa. Tutuista yliopisto-opiskelijoista ehkä kolme sai omaa koulutustaan vastaavia kesätöitä ja hekin puhtaasti suhteilla. Muuta jakoivat WWF:n monisteita tai pakkasivat säilykkeitä, millä on kovin vähän tekemistä vaikkapa fysiikan tai tietotekniikan insinöörin tutkintojen kanssa.

Kyllä tuo sama ongelma on ollut jo pitkään. Itse onnistuin aikoinaan saamaan "harjoittelupaikan" (normi kesäduuni), joka proffan hyvin suosiollisella tulkinnalla oli tutkintoon sopiva harjoittelu. Uskoisin, etten ole ainoa, jonka kohdalla tämä tehtiin.


LB

[ESPRIMO]

Markkinatalouteen perustuvassa talousjärjestelmässä kysyntä ja tarjonta määrittelevät sen, löytyykö harjoittelupaikkoja, työpaikkoja, palkkaa, kiva puoliso ja iso omakotitalo. Opinnäytteiden ja tutkintojen idea on tarjota markinnoilla tarvittavaa ja rahaksi muutettavaa osaamista. Mikäli tätä osaamista ei löydy, ei löydy myöskään edellä mainittuja etuisuuksia. Itse asiassa syrjintä, kohdistuupa se sitten minkälaiseen erityisosaajaryhmään tahansa, on mahdottomuus pitemmällä aikavälillä vapaassa markkinataloudessa. Julkisen sektorin ja muiden ei-kaupallisuuteen perustuvien piirissä tietysti kysyntä, tarjonta ja markkina-arvo määritellään kokonaan toisin perustein.

[N]

Markkinatalouteen perustuvassa talousjärjestelmässä kysyntä ja tarjonta määrittelevät sen, löytyykö harjoittelupaikkoja, työpaikkoja, palkkaa, kiva puoliso ja iso omakotitalo. Opinnäytteiden ja tutkintojen idea on tarjota markinnoilla tarvittavaa ja rahaksi muutettavaa osaamista. Mikäli tätä osaamista ei löydy, ei löydy myöskään edellä mainittuja etuisuuksia. Itse asiassa syrjintä, kohdistuupa se sitten minkälaiseen erityisosaajaryhmään tahansa, on mahdottomuus pitemmällä aikavälillä vapaassa markkinataloudessa. Julkisen sektorin ja muiden ei-kaupallisuuteen perustuvien piirissä tietysti kysyntä, tarjonta ja markkina-arvo määritellään kokonaan toisin perustein.

Teoriassa näin, käytännössä ihmiset jotka pyörittävät markkinataloutta tekevät monia päätöksiä ihan perstuntumalta ilman että ne ovat mitenkään hyviä yrityksienkään kannalta.

Tämä ei siis ole puolustuvuoro tuolle "Rasismia" huutelulle, vaan tuo käytäntö koskee myös valkonaamoja suomalaisiakin, mikäli hiukset ovat liian pitkät/lyhyet tai jotain muuta yhtä viisasta. Oli miten oli, varsinkin haastattelutilanteissa ihmisen persoona (mukaanlukien ulkonäön ihonväreineen) vaikuttaa aina päätöksiin. Ihonväriin tai pelkkään nimeen perustuviakin päätöksiä siis tulee ajoittain vastaan, mutta turha yleistää sitäkään liialti kun samaan aikaan jää useita päteviä valkonaamoja ja oikeanlaisen nimen omaaviakin ilman työ- tai harjoittelupaikkaa.

Tuota tilannetta ei muuteta valituksella ja lainsäädännöllä, vaan sillä että nämä syrjityksi itsensä kokevat ihmiset tekevät enemmän työtä ja näinollen rikkovat sitä muuria. Ei ehkä ole reilua juuri heitä kohtaan sen tiedän, mutta pitkällä tähtäimellä parempi käytäntö.