2009-10-15 DN: Työperäinen maahanmuutto ei auta julkista sektoria

[FunktionDerivaatta]

Jan Ekberg: "Arbetskraftsinvandring hjälper inte offentlig sektor
(Jan Ekberg är professor i nationalekonomi vid Centrum för arbetsmarknadspolitisk forskning, Växjö universitet)

http://www.dn.se/opinion/debatt/arbetskraftsinvandring-hjalper-inte-offentlig-sektor-1.974540

Suora (heikko) käännös artikkelin tiivistelmästä: Ei ole olemassa mitään vahvoja julkistaloudellisia argumentteja maahanmuutolle. Argumentteja löytyy spesialistien maahanmuutolle sekä suoja-argumentteja pakolaisten maahanmuutolle. Mutta maahanmuuton vaikutukset hyvinvointisysteemin helpottamiseksi vanhentuvan väestön huoltamiseksi ovat pieniä. Yksi syy sille on että maahanmuutto lisää väestöä, mikä taas asettaa suuria vaatimuksia julkiselle sektorille, kirjoittaa ekonomi Jan Ekberg.

Sori, mutta tämä kääntäminen ei ole meikäläisen hommia. Artikkeli on jokatapauksessa hyvä ja suosittelisin kaikille toisen kotimaisen taitajille sen lukemista.

[Roope]

Julkisen sektorin kokonaismenot ylittävät 50 prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT). Yksin hyvinvointimenojen osuus ylittää 30 prosenttia BKT:sta. Väestön vanhentuessa lisääntyy paine kasvattaa julkista sektoria entisestään.

Voiko maahanmuutto olla tulevaisuudessa keino julkisen hyvinvointijärjestelmän vanhuksista huolehtimisen helpottamiseen? Kysymys on korkealla EU-maiden poliittisella asialistalla. Maahanmuuttajilla on yleensä suotuisa ikärakenne, jossa on pieni osuus vanhuksia ja suuri osuus työikäisiä. Näin näyttää olevan kaikissa maahanmuuttomaissa ja se koskee sekä työvoiman maahanmuuttoa että pakolaisia.

Jos maahanmuuttajilla ja syntyperäisillä on sama työllisyysaste työiässä, voidaan olettaa, että maahanmuuttajien vaikutus julkiseen talouteen on myönteinen, eli heidän osuutensa maksetuista veroista ja sosiaaliturvamaksuista on suurempi kuin niiden käyttö julkisella sektorilla. Syntyy lisäarvoa, joka voitaisiin käyttää ikääntyvästä väestöstä huolehtimisen helpottamiseen.

Tosin myös maahanmuuttajat vanhenevat, mutta sen perusteella, että maahanmuuttajille syntyy Ruotsissa enemmän lapsia, on väestökehityksellä suotuisampi ikäjakauma jopa hyvin pitkällä aikavälillä kuin syntyperäisillä.

Jos myönteisiä vaikutuksia on tulossa tulevaisuudessa, niin mistä suuruusluokasta puhutaan?  Olen tehnyt laskelmia raportissa ESO:lle (Expertrådet för studier i offentlig ekonom, Julkisen talouden tutkimuksen asiantuntijaneuvosto), joka julkistetaan tänään. Laskelmat perustuvat Tilastokeskuksen viimeisimpään väestöennusteeseen, jossa ennustetaan myös tuleva maahanmuutto vuoteen 2050 asti. Ennuste osoittaa, että maahanmuutosta johtuva väestönkasvu (alarajan(?) ylittävä maahanmuutto) olisi noin 165 000 ihmistä vuonna 2015, 480 000 vuonna 2025, 830 000 vuonna 2035 ja noin 1,4 miljoonaa vuonna 2050. Yli 65-vuotiaiden osuus lisäväestöstä tulee olemaan vastaavasti 2,8 prosenttia, 3.9 prosenttia, 5,7 prosenttia ja 10,2 prosenttia. 

Suotuisasta ikäjakaumasta huolimatta on lisäväestöllä vain suhteellisen pieni vaikutus koko väestön ikärakenteeseen. Syynä on se, ettei lisäväestö ehdi tarpeeksi suureksi, ennen kuin se itse alkaa vanhenemaan.

Ruotsin nykyväestöstä yli 65-vuotiaiden osuus on melkein 18 prosenttia ja se on kasvussa. Olen liittänyt enusteeseen julkisen sektorin. Sen oletetaan kehittyvän kuten viimeisimmissä pitkän aikavälin tutkimuksissa. Sama koske BKT:n kasvua.

Jos lisäväestöllä oletetaan olevan sama työllisyysaste, ja keskimäärin samat tulot työntekijää kohti kuin samanikäisellä syntyperäisellä  väestöllä, on sillä myönteinen vaikutus julkisella sektorilla, mutta vaikutus on pieni. Laskelma perustuu siis maahanmuuttajien hyvään intergroitumiseen työelämään ja muistuttaa 1960- ja 1970-lukujen tilannetta. Viimeisen 20 vuoden aikana on työelämään integroituminen ollut merkittävästi huonompaa. Vuotuinen määrä (tuleva vuosittainen lisäarvo) vastaa 0,6 prosenttia BKT:stä vuonna 2035 ja noin 0,7 prosenttia BKT:stä vuonna 2050. Herkkyyslaskelmat vaihtoehtoisilla julkisen sektorin kehitysoletuksilla antavat suunnilleen samat prosenttiluvut.

Syynä siihen, etteivät myönteiset vaikutukset tule suuremmiksi, on se, että maahanmuutto samalla lisää Ruotsin väestöä, mikä puolestaan edellyttää julkisen sektorin laajentamista.

ESO-raportin tulokset ovat hyvin linjassa kansainvälisten tutkimusten kanssa. Professori Robert Rowthorn Cambridgen yliopistolta julkasi vuonna 2008 yhteenvedon useista vastaavista tutkimuksista Euroopan ja Amerikan maihin suuntautuvasta maahanmuutosta. Hänen johtopäätöksensä on, että positiivinen/negatiivinen vuotuinen vaikutus julkiseen talouteen on pieni ja useimmissa maissa välillä plus/miinus 1 prosentti BKT:sta. Negatiivinen vaikutus johtuu maahanmuuttajien heikosta integroitumisesta työmarkkinoille.

Jos me tässä Ruotsin tulevaisuuteen tähtäävässä laskelmassa oletammekin, että väestön työllisyysaste on sama kuin ulkomailla syntyneillä nykyään, on vuosittainen negatiivinen vaikutus alle 1 prosentin BKT:sta. Jopa negatiivinen vaikutus mahtuu siis Rowthornin määrittämiin rajoihin. Maahanmuuton positiivinen tai negatiivinen vaikutus julkiseen talouteen riippuu siis suuressa määrin maahanmuuttajien integroitumisesta työmarkkinoille.

Näin ollen ei ole olemassa mitään erityisen vahvaa julkisrahoituksen perustetta tulevalle maahanmuutolle. Sitävastoin voi olla muita perusteita. Asiantuntijoiden maahanmuutto voi olla perusteltua, mutta se koskee vain rajoitettua määrää ihmisiä. Sen lisäksi pakolaisilla on suojeluperusteet.

Jan Ekberg
Taloustieteen professori
työmarkkinapoliittisen tutkimuksen keskus (CAFO), Växjön yliopisto

Erikoissanat voi olla vähän vinksallaan. Soininvaara oli näköjään napannut tästä pari lausetta omaan kirjoitukseensa.

Huomatkaa, että ensimmäisessä laskelmassa lähdettiin maahanmuuttajien kohdalla samasta työllisyysasteesta kuin kantaväestöllä. Silti positiivinen vaikutus oli minimaalinen.

Epäilemättä Suomessakin on kaikessa hiljaisuudessa vastaavia skenaariosimulaatioita suoritettu, niillä ihan oikeillakin työllisyysasteilla.

[Ari-Lee]

Onko ihminen julkista sektoria varten vai julkinen sektori ihmistä varten? Jostain muistan lukeneeni että Suomessa on noin neljä(4) kertaa enemmän byrokraatteja kuin on Saksassa, suhteellisesti väestömäärään, luonnollisestikin.

[olhat]

Kiitos Roope että jaksat kääntää tällaisia tärkeitä dokumentteja.  Toden puhujien ääni kuitenkin vaietaan kuoliaaksi niin kuin sitä ei olisi koskaan ollutkaan.  Jan Ekberg on julkaissut useampia papereita aiheen ympäriltä ja varmastikin tulokset yhtä epäsopivia joka kerta.  Hän on julkaissut muistaakseni tutkimuksen maahanmuuton kokonaiskustannuksista Ruotsissa muutama vuosi sitten ja raskaathan ne olivat mutta ei sellainen voi kokoomuskeskustakoalition politiikkaan vaikuttaa. Heillähän on huutava työvoimapula ja "yrittäjän" perusoikeuksiin kuuluu oikeus aina korvata halpa duunari vielä halvemmalla jostain huitsin jännästä paikasta. 

Niitä tutkimuksia varmaan googlen kautta löytynee vieläkin.