2009-03-03 Sisäministeriö: Monikulttuuristen koulujen tulee tähdätä korkealle

[Roope]

Kouluissa, joissa on paljon maahanmuuttajaoppilaita, on tärkeää, että koulutuksen laatuun panostetaan, todetaan tänään pidetyssä Etnisten suhteiden foorumissa. Monikulttuurisuuden lisääntyminen kouluissa edellyttää toimenpiteitä ja antaa samalla mahdollisuuden katsoa toimintamalleja uudesta näkökulmasta. 

Maahanmuuttajaväestön asumisen keskittyminen luo haasteita kouluille

Maahanmuuttajien osuus perusopetuksen oppilaista on noin 3 %. Suurimmissa kaupungeissa maahanmuuttajaoppilaiden osuus on kuitenkin huomattavasti suurempi, paikoin noin puolet oppilasmäärästä. Tyypillisesti maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrät ovat suuria pääkaupunkiseudulla, esimerkiksi Länsimäen koulussa Vantaalla, jossa määrä on noin 40 % sekä Helsingin Meri-Rastilan ala-aste, jossa suomea toisena kielenä opiskelevien oppilaiden määrä on 45 %.

Suuret yksittäisten koulujen luvut ovat osaltaan seurausta asuntomarkkinoiden jäykkyydestä ja sen seurauksena maahanmuuttajien päätymisestä asumaan tietyille asuinalueille kaupungin vuokra-asuntoihin. 

Maahanmuuttajien asumisen liialliseen keskittymiseen liittyy kielteisiä ilmiöitä, kuten kantaväestön hakeutuminen pois alueelta, kun maahanmuuttajien osuus väestöstä lähentelee 20 prosenttia. Tämä kierre uhkaa lopulta johtaa yleiseen palvelujen laadun heikkenemiseen alueella. On kuitenkin tärkeätä, että opetuksen laatu säilytetään korkeana kaikissa kouluissa.

Koulujen laadukkuus ja valmiudet avainasemassa

Oppimisen edellytysten ja laadun turvaaminen lukeutuvat myös parhaisiin keinoihin estää alueellisen eriytymisen kierteen jatkumista. Alueilla, joissa maahanmuuttajien määrä on kasvussa, koulut voivat eri keinoin parantaa valmiuksiaan.

Keskeinen tekijä maahanmuuttajakeskeisten koulujen menestymisessä on toimiva yhteistyö koulun johdon ja muun henkilökunnan välillä sekä riittävä tiedonkulku. Toinen tärkeä osatekijä on koulun ja kotien välinen aktiivinen yhteistyö, millä luodaan perustaa avoimuuteen, haasteiden tunnistamiseen ja niiden kohtaamiseen koko yhteisön taholta. 

Helposti ajatellaan, että laadun parantamiseksi kouluissa, joissa on runsaasti maahanmuuttajaoppilaita, pitää painottaa lähinnä maahanmuuttajaperheiden ja koulun välistä vuorovaikutusta. Koulujen ja kotien välisessä yhteistyössä kuitenkin kaikkien osapuolien tulisi olla vuorovaikutuksessa. Tämä on avainasemassa myös kun rasismin ja kiusaamisen nollatoleranssia toteutetaan kouluissa. 

Monikulttuurinen kouluympäristö on Suomelle myös mahdollisuus

Lähtökohtana tulisi olla myös monikulttuurisen kouluympäristön tuomat mahdollisuudet ja niiden erityislaatuisuus oppimisympäristönä. Suomessakin on käytännön esimerkkejä siitä, miten tavoitteissa voidaan onnistua. Toimintatapojen ja toimintakulttuurien uudistamisella monikulttuurisista kouluista voidaan tehdä oppimista edistäviä ja arvostettuja, kuten Tukholman Rinkebyn lähiön koulun menestystarina osoittaa. Kyseiseen kouluun hakeudutaan opiskelemaan pitkienkin matkojen takaa. 

- Monikulttuurisuus tarjoaa uusia mahdollisuuksia ja avaa uusia näkökulmia jokapäiväiseen todellisuuteen. Monikulttuurisuus on rikkaus. Se lisää Suomen kansainvälisyyttä. Muiden kulttuurien tuntemus ja ymmärtäminen on elinehto globalisoituvassa maailmassa ja se on Suomen menestykselle avainasia. On tärkeätä, että myös koululaitos on aktiivisesti mukana monikulttuurisessa työssä, toteaa Etnisten suhteiden neuvottelukunnan puheenjohtaja, kansliapäällikkö Ritva Viljanen.

http://www.intermin.fi/intermin/bulletin.nsf/HeadlinesLinked/1A8E5DE3FBD132F9C225756E003DD40C

[Deloch]

Parissa viimeisessä kappaleessa tuli taasen nuo kaikki monikulttuurin kliseet. Kovasti puhutaan siitä että täytyy panostaa kaikkeen ja tähdätä korkealle yms. mutta monesti asiat ovat todellisuudessa päinvastoin yrityksistä huolimatta.

Tosin en kyllä ymmärrä miten Rinkeby on oikein 'menestystarina' ja miksi sinne tultaisiin oikein pitkien matkojen päästä opiskelemaan? Lisäksi kaipaisin perusteluja sille että millä tavalla monikulttuurisuus "tarjoaa uusia mahdollisuuksia ja avaa uusia näkökulmia jokapäiväiseen todellisuuteen", ja miten "Muiden kulttuurien tuntemus ja ymmärtäminen on elinehto globalisoituvassa maailmassa". Kovasti ollaan hengissä pysytty tähän asti.. vai globalisoidummeko tulevina vuosina niin paljon ettemme voi hengittää ilman muiden kulttuurien tuntemista ja ymmärtämistä?

[Nikopol]

Voi Herra Jumala... Ei tuohon voi muuta sanoa. Eikä kannatakaan.

[MW]

Parissa viimeisessä kappaleessa tuli taasen nuo kaikki monikulttuurin kliseet. Kovasti puhutaan siitä että täytyy panostaa kaikkeen ja tähdätä korkealle yms. mutta monesti asiat ovat todellisuudessa päinvastoin yrityksistä huolimatta.

Tosin en kyllä ymmärrä miten Rinkeby on oikein 'menestystarina' ja miksi sinne tultaisiin oikein pitkien matkojen päästä opiskelemaan? Lisäksi kaipaisin perusteluja sille että millä tavalla monikulttuurisuus "tarjoaa uusia mahdollisuuksia ja avaa uusia näkökulmia jokapäiväiseen todellisuuteen", ja miten "Muiden kulttuurien tuntemus ja ymmärtäminen on elinehto globalisoituvassa maailmassa". Kovasti ollaan hengissä pysytty tähän asti.. vai globalisoidummeko tulevina vuosina niin paljon ettemme voi hengittää ilman muiden kulttuurien tuntemista ja ymmärtämistä?

Rinkebyn menestystarina lienee se, ettei koulua ole poltettu pitkään aikaan. Ja tullaanhan sinne matkojen päästä: Somaliasta, Irakista, Afganistanista, jne.

Loppu olikin sitten niitä kliseitä. Itse en yrittäisi tutustua esim. inuiittien kulttuuriin siirtämällä heidät Espooseen. Täytyy olla parempi tapa...

[rähmis]

Kouluissa, joissa on paljon maahanmuuttajaoppilaita, on tärkeää, että koulutuksen laatuun panostetaan

En voi ymmärtää kuinka koulutuksen laatuun panostaminen olisi vähemmän tärkeää sellaisissa kouluissa, joissa on vähemmän maahanmuuttajaoppilaita. Haiskahtaa rotuerottelulta.

[reino]

Oliko kellään mitään hyviä linkkejä tuohon Rinkebyn kouluun liittyen? Voisi pistää tähän jatkoksi.

[Ernst]

Parissa viimeisessä kappaleessa tuli taasen nuo kaikki monikulttuurin kliseet. Kovasti puhutaan siitä että täytyy panostaa kaikkeen ja tähdätä korkealle yms. mutta monesti asiat ovat todellisuudessa päinvastoin yrityksistä huolimatta.

Tosin en kyllä ymmärrä miten Rinkeby on oikein 'menestystarina' ja miksi sinne tultaisiin oikein pitkien matkojen päästä opiskelemaan? Lisäksi kaipaisin perusteluja sille että millä tavalla monikulttuurisuus "tarjoaa uusia mahdollisuuksia ja avaa uusia näkökulmia jokapäiväiseen todellisuuteen", ja miten "Muiden kulttuurien tuntemus ja ymmärtäminen on elinehto globalisoituvassa maailmassa". Kovasti ollaan hengissä pysytty tähän asti.. vai globalisoidummeko tulevina vuosina niin paljon ettemme voi hengittää ilman muiden kulttuurien tuntemista ja ymmärtämistä?

Mitä uutta tässä? Jo 70-luvulla pienessä maalaiskoulussa opettelimme amerikkalaista, saksalaista ja ruotsalaista kieltä ja kulttuuria. Luimme ulkomaalaisia lehtiä ja kuuntelimme radiota. Monet meistä toimivat nyt kansainvälisissä ammateissa, matkustelevat säännöllisesti ulkomailla ja useammalla on ulkomaalainen puoliso ja kaksikielisiä lapsia.

Olisiko pitänyt opetella somalia, afgaania ja farsia? Vai mitä ruutia tässä taas keksitään? Oliko meidän monikulttuurisuutemme vika se länsimaalaisuus?

[Vox]

Maahanmuuttajien asumisen liialliseen keskittymiseen liittyy kielteisiä ilmiöitä, kuten kantaväestön hakeutuminen pois alueelta, kun maahanmuuttajien osuus väestöstä lähentelee 20 prosenttia. Tämä kierre uhkaa lopulta johtaa yleiseen palvelujen laadun heikkenemiseen alueella. On kuitenkin tärkeätä, että opetuksen laatu säilytetään korkeana kaikissa kouluissa.

Tässä vaiheessa teksti alkoi tuntua yllättävän nuivalta. Aloin jo ihmetellä, että eivät korosta monikulttuurisuuden olevan rikkaus. Mutta tulihan se lopulta:

Monikulttuurisuus on rikkaus.

[kiukiu]

Rinkebyn koulusta tarinaa suomeksi Googlelta os.: rinkebyn koulu ja ruotsiksi: rinkebyskolan.
Siellä opetaja nimeltään Börje Ehrnstarnd sai lukemani mukaan parannuksia aikaan. En ole varma, mutta muistan lukeneeni jostain, että tämä Börje olisi alunperin pohjanmaan ruotsinkielisiä.

[Nikopol]

Oliko kellään mitään hyviä linkkejä tuohon Rinkebyn kouluun liittyen? Voisi pistää tähän jatkoksi.

Blogistani löytyy, söötsää sanat Skolverket, Börje Ehrstrand, Rinkebyskolan. Rinkebyn taikakoulua sivutaan mediassa usein. Koulun "ihme" on osoitettu Potemkinin kulisseiksi, mutta bandwagon se vaan kulkee. Sisäministeriömme valehtelee, tai eihän se MEIDÄN sisäministeriömme ole vaan Asiakkaiden.

Mitenkäs ammut alas jotain mikä koostuu unelmista ja kuumasta ilmasta? Rinkeby on tämänhetkinen koulun Yhteiskunta X [Halla-aho].

[Roope]

Oliko kellään mitään hyviä linkkejä tuohon Rinkebyn kouluun liittyen? Voisi pistää tähän jatkoksi.

Ei hyviä, mutta tässä lisää ylistyslaulua:
http://mediaseuranta.blogspot.com/2009/01/mtv3-maahanmuuttajanuorten-vanhemmilta.html

[herranen]

Oliko kellään mitään hyviä linkkejä tuohon Rinkebyn kouluun liittyen? Voisi pistää tähän jatkoksi.

Turun sanomissa on ollut juttua siitä koulusta ja koulun rehtorista:

Suomalaissyntyisestä, mutta vuodesta 1967 Ruotsissa asuneesta Börje Ehrstrandista on muodostunut todellinen oman alansa guru. Hänen johtamansa Rinkebyn koulu tunnetaan nykyään jo maailmanlaajuisesti.

Ehrstrandin eteen lyötiin kuitenkin 1989 souvi, johon hyvin harva olisi ollut halukas tarttumaan. Rinkebyn betonilähiön vandalisoitua ja töhrittyä hulinakoulua hallitsi aikuisten sijasta nuorisojengi, ja tuloksena oli luonnollisesti täysi kaaos.

- Koulussa oli vallan ottanut ryhmä ihmisiä, joilla ei ollut pedagogista koulutusta, Ehrstrand sanoo humoristiseen tapaansa.

Rinkeby on varsinainen sulatusuuni. Koulun oppilaat tulevat yli 60 maasta ja he puhuvat yli 30 kieltä.

Myös vieraskirjassa oli juttua aiheesta.

Dagens Nyheterin mukaan koulun rehtori on tienannut mukavasti suolarahaa saarnaamalla monikulttuurisuuden onnesta. Ja joku vielä kehtaa epäillä monikulttuurisuuden rikastavaa vaikutusta!

Jaa Nikopolkin on kerännyt näitä. No ei mitään laitetaan nyt tähänkin.

[Nikopol]

Herranen ehti ensin. Saarelaisen linkit the Vieraskirjassa ovat hyviä, samoin SvD:n juttu http://www.svd.se/nyheter/inrikes/artikel_310736.svd  jonka mukaan oppilaiden numeroita on hinattu keinotekoisesti ylöspäin. Ja tästä huolimatta puolet oppilaista jää saavuttamatta jatko-opiskelukelpoisuuden: http://www.dn.se/sthlm/svensk-skolas-storsta-misslyckande-1.743280. Kirjoitan aihetta sivuten täällä http://nikopol2008.blogspot.com/2009/02/kotoutuminen-maahanmuutto-ja-koulun.html ja täällähttp://nikopol2008.blogspot.com/2008/12/koulu-vkivalta-ja-monikulttuuri-osa-1.html.

Rinkebyskolanin maine perustuu siis tosiaankin siihen että lähiö EI pala. Siihen nähden Börje on ollut mies paikallaan ja uudistukset ovat olleet ANNETUISSA OLOSUHTEISSA hyviä ja toimivia. Menestystarina monikulttuurisesta koulusta jonne hakeudutaan kaukaakin pohjautuu kalliisiin, henkilökuntaintensiivisiin järjestelyihin (eniten opettajia per oppilas i Sverige) ja eliittiluokkiin. Kokonaisuus on kaukana hyvästä, tai edes hyväksyttävästä.

Rinkebystä voidaan siis oppia miten pelastetaan vene kun on jo ajettu karille urku auki. Viisautta ollsi tietysti vaihtaa kurssia.

Viljasen hevonpaskakombinaatti on ollut tuottoisa. Hienoa että etnisiä suhteita hoidetaan, ja muistutetaan kouluja laadun tärkeydestä.

Fy fan mikä vastenmielinen ja irvokas näytelmä.

[Crommower]

Minä puolestani veikkaan, että tulevaisuudessa monikulttuuristen koulujen savupilvi nousee korkealle. Miten helkarissa ministeriössä voi olla noin pimeää porukkaa hommissa?

[M.K.Korpela]

Ei tähän Dagens Nyheteriä kummempaa tarvita. DN

DN har tidigare rapporterat om situationen på Rinkebyskolan. Mer än hälften av alla niondeklassare riskerar att lämna skolan utan behörighet att läsa vidare på gymnasiet. På måndagskvällen hölls ett krismöte på skolan där ett 50-tal elever och föräldrar lade fram en gemensam kravlista till skolledningen

Tartteeko kääntää ? Ruotsissa koulusysteemi on pikkaisen erilainen kuin täällä ja että yli 50 % ei pääse lukioon on romahdus. Esim autonasentajalukio yms.

[mikkoR]

Useasti puheena on Rinkeby ym. vastaavat paikat niin tuli vaan mieleen...

Ensi kesänä yhdistettyjen hommakerhojen kevätristeily näille niin kuuluisille alueille?

[Alkuasukas]

- Monikulttuurisuus tarjoaa uusia mahdollisuuksia ja avaa uusia näkökulmia jokapäiväiseen todellisuuteen. Monikulttuurisuus on rikkaus. Se lisää Suomen kansainvälisyyttä. Muiden kulttuurien tuntemus ja ymmärtäminen on elinehto globalisoituvassa maailmassa ja se on Suomen menestykselle avainasia.

Jiihaa, moku-bingo yhdessä kappaleessa! Puretaas:

Monikulttuurisuus tarjoaa uusia mahdollisuuksia

Kenties, kenties. Kukaan ei taida tosin tietää, mitä tuo termi "monikulttuurisuus" tarkoittaa?

uusia näkökulmia jokapäiväiseen todellisuuteen

Vau. Niin tarjoaa peräruiskekin.

Muiden kulttuurien tuntemus ja ymmärtäminen on elinehto globalisoituvassa maailmassa

Olen täysin samaa mieltä. Esimerkiksi Kiinan, Venäjän, Ranskan, Saksan ja Ison-Britannian (bisnes)kulttuurien tuntemisesta olisi hyötyä.

se on Suomen menestykselle avainasia

Aamen.

[mikkoellila]

Jaaha, The Viljanen taas asialla.