2009-11-27 HS: Neljässä helsinkiläiskoulussa puolet oppilaista on maah.muuttajia

[IDA]

Juhlapuheissa, kolumneissa ja tiedostavissa tutkimuksissa joka ikinen rajan yli ketkuillut on toki yhtä suomalainen kuin me kaikki.

Minusta olisi täysin perusteltua, että maahanmuuttajat saisivat pienempiä tukia kuin suomalaiset. Itse asiassa olisi nimenomaan järkeenkäypää, että kansalaisten tuet olisivat oma asiansa. Siirtolainen tulee töihin tai asumaan ( ei tarvitse juuri tukia, voi palata kotimaahansakin ), turvapaikanhakija hakee turvaa eikä elintasoa, pakolaiset samaa kuin turvapaikanhakijat, mutta ovat Suomen itsensä valitsemia, joten heillä pitää olla oma järjestelmänsä.

Tuo voisi olla yleislinja, johon voi sitten sovittaa mahdollisia erityistukia. Työperäisestä maahanmuutosta puhuminen pitäisi lopettaa kokonaan ja jos poliitikkojen pitää asian tiimoilta täyttää media-aikaa he voisivat sen sijaan esittää vaikka Speden vanhaa rautakauppavitsiä.

[Teekkari Tampereelta]

Jotenkin tässä tulee sellainen tunne, että on vain ajan kysymys, koska veri virtaa kaduilla oikein kunnolla. Tämä on ollut erittäin masentava uutisviikko ja hauskat itäkeskuskuvat viimeinen pisara. Kuinka kauan tätä kypysymisvaihetta sitten kestää, on toinen kysymys, varmaan vielä vuosikymmeniä mutta tällainen epäluonnollinen asiaintila ei voi jatkua loputtomiin. Välit selvitetään ja vahvemmat voittavat. Hävinnyt kansa häipyy historian hämärään, tai taantuu jossain reservaatissa.
Etninen puhdistus on suoritettu historiassa niin lukemattoman monta kertaa, että pidän äärimmäisen epätodennäköisenä sitä, ettei niin kävisi nytkin.
Tulevan reaktion voima riippuu tietenkin kypsymisajan pituudesta. Mitä pidempi kypsytys, sitä hirvittävämmin tilanne laukeaa.

[SK]

Laitahan Nikopol juttua tulemaan, sinulla kun on ensikäden tietoa asiasta!

Itse en tiedä kuinka helposti vanhemmat voivat siirtää lapsensa jonnekin toiseen kouluun Helsingissä. Luulisi, että se Vuosaaressa asuva suomalaisperhe ainakin haluaisi, että lapsi kävisi koulua lähellä kotia, kävelymatkan päässä (itselläni huono mennä sanomaan koska silloin joskus vanhaan hyvään aikaan "maalla" mentiin kouluun pyörällä tai hiihtäen). Eli onko lapsen koulupaikka lähestulkoon ilmoitusasia?

Tässähän näkee, että koulut alkavat jo gettoutua, mutta useat eivät vielä ole karuun todellisuuteen heränneet. Jos koulun vaihtaminen sujuu ilman sen suurempia paperisotia opetusviraston kanssa, niin luulisin, että tämä hieman jarruttaa kantaväestön poismuuttoa.

Míkähän olisi tilanne, jos Helsingissä olisi käytössä samanlainen malli, kun omassa lapsuudessani, että tietyiltä alueilta mentiin tiettyyn kouluun. Jos koulun vaihtaminen ei onnistuisi ilman, että perhe muuttaa kokonaan sellaisen alueen sisälle mistä mennään tiettyyn kouluun, niin olisikohan white flight voimakkaampaa vauraammalla väestöllä?

[kekexiQ]

Pari vuotta sitten pääsin tuolta Ressun perskoulusta. Koulustahan tehtiin joskus 4-5 vuotta sitten tällainen kansainvälinen IB-koulu, jolloin ulkomaalaisia oppilaita tuli reippaasti lisää. Länsimaista tuntui tulleen runsaasti porukkaa, eikä siellä tuolloin ollut muistaakseni kuin muutama huntupäinen tyttö. Värikästä porukkaa kyllä oli huomattavasti enemmän tavalliseen suomalaiskouluun verrattuna, mutta jäi kyllä sellainen kuva että hekin olivat keskimääräistä varakkaammista perheistä. Mihinkään koulukiusaamiseen en huomannut törmääväni kertaakaan, eikä kyseessä todellakaan ollut mikään Malmön ghettokoulu.

Meikäläistä kylläkin jäi ärsyttämään se, että joulujuhla korvattiin jollain ihmeen valon juhlalla  ! Suvivirsi tuolla sentäs laulettiin. Lisäksi muistan kun kerran kahdeksannella luokalla eräs indonesialainen pariskunta tuli kertomaan koko koululle englanniksi islamista ja siitä kuinka se oikeasti on rauhan uskonto . Ei tuota kyllä kukaan vakavasti ottanut ja eräskin englanninkielinen oppilas kyseenalaisti jihadin rauhanomaisuuden. Tähän esitelmöijät vastasivat että se on oikeesti vaan jotain muslimin sisäistä kamppailua  

[Muuttohaukka]

IB-luokat selittävätkin Ressun tilanteen. Varsinaiset mamukoulut ovatkin enemmän idän suunnalla. Puotila, Porolahti,Meri-Rastila varmaankin etunenässä. Malmi/Hietakumpu ja Soininen ovat jo pitkään olleet rikastamiskulttuurin kehtoja.

Onneksi on vielä hieman Enontekiö-Utsjoki-linjaa lähempänä paikkakuntia, jossa ei ole yhtään rikastavaa opetettavaa.

[Juha J.]

Eläintarhan ala-asteella...

He he he!

Uskomatonta paskaahan tämä taas on. Ongelmia, jotka eivät ole ongelmia, tunnustetaan haasteiksi, jotka eivät ole ongelmia, vaan mahdollisuuksia.

Uskaltaako siellä joku koulun rehtori viimein puhua suoraan?

[Simo Hankaniemi]

Niin sanottujen maahanmuuttajien määrä kasvaa Helsingissä 7% vuodessa. Eli määrä on nykyvauhdilla kaksinkertainen 10:ssä vuodessa. Eipä tarvitse enää harkita Helsingin seudulle muuttamista. Täytyy vaan toivottaa helsinkiläisille onnea ja menestystä. Toivottavasti pärjäätte siinä vaiheessa, kun tilanne karkaa käsistä. 

[nuiseva]

Niin sanottujen maahanmuuttajien määrä kasvaa Helsingissä 7% vuodessa. Eli määrä on nykyvauhdilla kaksinkertainen 10:ssä vuodessa. Eipä tarvitse enää harkita Helsingin seudulle muuttamista. Täytyy vaan toivottaa helsinkiläisille onnea ja menestystä. Toivottavasti pärjäätte siinä vaiheessa, kun tilanne karkaa käsistä. 

Tässä saa tosiaan alkaa miettiä, mitä tehdä. Molenpien työpaikat on Helsingissä, kun ei maakunnista ole löytynyt alaa vastaavaa. Toisteiseksi kaikki hyvin, mutta sitten kun on omia lapsia ja ne tulevat kouluikään...jättääkö työ ja muuttaa työttömäksi kauas, jotta lasten ei tarvitse näihin mokukouluihin mennä

[Äänestäjä]

Niin sanottujen maahanmuuttajien määrä kasvaa Helsingissä 7% vuodessa. Eli määrä on nykyvauhdilla kaksinkertainen 10:ssä vuodessa. Eipä tarvitse enää harkita Helsingin seudulle muuttamista. Täytyy vaan toivottaa helsinkiläisille onnea ja menestystä. Toivottavasti pärjäätte siinä vaiheessa, kun tilanne karkaa käsistä.  

Mielenkiintoista nähdä mitä tämä tulee tarkoittamaan veroäyrin osalta.

Jos Helsingin työttömyysprosentti on 8%, mutta maahanmuuttajien 15% (ja varsinaisten huitelee 50%:n korvilla), ja jos maahanmuuttajia (varsinaisia) tulee olemaan muutaman vuoden päästä tuplamäärä, se ei voi olla vaikuttamatta veroäyriin. Painetta nostoihin olisi jo ilman maahanmuuttoakin, johtuen päällä olevasta lamasta.

Tämä kaikki sen lisäksi, että palveluita karsitaan (kirjastot, koulut, terveydenhoito), ympäristö muuttuu turvattomammaksi, ja koulut levottomammiksi.

Yksi esimerkki tämän päivän uutisoinnista vanhustenhoidon haasteista:

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi keskiviikkona äänestyspäätöksellä suunnitelman vanhusten laitospaikkojen rajusta vähentämisestä. Jo aiemmin tänä vuonna on päätetty 50 laitospaikan vähennyksestä, ja nyt valtuusto päätti lakkauttaa ensi vuoden aikana 150 pitkäaikaisen hoidon laitospaikkaa lisää.

Vanhusten laitoshoito siirtyy terveyskeskukselta sosiaalitoimen hallinnoimaksi. Noin 1 200 laitosasukkaasta, jotka lähes kaikki ovat vanhuksia, tulee sosiaalitoimen asiakkaita.
.............
Vanhusten asuttaminen palvelutaloihin ja ryhmäkoteihin sekä kotipalvelun lisääminen kotona asumisen tukemiseksi ovat kaikki hyviä ja kannatettavia suunnitelmia. Toistaiseksi on kuitenkin selvittämättä se, mistä löydetään korvaavat asunnot ja palvelut sille määrälle vanhuksia, joiden laitospaikat nyt päätettiin lakkauttaa.

Parikymmentä vuotta sitten tehtiin edellinen suuri rakenteellinen uudistus, kun mielenterveyspotilaiden laitospaikoista valtaosa lakkautettiin. Tilalle luvattiin kuntouttavaa avohoitoa, asumisyksiköitä, terapiaa ja turvaa.

Toisin kävi, kun tuli lama. Rahaa korvaaviin hoitoihin ei löytynytkään, eikä niitä ole löytynyt tähänkään mennessä, vaikka tällä vuosikymmenellä elettiin talouskasvun aikaa.

Nytkin on meneillään lama. Kunnat leikkaavat omaishoidon tukia, ja kotipalvelua on entistä vaikeampaa saada. Ne vanhukset, joilla on huolehtivia omaisia tai tarpeeksi varoja ostaa itselleen palveluja, pärjäävät kyllä. Kuntien tehtävä on kuitenkin yhä huolehtia kaikkien asukkaittensa hoidon tarpeesta, eikä siitä tehtävästä saa laistaa.
.............
Vanhustenhoidon järjestäminen joustavasti ja tasapuolisesti on Helsingin tulevaisuuden suuri haaste, sillä Helsingin väestö on paljon vanhusvoittoisempaa kuin naapurikuntien.

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Helsingin+pit%C3%A4%C3%A4+taata+hyv%C3%A4+hoito+vanhuksille/1135251098122

Kuten olen aiemmin kirjoitellut, epäilen vahvasti sitä, että nykyiset turvapaikanhakumenettelyllä Suomeen tulevat islaminuskoiset afganistanilaiset, irakilaiset ja somalit tulisivat olemaan niitä, jotka hoitavat jatkossa vanhuksiamme. Kuitenkin tätä argumenttia käytetään edelleen usein mokuttajien toimesta. Näiden tulijoiden naisille ei ole todennäköisesti sopivaa hoitaa vääräuskoisia, etenkään miehiä, enkä ole myöskään nähnyt merkkejä että heidän miehensä olisivat kovin valmiita moiseen työhön.

Pitäisiköhän pistää asunto Helsingistä myyntiin?

[LordBhorak]

Hajasijoitus todennäköisesti toimisi, jos mamuja ei asettaisi eri asemaan asuntojonoissa. Jos pääkaupunkiseudulla ei ole asuntoja, mutta maaseudulla on, niin oletettavasti osa mamuista pikku hiljaa sijoittuisi maaseudulle.

Ihmisoikeuksia rikkoo, jos ihmisiä kielletään muuttamasta maan sisällä.

Mutta rikkooko ihmisoikeuksia, jos ihmisille kieltäydytään maksamasta täysi ylläpito, jos he haluavat muuttaa toiselle paikkakunnalle, vaikka eivät ole menossa sinne töihin?

Hajasijoituksesta sen verran vain, että tekisi mieli joskus tätä ideaa kannattaville ministereille ja poliitikoille antaa pieni käytännön opetus.

Otetaan 4 lasia ja kannu täynnä vettä.
Kaadetaan vettä tasaista tahtia ensin ensimmäinen lasi täyteen, sitten toinen, kolmas ja viimein neljäs. Otetaan tästä aika.
Tämän jälkeen kaadetaan vedet laseista takaisin kannuun.
Nyt sitten aletaan kaatamaan vettä samaa vauhtia laseihin, mutta täytetään kaikkia laseja yhtä aikaa. Otetaan tästä aika.

Huomaamme vain seuraavia asioita:
- Kaikki lasit täyttyvät täyteen aivan samaan aikaan, riippumatta siitä, miten me niihin kaadamme, jos kaatonopeus on sama koko ajan.
- Ensimmäisessä versiossa pystymme jo ensimmäisen lasin kohdalla huomaamaan, että "Kappas, lasihan täyttyy, kun siihen kaataa vettä, jos siis haluan pitää laseja tyhjänä, täytyy kaatelu lopettaa". Toisen esimerkin kohdalla tämä täyttymisen huomaaminen tapahtuu myöhemmin ja enää ei olekaan yhtään tyhjää lasia käsillä.

Ja tämä white flight ilmiö tapahtuu jotakuinkin väistämättä tapauksen koosta riippumatta. Kun asuu kerrostalossa ja kerrostalon mamujen määrä alkaa ylittää tietyn rajan, alkaa kantaväestö pakenemaan ko. talosta, eikä uusia ole tulossa. Kun useampi talo alueella alkaa täyttymään, koko lähiöstä tulee kantaväestölle "ei-ei" alue ja lopulta sama ilmiö onnistuu tekemään pakoilmiön myös kokonaisille kaupungeille (jos tilanteeseen ei puututa).

[huumori]White flight ja vastaava on aivan normaali reaktio jopa ihan arkipäivässä. Otetaan jälleen lasiesimerkki:
- Kaada lasiin maitoa.
- Ala kaatamaan lasiin kahvia ja kaada, kunnes neste alkaa tulemaan reunoista yli.
- Jatka kaatamista.

Havaitset seuraavaa:
- Kun sitä kahvia sinne kaataa kuppiin ja vaan jatkaa kaatamista, kohta alkaa maidon suhteellinen määrä kahviin vähenemään ja kohta lasissa onkin vain pelkkää kahvia ilman maitoa.
- Jos lasiin olisikin kaatanut vain maitoa, niin maitoa saisi kaataa vaikka loputtomiin ja lasi olisi silti maitoa täynnä.[/huumori]