Muutos 2011, puolueohjelma versio 5 (29.8)

[Jiri Keronen]

Poliittista liturgiaa persujen tyyliin,voisitko kertoa muutaman esimerkin miten se toimii käytännön tasolla..

Samalla tavalla kuin Sveitsissä. Jos 0.6% kansalaisista, eli Suomessa noin 35 000 ja Sveitsissä noin 50 000, kerää nimet paperiinsa, he voivat vaatia päättäjiä valmistelemaan lakiehdotuksen tai vaihtoehtoisesti ottaa päättäjien käsiteltävänä olevan asian suoraan itse äänestettäväkseen. Tämä merkitsee sitä, että kansalla on mahdollisuus itse päättää niistä asioista, jotka kansa kokee riittävän tärkeiksi itse päätettäväkseen. Vastaavasti päättäjiltä katoaa valta tehdä päätöksiä niistä asioista, joista kansa tahtoo itse päättää sitovassa kansanäänestyksessä. Suorassa demokratiassa kansa voi siis milloin tahansa ottaa minkä tahansa asian päätettäväkseen riippumatta poliitikkojen mielipiteistä.

Mikäli Suomessa olisi voimassa samanlainen järjestelmä kuin Sveitsissä, olisi Suomessa kansanäänestyksiä todennäköisesti nähty nyt viime aikoina ainakin Lex Nokiasta, jonka parissa Effi aktivoitui kiitettävästi, ja Lex Thorsista, jossa puuhamiehenä olisi ollut meidän oma poikamme Ketelä (ja todennäköisesti Homma yleisemminkin). Epäilen, että myös jonkinlaista vaalirahoituslakialoitetta kerättäisiin parhaillaan.

[Ammadeus]

Jaksetaanko vääntää rautalngasta ja pysytään ihan suomalaisisa kuvioissa.
Siis 35 000 kerää nimet paperiinsa???Kuinka se tapahtuu käytännössä
kuka kerää,miten kerätään,miten edetään
Miten tämä juttu toimisi ihan käytännön tasolla
vaikka lex thors asiassa?
Sori vaan jos jaksan jankuttaa joillekin ilmeisen selvästä asiasta ,mutta on varmasti monia minun lisäkseni jotka eivät tajua asian hienoutta enenkuin se heille piirretään.
On hyvä tietää tarkasti mistä puhuu jos mainostaa suoraa demokratiaa ihmisille.
Näin vältytään kiusallisilta tilanteilta hankalien kysymysten edessä.

[Jiri Keronen]

Jaksetaanko vääntää rautalngasta ja pysytään ihan suomalaisisa kuvioissa.
Siis 35 000 kerää nimet paperiinsa???Kuinka se tapahtuu käytännössä
kuka kerää,miten kerätään,miten edetään
Miten tämä juttu toimisi ihan käytännön tasolla
vaikka lex thors asiassa?

Sveitsiä on hyvä käsitellä tässä ohessa, koska Muutoksen ajama suora demokratia pohjautuu monessa suhteessa suoraan Sveitsin vastaavaan systeemiin.

Nimien kerääminen tapahtuu käytännössä siten, kuten esimerkiksi nyt Muutoksen kannattajakorttien kerääminen, Halla-ahon eurovaaliehdokkuuden nimien kerääminen tai vaikkapa presidentinvaalien valitsijayhdistyksen nimien kerääminen. Se voi siis tapahtua Internetin kautta, puhtaasti jalkatyöllä ihmisten parissa, erilaisissa tapahtumissa tai miten tahansa ihmiset sen tahtovatkin suorittaa. Vastaavasti kerääjinä voivat olla ketkä tahansa, ketkä innostuvat keräämiseen, juuri kuten tälläkin hetkellä. Keräystä voivat siis suorittaa yksityiset ihmiset (esimerkiksi Mäki-Ketelä), erilaiset yhdistykset (esimerkiksi Homma ry) tai sitten vaikka puolueet (esimerkiksi Muutos 2011). Luonnollisesti nämä kaikki voivat myös tehdä yhteistyötä keräämisen suhteen.

Kun nimet on kerätty aloitteeseen, nimet toimitetaan kansanäänestyksistä vastaavalle taholle, jollainen voisi olla Suomessa järkevästi esimerkiksi oikeusministeriö. Nimien toimittamisen jälkeen oikeusministeriö käy kerätyt listat läpi, kuten tällä hetkellä esimerkiksi valitsijayhdistysten kanssa. Sen jälkeen ministeriö toteaa, että kaikki on kunnossa, ja julkinen valta ottaa huolehdittavakseen kansanäänestyksen järjestämisen.

Kansanäänestyksen sisältö riippuu aloitteesta. Jos aloite on ollut sisällöltään esimerkiksi Oamin keräämä sananvapausadressi, voi äänestyksessä ratkaistavana oleva asiakysymys olla esimerkiksi se, että poistetaanko rikoslaista jumalanpilkkapykälä vai ei. Kansalaiset sanovat sitten kyllä tai ei ja kansanäänestyksen lopputulos määrää sen, tehdäänkö rikoslakiin aloitteen vaatima muutos vai jätetäänkö laki ennalleen. Jos taas kyseessä olisi Lex Thors, voisi kansanäänestyksessä käsiteltävä kysymys olla yksinkertaisesti se, hyväksytäänkö uusi ulkomaalaislaki vai ei. Jos kansa äänestää, että uutta lakia ei hyväksytä, laki ei tule voimaan eduskunnan mielipiteistä huolimatta.

[Ammadeus]

Niin sitä pitää..

[OlliH]

Miten olisi seuraavanlainen uudistus joko puolueen tai vapaasti yksittäisten ehdokkaiden ajettavaksi?

Paluu hopearahaan.

Nykyään tappavat kulkutaudit leviävät maailmanlaajuisesti. Yksi merkittävä taudinaiheuttajien leviämiskanava on käteinen raha. Haittaa voitaisiin merkittävästi torjua palaamalla hopearahaan. Hopea nimittäin tappaa tehokkaasti mikrobit. Ennen ruokailuvälineetkin olivat hopeaa jottei niihin pesiytyisi mikrobeja. Ennen sulfan ja penisliinin keksimistä hopeaa käytettiin laajasti antibioottina. Lisäetuna olisi inflaation torjuminen.

[Aldaron]

Sveitsin hallintomalli on, kuten monet varmaan tähän mennessä tietävät, jokseenkin tuontapainen. Kyse ei siis ole mistään utopiasta. Netin kautta on melko helppo (etenkin jos osaa saksaa, ranskaa tai italiaa) perehtyä siihen, miten tuo malli toimii käytännössä kansanaloitteineen, kansanäänestyksineen jne.

Itse luulen, että todella toimiva suora demokratia edellyttäisi myös päätösvallan siirtämistä merkittävällä tavalla paikallisemmalle tasolle. Vaikka Suomi onkin huomattavasti Sveitsiä homogeenisempi valtio, niin silti voisi tulla ongelmia jos nykyisellä vallanjaolla siirryttäisiin suoraan demokratiaan. Siinäkin mielessä Sveitsin mallia siis kannattaisi tutkia, että mitkä asiat siellä loppujen lopuksi päätetään valtiollisesti ja mitkä paikallisemmilla tasoilla.

Tuo ajatus on ilman muuta harkitsemisen arvoinen. Sveitsin kantonit ovat kooltaan noin keskimäärin verrattavissa pikemminkin suomalaisiin maakuntiin kuin lääneihin. Jos Suomi federalisoitaisiin Sveitsin mallin mukaisesti, se tapahtuisi todennäköisesti suurin piirtein nykyisen maakuntajaon pohjalta. 

[Jaakko Sivonen]

Liittovaltio ei sovi homogeenisen kansallisvaltion hallitsemismalliksi.

[Aldaron]

Liittovaltio ei sovi homogeenisen kansallisvaltion hallitsemismalliksi.

Mitä nyt pidetään "homogeenisena". Esim. Argentiina on minusta suhteellisen homogeeninen kansallisvaltio, ja se on liittovaltio. Vahvempaa kansallista identiteettiä kuin argentiinalaisilla on saa hakea.
Muitakin esimerkkejä kyllä löytyy.

[Jaakko Sivonen]

Pientä kansallisesti yhtenäistä valtiota ei ole mitään järkeä jakaa osavaltioiksi. Ihmiset ovat samanlaisia niin Uudellamaalla kuin Kainuussakin, samaa lakia voidaan käyttää molemmissa. Liittovaltio haittaa kansallista yhtenäisyyttä. Niillä kansallisvaltioilla, jotka on jaettu osavaltioihin, on yleensä pitkä historiallinen tausta sellaisesta hallinnosta, kuten Saksalla.

[Jiri Keronen]

Liittovaltio ei sovi homogeenisen kansallisvaltion hallitsemismalliksi.

Täyteen liittovaltiomalliin ei tietenkään pitäisi mennä. Suomessa on jo nyt kunta-autonomia, ja liittovaltiomallin hyvät puolet saattaisi olla mahdollista saada aikaiseksi jo pelkästään lisäämällä kuntien ja/tai maakuntien autonomista valtaa.