2009-10-12 Helsingin kaupungin intra: Maahanmuuttajista kaupungin työntekijöitä

[Harri Eerikäinen]

Apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haataisen mielestä on aika lopettaa keskustelu vastaan otettavien maahanmuuttajien määristä, ja alkaa miettimään keinoja, miten kaikkia kohdeltaisiin helsinkiläisinä. Fazer, Paulig, Sinebrychoff ja Stockmann on mainittu Helsingin osaksi tulleiden ja jatkossakin tulevien suurten mahdollisuuksien ja resurssien alleviivaamiseksi.

Minusta nyt olisi korkea aika aloittaa vakavat keskustelut Suomen maahanmuuttopolitiikasta ja erityisesti vastaan otettavista määristä. Helsinkiläisiä ovat Helsingissä asuvat Suomen kansalaiset, joilla kaikilla on samat oikeudet ja velvollisuudet. Muut eivät ole helsinkiläisiä tai suomalaisia, ja heillä ei ole samoja oikeuksia.

Maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander toteaa ettei maahanmuuttajille tarvita raskasta erillistä palvelujärjestelmää vaan "valtavirtaistamista". Tarpeiden mukaan pitää kuitenkin kutakin kohdella.

Henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalon tavoitteena on maahanmuuttajien osuuden kasvattaminen kymmeneen prosenttiin kaupungin henkilöstössä. Kiva. Kun olen yli 20 vuotta työskennellyt erilaisten työikäisten, monenlaisia työllistymisen esteitä omaavien ryhmien kanssa miettien, ideoiden, suunnitellen, kokeillen ja kehittäen erilaisia mahdollisuuksia työelämään osallistumiseen ja lisäansioiden hankkimiseen, ei ole mieleeni tullut noin ilmiselvä ratkaisu. Että oikein kaupungille töihin...

Tätä kannattaisi soveltaa myös muihin erityisryhmiin heidän suhteellisen väestössä esiintymisensä mukaisesti; eriasteisesti halvaantuneilla, näkörajoitteisilla, mielenterveyskuntoutujilla, päihdesairailla ja heikkolahjaisilla suomalaisilla luulisi olevan vähintään samat oikeudet avustettuun työllistymiseen Helsingin kaupungille kuin tänne muista maanosista tuotetuilla.

Henkilöstövoimavaraosaston osastopäällikkö Eija Hannin Tsemppari- ja Tulevaisuustiski-projekteja en tunne. Kaikentaustaisten nuorten tukeminen ennen syrjäytymiskierteen syvenemistä on tietenkin erittäin järkevä tavoite. Kaupungin työllisyysmäärärahoja onkin sijoitettu perinteisesti siihen melko järkähtämättömästi tuloksista piittaamatta, ja muunikäisten, elämäntilanteessaan tuesta ehkä enemmän irti saavien kustannuksella. Henkilöstökeskus ei halua kuulla kentän ääntä, ja sen linjaukset ovat usein paitsi tempoilevia, myös irti kentän todellisuudesta.

Elinkeinojohtaja Eero Holstila sentään kaipaa, apulaiskaupunginjohtajasta poiketen, myös uhkista puhumista, ja näkee sen onnistumisen edellytyksenä.

Projektikoordinaattori Mani Tjurin tuo esiin sosiaalisten ja yhteiskunnallisten yritysten perustamisen yhtenä keinona madaltaa maahanmuuttajien työllistymiskynnystä. Sana "yritys" ei sinänsä tuo mitään uutta viisastenkiveä palvelujärjestelmiin, jotka jo ovat olemassa. Vajaakuntoisella työvoimalla ei luoda itsekannattavaa bisnestä ilman järjestelmään ulkopuolelta pumpattavaa rahaa, se on varma sanotaanpa ko. yritysten perustamissuunnitelmissa mitä tahansa. Osana välityömarkkinoita ne voivat silti olla hyvinkin käyttökelpoisia, jos koko välityömarkkinoiden toiminta olisi keskitetysti johdettua, ja prosessit peräkkäisiä, eivätkä päällekkäisiä kuten nyt. Tästähän kirjoitin kaupunginjohtaja Jussi Pajuselle 23.9.2009:

"Tällä hetkellä kaupungilla toimii useita työllistämisasioiden ohjaamisesta vastaavia organisaatioita, (Työhönkuntoutus, Työvoiman palvelukeskus Duuri, päällikölleen eläkevirkana pystyssä pidetty Työhönohjaus, sosiaaliasemilla harjoitettava pienimuotoinen suora ohjaus ja Henkilöstökeskuksen Henkilöstön liikkuvuus -osasto), joiden yhteistyössä on vakavia puutteita ja paljon korjaamistarvetta. Ohjaus toimintaa järjestäviin yksiköihin kangertelee tai sujuu osin pärstäongelmien ja/tai poliittisten linjausten mukaan (esim. sosiaalinen yritys PosiVire, joka pistettiin pystyyn täysin päällekkäisenä jo olemassa olevalle toiminnalle, joka lisäksi oli tarkoitus ajaa alas). Kuntoutuvat asiakkaat siirretään toiminnosta toiseen niin että siirrot palvelevat tilastointia, mutta eivät asiakasta, ja usein vuoden tai kahden mittainen kuntoutumisjakso katkaistaan jatkopolun puuttuessa siirtämällä ihminen takaisin joutilaisuuteen kotiinsa ja kaduille".

"Suurin ongelmahan on edelleen, että hommaa ei johda oikeasti kukaan järkevänä kokonaisuutena. Eli edelleen jatkuu eri intressiryhmien välinen ristiriita ja pallottelu asiakkaiden vahingoksi ja vahinkona samoin laskun maksajalle eli kaupungille. Suorastaan järkyttävää on edelleen tuo heikko yhteys sosiaaliasemiin. Sen puolen johdossa on kyllä pahasti vikaa, jota voi vain ihmetellä, kun johtoryhmä istuu viikosta toiseen Leila Palviaisen johdolla".

"Kuntouttavan työtoiminnan laajeneminen ensi vuonna kaikkiin pakollisena eli myös yli kaksikymmentäviisivuotiaisiin laittaa pelipöydän uusiksi, ja näkymät siinä mielessä toiminnan kehittämiselle ja laajentamiselle koko Työhönkuntoutuksessa ja vielä Koti- ja laitospalveluissa erikseen ovat todella hyvät. Kuvaavaa vain työllisyysasioiden hoidolle sosiaalivirastolla on se, että tässä tilanteessa, jossa sekä aktiivitoimenpiteitä tarvitsevien kuntoutujien että kotihoidon avuntarvitsijoiden määrä on räjähtämässä käsiin, ratkaisuksi on näihin päiviin asti haluttu nähdä toimintojen laajamittainen alasajo".

"Tällaisille välityömarkkinoille on huutava tarve, niin toiminnan järkiperäisen organisoinnin kuin kuntoutujien arjenkin mielekkään järjestämisen kannalta. Nythän "työllistämispolkuja" leimaavat katteettomat lupaukset ja loputon, mihinkään pysyvään johtamaton luukulta luukulle samoilu. Välityömarkkinat voisi olla se termi, jonka alle tuo yhteinen organisaatio koottaisiin, myös kehitysvammaisten työt, kun ne muutenkin ovat nyt tulossa lainsäädännöllisesti yhteiseksi asiaksi".

"Välityömarkkinat sopisivat erinomaisesti toisaalta ylläpitävänä toimintana ja toisaalta työuralla eteenpäin ohjaavana toimintana Työhönkuntoutuksen palveluihin. Ylläpitävää kuntouttavaa työtoimintaa ei tähän mennessä ole ollut, vaikka sille on ehdottomasti tarvetta. Sen sijaan koulutukseen tai avoimille työmarkkinoille soveltumaton henkilö on heitetty kylmästi järjestelmästä ulos. Välityömarkkinat pitäisivät sisällään siis kaiken työtoiminnan, suojatyön, työkyvyn arvioinnin, erilaiset valmennukset ja tietysti tuetut työsuhteiset ratkaisut kuten palkkatukityön. Eli kuntoutuksellisuus olisi edelleen kaiken toiminnan tavoite ja työnteko olisi toiminta-alusta. Kaupungilla eli sosiaalivirastolla tulisi olla välityömarkkinat-toimintayksikkö (tai -osasto), johon kaikki yksiköt Duurista lähtien ja tietysti työllistämisasiat Henkilöstökeskuksestakin tulisi kuulua".

Kaupunginjohtaja Pajunen ei ole vastannut viestiini.


Tavoitteena maahanmuuttajien helsinkiläistäminen

Maahanmuuttajien osuus kaupungin työntekijöistä on nostettava vastaamaan heidän osuuttaan kaupungin väestöstä. Tallinnan ja Helsingin välille on luotava yhteinen työssäkäyntialue. On estettävä maahanmuuttajien kasautuminen vain tietyille asuinalueille. Nämä linjaukset sisältyvät strategiaohjelman maahanmuuttoon liittyvään toimeenpanosuunnitelmaan, joka julkistettiin torstaina.
Runsas 60 eri virastojen edustajaa pohti yhdessä maahanmuuton kaupungille tarjoamia mahdollisuuksia ja haasteita henkilöstökeskuksessa. Tilaisuuden avannut apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen muistutti, että muunkielistä väestöä on aina asunut Helsingissä. Sata vuotta sitten heitä oli lähes sama 10 prosenttia kuin nyt. Monet merkittävät yhä toimivat yritykset ovat saaneet alkunsa maahanmuuttajien yritteliäisyydestä; esimerkiksi Fazer, Paulig, Sinebrychoff ja Stockmann.

Neuvostoliiton hajoaminen ja pääomaliikkeiden vapauttaminen vauhdittivat 90-luvun alussa globaalia murrosta. Kahteen prosenttiin pudonnut maahanmuuttajien osuus helsinkiläisistä lähti ripeään nousuun. "Eräissä ennusteissa arvioidaan, että muunkielisten osuus kasvaa Helsingissä neljännekseen vuoteen 2025 mennessä. On siis aika lopettaa keskustelu siitä, montako maahanmuuttajaa mahdollisesti "suvaitaan" ja siirtyä pohtimaan miten kaupunkilaisten yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia kehitetään ja miten jokaista maahanmuuttajaa lähtökohdistaan riippumatta kohdellaan helsinkiläisenä", linjasi Haatainen.

Erillispalvelut kohdennetaan alkuun

Maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander kertoi kaupungin perehtyneen muiden eurooppalaisten kaupunkien tapaan järjestää maahanmuuttoasioiden koordinointi. Kaupungin maahanmuutto-osasto perustettiin vuonna 2007, ja sen toimintalinjauksena oli alusta lähtien, ettei kohteena ole vain maahanmuuttajat, vaan kaikki helsinkiläiset.

Ohjelman lähtökohtana on, ettei tarvita erillistä raskasta maahanmuuttajapalveluiden järjestelmää, vaan valtavirtaistamista, jossa kaikki helsinkiläiset ovat saman peruspalvelujärjestelmän piirissä. Yhdenvertaisuus ei saa kuitenkaan tarkoittaa samaa kaikille, vaan tarpeiden mukaista kohtelua. "Monet maahanmuuttajien muun muassa työllistymiseen ja asumiseen liittyvät ongelmat keskittyvät maassaolon alkuvaiheeseen, ja siksi erityisryhmäpalvelut maahanmuuttajille tuleekin kohdistaa tähän alkuun", sanoi Forsander.

Tieto, taito ja tsarmi

Henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo muistutti, että jo nyt monet kaupungin palvelut nojaavat vahvasti maahanmuuttajien työpanokseen. Bussit jäisivät varikolle ja terveyspalvelut ontuisivat ilman maahanmuuttajien työtä.
Kaupunki panostaa maahanmuuttajien työntekijäosuuden lisäämiseen erityisesti koulutuksen avulla. Kaupungin oppisopimuskoulutuksessa maahanmuuttajien osuus oli viime vuonna noin 30 prosenttia ja kohdennetussa rekrykoulutuksessa lähes puolet.

"Maahanmuuttajien osuuden kasvattaminen kymmeneen prosenttiin kaupungin henkilöstössä on haasteellinen tavoite. Tavoitteet kuitenkin toteutuvat, jos ne toteutetaan. Apuna meillä on kolme teetä: tieto, taito ja tsarmi", sanoi Tulensalo.

Henkilöstövoimavaraosaston osastopäällikkö Eija Hanni kertoi kaupungin kohdentavan monet toimistaan nuoriin maahanmuuttajiin: mahdollisiin koulupudokkaisiin ja nivelvaiheessa oleviin. Tsemppari-projekti aloitti syyskuussa 2008 työn koulupudokkuuden ehkäisemiseksi ja Tulevaisuustiski-projekti on tarjonnut joulukuusta 2008 alkaen tukea ilman koulutuspaikkaa jääneille. "Nämä nuoret eivät ole työkkärin tai sosiaaliviraston piirissä, eikä heidän tule ollakaan. Yksilöllisesti nuoren kanssa voidaan löytää hänelle sopiva paikka koulutuksessa tai työmarkkinoilla", sanoi Hanni.

Tiekartta tekemiselle

Elinkeinojohtaja Eero Holstila kuvasi toimeenpanosuunnitelmaa "tiekartaksi tekemiselle". Hänen mielestään suvaitsevaisuus on ollut Helsingille merkittävä kilpailuvaltti kilpailtaessa osaavista maahanmuuttajista. "Peruutusvaihdetta maahanmuutolle ei ole, niinpä onnistuminen tulevaisuudessa vaatii myös uhkista puhumista. Ilman sosiaalista koheesiota ei strategiaohjelman linjaus muunkielisen väestön tasaisemmasta sijoittumisesta eri kaupunginosiin ja hallintamuodoltaan erilaisiin asuntoihin toteudu", arvioi Holstila.

Projektikoordinaattori Mani Tjurin arvioi kumppanuuskäsitteen arkipäiväistyneen maahanmuuttajatyössä. Ylhäältä alaspäin toimiva vertikaalinen ohjaus kevenee ja horisontaalinen kumppanuus vahvistuu.

Yhtenä esimerkkinä tästä Tjurin piti Moniheli-palveluverkostoa, jonka puitteissa 50 maahanmuuttajataustaista yhteisöä toimii. Verkoston piirissä kaavaillaan sosiaalisten ja yhteiskunnallisten yritysten perustamista madaltamaan maahanmuuttajien työllistymiskynnystä.

Tilaisuuden lopuksi Annika Forsander kertoi toimeenpanosuunnitelman toteutumisen seurannasta ja arvioinnista. Virastojen osastopäälliköistä muodostettava ohjausryhmä toimii apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haataisen johdolla ja seuraa kärkihankkeiden toteutumista. Tietoa maahanmuuttoon, maahanmuuttajiin ja etniseen monimuotoisuuteen liittyvien kaupungin vuosille 2009 - 2012 laatimien linjausten toteutumisesta kerää keskitetysti henkilöstökeskuksen maahanmuutto-osasto.

teksti Timo Saari, kuvat Kimmo Brandt

http://heli.hel.fi/

[sydäri]

Tieto, taito ja tsarmi

Henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo muistutti, että jo nyt monet kaupungin palvelut nojaavat vahvasti maahanmuuttajien työpanokseen. Bussit jäisivät varikolle ja terveyspalvelut ontuisivat ilman maahanmuuttajien työtä.
Kaupunki panostaa maahanmuuttajien työntekijäosuuden lisäämiseen erityisesti koulutuksen avulla. Kaupungin oppisopimuskoulutuksessa maahanmuuttajien osuus oli viime vuonna noin 30 prosenttia ja kohdennetussa rekrykoulutuksessa lähes puolet.

"Maahanmuuttajien osuuden kasvattaminen kymmeneen prosenttiin kaupungin henkilöstössä on haasteellinen tavoite. Tavoitteet kuitenkin toteutuvat, jos ne toteutetaan. Apuna meillä on kolme teetä: tieto, taito ja tsarmi", sanoi Tulensalo

Tieto, että maahanmuuttajia pitää olla 10% henkilöstöstä
Taito, että palkataan maahanmuuttajia eikä suomalaisia
Tsarmi, mitä ihmettä tämä Tsarmi on?

Aikooko Helsinki siis ottaa käyttöön positiivisen syrjinnän?

[Iloveallpeople]

Valitettavasti Tsarmitunturi on Ylä-lapissa eikä Helsingissä

http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=1169

[Roope]

Tilaisuuden avannut apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen muistutti [...]
"Eräissä ennusteissa arvioidaan, että muunkielisten osuus kasvaa Helsingissä neljännekseen vuoteen 2025 mennessä. On siis aika lopettaa keskustelu siitä, montako maahanmuuttajaa mahdollisesti "suvaitaan" ja siirtyä pohtimaan miten kaupunkilaisten yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia kehitetään ja miten jokaista maahanmuuttajaa lähtökohdistaan riippumatta kohdellaan helsinkiläisenä", linjasi Haatainen.

Ei, vaan meillä on 15 vuotta aikaa vaikuttaa siihen, millaisia maahanmuuttajia EU:n ulkopuolelta Suomeen ja Helsinkiin saapuu. Se on se tärkein valinta, joka taas ratkaisee sen, miten maahanmuuttajat otetaan vastaan.

Maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander kertoi [...]

Ohjelman lähtökohtana on, ettei tarvita erillistä raskasta maahanmuuttajapalveluiden järjestelmää, vaan valtavirtaistamista, jossa kaikki helsinkiläiset ovat saman peruspalvelujärjestelmän piirissä.

Erilliset maahanmuuttajapalvelut ovat kalliita. Kuitenkin maahanmuuttajille suunnattujen erityispalvelujen ujuttaminen peruspalvelujärjestelmään nostaa kustannukset jo ihan toiselle tasolle. Yksi palvelusuorite maahanmuuttajalle vaatii 1,5-2 kertaa enemmän aikaa kuin normaali. Peruspalvelujärjestelmään tarvittavien uusien rakenteiden piilevät kustannukset ovat kuitenkin moninkertaiset. Tätä taustaa vasten "bussikuskien" rekrytointi ulkomailta on järjettömän kallista rallia.

Onkohan tästä Helsingin kaupungin laskelmia?

Henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo muistutti, että jo nyt monet kaupungin palvelut nojaavat vahvasti maahanmuuttajien työpanokseen. Bussit jäisivät varikolle ja terveyspalvelut ontuisivat ilman maahanmuuttajien työtä.

Tuo esimerkki on niin kauhean nolo, mutta edelleen sitä hoetaan.

"Maahanmuuttajien osuuden kasvattaminen kymmeneen prosenttiin kaupungin henkilöstössä on haasteellinen tavoite. Tavoitteet kuitenkin toteutuvat, jos ne toteutetaan. Apuna meillä on kolme teetä: tieto, taito ja tsarmi", sanoi Tulensalo.

Miten (ja miksi) tuo tavoite saavutetaan, kun maahanmuuttajien kielitaito, koulutus ja työkokemus tiedetään kantaväestöä huonommaksi ja monissa ryhmissä surkeaksi? Ai niin, positiivinen syrjintä:

Esimerkiksi [Helsingin kaupungin] työhönotossa voidaan ottaa huomioon hakijan etninen tausta palkkaamalla tehtävään työmarkkinoilla aliedustettuun ryhmään kuuluva henkilö, vaikka tämä ei olisi aivan yhtä pätevä kuin paremmin edustettuun ryhmään kuuluva.

Elinkeinojohtaja Eero Holstila kuvasi toimeenpanosuunnitelmaa "tiekartaksi tekemiselle". Hänen mielestään suvaitsevaisuus on ollut Helsingille merkittävä kilpailuvaltti kilpailtaessa osaavista maahanmuuttajista.

Tarkoittaako suvaitsevaisuus esimerkiksi positiivista syrjintää? Kuinka monta osaavaa maahanmuuttajaa Helsinkiin on muuttanut kuullessaan kaupungin harjoittavan rekrytoinnissa etnistä erityiskohtelua?

"Peruutusvaihdetta maahanmuutolle ei ole, niinpä onnistuminen tulevaisuudessa vaatii myös uhkista puhumista.

Vaihdelaatikko tuntuu tosiaan olevan jumissa, samoin kaasu ja ratti.

Ilman sosiaalista koheesiota ei strategiaohjelman linjaus muunkielisen väestön tasaisemmasta sijoittumisesta eri kaupunginosiin ja hallintamuodoltaan erilaisiin asuntoihin toteudu", arvioi Holstila.

Mistä se sosiaalinen koheesio ilmaantuu, kun Suomeen haalitaan luku- ja kirjoitustaidottomia, joille sitten luodaan kalliita tukiprojekteja? Sosiaalisen koheesion keinotekoisesta luomisesta meillä on kymmenien vuosien vähemmän vakuuttavaa näyttöä romanien kanssa.

Eipä tuosta muuta jäänyt käteen kuin kaikkien puhujien liikuttava yksimielisyys paisuttaa julkista sektoria maahanmuuttajien palvelujen nimissä, maksaa mitä maksaa. Ainakin poliitikkojen ja virkamiesten prioriteetit tulivat selviksi.

[AIP]

Eipä tuosta muuta jäänyt käteen kuin kaikkien puhujien liikuttava yksimielisyys paisuttaa julkista sektoria maahanmuuttajien palvelujen nimissä, maksaa mitä maksaa. Ainakin poliitikkojen ja virkamiesten prioriteetit tulivat selviksi.

Olenko erityisen pahasti väärässä siinä kun uskon, että joillekin tahoille holtiton maahanmuutto on se viimeinen linnake, jolla on mahdollista ylläpitää lihavaa, byrokraattista julkista sektoria?

[nyt nappaa]

Tämä on sitä Abu-Hannan elintilan uudelleen jakoa.

Entä suomalaiset? Mitä niille tuhansille suomalaisille tapahtuu, jotka mamut syrjäyttävät kaupungin töistä? Kuka puolustaisi heidän etujaan? Ei ainakaan nämä päättäjät jotka laativat suunnitelmia suomalaisten syrjäyttämiseksi. Suomessa. Suomen pääkaupungissa.

Päättäjät vaihtoon ja nopeasti.

[Roope]

Olenko erityisen pahasti väärässä siinä kun uskon, että joillekin tahoille holtiton maahanmuutto on se viimeinen linnake, jolla on mahdollista ylläpitää lihavaa, byrokraattista julkista sektoria?

Se on ainoa raha-automaatti, jonka menoja ei tarvitse perustella edes laskusuhdanteessa. Kaikki muu on leikkauksien kohteena.

Tuon strategiaohjelman julkistuksessa ei vaivauduttu kertomaan, kuinka paljon kustannukset sen seurauksena kasvavat ja mitä mitattavia vaikutuksia suunnitelmalla pitäisi olla.

Pirkanmaan tienpidollekaan valtiovarainministeriön ehdotus ei lupaa hyvää ja perustienpidosta on yhä tingittävä.

Suurten kaupunkien joukkoliikenteen tukeen sen sijaan esitetään kahden miljoonan korotusta. Liikenne- ja viestintäministeriön tavoittelemasta 7,5 miljoonan potista pääsisi osalliseksi myös Tampere.

Lisäksi kunnille on tulossa lisää korvauksia pakolaisista ja turvapaikanhakijoista. Juuri muuta hyvää kunnille ei olekaan tarjolla.

YLE: Valtiovarainministeriön budjettiesitys ei lupaile suuria Pirkanmaalle 31.7.2009

[rankka]

Entä suomalaiset? Mitä niille tuhansille suomalaisille tapahtuu, jotka mamut syrjäyttävät kaupungin töistä?

Päättäjät vaihtoon ja nopeasti.

En usko että syrjäyttävät, ainakaan sillätavalla että annetaan VHM:lle kenkää jotta saadaan mamu tilalle. Ehkä luonnollisen poistumisen kautta? Kuulostaa kiintiöiden luomiselle. *Umbalaia Apu-Hanna + elintila*

Roope tuon laittoi nippuun, ja osui minun ajatteluun se.

Tuo positiivinen syrjintä on aika pelottavaa. Sillä perusteella otetaan töihin osaamatonta väkeä. Eikai ole ihan oikein että otetaan esim. nesteelle valvomoon duuniin joku joka osaa ajaa juuri ja juuri sitä bussia, tai ei kenties edes sitä?
Eihän sitä tarvitse olla yhtä pätevä ...

[Nikopol]

Epäilen vahvasti että Helsingin maahanmuuttajista riittävän monella olisi pätevyys, sopivuus, koulutus ja halukkuus niihin 10%:een kaupungin hommista mitä tarjolla on.

Jos näin kuitenkin on, tilastollisen vääjäämättömyyden voimalla maahanmuuttajien määrä kauoungin palveluksessa tulee lähestymään äärettömästi 10%:tä.

Jos näin ei ole, ja määrä saavuttaa silti 10%, veronmaksajilla lienee vähän kysyttävää.

[Pliers]

Tieto, taito ja tsarmi

Henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo muistutti, että jo nyt monet kaupungin palvelut nojaavat vahvasti maahanmuuttajien työpanokseen. Bussit jäisivät varikolle ja terveyspalvelut ontuisivat ilman maahanmuuttajien työtä.
Kaupunki panostaa maahanmuuttajien työntekijäosuuden lisäämiseen erityisesti koulutuksen avulla. Kaupungin oppisopimuskoulutuksessa maahanmuuttajien osuus oli viime vuonna noin 30 prosenttia ja kohdennetussa rekrykoulutuksessa lähes puolet.

"Maahanmuuttajien osuuden kasvattaminen kymmeneen prosenttiin kaupungin henkilöstössä on haasteellinen tavoite. Tavoitteet kuitenkin toteutuvat, jos ne toteutetaan. Apuna meillä on kolme teetä: tieto, taito ja tsarmi", sanoi Tulensalo

Tieto, että maahanmuuttajia pitää olla 10% henkilöstöstä
Taito, että palkataan maahanmuuttajia eikä suomalaisia
Tsarmi, mitä ihmettä tämä Tsarmi on?

Aikooko Helsinki siis ottaa käyttöön positiivisen syrjinnän?

Ei toi kovin vaikeaa ole. Käydään vaan antamassa steissillä notkujille lapio nojattavaksi. Palkkahan niille tulee jo ihan normaalisti.

[Jouko]

Tieto, taito ja tsarmi

Henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo muistutti, että jo nyt monet kaupungin palvelut nojaavat vahvasti maahanmuuttajien työpanokseen. Bussit jäisivät varikolle ja terveyspalvelut ontuisivat ilman maahanmuuttajien työtä.
Kaupunki panostaa maahanmuuttajien työntekijäosuuden lisäämiseen erityisesti koulutuksen avulla. Kaupungin oppisopimuskoulutuksessa maahanmuuttajien osuus oli viime vuonna noin 30 prosenttia ja kohdennetussa rekrykoulutuksessa lähes puolet.

"Maahanmuuttajien osuuden kasvattaminen kymmeneen prosenttiin kaupungin henkilöstössä on haasteellinen tavoite. Tavoitteet kuitenkin toteutuvat, jos ne toteutetaan. Apuna meillä on kolme teetä: tieto, taito ja tsarmi", sanoi Tulensalo

Tieto, että maahanmuuttajia pitää olla 10% henkilöstöstä
Taito, että palkataan maahanmuuttajia eikä suomalaisia
Tsarmi, mitä ihmettä tämä Tsarmi on?

Aikooko Helsinki siis ottaa käyttöön positiivisen syrjinnän?

Tarkoittaa tietysti charmia, ts. tässä tapauksessa etnistä värinää. Positiivisen syrjinnän voi kääntää suoraan positiiviseksi rasismiksi. Voi pojat! Jos Helsinki ei jo aiemmin oikeasti ollut kusen polttama reservaatti niin tämän ohjelman toteutessa siitä viimeistään tulee.

[Roope]

Vielä selvennyksenä: henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo puhui kymmenen prosentin tavoitteesta tarkoittaen henkilöstön määrää, ei uusia rekrytoitavia. Tämä on tärkeä ero. Tavoite ei myöskään ole vakio, vaan sen on tietysti määrä elää maahanmuuttajien osuuden kasvaessa.

Vuonna 2025 tavoite on julkistuksessa lainatun ennusteen mukaan jo 25 prosenttia eli se kasvaa nykyisestä kymmenestä prosentista prosenttiyksiköllä joka vuosi. Jos vedetään hihasta kaupungin työntekijöiden vuosittaiseksi vaihtuvuudeksi 3 prosenttia, niin käytännössä samanlaiseen osuuteen maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä ei päästä vuoteen 2025 mennessä kuin varaamalla tästä eteenpäin pätevyydestä huolimatta yli puolet avautuvista paikoista maahanmuuttajille. Edes "melkein päteviä" hakijoita ei ole oikeasti kuin murto-osa tästä, eikä monilla aloilla pätevyydestä voida joustaa. Väliaikaiseksi tarkoitettu positiivinen syrjintä ei siis tule loppumaan kymmeniin vuosiin, jos se nyt päästetään vauhtiin.

Käytännössä tavoite karkaa sellaista vauhtia, että rekrytoijat pakotetaan valitsemaan epäpätevätkin hakijat kiintiöiden täyttämiseksi. Etenkin uudet matalan koulutuksen paikat blokattaisiin kantaväestöltä lähes täysin. Toisaalta avautuu myös aivan uusi väylä omien suosikkien poimimiseen jonon ohi, kun pätevyys ei enää ole se tärkein kriteeri. Lisäksi eri etnisillä ryhmillä on Helsingin kaupungin syrjimättömyysohjeiden mukaan omat kiintiönsä, joten aina tulee löytymään joku "etnisesti aliedustetumpi" pätevän edelle.

Jokainen ymmärtää miten mielipuolista tämä on, tarkasteli asiaa sitten tuottavuuden, yhteiskuntarauhan tai yksilöiden yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Jotenkin se ei ole auennut toimenpideohjelmaa pohtineille eri virastojen 60 edustajalle.

[Ari-Lee]

Tämä on sitä Abu-Hannan elintilan uudelleen jakoa.

Entä suomalaiset? Mitä niille tuhansille suomalaisille tapahtuu, jotka mamut syrjäyttävät kaupungin töistä? Kuka puolustaisi heidän etujaan? Ei ainakaan nämä päättäjät jotka laativat suunnitelmia suomalaisten syrjäyttämiseksi. Suomessa. Suomen pääkaupungissa.

Päättäjät vaihtoon ja nopeasti.

Opposition eli "meidän" puolelta katsottuna nämä ovat hyviä uutisia. Siinähän tekevät poliittista itsemurhaa "meidän" jatkaessa voittokulkua. Ikävät puolet ovat sitten järkyttäviä kaikkein pahimmillaan. Kuka muistaa Yugoslavian sisällissodan ja mistä kaikki sai alkunsa? Natiivit ottavat takaisin ajan kuluessa kaiken mikä heille kuuluu tai sitten tuhoutuvat kuten Pohjois-Amerikan intiaanit.

[skrabb]

Valtakunnan mamutyöllistämisprojekti, joka alkoi vuodenvaihteessa Kirkon yhteisvastuukeräyksellä, on edennyt mamuille järjestettyihin työtorivaiheeseen.
Työtoritapahtumia on mamuille järjestetty jo usealla paikkakunnalla mm. Vantaalla:

http://www.vantaansanomat.fi/Uutiset/Jutut/Momar-Jallow-paasee-tyovalmennukseen

Jallow kävi viikolla maahanmuuttajien työtorilla Tikkurilan työnhakukeskuksessa ja ilahtui torilla käymistään keskusteluista. Jallowille tarjottiin henkilökohtaista työvalmentajaa avoimilta työmarkkinoilta. Lontoossa hän teki muun muassa it-tukityötä.

Kantisten työttömyyden lisääntyminen ja lama ei mamutyöllistämisjunaa pysäytä l. Minervan kelkka kulkee luistavasti - "pienet" töyssyt eivät kulkua haittaa!