Vaikeat kysymykset

[ApuaHommmaan]

https://yle.fi/aihe/a/20-10005682

Osa naisista vetäytyy julkisesta keskustelusta – Anna Munsterhjelm: "Pian meillä puhuvat vain keski-ikäiset miehet"

Sekä sosiologian professori Elina Oinas että yhteiskunnalliseen keskusteluun aktiivisesti osallistuva Anna Munsterhjelm korostavat, että demokratiassa kaikkien äänen pitää kuulua.

Naiset haluavat keskustelulta yhteisymmärrystä. Erityisesti nuoret miehet taas haluavat voittaa. Tämä on tullut esille jo aiemmin Hyvin sanotun kyselytutkimuksessa ja näkyy myös tämän vuoden vastauksissa; osa naisista arvioi, ettei keskusteluissa edes haluta päästä yhteisymmärrykseen.

Oinaksen mukaan keskustelukulttuurin muutos lähtee kulttuurin sisältä; keskustelijoiden on siis itse toimittava muutoksen puolesta.

Anna Munsterhjelm: Netistä on tullut villi länsi

Hänen kokemuksensa mukaan ihmisiä ei kyetä enää kohtaamaan ihmisinä, vaan halutaan enemmän riidellä, väitellä ja huudella. Tämä korostuu myös Hyvin sanotun kyselytutkimuksen vastauksissa: keskusteluilmapiiri koetaan vihamieliseksi ja jopa ahdistavaksi.

– En yhtään ihmettele, että siellä ei fiksu ihminen halua olla, Munsterhjelm toteaa.

Osin tuossa jopa asiallisia pointteja. Asiassa kuitenkin sivuutetaan olennaisin. Olennaisin on se, että mm. koska ei naisten mukaisesti haluta muuta kuin samanhenkistä hymistelyä jätetään kaikki ikävät asiat käsittelemättä.

Yhtenä suurena esimerkkinä tälläisestä vaikeasta asiasta on talouskasvu. Ei ole ollut kohta kahteenkymmeneen vuoteen. Ei saa sanoa ilmeistä, eli että pakosti tuossa on kyse yhteiskunnan rakenteista erityyppisine korruptioineen yhdistettynä surkeisiin asenteisiin.

Yhteiskunnalliseen keskusteluun mielestäni ei pitäisi edes yrittää saada ihmisiä. Tämä koska tällöin niihin tulee minulla oli kiva lapsuus, ja nytkin menee hyvin maailma on mahtava paikka ja mitään ei pidä muuttaa ihmisiä mukaan. Heillä ei ole mitään sanottavaa, eikä motivaatiotakaan yrittää ymmärtää mitään millä olisi arvoa yhteiskunnan rakentamiseen.

Vaikeissa kysymyksissä yleisilmiönä on, että niissä maton alle työnnettävä ongelma aiheuttaa suuria ongelmia sivuutetuissa ihmisryhmissä. Suomessa tämä ihmisryhmä lienee aina ollut keski-ikäiset miehet. Eli surkean hallinnon ja kokonaisuuden ohjaamina talouskasvu on ollut nollaa, ja sitten vaikkapa nyt tapahtuva rakennusteollisuuden romahdus tapahtuu puskien miehet mahdollisesti loppuiäkseen kortistoon. Naisvaltaiset alat ovat yleensä hyvin suojissa markkinataloudelta.

[ApuaHommmaan]

Ukraina on tietysti ajankohtainen vaikea kysymys:
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/3213f5ab-806b-4984-995a-f817c63fd3f1

Ilmari Käihkö: Käihkö sanoo ymmärtävänsä, etteivät varsinkaan suomalaispoliitikot halua julkisuudessa pohtia Ukrainan mahdollista häviötä, mutta varsinkin tutkijoiden pitäisi suunnata huomiota myös tähän ikävään skenaarioon.

– Vasta-argumentti on, että jos alamme keskustella näistä asioista, se tulkitaan heti niin, että luovutamme Venäjälle. Mutta toisaalta, jos emme mieti näitä asioita, ja Ukraina ei saa selkeää sotilaallista voittoa, meidät yllätetään.

Juuri noin. Eli tuossakin kysymyksenä on se, että poliitikot eivät halua keskustella, koska se ei palvele poliittisen luokan etuoikeuksia. Ja tuossa, kuten muissakin kysymyksissä keskustelemattomuus johtaa pahoihin asioihin yhteiskunnassa. Poliitikot eivät halua, eivätkä kykene työhönsä.

[ApuaHommmaan]

Hiljentyminen tässäkin kuvastaa mielestäni selkeänä sitä, että demokratian aika on loppunut. Eduskunnassa ja , EU:ssa mietitään ihan muuta, eli konnankoukkuja kansalle.

Loppujen lopuksi kaikki romahtaneet hallinnot näyttää samanmoisilta. Kansallehan on yhdentekevää piereskeleekö pomon tuolissa nainen, vai mies. Tärkeämpää olisi elää yhteiskunnassa joka elää totuudesta.

Olemme aikamme lapsia. Tuhkamunien, joista ei mihinkään ole aikakauden.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Nyt sie taas unohdat että Suomi ei ole Venäjä.

[Puskistahuutelija]

Jos keskustelun lähtökohta on yhteisymmärryksen löytäminen kuten naisilla artikkelin mukaan on, mennään metsään ja heti. Yhteisymmärrykseen pyrkimällä rajataan keskustelua tiettyihin raameihin joka tarkoittaa automaattisesti keskustelun köyhtymistä koska silloin ei edes pyritä haastamaan toisen näkemyksiä. Se on suurin karhunpalvelus minkä keskustelulle voi tehdä.

Kaiken keskustelun ydin on puolustaa omia näkemyksiään niin pitkälle kuin se on mielekästä samalla ymmärtäen oman näkemyksensä vajavaisuudet, heikkoudet ja huonot puolet, pyrkien kitkemään ne näkemyksestään pois eli vahvistamalla omaa argumenttiaan. Olennaista on myös ymmärtää vastapuolen näkemyksen vahvuudet ja heikkoudet jotta voi parannella omaa näkemystään paremmaksi.

[Emo]

Minä olen nainen ja haluan keskusteluissa ääneni kuuluviin, koska minä olen oikeassa.
Mikäli vastapuoli on kehityskelpoinen, se tajuaa perusteluni ja on kohta kanssani samaa mieltä, jolloin olemme saavuttaneet yhteisymmärryksen.

Eli MOT: nainen keskustelijana todellakin haluaa saavuttaa yhteisymmärryksen.

[ApuaHommmaan]

Nyt sie taas unohdat että Suomi ei ole Venäjä.

En ymmärrä. Mikä se on? Täällä mielestäni entisestään keskusteluilmapiiri on pitkään kaventunut niin, että se ainoa hyväksytty mielipide on äärimielipide. Vähintään siis mallia meidän pitää olla maailman tehokkain hiilidioksidipäästöjen vähentäjä, tai kohta kuollaan kaikki.

Kaikessa takana sama, eli ostetaan äärihumpille enemmistön kannatukset, ja sitten samalla kansan psyykkeessa pidetään maailman onnellisimpia ja parhaita ollaan ihan kaikessa.

Pääongelma tässä on seuraava: kertokaa se syy, miksi en kääntyisi selkeän läpikorruptiivistä hallintoa vastaan? Eli mallia ilmastokysymyksessä, jos mielipiteeni on, että siinä asiassa itä-Euroopan maiden tekemiset olisi se seurattava. Tuolla mielipiteellä hyvä jos pystyisi pitämään Persujen jäsenkirjan. Miten minä nuo hallinnon ihmiset, on että lällättävät alemmiksi katsomilleen. Heillä on hyvin, ja nin leppoistus riittää --> talous ei kasva.

Kun mietin omaa elämääni, niin paljon on tuhottu sillä, että on pyritty minua ihmisten omiin äärimielipiteisiin, jossa lopputilanne on jatkuva jankkaus mallia käänny nyt, kun "hyvät" ihmiset kääntyy.

[ikuturso]

Minulla oli aikanaan pomo, jolle koitin perustella omia näkemyksiäni. Ei ollut kerta eikä kaksi kun hän totesi:

"No hyvä, sinä olet sitä mieltä ja minä olen tätä mieltä. Sinä et pysty muuttamaan minun mielipidettäni enkä minä sinun. Tätä keskustelua on turha jatkaa".

Ekaa kertaa kuultuna tuo oli kuin isku vyön alle. Olin oikeassa ja hän ei halunnut kuulla perustelujani. Hän halusi olla väärässä, eli "omassa oikeassaan" ja pysyä siinä. Olin aseeton. Vaihdoimme puheenaihetta ja mitään ei jäänyt lopulta hampaankoloon, kun kumpikin ymmärsi mistä on kyse.



Jos kaikessa pitäisi saada konsensus, niin varmaan jos kellojen kääntelystä luovutaan, Suomen pysyväksi ajaksi tulee varmaankin UTC + 2h30min. Sillä ei ole väliä ovatko illanvirkut vai aamuvirkut oikeassa tai pitääkö auringon olla puolilta päivin etelässä. Ainoa peruste on konsensus.

Konsensuksen hakeminen keskusteluun on sitä vaarallisempaa mitä lähemmäs tieteellisiä faktoja mennään. Mitä väliä sillä on, onko Maapallo kolmas vai neljäs planeetta auringosta lukien, kun se voisi olla 3,5:s. Tai ihan mitä tahansa.

Aina ei vaan voi hakea konsensusta tai keskiarvoa.

-i-