Nina Mikkonen: Arvot järjestykseen

[mikkoellila]

Arvot järjestykseen

Siitähän kaikki lähtee. Keskusteluissa, kodeissa, puolueissa, vaikuttamisessa. Valtataisteluissa. Nyt kirjoitan perimmäisistä arvoista, joiden vuoksi joku meistä tekee mitä hyvänsä – hinnalla millä hyvänsä. Lapsuus- ja nuoruusvuosinani Suomessa oli trendikästä vannoa sosialismin tai kansainvälisyyden nimiin. Rikkaista perheistä rallateltiin pilkkalauluja. Sitten keksittiin, että omaan taskuunkin kannattaa sijoittaa. Saavutetuista eduista oli pidettävä kiinni ja lopulta kaikki kansallisesti arvokas piti myydä hyvällä voitolla sinne sun tänne.

Kun Neuvostoliitto kellahti kumoon ja rautaesirippu romahti, monella olikin edessään kivinen tie. Lama in Finland oli paitsi fakta myös asenne. Sitten alkoi nykyajan Sampo, ihmekone, jauhaa rahaa ym. hyvää katajaiselle kansallemme. Espoon Keilaniemeen nousi taivaita tavoitellen Nokian pääkonttori, siihen Nesteen tornin viereen. Rengas- ja kaapelibrändi muuttui laitteeksi, joka yhdisti ihmisiä joka mantereella. Nuorille urkeni uraa odotusarvoillakin keinotellen. Menestyksen tunnuksina nuorilla neroilla oli bossin puvut tai minnarit. Naarastiikereillä vielä korkkarit kantapäiden alla. Paha vaan, että samassa huumassa ostettiin paljon ilmaa Saksasta ja toiveita Venäjältä.

Arvomaailmassa kaikki muu paitsi suomalainen ja protestanttinen oli parempaa ja ihanampaa. Entiset seiväsmatkalaiset ryhtyivät kilpailemaan siitä, miten "vierasta" voisi vielä enemmän paapoa ja paijata. Tulkaa maailman raskautetut tänne meille! Saatte kaiken ilmaiseksi, tai ainakin melkein. Elämä alkoi tuntua ihan ulkomailla olemiselta, vaikkei liikkunut kuin kotikulmilla. Suomalaisilla nousi "ulkomaalaisten" ja "ulkomaalaisuuden" palvonta päähän. Hyvä, ettei palmuja alkaisi kasvaa ja ilmastokin muuttuisi trooppiseksi. Vieraan tarpeet ohittivat arvokeskustelussa omien puutteet. Suomalaislapsi jäi helposti jonon hännille omassa maassaan.

Viimeksi Inkerin maalta tulleet suomenheimolaiset, tai monta sukupolvea täällä jo Suomea rakentaneet juutalaiset tai tataarit olivat kotoutuneet silti uskonsa ja traditionsa säilyttäen. Kaukoidästä tulleista venepakolaisista tuli ahkeria ja esimerkillisiä yrittäjiä. Heillä oli ja on ollut halu rakentaa uutta kotimaataan. Suomenruotsalaiset, saamelaiset tai romanit ovat entistä pienempiä kieli- ja kulttuurivähemmistöjämme.

Rasismia? Muukalaisvihaan kiihottavaa? Törkeää? Pöyristyttävää? Arvosteluryöppy kuuluu jo tänne asti... Ei, ei vähääkään. Siitä ei ole kysymys, vaan siitä, että kaikilla on omat arvonsa ja niistä pitää ja voi keskustella vapaassa maassa julkisesti. Sananvapaus on yksi tärkeimmistä arvoistamme yhteiskunnassa. Yksilöiden ja yhteisön mielipidevapaus ovat yhteiskuntarauhan perusta. Muuten meistä tulee äkkiä muukalaisia omassa maassamme ihonväristä tai taustastamme riippumatta.

[guest1662]

Hyvä, asiallinen ja perusteltu kirjoitus Ninalta. Kas kummaa, moni on taas kerran ymmärtänyt kommenttipalstalla jutun pointin tahallaan väärin.