Nationalismin surkeudesta

[Pöllämystynyt]

Ihmiset ovat aina olleet etnisesti tietoisia. Se on vietti, eikä siihen tarvita aatetta. Nationalismi-sana on vähän turha, koska se kuvaa ihmisen perusluontoon kuuluvaa viettiä jonkinlaisena oppina. Nationalismi-sana on jopa haitallinen, koska sana on leimattu, ja jotain nationalismiksi "syyttämällä" voidaan punavihreässä kielenkäytössä yrittää tukahduttaa alkuperäiskansojen luonnollista identiteettiä ja itsetuntoa.

Nationalismi oppina on kyllä ollut tärkeä silloin, kun etnisyydet etsivät itseään.

Nationalismin ja luontaisen etnisen identifioitumisen ero näkyy selvästi siinä, että suurin osa suomalaisista ei sanoisi olevansa nationalisteja, mutta suurin osa kuitenkin kokee etnistä identiteettiä, itsetuntoa, vastuuta ja ryhmähenkeä - vaikka sitten tukahdutetusti. Mihin sitä leimaavaa termiä edes tarvitaan, kun kaikki hoituu ilmankin, kun luonto lahjoittaa itsestään meille alkuperäiskansoille rakkauden alkuperäämme kohtaan? Toki sitä rakkautta kannattaa viljellä ja kehittää, mutta silloinkaan sitä ei tarvitse jollain leimatermillä latistaa.

Ylikansallista ummaa havittelevat islamistit muuten ovat nationalisteja jopa sanan kielteisessä leimamerkityksessä, sillä he eivät identifioidu luonnostaan etnisyyksiinsä, vaan opillisesti luotuun keinotekoiseen joukkioon, ummaan. Ja sanotaanko heitä nationalisteiksi? Haukutaanko heitä nationalisteiksi? Ei, vaikka he ovat nationalisteja juuri leimaavassa mielessä. Heitä ei kutsuta sillä tertmillä, koska termi on leimaava, koska se vahingoittaa kohteitaan, ja islamisteja ei monikultturismin pyhimyksinä voida vahingoittaa. Miksi meidän sitten pitäisi vahingoittaa itseämme? Jätetään tuollaiset termit islamisteille.

[anarkisti]

Pelkkien itsemurhatilastojen perusteella ei kannata ryhtyä tekemään päätelmiä hyvinvoinnista. Jos niin tehtäisiin, hyvinvoivimpina paikkoina täytyisi pitää kehitysmaita, joissa eliniän odote on vuosikymmeniä länsimaita matalampi ja aliravitsemus, malaria, AIDS jne. tappavat röykkiöittäin ihmisiä.

Niin, mitäs jos tosiaan niin tehtäisiin?

Itsemurha-alttiuteen vaikuttavat suuresti mm. ilmasto ja geneettinen perimä.

Jaa, että itsemurha-alttius on esim. minunkin "geneettinen erityispiirre"? Taidan soittaa poliisille.

Nietzsche kirjoitti miten tärkeä asia ilmasto on elämässä, mutta en ole oikein koskaan ymmärtänyt miksi. Ehkä tää Kehä 3:n sisäpuolinen ilmasto on sitten se paras mahdollinen, ainakin minulle.

Vain pikkuriikkinen osa suomalaisista päätyy itsemurhaan.

Ei minusta kovin pikkuriikkinen.

Useimmat ovat tyytyväisiä elämäänsä.

Koko elämänsä vai välillä/silloin tällöin? Mistäs tuon tiedät?

[Virkamies]

Jos yhteisö koostuu kohtuullisen samanlaisista ihmisistä, kieli, tavat jne., niin silloin todennäköisyys rauhalliseen kanssakäymiseen lisääntyy. Tämä on nähdäkseni pelkkä antropologinen totuus, jolle ei voi oikein mitään.

Se johtuu ymmärtääkseni siitä, että mitä läheisemmältä ihminen vaikuttaa toiselle, sitä voimakkaammin hän laukaisee samaistumisreaktioita niissä toisissa ihmisissä. Mitä suurempia eroja ihmisissä, sitä vähemmän samaistumista ja siten ollen välittämistä. Kun yhteisön ihmiset välittävät toisistaan enemmän, niin silloin seuraa rauhallisempaa toimintaa.

Historiasta me voimme indusoida väitteen, että yksilön ei kannata kuulua eri heimoon kuin väkivaltamonopolia hallitsevat ihmiset. Hurjemmissa tapauksissa, eli yhteisöissä, joissa on erilaisia kilpailevia väkivaltakartelleja, voidaan huomata, että kartellit yleensä muodostuvat noudattaen yhteisön sisällä noudattavia heimokäsitteitä. Yleensä yhteisön sisälle voi ennustaa syntyvän erilaisia kilpailevia väkivaltaryhmiä, jos ihmisten erilaisuus lisääntyy selkeästi ja samaistumista ei synny.

Kiitän kohtalottaria, että olen näin rauhallisessa maassa. En halua tänne synnytettävän tilannetta, jossa maassa on kilpailevia väkivaltakoneistoja. Sinisilmäiset ihmiset uskovat, että voidaan synnyttää uusi ihminen, joka tuntee riittävää samankaltaisuutta kaikkia muita ympärillään olevia ihmisiä kohtaan, mutta minä en siihen mielestäni realistina usko.

[anarkisti]

Ja jos kotona ei ole opetettu, miten ihmisten kanssa keskustellaan, saat kyllä tunnin tarvittaessa.

Ooh, isäsikö vai äitisi sanoi, ettei saa sanoa vittu? Paras sitten totella!

Ei mun vanhemmat mulle sellasta kertonut. 

[anarkisti]

Mutta kun mulla ei ole mitään Eurooppa-toivetta.

Kritiikin esittäminen ilman, että edes yrittää tarjota vaihtoehtoja, on kelvoton tapa toimia.

Tää nyt voi kuulostaa vähän ikävältä, sori siitä, mutta mä oon kokeillut sellaista vaihtoehtoa kuin "elämän hankkiminen". Tähän mennessä toiminut kohtuullisesti. Voin ilmottaa täällä jos loppuu toimiminen, niin tuollaista erehdystä harkitsevat tietävät sitten, ettei kannata ottaa riskiä ja kokeilla.

[St. Quentin]

Anarkismin heikkous piilee siinä, että sillä on aivan liian
ruusunpunainen käsitys anarkistisesta
"valtiosta" tai alueesta/tilasta, jolla anarkismi on vallassa.

Miten sellainen "valtio" oikeasti toimisi?

Entä ne ihmiset, jotka mahdollisesti jäisivät tuossa tilassa
vähemmistöön eivätkä haluaisi ratkaista asioita tai kohtaamiaan
vaikeuksia pelkällä hyvällä tahdolla?
Sallittaisiinko heille sitten eri säännöt ja mahdollisuudet toteuttaa
omaa valtion ihannettaan vai pakotettaisiinko heidät anarkismiin (totalitarismi)?

Millä anarkistinen "valtio" korvaa vanhan valtion hallinnon,
virkamieskoneiston ja infrastruktuurin?

Hoidettaisiinko anarkistisessa yhteiskunnassa talous ja kaupankäynti venäläisen mafian tyyliin vai miten?

Omasta mielestäni nykyinen demokratiaan, nationalismiin ja kapitalismiin
perustuva valtio on paras. Anarkismi ja kommunismi yms. ovat pelkkää haihattelua, utopiaa.

[metsämies]

Tällaisella tervehenkisellä nationalismilla, isänmaallisuudella, miksi ikinä sitä kukin haluaa kutsua on myönteisiä vaikutuksia niin arkipäivän tasolla kun sitten koko kansakunnan kohdalla. Semmonen yhteenkuuluvuuden tunne joka laittaa ihmiset toimimaan muidenkin kuin itsensä hyväksi. Vaikkei kahdella henkilöllä olisi mitään muuta yhteistä niin molemmat ovat suomalaisia ja siitä voi olla ylpeä.

[herranen]

Ylikansallista ummaa havittelevat islamistit muuten ovat nationalisteja jopa sanan kielteisessä leimamerkityksessä, sillä he eivät identifioidu luonnostaan etnisyyksiinsä, vaan opillisesti luotuun keinotekoiseen joukkioon, ummaan. Ja sanotaanko heitä nationalisteiksi? Haukutaanko heitä nationalisteiksi? Ei, vaikka he ovat nationalisteja juuri leimaavassa mielessä. Heitä ei kutsuta sillä tertmillä, koska termi on leimaava, koska se vahingoittaa kohteitaan, ja islamisteja ei monikultturismin pyhimyksinä voida vahingoittaa.

Vasemmalle kovasti kallellaan olevan Le Monde Diplomatique-lehden uusimman suomenkielisessä valikoimassa (nro 11) oli Hicham Ben Abdallah El Aloui nimisen kaverin kirjoitus "Nationalismi vs. islamismi" missä pohdittiin aatteiden eroja ja mitä nationalismilla (tai ennemminkin arabinationalismilla/panarabialaisuudella) olisi tarjottavanaan islamismille.

Ja kappas, löytyy englanniksi verkosta:

http://fsi.stanford.edu/news/back_to_the_future_the_arab_nationalist_tradition_and_the_political_imagination_of_today_20090831/

We must use all opportunities to reawaken the progressive spirit of nationalism, to transform the best of our past into something real and new, creating spaces of unity, democracy and pluralism.

Kyllä vasuri suo muslimin kutsuvan itseään nationalistiksi ja kehuvan aatetta vaikkei itse kehtaisikaan asiaa sanoa. Kirjoittajakin toki myöntää, että musliminationalismilla (tai hänen näkemyksellään siitä) ja islamismilla on kovin paljon yhteistä:

Thus, Arab nationalism always shared a number of themes with Islamist movements:  the search for a unified collective consciousness, the desire for a renaissance of Arab language and culture and, of course, anti-imperialism. Resurgent political Islamism, in turn, has absorbed many positions and lessons from its secular nationalist cousin.

[Nationalisti]

Ylikansallista ummaa havittelevat islamistit muuten ovat nationalisteja jopa sanan kielteisessä leimamerkityksessä, sillä he eivät identifioidu luonnostaan etnisyyksiinsä, vaan opillisesti luotuun keinotekoiseen joukkioon, ummaan. Ja sanotaanko heitä nationalisteiksi? Haukutaanko heitä nationalisteiksi? Ei, vaikka he ovat nationalisteja juuri leimaavassa mielessä. Heitä ei kutsuta sillä tertmillä, koska termi on leimaava, koska se vahingoittaa kohteitaan, ja islamisteja ei monikultturismin pyhimyksinä voida vahingoittaa.

Vasemmalle kovasti kallellaan olevan Le Monde Diplomatique-lehden uusimman suomenkielisessä valikoimassa (nro 11) oli Hicham Ben Abdallah El Aloui nimisen kaverin kirjoitus "Nationalismi vs. islamismi" missä pohdittiin aatteiden eroja ja mitä nationalismilla (tai ennemminkin arabinationalismilla/panarabialaisuudella) olisi tarjottavanaan islamismille.

Ja kappas, löytyy englanniksi verkosta:

http://fsi.stanford.edu/news/back_to_the_future_the_arab_nationalist_tradition_and_the_political_imagination_of_today_20090831/

We must use all opportunities to reawaken the progressive spirit of nationalism, to transform the best of our past into something real and new, creating spaces of unity, democracy and pluralism.

Kyllä vasuri suo muslimin kutsuvan itseään nationalistiksi ja kehuvan aatetta vaikkei itse kehtaisikaan asiaa sanoa. Kirjoittajakin toki myöntää, että musliminationalismilla (tai hänen näkemyksellään siitä) ja islamismilla on kovin paljon yhteistä:

Thus, Arab nationalism always shared a number of themes with Islamist movements:  the search for a unified collective consciousness, the desire for a renaissance of Arab language and culture and, of course, anti-imperialism. Resurgent political Islamism, in turn, has absorbed many positions and lessons from its secular nationalist cousin.

Suurkiitokset Herraselle tästä vinkistä.

[anarkisti]

Ihmiset ovat aina olleet etnisesti tietoisia. Se on vietti, eikä siihen tarvita aatetta. Nationalismi-sana on vähän turha, koska se kuvaa ihmisen perusluontoon kuuluvaa viettiä jonkinlaisena oppina.

Ai että nationalismi on esim. mun "geneettinen erityispiirre"? Oiskohan Illmanin Mika tai (muut) mokuttajat kiinnostuneita tästä asiasta..

Nationalismi-sana on jopa haitallinen, koska sana on leimattu, ja jotain nationalismiksi "syyttämällä" voidaan punavihreässä kielenkäytössä yrittää tukahduttaa alkuperäiskansojen luonnollista identiteettiä ja itsetuntoa.

Siis voi hitsi, punavihreät tulee ja sitten käy huonosti.

Tapasin eilen sattumalta erään nuoren naisen, joka oli erehtynyt laittamaan itsensä vasurinuorten postituslistalle ja aikoi alkaa toimia Greenpeacessa. Juttelin sen kanssa jonkun verran ja sanoin ettei mee mihinkää griinpiissiin ja annoin mielestäni parempia ideoita tilalle. Vasemmistoliitosta en tullu mitään sanoneeksi, anarkismi sana ainakin ois voinut säikäyttää jos oisin sen sanonut. Mut ehkä olis pitänyt jotain sanoo, ettei sielläkään tuhlais aikaansa.

Nationalismin ja luontaisen etnisen identifioitumisen ero näkyy selvästi siinä, että suurin osa suomalaisista ei sanoisi olevansa nationalisteja, mutta suurin osa kuitenkin kokee etnistä identiteettiä, itsetuntoa, vastuuta ja ryhmähenkeä - vaikka sitten tukahdutetusti.

Jossain määrin ehkä. Tämä ei vielä tarkoita nationalismi-ideologian kannattamista.

Ylikansallista ummaa havittelevat islamistit muuten ovat nationalisteja jopa sanan kielteisessä leimamerkityksessä, sillä he eivät identifioidu luonnostaan etnisyyksiinsä, vaan opillisesti luotuun keinotekoiseen joukkioon, ummaan. Ja sanotaanko heitä nationalisteiksi? Haukutaanko heitä nationalisteiksi? Ei, vaikka he ovat nationalisteja juuri leimaavassa mielessä. Heitä ei kutsuta sillä tertmillä, koska termi on leimaava, koska se vahingoittaa kohteitaan, ja islamisteja ei monikultturismin pyhimyksinä voida vahingoittaa. Miksi meidän sitten pitäisi vahingoittaa itseämme? Jätetään tuollaiset termit islamisteille.

Minusta olisi parempi vaan sanoa, että nationalisteja nekin on, ja koittaa muunlaisin keinoin toimia "islamia arvostavaa monikultturismia" vastaan.

[Uljanov]

Nationalismi on sinänsä ihan mielenkiintoinen keskusteluaihe, mutta lienee selvää jo sokealle Reetallekin että nimimerkki "anarkisti" on rölli, jolla ei ole ainakaan pyrkimystä, ja tuskin edes kykyä järkevään keskusteluun.

Älä ruoki rölliä, vai miten se sanonta meni.

[nevahood]

Ooh, isäsikö vai äitisi sanoi, ettei saa sanoa vittu? Paras sitten totella!

Ei mun vanhemmat mulle sellasta kertonut.

Tämä foorumi nyt ei onneksi ole sinun moderoima. Elämä kyllä opettaa, jos vanhemmista ei ole siihen ollut. Toivotan onnea ja menestystä yritykseen. Kannattaa toki muistaa, että tosielämässä "bannit" ovat yleensä hieman kivuliaampia. Kaikki eivät ymmärrä elämäntapatrollausta.

Odotan silti perusteluita nationalismin surkeudelle. En kuitenkaan pidätä hengitystäni.

[Veli Karimies]

Joo on se kumma kun lähes kaikki maat jossa nationalismia on harjoitettu ovat tällä hetkellä hyvinvointivaltioita.

Heh, ai hyvinvointivaltioita.
"Yleisyys
Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan itsemurhan teki vuonna 2000 maailmassa noin 815 000 ihmistä, Suomessa noin 1 200.[1] Miehillä suurin riski itsemurhaan on 41–45-vuotiaana ja naisilla 46–50 vuoden iässä. Suomessa itsemurhat ovat yleisiä myös nuoremmilla ja 20–34-vuotiailla miehillä se on yleisin yksittäinen kuolinsyy.[2] 15–24-vuotiaiden tyttöjen itsemurhakuolleisuus on Suomessa WHO:n mukaan toiseksi korkein ja poikien viidenneksi korkein maailmassa.[3]"

Ja aika moni varmaan kituuttaa menemään vaikeuksista huolimatta tekemättä itsaria.

Miten tämä liittyy keskusteluun? Viittaatko, että Suomen itsemurhatilastot poistavat kaikki ne kriteerit jotka ovat yleisesti hyväksyttyjä hyvinvointivaltion kriteerejä?

In your dreams.

Eikö näin sitten ole käynyt kaikissa maissa jotka ovat käyneet kansallisvaltio-vaiheen jonakin aikana kehitysketjuaan?

[reino]

Katsos kun meillä on sellainen ero, että mä en ole mikään idealisti joka keskittyy jonkin utopioiden miettimiseen, vaan keskityn enempi tähän nykyhetkeen/lähitulevaisuuteen ja tekemään sellaisia asioita, joilla ajattelen asioiden menevän omasta mielestäni parempaan suuntaan ja oman hyvinvointini olevan ainakin kohtuullisella tasolla.

Ai niinq appelsiinikiljuu?

[TH]

Pelkkien itsemurhatilastojen perusteella ei kannata ryhtyä tekemään päätelmiä hyvinvoinnista. Jos niin tehtäisiin, hyvinvoivimpina paikkoina täytyisi pitää kehitysmaita, joissa eliniän odote on vuosikymmeniä länsimaita matalampi ja aliravitsemus, malaria, AIDS jne. tappavat röykkiöittäin ihmisiä.

Niin, mitäs jos tosiaan niin tehtäisiin?

Yleissääntönä voi sanoa, että sellaisissa maissa joissa ruoan puutteen ja tappavien tautien yleisyyden vuoksi hengissä pysyminen aikuisikään saakka on epävarmaa, ei juuri tehdä itsemurhia -- ainakaan tilastojen mukaan. Jos haluat kutsua tällaisia maita hyvinvoiviksi, niin ihan vapaasti.

Itsemurha-alttiuteen vaikuttavat suuresti mm. ilmasto ja geneettinen perimä.

Jaa, että itsemurha-alttius on esim. minunkin "geneettinen erityispiirre"? Taidan soittaa poliisille.

Nietzsche kirjoitti miten tärkeä asia ilmasto on elämässä, mutta en ole oikein koskaan ymmärtänyt miksi. Ehkä tää Kehä 3:n sisäpuolinen ilmasto on sitten se paras mahdollinen, ainakin minulle.

Perimän vaikutuksesta itsemurha-alttiuteen on olemassa tutkimusta. Aloita vaikka tästä: http://www3.interscience.wiley.com/journal/109863724/abstract.

Wikipedian kartta itsemurhien yleisyydestä maailmanlaajuisesti: http://en.wikipedia.org/wiki/File:Suicide_rates_map.svg.

Vain pikkuriikkinen osa suomalaisista päätyy itsemurhaan.

Ei minusta kovin pikkuriikkinen.

Kaikki on suhteellista. Monissa maissa suurempi osa ikäluokasta kuolee ensimmäisen elinvuotensa aikana nälkään ja tauteihin kuin suomalaisesta ikäluokasta kuolee oman käden kautta koko eliniän aikana.

Useimmat ovat tyytyväisiä elämäänsä.

Koko elämänsä vai välillä/silloin tällöin? Mistäs tuon tiedät?

Maailman kymmenen onnellisinta maata ovat erään tutkimuksen mukaan seuraavat:

1. Tanska
2. Sveitsi
3. Itävalta
4. Islanti
5. Suomi
6. Australia
7. Ruotsi
8. Kanada
9. Guatemala
10. Luxemburg

[JPU]

Joo on se kumma kun lähes kaikki maat jossa nationalismia on harjoitettu ovat tällä hetkellä hyvinvointivaltioita.

Heh, ai hyvinvointivaltioita.
"Yleisyys
Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan itsemurhan teki vuonna 2000 maailmassa noin 815 000 ihmistä, Suomessa noin 1 200.[1] Miehillä suurin riski itsemurhaan on 41–45-vuotiaana ja naisilla 46–50 vuoden iässä. Suomessa itsemurhat ovat yleisiä myös nuoremmilla ja 20–34-vuotiailla miehillä se on yleisin yksittäinen kuolinsyy.[2] 15–24-vuotiaiden tyttöjen itsemurhakuolleisuus on Suomessa WHO:n mukaan toiseksi korkein ja poikien viidenneksi korkein maailmassa.[3]"

Ja aika moni varmaan kituuttaa menemään vaikeuksista huolimatta tekemättä itsaria.

Miten tämä liittyy keskusteluun? Viittaatko, että Suomen itsemurhatilastot poistavat kaikki ne kriteerit jotka ovat yleisesti hyväksyttyjä hyvinvointivaltion kriteerejä?

In your dreams.

Eikö näin sitten ole käynyt kaikissa maissa jotka ovat käyneet kansallisvaltio-vaiheen jonakin aikana kehitysketjuaan?

Jos ihan tarkkoja ollaan niin Suomeakin enemmän itsemurhia tehdään Guyanassa joka käsittääkseni on kohtalaisen monikulttuurinen maa ja kansalliselta identiteetiltään kohtalaisen keinotekoinen valtio. Tästä voidaan tehdä johtopäätös: monikulttuurinen, käytännössä kansallisaatteeton köyhä maa (siis Guyana) on pahempi paikka asua kuin yksikulttuurinen, vahvan nationalismin ja hyvän elintason Suomi.

Mieluummin siis tapan itseni pakokaasulla nationalistisessa Suomessa kuin liaaniin hirttäytymällä pirstaleisessa Guyanassa.

[pelle12]

Anarkisti taisi tuossa avausviestissään mainita 'nuorempana'. Kuinkakohan vanha hän nyt sitten on? Veikkaan, ettei vielä vaikku korvan takaa ole kuivunut, sen verran lapsellista ja ajattelematonta soopaa syytää. Ja eihän kukaan lukutaitoinen tai vähänkään järkeä omaava ihminen voi olla anarkisti yli kolmekymppisenä, eihän? Jo parta-Kalle antoi tietoteoreettis-ideologisen kuoliniskun Bakunin johtamille anarkisteille, eivätkä anarkistit ole koskaan onnistuneet muodostumaan misssään varteenotettavaksi poliittiseksi liikkeeksi, paitsi oman päänsä sisällä ja utopioissaan. Sen sijaan eri maiden anarkomarkot aina silloin tällöin onnistuvat vandalisoimaan yhteistä omaisuutta. Se kertoo heistä enemmän kuin tuhat Kapinatyöläisen sivua.

[anarkisti]

Anarkismin heikkous piilee siinä, että sillä on aivan liian
ruusunpunainen käsitys anarkistisesta
"valtiosta" tai alueesta/tilasta, jolla anarkismi on vallassa.

Miten sellainen "valtio" oikeasti toimisi?

Entä ne ihmiset, jotka mahdollisesti jäisivät tuossa tilassa
vähemmistöön eivätkä haluaisi ratkaista asioita tai kohtaamiaan
vaikeuksia pelkällä hyvällä tahdolla?
Sallittaisiinko heille sitten eri säännöt ja mahdollisuudet toteuttaa
omaa valtion ihannettaan vai pakotettaisiinko heidät anarkismiin (totalitarismi)?

Siis anarkistinen valtio?

Ja anarkismiin pakottaminen?

Nyt mun kyllä vissiin pitää lukee kaikki bakuninit, proudhonit, stirnerit ja goldmanit uusiks, ku en oikein osaa tähän vastata näin suoralta kädeltä.

Hoidettaisiinko anarkistisessa yhteiskunnassa talous ja kaupankäynti venäläisen mafian tyyliin vai miten?

Talous? Kaupankäynti???

Must tuntuu et ne voitas niiq siis tota noin hoitaa ihan niiq halutaa.

Omasta mielestäni nykyinen demokratiaan, nationalismiin ja kapitalismiin
perustuva valtio on paras.

Jaa.

Anarkismi ja kommunismi yms. ovat pelkkää haihattelua, utopiaa.

Mikä on tämä "anarkistinen utopia", joka on haihattelua?

[Eino P. Keravalta]

Ei siinä nationalismissa mitään "hienoa" ole. Kannatan sitä vain siksi, että se toimii.

NATIONALISMI = RATIONALISMI

Lätkää muuten en katso laisinkaan, enkä muutakaan urheilua. On kuitenkin ihmisluontoa koskeva fakta, että ihminen haluaa olla kaltaistensa parissa. Tästä kertoo esimerkiksi emeritusprofessori Tatu Vanhanen. Hän nimittää sitä "etniseksi nepotismiksi". Kyseessä ei ole hyvä asia eikä paha asia, vaan asia - luonnonlaki. Olisiko viisainta toimia tuo luonnonlaki huomioonottaen vai sitten sitä vastaan toimien, todellisuudesta ja ihmisen psykologiasta vieraantuneiden ennakoluulojen ja - toiveiden pohjalta?

[JaniAlander]

Talous? Kaupankäynti???

Must tuntuu et ne voitas niiq siis tota noin hoitaa ihan niiq halutaa.

Jos haluaa tutustua anarkismiin käytännössä niin vaikkapa Somalia on hyvä esimerkki. Anarkiassa se määrää kenellä on eniten pyssymiehiä. Ja jos tämä ei miellytä on parasta hommata omalle puolelleen enemmän pyssymiehiä. Ainoa laki tulee sellaisessa systeemissä Kalashnikovin tms. piipusta.

Ei kovin tavoiteltava järjestelmä.

[anarkisti]

Anarkisti taisi tuossa avausviestissään mainita 'nuorempana'. Kuinkakohan vanha hän nyt sitten on?

Sen verran nuori, että luultavasti oon 30 vuoden päästä vielä hengissä. Jos säkin oot silloin, niin soitellaanko ja jutellaan ootko sä vielä Suomen Sisussa tms. ja vedänkö mä mustaa lippua salkoon (siis kuvaannollisesti, en oo muistaakseni koskaan mustaa lippua nähnytkään)?

Veikkaan, ettei vielä vaikku korvan takaa ole kuivunut, sen verran lapsellista ja ajattelematonta soopaa syytää.

"Tulkaamme lasten kaltaisiksi, sillä heidän on taivasten valtakunta!" vai miten se menikään.

Ja eihän kukaan lukutaitoinen tai vähänkään järkeä omaava ihminen voi olla anarkisti yli kolmekymppisenä, eihän?

Tunnetko nimeltä esim. sellaisia nykyäänkin eläviä henkilöitä kuin Esko Valtaoja tai Noam Chomsky? En tunne henk. koht, mut käsittääkseni anarkistiksi tunnustautuvat. Voin olla väärässäkin.

Jo parta-Kalle antoi tietoteoreettis-ideologisen kuoliniskun Bakunin johtamille anarkisteille

Elätkö sä ihan oikeesti omasta mielestäsi 1800-luvulla? Tai haluaisitko elää? Itse antaisin Bakuninin jo levätä rauhassa.

, eivätkä anarkistit ole koskaan onnistuneet muodostumaan misssään varteenotettavaksi poliittiseksi liikkeeksi, paitsi oman päänsä sisällä ja utopioissaan.

Voi kamala. Tässä jutussa sattuu olemaan pitkälti kysekin juuri siitä oman pään sisällöstä.

edit: Ai niin, ja jos niitä historian kirjoja pitää selata, niin kokeile kohtaa 1930-luku ja Espanja.

Sen sijaan eri maiden anarkomarkot aina silloin tällöin onnistuvat vandalisoimaan yhteistä omaisuutta.

Mut jos se on yhteistä, niin eikös se ole myös heidän? Ai niin, se tais olla se demokratia, jolla asioista pitää päättää...

Se kertoo heistä enemmän kuin tuhat Kapinatyöläisen sivua.

Kapinatyöläisen nykyaikaisuudesta ehkä kertoo jotain se, että siinä on sana "työläinen". Länsimaiset nykyanarkistit ei ainakaan mun käsittääkseni pidä sitä töissä käyntiä niin kovin hienona asiana.

[Kaptah]

Pakko myöntää, etten ole anarkismin perustaviin teoksiin kovin laajalti perehtynyt, mutta tökkäänpä silti lusikkani soppaan.

Anarkismi on ymmärtääkseni aate, jonka mukaan asiat hoituvat parhaiten kun valtio tai muu koneisto ei puutu asioiden kulkuun vaan kukin toimii kuten parhaaksi näkee.

Anarkisti, miten mielestäsi tulisi suhtautua esimerkiksi rikoksiin ja rikollisiin? Pitääkö heidät tuomita? Kenen säätämien lakien mukaan? Kuka päättää, mikä on rikollista? Paikalle sattuvat ihmiset? Joku hallintoelin, jonka on valinnut kuka?

Kovin pitkälle menevän anarkismin ongelma on siinä, että vahvin saa silloin kerättyä liikaa valtaa ja alistettua muut. Sotilasjuntta tai diktatuuri on mielestäni anarkismin looginen jatke.

Osaisitko vielä tosissaan yksilöidä, mitkä asiat yhteiskunnassa ovat liian säädeltyjä ja antaa pari konkreettista ehdotusta siitä, miten anarkismia kannattaisi lähteä rakentamaan ja miten se hyödyttäisi. Nyt tämä kuulostaa lähinnä siltä että "mä haluun anarkismia mut en mä oikeen tiedä mitä se on mut se kuulostaa siistiltä ja kuulemma on hyvä juttu". Toivottavasti olet paremmin selvillä siitä, mitä haluat ja miten.

Työssäkäynti ei siis ole hieno asia. Mistä siis saadaan ruoka, vaatteet ja asunnot? Vaikka nykyisillä pärjäisi vuoden, entäs kymmenen vuoden päästä?

[IDA]

Oma "nationalismini" alkaa tasan silloin, kun kiekko putoaa ekan kerran jäähän lätkän arvokisoissa ja loppuu kun hopeamitalit on jellonien kaulassa.

Joten kertokaas nyt mikä siinä on niin hienoa?

Kendojanareille minun ei tarvitse perustella mitään.

[Rankkibus]

Jonkin verran sekoitetaan, usein jopa tahallaan keskenään nationalismi ja imperialismi. Ne ovat kuitenkin toistensa vastakohtia. Kun imperialismi alkaa, niin nationalismi loppuu saman tien.

Nationalismiin kuuluu toisten kansojen kunnioittaminen, mutta se on vain eräänlainen oheistuote, keskeisintä on oman kansan turvaaminen. Kun jokainen huolehtii omistaan eikä pyri virusten lailla elämään ja leviämään, niin tasapaino ja rauha kansojen välillä säilyvät.

[Veli Karimies]

Anarkisti, miten mielestäsi tulisi suhtautua esimerkiksi rikoksiin ja rikollisiin? Pitääkö heidät tuomita? Kenen säätämien lakien mukaan? Kuka päättää, mikä on rikollista? Paikalle sattuvat ihmiset? Joku hallintoelin, jonka on valinnut kuka?

Niin ja anarkiasta puuttuu myös mm. terveydenhuolto, väkivaltakoneisto(poliisi ja armeija) sekä pelastuskoneisto. Tai onhan näitä, mutta vain pienten yhteisojen sisällä tahi niille ketkä maksavat eniten.

[reino]

Länsimaiset nykyanarkistit ei ainakaan mun käsittääkseni pidä sitä töissä käyntiä niin kovin hienona asiana.

Niin mut voisittexte edes sen verran nousta persiiltänne, että kaataisitte niinq tän nykysen yhteiskuntajärjestyxen? Loppuis samalla toi moqutuskin. Niinq ihan raunioix.

Mä voin hoitaa asiat sitten siitä eteenpäin.

[Pöllämystynyt]

Ihmiset ovat aina olleet etnisesti tietoisia. Se on vietti, eikä siihen tarvita aatetta. Nationalismi-sana on vähän turha, koska se kuvaa ihmisen perusluontoon kuuluvaa viettiä jonkinlaisena oppina.

Ai että nationalismi on esim. mun "geneettinen erityispiirre"? Oiskohan Illmanin Mika tai (muut) mokuttajat kiinnostuneita tästä asiasta..

Ei se ole minkään kansan erityispiirre vaan ihmislajin. Suomalaiset ovat vähiten heimotuntoisten kansojen joukossa, mutta sekään ei ole geneettistä. Se on opittua.

Nationalismi-sana on jopa haitallinen, koska sana on leimattu, ja jotain nationalismiksi "syyttämällä" voidaan punavihreässä kielenkäytössä yrittää tukahduttaa alkuperäiskansojen luonnollista identiteettiä ja itsetuntoa.

Siis voi hitsi, punavihreät tulee ja sitten käy huonosti.

Punavihreänä ja punavihreiden taktiikoita käyttäneenä tiedän, että punavihreällä kielenkäytöllä on arvaamatonta valtaa mm. siksi, että punavihreät ovat erityisen innokkaita käyttämään sanoja leimakirveinä. Jatkuva sanojen heittely muuttaa niiden merkitystä myös muiden käyttämässä kielessä. Tämän vuoksi esim. islamonatseja harvoin kutsutaan natseiksi, vaikka islamismi on fasistista ja juutalaisvastaista, ja syntynyt natsien kanssa yhteistyössä. Toisaalta taas punavihreä maailmanparantajakin voi joutua natsiherjojen uhriksi, jos sattuu kannattamaan vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa esim. siksi, että säästyisi rahaa kehitysapuun.

Nationalismin ja luontaisen etnisen identifioitumisen ero näkyy selvästi siinä, että suurin osa suomalaisista ei sanoisi olevansa nationalisteja, mutta suurin osa kuitenkin kokee etnistä identiteettiä, itsetuntoa, vastuuta ja ryhmähenkeä - vaikka sitten tukahdutetusti.

Jossain määrin ehkä. Tämä ei vielä tarkoita nationalismi-ideologian kannattamista.

Niinhän minä sanoin. Suurin osa maailma ihmisistä on etnisesti identifioituneita,  rakastaa etnisyyttään keskeisenä osana minuuttaan, ja tukee etnisyytensä etua. Eivät he silti välttämättä ole kuulleetkaan nationalismista aatteena.

Ylikansallista ummaa havittelevat islamistit muuten ovat nationalisteja jopa sanan kielteisessä leimamerkityksessä, sillä he eivät identifioidu luonnostaan etnisyyksiinsä, vaan opillisesti luotuun keinotekoiseen joukkioon, ummaan. Ja sanotaanko heitä nationalisteiksi? Haukutaanko heitä nationalisteiksi? Ei, vaikka he ovat nationalisteja juuri leimaavassa mielessä. Heitä ei kutsuta sillä tertmillä, koska termi on leimaava, koska se vahingoittaa kohteitaan, ja islamisteja ei monikultturismin pyhimyksinä voida vahingoittaa. Miksi meidän sitten pitäisi vahingoittaa itseämme? Jätetään tuollaiset termit islamisteille.

Minusta olisi parempi vaan sanoa, että nationalisteja nekin on, ja koittaa muunlaisin keinoin toimia "islamia arvostavaa monikultturismia" vastaan.

En voi rinnastaa, että "nekin ovat nationalisteja", koska itse en ole. Minä yksinkertaisesti puolustan demokratiaa ja ihmisoikeuksia sekä suomalaista alkuperäiskansaa osana maailman etnistä monimuotoisuutta, ilman sen kummempia nationalismeja. Sitä paitsi paikallista alkuperäiskansaani kanssani puolustavat "nationalistit" ovat aika erilaisia kuin islamistiset imperialistiset nationalistit tai "patriootit", joiden nationalismi on juuri sellaista keinotekoista, ylimielistä, alkuperäiskansojen maille tunkevaa imperialistista sisäänpäinkääntyneisyyttä, kuin mitä nationalismin kuvitellaan joskus punavihreässä kielenkäytössä olevan. Suomalaisten etninen aate on hyvin harvoin "nationalismia" sanan tässä merkityksessä.


Suomalaiset monikulttuurisuuskriitikot haluavat puolustaa paikallista omaleimaisuutta, ja siis vastustaa imperialismia ja ylikansallista valtaa. Millä nimellä tätä kutsutaankin, se ei ole samaa kuin islamistien imperialismi.

Mm. tämän epäselvyyden ja sekoittamisvaaran takia kannatan nationalismi-termistä luopumista.

[Elisa]

Minä olen oppinut, että kotimaanrakkaus kuuluu kolmeen ihailtavimpaan ominaisuuteen ihmisessä.

[Miniluv]

anarkisti ei osallistu keskusteluun vähään aikaan.

[Risto A.]

Anarkismi, kuin myös kommunismi, ovat lähinnä tunnetiloja. Maailman ankaruuden hätäännyttämät ihmiset haluaa varmistaa hyvät olot väkisin.

Koska kyse on ensisijaisesti tunnetilasta, refleksiivin omaisesta siilipuolustuksesta, lähes absoluuttisesta kieltäytymisestä hyväksyä tosiasioita, jotka johtuvat kenties psykologisesta shokista todellisuuden ankaruuden edessä, anarkistia tai kommunistia on erittäin vaikeaa lähestyä evidenttisin tosiasioin tai loogisin argumentein.

Evidenttiset tosiasiat ja loogiset argumentit ovat kuitenkin ainoat työkalut, joilla maailman ankaruutta voidaan de facto lieventää.

Yhteiskunta toimii tiettyjen peruspremissien varassa. Näistä peruspremisseistä juontaa kaikki yhteiskunnan asiat omalla painollaan. Nykyinen valtionjohto ei käsitä tätä. Näiden näkövinkkelistä näyttää siltä, että he voivat tehdä niinkuin haluavat yhteiskunnan hajoamatta osiinsa. Todellisuudessa Suomalaisen yhteiskunnan peruspremissit ovat olleet niin vakaalla pohjalla, että ne ovat kestäneet lähestulkoon kaikkien jyrkästi eriävät mielipiteet pysyen täysin operatiivisena. Miksi? Koska nämä eriävät mielipiteet eivät ole koskaan yltäneet peruspremissien muuttamisen tasolle, siten asiat ovat luistaneet edelleen jouhevasti.

Tämä nykyisen valtiojohdon virheellinen näkemys yhteiskunnan muuttamiseksi tostanoin vaan väestöltään dramaattisesti erilaiseksi ja oletus, että pakka pysyy samana, on hirvittävä erehdys: jos premissi muuttuu - koko pakka muuttuu. Eli, uudesta premissistä juontuu automaattisesti yhteiskuntaan aivan uudet pelisäännöt. Nykyinen valtiojohto ei ymmärrä tätä alkuunkaan, jonka tämä osoittaa kiistatta myös siinä, että tämä pyrkii pääsääntöisesti ja lähtökohtaisesti hoitamaan yhteiskunnassa ilmeneviä asioita EIKÄ premissejä, eli mistä asiat ilmenevät!