2009-09-20 US Pian rapsahtaa: 7km/h ylinopeussakot tulevat

[Pliers]

Samanlainen paska on myös tuo ajoneuvovero. Mikäs sen perustelu nyt olikaan? Ei varmaan ihan liikenneturvallisuus, mutta selkeesti sillä on negatiivisia vaikutuksia tälle.

Printasin tuo kolaritilaston  tuolta ylhäältä, lähden ylihuomenna Pitkäjärvi meetingiin ja pitää näyttää kavereille kans.

Mikä lie kirjaamisperuste tuossa taulukossa?
Esim. Miten kirjataan tämä viimeisin 6 henkeä vaatinut kolari?
Ajovirhe tai arviointivirhe? Arvioiko kuljettaja rekan etäisyyden väärin.
Selkeä Ylinopeus? Rekan on sanottu ajaneen ylinopeutta.
Sääntörikkomus? Ei noudattanut kolmiota.

Vai joku muu?

Eiköhän tutkintalautakunta siihen selkoa saa. Mistään mitään tietämättä kyseessä on arvaan ollut arviointivirhe. Seatissa on ollut täysi lasti ihmisiä, joten kiihtyvyys on ainakin ollut hirmuisen huono.

[sr]

Jätit taktisesti kommentoimatta viestin loppua.

Käsittääkseni minun alkuperäinen väitteeni ei mitenkään liittynyt siihen, mikä pitäisi olla taso, jonka ylittänyt keskinopeus rapsauttaa sakon, joten miksi sitä kommentoisin?

Taktisesti jätit kommentoimatta mitään esittämiäni argumentteja.

[Pliers]

Aiemmin mainittujen syiden lisäksi se vähentäisi intoa yleensäkään koittaa ajaa ylinopeutta ...

Selittäisitkö minulle, miksi tätä pitäisi vähentää?

Nopeusrajoitusten tarkoitus ei ole pitää hetkellisiä nopeuksia täsmälleen rajoituksen alla.

Nopeusrajoitus on ylin sallittu nopeus. Tämä tarkoittaa, ettei tuota nopeutta saa ylittää.

Tämä vaatisi sitä, että tuijotetaan koko ajan mittariin eikä toisaalta huomioitaisi tien eri kohtia ja ajo-olosuhteiden muutoksia mitenkään ajossa.

Aivan oikein. Olet jyvällä.

Rajoituksen tarkoitus on toisaalta pitää yleisesti nopeus sen verran alhaisena, että riskit vähenevät ja toisaalta tehdä tiellä liikkujien eteneminen mahdollisimman yhtä nopeuksiseksi, mikä sen lisäksi, että vähentää ohitustarvetta, vähentää myös nopeuseroista tulevaa haitariliikettä.

Tiellä on tälläkin hetkellä autoja, jotka ajavat eri nopeuksilla, mutta vain ohittajia rangaistaan. Kun selaat tätä ketjua huomaat, että nopeasti ajavat joutuvat keskimäärin harvemmin onnettomuuksiin kuin hitaasti ajavat. Nopeasti ajaminen siis vähentää riskejä. Nopeuserot eivät aiheuta haitariliikettä, päin vastoin. Joutuisa ohittaminen vähentää haitariliikettä.

Jos keskinopeudet ovat rajoitettuja, mutta hetkellisesti voi nopeusrajoituksen ylittää, kellään ei ole esim. mitään tarvetta koittaa ohitella jonossa, joka etenee rajoitusnopeutta. Toisaalta rajoitusnopeutta hitaammin etenevän voi ohittaa ilman ongelmia.

Oletko huomannut, että usein jonon ensimmäisenä ajaa henkilö, jolla on vaikeuksia pitää nopeuttaan tasaisena. Jos kyseinen henkilö ajaa jatkuvasti nopeutta välillä 70-90km/h pysyy keskinopeus rajoituksen mukaisena. Tosin, takana tulevat repivät harvoja hapsia päästään. Miten tässä tilanteessa ohittaja voi olla varma keskinopeudestaan. Autossa ei ole mitään laitetta, jolla autoilija voi todentaa rikkovansa tai noudattavansa keskinopeusrajoitusta jollakin tietyllä matkalla. Oma autoni kertoo keskinopeuden ja ajotietokoneen nollaamalla voin ruveta mittaamaan keskinopeutta myös palamatkoina, mutta se keikki on pois muun liikenteen seuraamisesta. Kannattaa ehdottomasti keksiä lisää sakotustapoja autoilijalle siten, ettei autoilija pysty varmuudella mittaamaan toimintansa lainmukaisuutta.

Valitettavasti tosiasia on, että liikenteen valvonnassa keskitytään aivan vääriin asioihin, JOS tavoitteena on turvallisuus, kuten niin mielellään perustellaan.

[sr]

Aiemmin mainittujen syiden lisäksi se vähentäisi intoa yleensäkään koittaa ajaa ylinopeutta ...

Selittäisitkö minulle, miksi tätä pitäisi vähentää?

Olisit lukenut tuolta alempaa.

Nopeusrajoitus on ylin sallittu nopeus. Tämä tarkoittaa, ettei tuota nopeutta saa ylittää.

Ei niin, mutta jos eksplisiittisesti sanotaan, että valvotaankin sitä, että keskinopeudet pysyvät rajoituksen alla, eikä sitä, että hetkelliset, niin implikaatio on se, että hetkellinen nopeus saa ylittää rajoituksen, kunhan keskinopeus ei sitä tee.

Tämä vaatisi sitä, että tuijotetaan koko ajan mittariin eikä toisaalta huomioitaisi tien eri kohtia ja ajo-olosuhteiden muutoksia mitenkään ajossa.

Aivan oikein. Olet jyvällä.

Eli olet samaa mieltä, että on järkevämpää valvoa keskinopeutta kuin hetkellistä nopeutta. Hyvä. Tämä oli pääpointtini, ei se, onko nopeuden valvonta yleisesti järkevää. Siitä tässä ketjussa on jauhettu jo ihan tarpeeksi. Ainoa uusi asia oli tämä keskinopeus vs. hetkellinen nopeus kohta.

Tiellä on tälläkin hetkellä autoja, jotka ajavat eri nopeuksilla, mutta vain ohittajia rangaistaan. Kun selaat tätä ketjua huomaat, että nopeasti ajavat joutuvat keskimäärin harvemmin onnettomuuksiin kuin hitaasti ajavat. Nopeasti ajaminen siis vähentää riskejä.

Tuo on havaitsemasi on korrelaatio, ei syyseuraussuhde. Tuo on samaa logiikkaa kuin jäätelönsyönti aiheuttaa hukkumiskuolemia.

Miksi liikenteen keskivirtaa nopeampia rangaistaan, muttei hitaampia? Itse veikkaan syynä olevan sen, että hitaammin ajavat ovat todennäköisesti huonompia kuskeja ja ajavat hitaammin kompensoidakseen ajotaitonsa puutetta. Heistä itsestään nopeammin ajaminen lisäisi heidän riskiä joutua onnettomuuteen (juuri näinhän tilannenopeuden pitäisi toimia). Nopeammin ajaviin taas sama ei päde. On vaikea keksiä mekanismia, jolla keskinopeuden laskeminen muun liikenteen tasolle lisäisi riskiä joutua onnettomuuteen. Mutta sinä varmaan keksit.

No, joka tapauksessa siis jos halutaan pitää liikenne mahdollisimman tasanopeuksisena ja siten vähentää ohittamistarvetta, ainoa keino tehdä tämä turvallisesti on puuttua niihin nopeammin ajaviin.

Nopeuserot eivät aiheuta haitariliikettä, päin vastoin. Joutuisa ohittaminen vähentää haitariliikettä.

Yleensä joutuisaan ohitteluun ei ole mahdollisuutta, jos on vastaantulevaa liikennettä. Ja tässä tapauksessa seuraus on se, että ajetaan pätkä kovaa, sitten tullaan jonkun perään ja ajetaan hitaammin ja sitten mennään ohi ja ajetaan taas nopeammin. Eli siis haitaroidaan.

Oletko huomannut, että usein jonon ensimmäisenä ajaa henkilö, jolla on vaikeuksia pitää nopeuttaan tasaisena. Jos kyseinen henkilö ajaa jatkuvasti nopeutta välillä 70-90km/h pysyy keskinopeus rajoituksen mukaisena. Tosin, takana tulevat repivät harvoja hapsia päästään. Miten tässä tilanteessa ohittaja voi olla varma keskinopeudestaan.

Mikä tarve tuossa on mennä ohi, jos ei ole halua ajaa kovempaa keskinopeutta kuin tuo 80km/h? Pitämällä riittävää turvaväliä tuossa voi körötellä ihan hyvin perässä jarruun koskematta.

Autossa ei ole mitään laitetta, jolla autoilija voi todentaa rikkovansa tai noudattavansa keskinopeusrajoitusta jollakin tietyllä matkalla.

Ensinnäkin yleensä on. GPS tai joka auton oma tietokone pystyy tuon yleensä laskemaan ja yleensä tulos on sitä paitsi paljon tarkempi kuin se nopeusmittarin hetkellinen lukema.

Toiseksi, jos laskupää riittää, niin kelloa ja matkamittaria käyttäen voi suht hyvin pitää itsensä kärryillä siitä, mikä on keskinopeus.

Kolmanneksi, pelkkää nopeusmittaria silloin tällöin vilkuilemalla saa suht hyvän kuvan keskinopeudestaan. Jos se jossain vaiheessa on yli rajoituksen, niin sitten ajaa vähän aikaa hiljempaa, jos taas alle, niin voi hetkeksi nostaa nopeuttaan.

Joka tapauksessa tämä on helpompaa kuin se, että on joka hetki tietoinen hetkellisestä nopeudestaan eikä päästä tätä nousemaan hetkeksikään liian korkeaksi.

Oma autoni kertoo keskinopeuden ja ajotietokoneen nollaamalla voin ruveta mittaamaan keskinopeutta myös palamatkoina, mutta se keikki on pois muun liikenteen seuraamisesta.

Siis enemmän kuin se, että koko ajan kyttäät sitä, ettei hetkellinen nopeutesi ylitä rajoitusta? Etköhän liioittele.

[Pekkaa kahvassa]

Englannissa, johon usein referroidaan, ollaan ottamassa askelia automaattisen valvonnan vähentämiseksi. Kyseessä kun on ensijaisesti rahastusmotiivi ja sitten vasta muut tekijät.

http://www.dailymail.co.uk/news/article-1287496/Ministers-promise-end-funding-speed-camera-cash-cow.html?ito=feeds-newsxml

Somersetin maakunnassa on todettu kuljettajien valistus pönttöjä tehokkaammaksi tavaksi parantaa liikenneturvallisuutta, joten siellä ollaan poistamassa kolmasosa jo asennetuista kameroista:

http://www.jackbristol.com/newscentre/bristols-news/third-of-speed-cameras-removed-on-somerset-roads-4445

[Pliers]

Aiemmin mainittujen syiden lisäksi se vähentäisi intoa yleensäkään koittaa ajaa ylinopeutta ...

Selittäisitkö minulle, miksi tätä pitäisi vähentää?

Olisit lukenut tuolta alempaa.

Nopeusrajoitus on ylin sallittu nopeus. Tämä tarkoittaa, ettei tuota nopeutta saa ylittää.

Ei niin, mutta jos eksplisiittisesti sanotaan, että valvotaankin sitä, että keskinopeudet pysyvät rajoituksen alla, eikä sitä, että hetkelliset, niin implikaatio on se, että hetkellinen nopeus saa ylittää rajoituksen, kunhan keskinopeus ei sitä tee.

Tämä vaatisi sitä, että tuijotetaan koko ajan mittariin eikä toisaalta huomioitaisi tien eri kohtia ja ajo-olosuhteiden muutoksia mitenkään ajossa.

Aivan oikein. Olet jyvällä.

Eli olet samaa mieltä, että on järkevämpää valvoa keskinopeutta kuin hetkellistä nopeutta. Hyvä. Tämä oli pääpointtini, ei se, onko nopeuden valvonta yleisesti järkevää. Siitä tässä ketjussa on jauhettu jo ihan tarpeeksi. Ainoa uusi asia oli tämä keskinopeus vs. hetkellinen nopeus kohta.

Ei. Nopeuden valvonnassa ei lähtökohtaisesti ole järkeä. Se, että valvotaanko hetkellistä nopeutta, vai jonkin arvoituksellisen matkan nopeutta on sivuseikka. Siinä olemme samaa mieltä, että oman nopeuden kyttääminen on pois muusta havainnoinnista.

Tiellä on tälläkin hetkellä autoja, jotka ajavat eri nopeuksilla, mutta vain ohittajia rangaistaan. Kun selaat tätä ketjua huomaat, että nopeasti ajavat joutuvat keskimäärin harvemmin onnettomuuksiin kuin hitaasti ajavat. Nopeasti ajaminen siis vähentää riskejä.

Tuo on havaitsemasi on korrelaatio, ei syyseuraussuhde. Tuo on samaa logiikkaa kuin jäätelönsyönti aiheuttaa hukkumiskuolemia.

Täh. Ylinopeus ja kuolemankolarit eivät merkitsevästi liity yhteen, se on totta. Jos tilastot kertoisivat, että nopeasti ajavat joutuisivat useammin kuolemaan johtaviin onnettomuuksiin, olisit kiivaasti puolustamassa tuota "korrelaatiota". Tuo kuitenkin on se "syy/seuraus"-suhde, johon julkisuudessa tukeudutaan, kun puhutaan nopeuksista. Kertoisitko nyt sitten mikä mielestäsi olisi syy/seuraus-suhde onnettomuuksiissa?

Miksi liikenteen keskivirtaa nopeampia rangaistaan, muttei hitaampia? Itse veikkaan syynä olevan sen, että hitaammin ajavat ovat todennäköisesti huonompia kuskeja ja ajavat hitaammin kompensoidakseen ajotaitonsa puutetta. Heistä itsestään nopeammin ajaminen lisäisi heidän riskiä joutua onnettomuuteen (juuri näinhän tilannenopeuden pitäisi toimia). Nopeammin ajaviin taas sama ei päde. On vaikea keksiä mekanismia, jolla keskinopeuden laskeminen muun liikenteen tasolle lisäisi riskiä joutua onnettomuuteen. Mutta sinä varmaan keksit.

Missä olen väittänyt nopeuden laskemisen johtavan onettomuuksiin. Olen esitellyt tilaston, jossa näytetään toteen, että hitaasti ajavat joutuvat useammin onnettomuuksiin. Todennäköisesti kyseiset kuljettajat joutuisivat jonkinlaiseen onnettomuuteen, vaikkeivat autoon koskisikaan. Nyt, kun vielä esität jonkinlaista lihaa väitteesi ympärille. Miten muiden suurempi nopeus lisää hitaamman riskiä joutua onnettomuuteen? Minä en ole ollut puuttumassa hitaiden valitsemaan nopeuteen. He ajakoot millä nopeudella haluavat, jos kokevat sen turvallisemmaksi. Sama oikeus sallittakoon myös muille.

No, joka tapauksessa siis jos halutaan pitää liikenne mahdollisimman tasanopeuksisena ja siten vähentää ohittamistarvetta, ainoa keino tehdä tämä turvallisesti on puuttua niihin nopeammin ajaviin.

Mä oon varmaan papukaija, kun en osaa kuin yhden sanan, mutta...

Miksi haluttaisiin pitää liikenne mahdollisimman tasanopeuksisena?
Miksi haluttaisiin vähentää ohittamisia?

Eikö olisi järkevämpää haluta liikenne turvallisemmaksi ja joustavammaksi?

Nopeuserot eivät aiheuta haitariliikettä, päin vastoin. Joutuisa ohittaminen vähentää haitariliikettä.

Yleensä joutuisaan ohitteluun ei ole mahdollisuutta, jos on vastaantulevaa liikennettä. Ja tässä tapauksessa seuraus on se, että ajetaan pätkä kovaa, sitten tullaan jonkun perään ja ajetaan hitaammin ja sitten mennään ohi ja ajetaan taas nopeammin. Eli siis haitaroidaan.

Tiedätkö mitä haitariliike tarkoittaa? Se ei tarkoita sitä, että yhden auton nopeus vaihtelee, vaan sitä, että autojen nopeudet jonossa vaihtelevat, jolloin jonon pituus vaihtelee, joka lisää nopeuksien vaihtelua. Suomessa jonoja ylipäätään on varsin harvoin. Joutuisa ohittaminen tapahtuu turvallisesti, kun vastaantulevasta liikenteestä ei ole haittaa. Ohi heitetään kaasu pohjassa, ja ohitettavaan otetaan riittävä välimatka, jolloin ohitettavan ajo ei häiriinny.

Oletko huomannut, että usein jonon ensimmäisenä ajaa henkilö, jolla on vaikeuksia pitää nopeuttaan tasaisena. Jos kyseinen henkilö ajaa jatkuvasti nopeutta välillä 70-90km/h pysyy keskinopeus rajoituksen mukaisena. Tosin, takana tulevat repivät harvoja hapsia päästään. Miten tässä tilanteessa ohittaja voi olla varma keskinopeudestaan.

Mikä tarve tuossa on mennä ohi, jos ei ole halua ajaa kovempaa keskinopeutta kuin tuo 80km/h? Pitämällä riittävää turvaväliä tuossa voi körötellä ihan hyvin perässä jarruun koskematta.

Kukaanhan ei pakota menemään ohi. Saata jäädä perään notkumaan. Toisaalta minä haluaisin ohi kolmesta syystä. 1. Käytän vakionopeuden säädintä, joka pitää nopeuden vakiona. Tällöin voin paremmin keskittyä muuhun liikenteeseen. 2. Nopeuden jatkuva vaihteleminen syö enemmän polttoainetta, käytän mieluummin sen polttoaineen ohittamiseen, kuin toisen panttivankina olemiseen. 3. Jatkuva nopeuden vaihtelu lisää jonon haitariliikettä, kun autoilijat ylikompesoivat nopeuden vaihtelua, joka taas vie koko ajan enemmän polttoainetta ja on pois muun liikenteen seuraamisesta.

Autossa ei ole mitään laitetta, jolla autoilija voi todentaa rikkovansa tai noudattavansa keskinopeusrajoitusta jollakin tietyllä matkalla.

Ensinnäkin yleensä on. GPS tai joka auton oma tietokone pystyy tuon yleensä laskemaan ja yleensä tulos on sitä paitsi paljon tarkempi kuin se nopeusmittarin hetkellinen lukema.

Suomessa on aika vanha autokanta. Minun autossani tuo onnistuu. Kuinka monen muun? Perusnavi ei anna keskinopeutta. Lisäksi tuo on pois kuljettajan keskittymisestä muuhun liikenteeseen.

Toiseksi, jos laskupää riittää, niin kelloa ja matkamittaria käyttäen voi suht hyvin pitää itsensä kärryillä siitä, mikä on keskinopeus.

...ja tuo lisää turvallisuutta?

Kolmanneksi, pelkkää nopeusmittaria silloin tällöin vilkuilemalla saa suht hyvän kuvan keskinopeudestaan. Jos se jossain vaiheessa on yli rajoituksen, niin sitten ajaa vähän aikaa hiljempaa, jos taas alle, niin voi hetkeksi nostaa nopeuttaan.

...ja tuo lisää turvallisuutta ja vähentää haitariliikettä?

Joka tapauksessa tämä on helpompaa kuin se, että on joka hetki tietoinen hetkellisestä nopeudestaan eikä päästä tätä nousemaan hetkeksikään liian korkeaksi.

Oma autoni kertoo keskinopeuden ja ajotietokoneen nollaamalla voin ruveta mittaamaan keskinopeutta myös palamatkoina, mutta se keikki on pois muun liikenteen seuraamisesta.

Siis enemmän kuin se, että koko ajan kyttäät sitä, ettei hetkellinen nopeutesi ylitä rajoitusta? Etköhän liioittele.

Kuten jo sanoin, kaikenlainen nopeuden kyttääminen on idiotismia. Omassa autossani keskinopeutta mitatakseni mittari täytyy muistaa nollata mittauskohdan alkupäässä joka kerta. On siinä väistämätä enemmän ohjelmaa, kuin siinä, että vain sovittaisi oman nopeutensa joutuisaksi, mutta turvalliseksi vallitseviin oloihin.


Ei minulle kyllä vieläkään auennut, että miksi sinusta nopeuksia ylipäätään pitäisi kytätä?

[Veli Karimies]

Käsittääkseni minun alkuperäinen väitteeni ei mitenkään liittynyt siihen, mikä pitäisi olla taso, jonka ylittänyt keskinopeus rapsauttaa sakon, joten miksi sitä kommentoisin?

Taktisesti jätit kommentoimatta mitään esittämiäni argumentteja.

Taktisesti jätit ymmärtämättä tai lukematta viimeistä kohtaa.

[Veli Karimies]

Speed Camera Effects
UK Study: Speed Cameras Increase Injury Accidents
New Study: Speed Cameras Cause Bad Driving, Increase Crashes
Red-Light Cameras Increase Accidents: 5 Studies That Prove It
(http://www.safespeed.org.uk/effects004.gif)

Mutta hei, nämähän ovat vain pelkkiä salaliittoteorioita ja mitään ei mistään tiedetä. Se että oikeasti noita kameratolppia ollaan tämän takia vähentämässä ei tietenkään merkkaa mitään, tai jos merkkaa niin Suomessa ei ainakaan tehdä noita samoja virheitä ja täälä tolpat toimii niinkuin pitääkin ja just tarkalleen kuinka päättäjät sanovat niiden toimivan.

[sr]

Ei. Nopeuden valvonnassa ei lähtökohtaisesti ole järkeä. Se, että valvotaanko hetkellistä nopeutta, vai jonkin arvoituksellisen matkan nopeutta on sivuseikka.

No, miksi sitten puutut tähän keskustelunhaaraan, jos se on sinusta sivuseikka? Eikö tässä ketjussa ole tuosta pääseikasta jauhettu jo tarpeeksi?

Tiellä on tälläkin hetkellä autoja, jotka ajavat eri nopeuksilla, mutta vain ohittajia rangaistaan. Kun selaat tätä ketjua huomaat, että nopeasti ajavat joutuvat keskimäärin harvemmin onnettomuuksiin kuin hitaasti ajavat. Nopeasti ajaminen siis vähentää riskejä.

Tuo on havaitsemasi on korrelaatio, ei syyseuraussuhde. Tuo on samaa logiikkaa kuin jäätelönsyönti aiheuttaa hukkumiskuolemia.

Täh. Ylinopeus ja kuolemankolarit eivät merkitsevästi liity yhteen, se on totta. Jos tilastot kertoisivat, että nopeasti ajavat joutuisivat useammin kuolemaan johtaviin onnettomuuksiin, olisit kiivaasti puolustamassa tuota "korrelaatiota".

Ensinnäkin, miksi panet korrelaation lainausmerkkeihin? Tilastot tosiaan voivat näyttää tai olla näyttämättä erilaisten asioiden välisiä korrelaatioita. Ei niitä sen kummemmin tarvitse "puolustaa".

Minä puutuin siihen, että sinä kirjoitit "Nopeasti ajaminen siis vähentää riskejä" ja tämän perusteluna käytit tuota mainitsemaasi korrelaatiota (jolle et tosin näyttänyt mitään lähdettä, mutta en jaksa nyt siitä ryhtyä sen kummemmin melskaamaan). Tämä ei ole korrelaation "puolustamista", vaan siitä tehtyä päättelyä syysseuraussuhteista. Tämä taas menee helposti pieleen, jos asiaa ei sen kummemmin pohdi, kuten tuo jäätelönsyöntiesimerkki osoittaa.

Tuo kuitenkin on se "syy/seuraus"-suhde, johon julkisuudessa tukeudutaan, kun puhutaan nopeuksista. Kertoisitko nyt sitten mikä mielestäsi olisi syy/seuraus-suhde onnettomuuksiissa?

Täh? Julkisuudessa tukeudutaan johonkin kuvitteelliseen tilastojen osoittamaan korrelaatioon nopeasti ja hitaasti ajavien onnettomuusfrekvenssistä? Voisitko näyttää tästä jonkun oikean lainauksen?

Syyseuraussuhde onnettomuudessa on tietenkin se, mikä onnettomuustutkinnassa sellaiseksi todetaan. Tässä on minusta kaksi osaa. Ensinnäkin on syy sille, mikä on aiheuttanut sen, että on ylipäätään tapahtunut onnettomuus. Tämän asian kohdalla sinä ja Veli tunnutte vetoavan johonkin tutkimukseen, että ylinopeus on harvoin se syy. Toiseksi on syy sille, miksi onnettomuuden seuraukset olivat ne, mitkä ne olivat. Tässä asiassa uskon nopeuden olevan merkittävämmässä roolissa.

Annetaanpa esimerkki. Kun Sirpa Pietikäinen humalapäissään kolaroi jossain parkkialueella, seurauksena on jonkin verran vääntynyttä metallia jos sitäkään. Kun nuorisoporukka ajaa samoin humalapäissään 200 km/h tieltä ulos, seurauksena on 4 ruumista. Kummassakin onnettomuuden syy on humala. Ensimmäisessä kuitenkin onnettomuuden seuraus on mitätön jälkimmäiseen verrattuna paljon alemman nopeuden vuoksi.

Missä olen väittänyt nopeuden laskemisen johtavan onettomuuksiin.

Jos "Nopeasti ajaminen siis vähentää riskejä" ei tarkoita tuota, niin olet kyllä määritellyt sanan riski jollain uudella tavoin.

Miten muiden suurempi nopeus lisää hitaamman riskiä joutua onnettomuuteen?

Siten, että se lisää ohitustarvetta. Jos ei tarvitsisi ohitella, ohituksista johtuvat onnettomuudet jäisivät pois. Omasta kokemuksestani maantiellä kokemani läheltä piti tilanteet ovat yleisimmin ohitusten aiheuttamia.

Miksi haluttaisiin pitää liikenne mahdollisimman tasanopeuksisena?
Miksi haluttaisiin vähentää ohittamisia?

Tasanopeuksinen liikenne ei tarvitse lainkaan ohituksia, jotka aiheuttavat selvän riskin liikkumiseen. Samoin peräänajoriski vähenee, kun liikkujien suhteelliset nopeudet ovat pieniä.

Eikö olisi järkevämpää haluta liikenne turvallisemmaksi ja joustavammaksi?

Olisi.

Kukaanhan ei pakota menemään ohi. Saata jäädä perään notkumaan. Toisaalta minä haluaisin ohi kolmesta syystä. 1. Käytän vakionopeuden säädintä, joka pitää nopeuden vakiona. Tällöin voin paremmin keskittyä muuhun liikenteeseen.

Täh? Jos ajelet sen edellä ajelevan tahtiin, niin sehän toimii sinun nopeussäätimenäsi. Toiseksi, mihin muuhun liikenteeseen sinun maantieajossa tarvitsee keskittyä? Ai niin, vastaantuleviin ohittelijoihin tietenkin.

2. Nopeuden jatkuva vaihteleminen syö enemmän polttoainetta, käytän mieluummin sen polttoaineen ohittamiseen, kuin toisen panttivankina olemiseen.

Jos et roiku ihan puskurissa, niin onkohan tuossa nyt juurikaan eroa? Siis pidemmällä turvavälillä et todellakaan painele jarrua.

3. Jatkuva nopeuden vaihtelu lisää jonon haitariliikettä, kun autoilijat ylikompesoivat nopeuden vaihtelua, joka taas vie koko ajan enemmän polttoainetta ja on pois muun liikenteen seuraamisesta.

No, itse ainakin pyrin alikompensoimaan. Eli edellä ajavan pumppaajan kiihdyttäessä annan hänen painella ja sitten hidastaessa saan kiinni. Tämä on paljon rennompaa ajelua kuin puskurissa roikkuminen ja varmaan onnistuu sillä sinun vakionopeussäätimelläsikin, kunhan säädät nopeuden vain oikeaksi. Haitaria tulee minusta siitä, että sinne sekaan tulee ohittelija, joka jokaisen ohituksen kohdalla pakottaa jonossa olijat tekemään tilaa hänen paluulleen jonoon ja lisäksi sitten puskuriin roikkumaan tullessaan aiheuttaa painetta sille edessä ajavalle lisätä nopeuttaan.

Suomessa on aika vanha autokanta. Minun autossani tuo onnistuu. Kuinka monen muun? Perusnavi ei anna keskinopeutta. Lisäksi tuo on pois kuljettajan keskittymisestä muuhun liikenteeseen.

Maailma muuttuu, Eskoseni. Vähitellen autot uudistuvat ja naveista tulee vakiota. En ymmärrä, miten tuo on enempää kuljettajan keskittymisestä pois kuin se, että hänen pitää koko ajan seurata nopeuttaan, ettei se jossain alamäessä satu nousemaan yli rajoituksen.

Toiseksi, jos laskupää riittää, niin kelloa ja matkamittaria käyttäen voi suht hyvin pitää itsensä kärryillä siitä, mikä on keskinopeus.

...ja tuo lisää turvallisuutta?

Jep. Tarvitsee harvemmin katsoa mittareihin kuin kytätessä, meneekö hetkeksikään rajoituksen yli. Itse aivokapasiteettia ei maantiellä ajaminen vaadi juuri lainkaan, ja pienestä aivojumpasta jakolaskua pohtiessa on todennäköisesti hyötyä vireyden ylläpitäjänä.

Kolmanneksi, pelkkää nopeusmittaria silloin tällöin vilkuilemalla saa suht hyvän kuvan keskinopeudestaan. Jos se jossain vaiheessa on yli rajoituksen, niin sitten ajaa vähän aikaa hiljempaa, jos taas alle, niin voi hetkeksi nostaa nopeuttaan.

...ja tuo lisää turvallisuutta ja vähentää haitariliikettä?

Jep, koska voi antaa alamäessä mennä vähän nopeammin ja ylämäessä vauhdin hidastua. Ainakin bensaa tuollaisen luulisi säästävän.

Oma autoni kertoo keskinopeuden ja ajotietokoneen nollaamalla voin ruveta mittaamaan keskinopeutta myös palamatkoina, mutta se keikki on pois muun liikenteen seuraamisesta.

Siis verrattuna siihen, että koko ajan pidät huolta siitä, ettei hetkellinen nopeutesi ylitä rajoitusta?

Ei minulle kyllä vieläkään auennut, että miksi sinusta nopeuksia ylipäätään pitäisi kytätä?

Ehkäpä sitten koitat lukea uudestaan sen, mitä alkuperäinen kirjoitukseni koski. Vinkkinä voin sanoa sen, että se ei ollut tuo.

[Veli Karimies]

Syyseuraussuhde onnettomuudessa on tietenkin se, mikä onnettomuustutkinnassa sellaiseksi todetaan. Tässä on minusta kaksi osaa. Ensinnäkin on syy sille, mikä on aiheuttanut sen, että on ylipäätään tapahtunut onnettomuus. Tämän asian kohdalla sinä ja Veli tunnutte vetoavan johonkin tutkimukseen, että ylinopeus on harvoin se syy. Toiseksi on syy sille, miksi onnettomuuden seuraukset olivat ne, mitkä ne olivat. Tässä asiassa uskon nopeuden olevan merkittävämmässä roolissa.

Tuossa on vuoden 1999 tilastoa jossa 2% kuolemaan johtaneista onnettomuuksista johtui ylinopeudesta. Aiempaa tilastoa löytyy jostain ketjun keskivaiheilta, mm. sellaista jossa onnettomuuksissa näyttäisi ylinopeuden olevan mukana 40% tapauksista, siis tämä tarkoittaa sitä, että alinopeus tai normaali nopeus on mukana 60% onnettomuuksista. Usein ylinopeutta ajavat ajavat myöskin enemmän kuin normaalia tai alinopeutta ajavat joten suhteutettuna määrä on vieläkin pienempi kuin 40%. Merkittävämmässä roolissa kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa on mm. se ettei kuski ole ollut ajokykyinen, tai hän ei ole osannut reagoida tilanteen vaatimalla tavalla(kokematon) ja auton hallinta ja turvalaitteet ovat olleet riittämättömät.

Jos Erkki Esimerkki ajaa 110km/h tunnissa 100km/h rajoitusalueella ympäri päissään puuta päiten onko onnettomuuden syy heikentynyt havainnointi ja reagointikyky vai 10km/h ylinopeus? 200km/h nyt on ihan selkeästi vaarallinen(joten esimerkkisi on aika paska), koska se ihan selvästi poikkeaa paljon liikenteen normaalista keskinopeudesta. Tosin noissa tilanteissa on aika vaikea selvittää, johtuiko puuta päiten ajaminen siitä, että ajettiin 200km/h vai siitä, että promilleja oli ihan liikaa. Jos nuorisoporukka olisi ollut selvänä oltaisiinko ajettu 200km/h, jos oltaisiin niin olisiko silti ajettu ulos tieltä? Mitä pidät todennäköisenä tässä onnettomuuden syynä.

Ja niin, me tosiaan vetoamme tilastoihin, sekä meillä on esittää niitä argumenttiemme tueksi ja aika pitkälti perustamme kirjoituksemme niille. Mitä sinulla on esittää argumenttiesi tueksi ja mihin perustat kirjoituksesi?

[sr]

Tuossa on vuoden 1999 tilastoa jossa 2% kuolemaan johtaneista onnettomuuksista johtui ylinopeudesta. Aiempaa tilastoa löytyy jostain ketjun keskivaiheilta, mm. sellaista jossa onnettomuuksissa näyttäisi ylinopeuden olevan mukana 40% tapauksista, siis tämä tarkoittaa sitä, että alinopeus tai normaali nopeus on mukana 60% onnettomuuksista. Usein ylinopeutta ajavat ajavat myöskin enemmän kuin normaalia tai alinopeutta ajavat joten suhteutettuna määrä on vieläkin pienempi kuin 40%. Merkittävämmässä roolissa kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa on mm. se ettei kuski ole ollut ajokykyinen, tai hän ei ole osannut reagoida tilanteen vaatimalla tavalla(kokematon) ja auton hallinta ja turvalaitteet ovat olleet riittämättömät.

Ok, tuo 40% ei kerro vielä kaikkea. Ensinnäkin se pitäisi suhteuttaa siihen, kuinka suuri osa ajosuorituksista tehdään ylinopeudella. Jos alle 40%, niin tämä viittaisi siihen, että ylinopeus lisäisi riskiä joutua onnettomuuteen. Mutta tämäkään ei ole vielä koko tarina. Vertailu pitäisi periaatteessa tehdä jokaisen kuskin kohdalla erikseen. Jos erittäin huono kuski (vanhus, juuri kortin saanut, jne.) ajaakin normaalinopeutta ja kolaroi enemmän kuin ylinopeutta ajava hyvä kuski, niin tämä ei vielä osoita sitä, että hyvän kuskin riski joutua onnettomuuteen tai loukkaantua siinä pahemmin, jos sellaiseen jostain muusta syystä joutuu, ei kasvaisi ylinopeuden vuoksi.

Kyse on siis vähän samasta kuin lääketieteellisissä testeissä. Niissä koitetaan saada kaksi mahdollisimman samanlaista ryhmää testattua oikealla lääkkeellä ja placebolla. Jos ryhmät eroavat liikaa toisistaan, on lääkkeen vaikutusta mahdoton erottaa ryhmien erosta johtuvasta vaikutuksesta.

Mitä noihin esittämiisi syihin tulee, niin minusta on erotettava tietoinen riskinotto siitä, että tapahtuu jotain sellaista, johon kuski ei osannut varautua. Humalassa ajaminen on tietoista riskinottoa. Se, ettei ole hyvä kuski, muttei tätä tiedosta, ei ole tietoista riskinottoa. Sama juttu sen kanssa, että turvalaitteet osoittautuvat onnettomuudessa riittämättömiksi. Ylinopeutta ajaminen on lähes aina tietoista, vaikka joskus toki voi luulla ajavansa rajoituksen mukaan, mutta rajoitus onkin toinen kuin oli luullut.

Jos Erkki Esimerkki ajaa 110km/h tunnissa 100km/h rajoitusalueella ympäri päissään puuta päiten onko onnettomuuden syy heikentynyt havainnointi ja reagointikyky vai 10km/h ylinopeus?

Kuten kirjoitin, todennäköisesti tuo edellinen, mutta koitin tuoda tässä esiin sitä, että vaikka onnettomuuden syy oli tuo, niin se, miten onnettomuudessa Erkille käy, voi hyvinkin riippua siitä, onko nopeus 110 vai 100 km/h. Se 20% lisää liike-energiaa Erkin musertamiseksi voi olla tässä se avainasia.

200km/h nyt on ihan selkeästi vaarallinen(joten esimerkkisi on aika paska), koska se ihan selvästi poikkeaa paljon liikenteen normaalista keskinopeudesta.

No, voit panna siihen tilalle vaikka 140 km/h. Tuolla nopeudella liike-energia n. kaksinkertaistuu 100 km/h:in verrattuna. Ja liike-energia on se, jota tarvitaan auton rusinaksi tekemiseen. Et tainnut ymmärtää esimerkkini pointtia lainkaan. Vertasin siinä parkkialueella pellinkolistelua ulosajoon. Molemmissa onnettomuuden syy on humala. Edellisessä tulee vähän lommoja, jälkimmäisessä ruumiita.

Tosin noissa tilanteissa on aika vaikea selvittää, johtuiko puuta päiten ajaminen siitä, että ajettiin 200km/h vai siitä, että promilleja oli ihan liikaa.

Edelleenkään esimerkkini pointti ei ollut se, johtuiko puuta päin ajaminen siitä 200km/h nopeudesta, vaan se, että se korkea nopeus oli syy siihen, että muutaman mustelmaisen tyypin sijaan sieltä puun juurelta poistuu ruumiita. Tätä asiaa et lainkaan kommentoinut. Taktiikkaako jälleen?

Ja niin, me tosiaan vetoamme tilastoihin, sekä meillä on esittää niitä argumenttiemme tueksi ja aika pitkälti perustamme kirjoituksemme niille. Mitä sinulla on esittää argumenttiesi tueksi ja mihin perustat kirjoituksesi?

Perustan ihan perusfysiikkaan sen, että nopeuden kasvaessa liike-energia kasvaa sen neliössä ja liike-energia on se, mikä onnettomuuksissa aiheuttaa sekä hitaamman pysähdyksen (eli jarrutusmatkaa tarvitaan enemmän) että tuhoja ihmisiin ja omaisuuteen siinä vaiheessa, kun auto tulee kontaktiin.

[monokultturisti]

Onko siellä valonheitin valaisemassa kilpiä?
Muuten kamerat on käyttökelvottomia syksyllä ja talvella.

En ole selvittänyt mitä tekniikkaa käyttävät, mutta pimeänäkökamera kenties. Jossain taisi lukea että tekniikka on hyvin kallista. Olisin pistänyt rahat ihmisillä suoritettavaan valvontaan.

[Pliers]

Ei. Nopeuden valvonnassa ei lähtökohtaisesti ole järkeä. Se, että valvotaanko hetkellistä nopeutta, vai jonkin arvoituksellisen matkan nopeutta on sivuseikka.

No, miksi sitten puutut tähän keskustelunhaaraan, jos se on sinusta sivuseikka? Eikö tässä ketjussa ole tuosta pääseikasta jauhettu jo tarpeeksi?

Puutun tähän keskustelun haaraan? Minä toin lähteen, ja aloitin keskustelun aiheesta. Alkuperäinen teesi on, että nopeuksien kyttääminen on idiotismia, mutta idiotismi vain tihenee uuden tekniikan myötä.

Tuo on havaitsemasi on korrelaatio, ei syyseuraussuhde. Tuo on samaa logiikkaa kuin jäätelönsyönti aiheuttaa hukkumiskuolemia.

Täh. Ylinopeus ja kuolemankolarit eivät merkitsevästi liity yhteen, se on totta. Jos tilastot kertoisivat, että nopeasti ajavat joutuisivat useammin kuolemaan johtaviin onnettomuuksiin, olisit kiivaasti puolustamassa tuota "korrelaatiota".

Ensinnäkin, miksi panet korrelaation lainausmerkkeihin? Tilastot tosiaan voivat näyttää tai olla näyttämättä erilaisten asioiden välisiä korrelaatioita. Ei niitä sen kummemmin tarvitse "puolustaa".

Minä puutuin siihen, että sinä kirjoitit "Nopeasti ajaminen siis vähentää riskejä" ja tämän perusteluna käytit tuota mainitsemaasi korrelaatiota (jolle et tosin näyttänyt mitään lähdettä, mutta en jaksa nyt siitä ryhtyä sen kummemmin melskaamaan). Tämä ei ole korrelaation "puolustamista", vaan siitä tehtyä päättelyä syysseuraussuhteista. Tämä taas menee helposti pieleen, jos asiaa ei sen kummemmin pohdi, kuten tuo jäätelönsyöntiesimerkki osoittaa.

Siinähän melskaat. Lähde löytyy tästä ketjusta.

Tuo kuitenkin on se "syy/seuraus"-suhde, johon julkisuudessa tukeudutaan, kun puhutaan nopeuksista. Kertoisitko nyt sitten mikä mielestäsi olisi syy/seuraus-suhde onnettomuuksiissa?

Täh? Julkisuudessa tukeudutaan johonkin kuvitteelliseen tilastojen osoittamaan korrelaatioon nopeasti ja hitaasti ajavien onnettomuusfrekvenssistä? Voisitko näyttää tästä jonkun oikean lainauksen?

Missähän rinnakkastodellisuudessa elät? Nopeuksien valvontaa perustellaan nimenomaan turvallisuuden paranemisella.

Syyseuraussuhde onnettomuudessa on tietenkin se, mikä onnettomuustutkinnassa sellaiseksi todetaan. Tässä on minusta kaksi osaa. Ensinnäkin on syy sille, mikä on aiheuttanut sen, että on ylipäätään tapahtunut onnettomuus. Tämän asian kohdalla sinä ja Veli tunnutte vetoavan johonkin tutkimukseen, että ylinopeus on harvoin se syy. Toiseksi on syy sille, miksi onnettomuuden seuraukset olivat ne, mitkä ne olivat. Tässä asiassa uskon nopeuden olevan merkittävämmässä roolissa.

Lähteet löytyvät tästä ketjusta.

Annetaanpa esimerkki. Kun Sirpa Pietikäinen humalapäissään kolaroi jossain parkkialueella, seurauksena on jonkin verran vääntynyttä metallia jos sitäkään. Kun nuorisoporukka ajaa samoin humalapäissään 200 km/h tieltä ulos, seurauksena on 4 ruumista. Kummassakin onnettomuuden syy on humala. Ensimmäisessä kuitenkin onnettomuuden seuraus on mitätön jälkimmäiseen verrattuna paljon alemman nopeuden vuoksi.

Sori vaan, mutta ei mene noin. 200km/h kirjataan törkeäksi ylinopeudeksi ja onnettomuuden aiheuttajaksi.

Missä olen väittänyt nopeuden laskemisen johtavan onettomuuksiin.

Jos "Nopeasti ajaminen siis vähentää riskejä" ei tarkoita tuota, niin olet kyllä määritellyt sanan riski jollain uudella tavoin.

Ei. Minä väitän, että nopeasti ajaminen vähentää riskejä. Se ei tarkoita, että hitaasti ajamalla väistämättä joutuu onnettomuuteen. Tilastollisesti se näyttää kuitenkin olevan todennäköisempää.

Miten muiden suurempi nopeus lisää hitaamman riskiä joutua onnettomuuteen?

Siten, että se lisää ohitustarvetta. Jos ei tarvitsisi ohitella, ohituksista johtuvat onnettomuudet jäisivät pois. Omasta kokemuksestani maantiellä kokemani läheltä piti tilanteet ovat yleisimmin ohitusten aiheuttamia.

Kuinka monta kuolemaan johtanutta onnettomuutta on tapahtunut vuosittain ja mistä syystä? Niin paljon kuin arvostankin yksittäisen taistelijan empiirisiä tutkimuksia, niin valitettavasti ne eivät ole tilastollisesti päteviä.

Miksi haluttaisiin pitää liikenne mahdollisimman tasanopeuksisena?
Miksi haluttaisiin vähentää ohittamisia?

Tasanopeuksinen liikenne ei tarvitse lainkaan ohituksia, jotka aiheuttavat selvän riskin liikkumiseen. Samoin peräänajoriski vähenee, kun liikkujien suhteelliset nopeudet ovat pieniä.

Toistan edellisen pyyntöni.

Mahtaako sulla olla edes ajokorttia? Peräänajot ajetaan ruuhkassa tiiviissä jonossa käytännössä vielä taajama-alueella sellaisissa nopeuksissa, joissa kukaan ei aja ylinopeutta.

Eikö olisi järkevämpää haluta liikenne turvallisemmaksi ja joustavammaksi?

Olisi.

Tällöin joustava nopeuksiin suhtautuminen olisi oikea tie.

Kukaanhan ei pakota menemään ohi. Saata jäädä perään notkumaan. Toisaalta minä haluaisin ohi kolmesta syystä. 1. Käytän vakionopeuden säädintä, joka pitää nopeuden vakiona. Tällöin voin paremmin keskittyä muuhun liikenteeseen.

Täh? Jos ajelet sen edellä ajelevan tahtiin, niin sehän toimii sinun nopeussäätimenäsi. Toiseksi, mihin muuhun liikenteeseen sinun maantieajossa tarvitsee keskittyä? Ai niin, vastaantuleviin ohittelijoihin tietenkin.

Vaan ei VAKIOnopeussäätimenä. Okei, sulla ei ole ajokorttia. Pakko varmaan sitten selittää tarkemmin. Liikenteessä tulee keskittyä edellä ajavaan, vastaantulijaan, takana ajavaan, hänen takanaan ajavaan, risteyksessä vuoroaan odottavaan, metsäeläimiin ja ennakoida yllättäviä tilanteita.

2. Nopeuden jatkuva vaihteleminen syö enemmän polttoainetta, käytän mieluummin sen polttoaineen ohittamiseen, kuin toisen panttivankina olemiseen.

Jos et roiku ihan puskurissa, niin onkohan tuossa nyt juurikaan eroa? Siis pidemmällä turvavälillä et todellakaan painele jarrua.

Miksi vaan ei menisi ohi, ja jatkaisi matkaa omaa matkanopeutta?

3. Jatkuva nopeuden vaihtelu lisää jonon haitariliikettä, kun autoilijat ylikompesoivat nopeuden vaihtelua, joka taas vie koko ajan enemmän polttoainetta ja on pois muun liikenteen seuraamisesta.

No, itse ainakin pyrin alikompensoimaan. Eli edellä ajavan pumppaajan kiihdyttäessä annan hänen painella ja sitten hidastaessa saan kiinni. Tämä on paljon rennompaa ajelua kuin puskurissa roikkuminen ja varmaan onnistuu sillä sinun vakionopeussäätimelläsikin, kunhan säädät nopeuden vain oikeaksi. Haitaria tulee minusta siitä, että sinne sekaan tulee ohittelija, joka jokaisen ohituksen kohdalla pakottaa jonossa olijat tekemään tilaa hänen paluulleen jonoon ja lisäksi sitten puskuriin roikkumaan tullessaan aiheuttaa painetta sille edessä ajavalle lisätä nopeuttaan.

Oikein hienoa. Haluat ajaa alinopeutta, etkä halua päästää ketään ohi. Taisin nähdä sinut tänään liikenteessä. Musta farkku, joka meni ohi? Miten lähellä edellä ajavaa oikein suhaat. Oikeaa turvaväliä pitävää ei tarvitse painostaa antamaan tilaa. Taidat olla niitä jonon toisena ajavia puskurissa roikkujia. Tuokaa ei haittaisi, jos ohitukset oikeasti voisi tehdä lusikka pohjassa, niin voisi huilautta useammasta ohi kerralla.

Suomessa on aika vanha autokanta. Minun autossani tuo onnistuu. Kuinka monen muun? Perusnavi ei anna keskinopeutta. Lisäksi tuo on pois kuljettajan keskittymisestä muuhun liikenteeseen.

Maailma muuttuu, Eskoseni. Vähitellen autot uudistuvat ja naveista tulee vakiota. En ymmärrä, miten tuo on enempää kuljettajan keskittymisestä pois kuin se, että hänen pitää koko ajan seurata nopeuttaan, ettei se jossain alamäessä satu nousemaan yli rajoituksen.

Niinpä niin. Kaikki muu paitsi ympäristön seuraaminen on pois ympäristön seuraamisesta. Mukavaa, että huomasit viimein, että myös nopeuden turhan tarkka monitorointi kuuluu tähän sarjaan.

Toiseksi, jos laskupää riittää, niin kelloa ja matkamittaria käyttäen voi suht hyvin pitää itsensä kärryillä siitä, mikä on keskinopeus.

...ja tuo lisää turvallisuutta?

Jep. Tarvitsee harvemmin katsoa mittareihin kuin kytätessä, meneekö hetkeksikään rajoituksen yli. Itse aivokapasiteettia ei maantiellä ajaminen vaadi juuri lainkaan, ja pienestä aivojumpasta jakolaskua pohtiessa on todennäköisesti hyötyä vireyden ylläpitäjänä.

Olet kyllä oikeassa. Alinopeutta ajaminen on aivokuolleitten hommia. Sua auttaa myös se, että luvut pysyvät pieninä. Väitän kyllä, että silti sekin kapasiteetti on pois havainnoinnista.

Kolmanneksi, pelkkää nopeusmittaria silloin tällöin vilkuilemalla saa suht hyvän kuvan keskinopeudestaan. Jos se jossain vaiheessa on yli rajoituksen, niin sitten ajaa vähän aikaa hiljempaa, jos taas alle, niin voi hetkeksi nostaa nopeuttaan.

...ja tuo lisää turvallisuutta ja vähentää haitariliikettä?

Jep, koska voi antaa alamäessä mennä vähän nopeammin ja ylämäessä vauhdin hidastua. Ainakin bensaa tuollaisen luulisi säästävän.

Ai vittu, että rekkakuskit varmaan tykkää ajella sun perässä. Ymmärrätkö ollenkaan, ettet ole yksin liikenteessä.

Oma autoni kertoo keskinopeuden ja ajotietokoneen nollaamalla voin ruveta mittaamaan keskinopeutta myös palamatkoina, mutta se keikki on pois muun liikenteen seuraamisesta.

Siis verrattuna siihen, että koko ajan pidät huolta siitä, ettei hetkellinen nopeutesi ylitä rajoitusta?

Ei vaan ylipäätään nopeuden kyttääminen. Toki jatkuva järjestelmän nollaaminen on lisäelementti.

Ei minulle kyllä vieläkään auennut, että miksi sinusta nopeuksia ylipäätään pitäisi kytätä?

Ehkäpä sitten koitat lukea uudestaan sen, mitä alkuperäinen kirjoitukseni koski. Vinkkinä voin sanoa sen, että se ei ollut tuo.

Onko se tämä?
:

Ihme valitusta. Ensin perustelet suhteellisen järkevästi, että miksi paikkaan sidotuilla hetkellistä nopeutta valvovilla kameroilla aiheutetaan vaaratilanteita, kun ihmiset jarruttavat niiden kohdalla ja sitten sen jälkeen vähät välittävät nopeusrajoituksista. Sitten joku ottaa ininästäsi vaarin ja ryhtyykin valvomaan keskinopeutta, jolloin tuollainen pumppaaminen jää pois (ja muutenkaan ihmisten ei tarvitse koko ajan nopeusmittaria tuijottaa, koska hetkellinen nopeus ei merkitse, vaan keskinopeus). Ja eikö mitä. Sen sijaan, että sanoisit, että tämäpä hyvä uudistus, kun korjaa nuo esittämäni epäkohdat, valitus sen kun jatkuu.

Jos on niin se ei kyllä vastaa kysymykseen.

[Pliers]

Ok, tuo 40% ei kerro vielä kaikkea. Ensinnäkin se pitäisi suhteuttaa siihen, kuinka suuri osa ajosuorituksista tehdään ylinopeudella. Jos alle 40%, niin tämä viittaisi siihen, että ylinopeus lisäisi riskiä joutua onnettomuuteen.

Ketjusta löytyy lähde. Pitkälti yli puolet ihmisistä ajaa jatkuvaa ylinopeutta. Lisäksi kovempaa ajavat ajavat useampia kilometrejä. Ylinopeus on aliedustettuna tilastoissa. Löytyy ketjusta.

Mutta tämäkään ei ole vielä koko tarina. Vertailu pitäisi periaatteessa tehdä jokaisen kuskin kohdalla erikseen. Jos erittäin huono kuski (vanhus, juuri kortin saanut, jne.) ajaakin normaalinopeutta ja kolaroi enemmän kuin ylinopeutta ajava hyvä kuski, niin tämä ei vielä osoita sitä, että hyvän kuskin riski joutua onnettomuuteen tai loukkaantua siinä pahemmin, jos sellaiseen jostain muusta syystä joutuu, ei kasvaisi ylinopeuden vuoksi.

Kuolemaan johtaneet onnettomuudet ajetaan kesäisin, mutta talvella yyllistytään törkeisiin ylinopeuksiin. Löytyy ketjusta. Alle 2 vuotta vanhoilla autoilla ei ajeta lainkaan kuolonkolareita. Alle 4 vuotta vanhoilla ei käytännössä lainkaan. Kohtuulliset ylinopeudet ajetaan uusilla autoilla paljon ajavien toimesta, joilla on pienempi riski joutua onnettomuuksiin. Kyllä tämä oikeasti varsin selkeä asia.

[Lentomestari]

En pistäisi yhtään pahakseni jos noille telkänpöntöille sattuisi jotain.

Tässä muuten oli tämä tilasto jota mä vähän aikaa sitten etsin.
http://www.yle.fi/mot/290101/liite2.htm

Kävin tänään kerholla ja huvikseni kysyin porukalta arvioita, millainen osuus on selkeällä ylinopeudella  kolareissa ja tämän tilaston kokonaisluvut sanoin alkuun, kovasti oli väärä käsitys ylinopeuden osuudesta kolareissa, sieltä tuli 75% / 50% / 30% ja joitain tuolta väliltä. Kovasti hämmästyivät kun näytin tuon MOT ohjelman julkistaman tilaston. Lieneekö näitä tilastoja valmiina eri vuosilta, vai onko tällaisen saadakseen itse kaivettava tapauskohtaisesti kaikki kolarit kasaan ja tehtävä yhteenveto?

Lopputulos yllätti arvuuttelijat, itseasiassa kokonaistilastoa synkentää kolme ryhmää, rattijuopot (83), arviointivirheet (54) ja sairaskohtaukset (50), ylinopeus (5) on niin marginaalinen ryhmä, että jossain muussa aihepiirissä se laitettaisiin satunnaisen vaihtelun piiriin ja jätettäisiin huomioimatta, koska otos on liian pieni (302 tapausta). Vaikka ylinopeuksiin lisättäisiin tilannenopeusryhmä (14) se olisi kokonaisuutena vasta samoissa itsemurhien kanssa.

Nyt kun tässä olen muutamien jankutusta aiheesta lukenut, muistan tämänkin ohjelman aikoinaan, hetkeksi se avasi silmiä, mutta sitten asiasta vaiettiin, aihe on liian hankala poliitikoille ja virkavallalle, etenkin liikenneministereille joilla ei ole ollut edes ajokorttia. Mielestäni henkilöt joilla ei ole ajokorttia ei paljon kannattaisi näistä puhua, tai sellaisten henkilöiden joilla kortti on ollut vasta esim. vuoden. Vasta kun alla on vähintään satatonnia kilometrejä, alkaa sanominen painaa hiukan.

[Tommi Korhonen]

Minä entisenä TYPiläisenä haluaisin tuoda myös mukaan sähköisten vapauksien näkökulman. Ensin oli noita tieliikennelaitoksen tutkimuskameroita (eli niitä rekisterin kuvaavia on siis jo useilla paikkakunnilla, muistaakseni satakunta Suomessa) ja sitten ne kuitenkin pikkuhiljaa otetaan Poliisin käyttöön. Ihan pian, alle tai noin kymmenessä vuodessa konenäkö on jo niin pitkällä että edes rekisterikilpiä ei tarvita useimpien autoyksilöiden tunnistamiseksi. Toki samanlaiset perusharmaat saattavat maastoutua, mutta mitkään selkeät poikkeamat mahdollistavat samojen autoyksilöiden ja kuskien tunnistamisen missä päin maata vain.

Ei kestä kovin kauaa kuin joku ehdottaa että kameravalvonnalla ryhdytään valvomaan kaikkea muutakin pikkurikettä, koska kerran keinot siihen on. Ohituksia valvova kamerajärjestelmä ei olisi nytkään kovin vaikea tehdä, kunhan vain kameraverkolla on kattavuutta. Sama koskee ajovälejä, valojen ja vilkun käyttöä jne. Eikä ole kaukana sekään aika että autot itse osaavat pitää kirjaa sijainnistaan ja nopeuksistaan: nyt jo autojen mustaa laatikkoa voitaisiin käyttää ajotavan valvomisen välineenä.

Holhoavat lait ovat tällä hetkellä vain pieni rasite sen vuoksi ettei niitä pystytä valvomaan täysin kattavalla tavalla. Jos holhouslakeja pystyttäisiin valvomaan kaikilla tasoilla, muuttuisi pienikin rike mahdottomaksi. En tiedä kenen etu holhoava yhteiskunta on, mutta ainakin byrokraatteja ja holhoajia riittää. Siinä vaiheessa kun yksilönvapaus jää jatkuvan seurannan ja ohjeistamisen jalkoihin on meistä jo kasvatettu varsin kasvotonta vaalikarjaa. Ja pullikointikeinojan tuollaiselle valvontaverkolle ei ole.

Joko siis valvonnasta huolimatta täytyy siirtää vastuu takaisin kansalaisille ja yksilöille, eli lakeja säätää niin että ne ovat vähemmän holhovia, tai jättää mekanistinen valvonta pois - tai alistua orwellilaiselle holhousyhteiskunnalle.

Eihän niitä sormenjälkiäkään pitänyt käyttää muuhun kuin amerikkalaisille antamiseen...
Tiedän että vähän foliohattuista, mutta automaattivalvonta on vapauksien kannalta erittäin herkkä alue, ja varsinkin tuollainen jatkuvan ja hajautetun kontrollin menetelmä. Sinänsä hyvä uutinen että Briteissä on jo jotain kai opittu jos siellä vähennetäänkin valvontaa.

Toki älykkäät ja vain tarpeeseen puuttuvat lait olisivat järkeviä nekin. Eihän punaisiin valoihin pysähdytä sen vuoksi että valo on punainen, vaan sen takia että risteykseen pitää kaikkien osapuolten mahtua. Liikennesäännöt ovat yhteistyön väline, eivät kontrollin tai rahastuksen, ja varsinkaan ne eivät voi olla dogmeja.

[Pliers]

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010082312230448_uu.shtml

TS: Kännykkään puhuminen voi pian viedä kortin

Yhä useampi liikennerikkomus voi käydä tulevaisuudessa kortin päälle, kun uusi ajokorttilainsäädäntö ja siihen liittyvä ajokieltojärjestelmän uudistus toteutuu, kertoo Turun Sanomat.

Tämä tarkoittaa sitä, että kännykkään puhumisesta, turvavyön tai lasten turvaistuinten käyttämättömyydestä voi saada ajokiellon. Tällä hetkellä rikesakoista vain ylinopeussakot ovat vaikuttaneet ajokieltoon.

Hallitusneuvos Anna-Liisa Tarvainen Liikenne- ja viestintäministeriöstä kertoo Turun Sanomien haastattelussa, että tavoitteena on antaa eduskunnalle hallituksen esitys uudesta ajokorttilainsäädännöstä ja ajokieltojärjestelmän täsmennyksistä alkusyksyn aikana.

Lehden tietojen mukaan liikenneministeri Anu Vehviläinen ottaa pitkään valmisteilla olleeseen esitykseen kantaa lähiaikoina.

Kun raja vedetään riittävän tiukaksi, niin kyllä meistä kaikista rikollisia saadaan.

[Maailmanmies]

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010082312230448_uu.shtml

TS: Kännykkään puhuminen voi pian viedä kortin

Yhä useampi liikennerikkomus voi käydä tulevaisuudessa kortin päälle, kun uusi ajokorttilainsäädäntö ja siihen liittyvä ajokieltojärjestelmän uudistus toteutuu, kertoo Turun Sanomat.

Tämä tarkoittaa sitä, että kännykkään puhumisesta, turvavyön tai lasten turvaistuinten käyttämättömyydestä voi saada ajokiellon. Tällä hetkellä rikesakoista vain ylinopeussakot ovat vaikuttaneet ajokieltoon.

Hallitusneuvos Anna-Liisa Tarvainen Liikenne- ja viestintäministeriöstä kertoo Turun Sanomien haastattelussa, että tavoitteena on antaa eduskunnalle hallituksen esitys uudesta ajokorttilainsäädännöstä ja ajokieltojärjestelmän täsmennyksistä alkusyksyn aikana.

Lehden tietojen mukaan liikenneministeri Anu Vehviläinen ottaa pitkään valmisteilla olleeseen esitykseen kantaa lähiaikoina.

Kun raja vedetään riittävän tiukaksi, niin kyllä meistä kaikista rikollisia saadaan.

Ylinopeuksista ja rattijuopumuksista puhutaan säännöllisin väliajoin, jotta saataisiin kiinnittymään tyhmän kansan huomio näihin "kipeisiin" epäkohtiin sen sijaan, että se olisi mamutulvassa tai holtittomassa valtionhallinnossa.

[Pliers]

Rekisterikilpien kuvaaminen tarvitsee riittävästi valoa, mutta sen ei tarvitse olla räpsähtävä salamavalo.

Onko siellä valonheitin valaisemassa kilpiä?
Muuten kamerat on käyttökelvottomia syksyllä ja talvella.
[/quote]

Selvittelin vähän tätä juttua. Kilpi valaistaan infrapunalla, joten välähtävää valoa ei ole.

Jokainen ohi ajava auto kuvataan myös ensimmäisellä tolpalla. Kuvasta tekniikka tunnistaa kilven, kaivaa auton tiedot rekisteristä ja laittaa ohi ajon ajankohdan muistiin. Toisella tolpalla autot kuvataan uudelleen ja tietoja verrataan keskenään. Jokainen auto siis kuvataan rikoksesta epäiltynä. Ensimmäisen kameran kuvista kerääntyy laiton henkilörekisteri, mutta vain siksi aikaa, että auto ohittaa toisen kameran, jolloin tiedot kuulemma tuhotaan, kun autoilija on todettu syyttömäksi tekoon, josta häntä epäillään.

"Koe"kamerat on ilmeisesti sijoitettu tämän ohituskaistatien varteen näille main:
http://maps.google.fi/maps?f=d&source=s_d&saddr=E75&daddr=Valtatie+5%2FReitti+5&geocode=FXb7pQMdGcuMAQ%3BFdInqAMdzhiQAQ&hl=fi&mra=dme&mrcr=0&mrsp=1&sz=12&sll=61.313111,26.155701&sspn=0.110582,0.307274&ie=UTF8&ll=61.352208,26.220302&spn=0,0.002401&z=19&layer=c&cbll=61.351891,26.220751&panoid=r4gvMBW-56VkEUPTYRfUaQ&cbp=12,59.65,,0,19.18

Veikkaisinpas, että ainakin sakkoja ropisee. Tuskin tuota sijaintia ainakaan turvallisuudella voi perustella.

[sydäri]

Yritin etsiä, mutten löytänyt. Onko täällä olevien silmään jäänyt:
Paljonko tulee olemaan huomautuskynnys ja sakotuskynnys keskinopeuden valvonnassa?

[risto]

Yritin etsiä, mutten löytänyt. Onko täällä olevien silmään jäänyt:
Paljonko tulee olemaan huomautuskynnys ja sakotuskynnys keskinopeuden valvonnassa?

Veikkaampa että aika nollatoleranssilla mennään. Mittausvirhettähän ei tuolla tekniikalla käytännössä pitäisi tulla mitenkään. Toisaalta se, että keskinopeus on 100 km/h:n alueella 101 km/h tarkoittaa käytännössä sitä, että jossain vaiheessa on väkisin ajettu selvästi kovempaakin.

Jos ovat kohtuullisia, ottavat tuon 7 km/h ylityksen rajaksi, ilman tuota 4 km/h mittavirhetoleranssia (muualla siis käytännössä 7 + 4 = 11km/h toleranssi).

Laittakaapas gps mittaamaan keskinopeutta ja vetäkää joku siivu 100 km/h:n tiellä. Tavallisesti jos ei paukuta pääosin ylinopeutta ja ohittele, ei pääse vaikkapa 101 km/h:n keskinopeuteen. Yksikin kilometri köröttelyä jonkun 80 km/h ajavan autoletkan takana edellyttää jo kolmen kilometrin "kaahailua" reilua 109 km/h tunnissa, jotta saavuttaisi 100 km/h:n keskinopeuden. Vastaavasti jos 100 km/h:n keskinopeuden yrittäisi saavuttaa takaisin yhdellä kilometrillä, vauhtia pitäisi olla rapeat 133 km/h, eli mittarissa sellainen 140-150 km/h lukema tyypillisesti.

[Veli Karimies]

Kyllä se raja lasketaan satasen alueella vaikka 80km/h jos ei tarpeeksi tiuhaan kamera rupee välkkymään.

[JoKaGO]

Tämä tarkoittaa sitä, että kännykkään puhumisesta, turvavyön tai lasten turvaistuinten käyttämättömyydestä voi saada ajokiellon. Tällä hetkellä rikesakoista vain ylinopeussakot ovat vaikuttaneet ajokieltoon.

Tarkoittaako tämä nyt sitä, että ylinopeuden ja rattijuopumuksen lisäksi muitakin liikennerikkomuksia aletaan aktiivisesti valvoa? Ei kai sentään!
Eihän sellaiset asiat liikenteen sujuvuuteen eli turvallisuuteen mitään vaikuta kuin:
- Vilkun oikea käyttö
- Ryhmittyminen
- Etäisyys
- Vasemman kaistan tukkiminen
- Suojatien eteen pysähtyneen ohittaminen pysähtymättä
...
- Ajovalojen suuntaus
- Parkeilla ajo
- Ajovalon polttimo rikki
- Jarruvalot eivät toimi
- Kuluneet renkaat
- Särö tuulilasissa
...

[Jack]

Autoissa saisi olla vakiovarusteena automaattinen ylinopeudenestolaite. Tekniikka siihen on jo olemassa. Jopa Nokian halpa navigaattorikännykkä "tietää", mikä nopeusrajoitus maantiellä on ja muistuttaa siitä, jos se pääsee kuljettajalta unohtumaan. Navigaattori tarvitsisi vain yhdistää auton järjestelmiä kontrolloivaan ajotietokoneeseen, ja siinä se järjestelmä olisi. Kuljettaja napsauttaisi vain "camera-cruise" napin päälle, ja nostaisi jalan kaasupolkimelta. Eikö ylinopeussakoista olisi pelkoa. Auto säätelisi vauhdin.

Tietenkin järjestelmän käyttämisen pitäisi olla vapaaehtoista. Ne jotka edelleen haluaisivat ajaa vanhaan tyyliin ja "nauttia" ajamisen "vapaudesta", olisivat siihen oikeutettua. He saisivat vapaasti tihrustella nopeusmittaria ja muistella, mikä mahtoikaan oli viimeisin kymmenistä nopeusrajoituskylteistä, joita on vilahdellut tien varrella sinä aikana, kun he ovat selanneet, miltä taajuudelta löytyy "Päivä tunnissa" -ohjelma radiosta.

Minä ainakin käyttäisin tuollaista järjestelmää, koska kameravalvottu tie on siitä ikävä temppurata, että siinä on tarjolla vain sanktioita mutta ei lainkaan palkintoja. Hyvän peli tai testi on sellainen, että se myös palkitsee onnistuneesta suorituksesta eikä pelkästään rankaise. Ehkä kameravalvontaan voisi yhdistää palkkiot. Tilille rapsahtaisi rahaa, kun ajaisi tarpeeksi pitkään tarpeeksi hitaasti.

Keskinopeuksien mittaamista on perusteltu sillä, että se saa ihmiset lopettamaan jarruttelut kameroita lähestyessään. En tiedä muista kuljettajista, mutta minun kohdallani se tuskin tulee vaikuttamaan näin. Saatan jarruttaa jopa nykyistäkin useammin, koska kameraa lähestyessäni alan miettiä, olenkohan sittenkin jossakin kohdassa "missannut" liikennemerkin ja ajanut vahingossa liian kovaa. Jotta ylinopeus ei kasvaisi liian suureksi, on siis parasta jarruttaa ennen kameraa oikein reilusti ja ajaa viimeiset sata metriä varmuuden vuoksi viittä kymppiä. Tai pysäyttää kokonaan auto.

Kun nykyisin ajan kameratiellä, joudun tekemään monesti lähes paniikkijarrutuksia lähestyessäni kameraa. Tämä ei johdu siitä, että olisin tietoisesti ajanut kameroiden välillä ylinopeutta. Syy on se, että kameraa lähestyessäni tajuan yhtäkkiä, että en varmuudella tiedäkään, mikä on voimassa oleva nopeusrajoitus juuri sillä kohdalla. Olen ehkä miettinyt muita asioita tai keskustellut muiden kanssa, joten nopeusrajoitusmerkki on voinut jäädä huomaamatta. Eli saapas jarrulle ja vauhti varmuuden vuoksi kuuteen kymppiin tai ainakin kahdeksaan kymppiin maisemasta riippuen. Mutta maisemaankaan ei voi aina luottaa. Tämähän on yksi luonteenomainen piirre kamerateillä. Joskus100 km/h tie näyttää 80 km/h tieltä, ja joskus 80 km/h tie näyttää 100 km/h tieltä. Ja joskus 60 km/h tie näyttää 80 km/h tieltä tai jopa 100 km/h tieltä. Ja kameratien sakkoansaluonteeseen kuuluu se, että näitä teitä sekoitellaan mahdollisimman hämäävästi, jotta autoilija ei pystyisi varmuudella "päättelemään", mikä nopeusrajoitus tiellä on. Tällä politiikalla saadaan kirjoitettua autoilijoille vuosittain kymmeniä tuhansia ylinopeussakkoja. Eivät useimmat ihmiset aja kameroiden kohdalla tahallaan ja piittaamattomuuttaan ylinopeutta vaan vahingossa.  

http://www.digitoday.fi/yhteiskunta/2010/01/26/automaatio-synnytti-ennatysmaaran-liikennesakkoja/20101238/66

Millaisissa paikoissa nopeusrajoitusmerkki voi jäädä huomaamatta? Melkein millaisissa tahansa, jos jokin muu asia vie juuri silloin huomion. Esimerkiksi Juvan keskustan tuntumassa on useita kiertoliittymiä ja niiden välillä pätkittäin kameravalvottua tietä, jossa on tien ominaisuuksiin nähden melko alhainen nopeusrajoitus. Liikennemerkki on heti liikenneympyrän jälkeen. Tuossa tilanteessa autoilijan huomio menee vielä liikenneympyrästä pois kääntymiseen, muiden autojen tarkkailuun ja muuhun tämän tyyppiseen, joten on suuri mahdollisuus, että nopeusrajoitusmerkki jää huomaamatta kaiken touhun keskellä. Ja vähän ajan päästä tien varressa tököttää kamera. Jarrua vai ei? Sakko vai ei?

[Veli Karimies]

Millaisissa paikoissa nopeusrajoitusmerkki voi jäädä huomaamatta? Melkein millaisissa tahansa, jos jokin muu asia vie juuri silloin huomion.

Esimerkiksi silloin kun satut katsomaan nopeusmittaria juuri samalla hetkellä kun kyltti menee ohi.

[dothefake]

Millaisissa paikoissa nopeusrajoitusmerkki voi jäädä huomaamatta? Melkein millaisissa tahansa, jos jokin muu asia vie juuri silloin huomion.

Esimerkiksi silloin kun satut katsomaan nopeusmittaria juuri samalla hetkellä kun kyltti menee ohi.

Siis ne kyltitkin vaihtavat omatoisesti paikkaa?

[JoKaGO]

Ajoratamerkinnät pitäisi tehdä eri värillä eri nopeusrajoitusalueilla. Kesällähän (jolloin merkinnät näkyvät) on paikoin maanteillä 100 km/h:n nopeusrajoitus, joka talvella on pudotettu perusnopeuteen 80 km/h.
Alle 80 km/h:n rajoitusalueilla on tyypillisesti risteyksiä tiheästi, jolloin myös nopeusrajoitusmerkkejäkin on tiheästi.

[sydäri]

Autoissa saisi olla vakiovarusteena automaattinen ylinopeudenestolaite. Tekniikka siihen on jo olemassa. Jopa Nokian halpa navigaattorikännykkä "tietää", mikä nopeusrajoitus maantiellä on ja muistuttaa siitä, jos se pääsee kuljettajalta unohtumaan. Navigaattori tarvitsisi vain yhdistää auton järjestelmiä kontrolloivaan ajotietokoneeseen, ja siinä se järjestelmä olisi. Kuljettaja napsauttaisi vain "camera-cruise" napin päälle, ja nostaisi jalan kaasupolkimelta. Eikö ylinopeussakoista olisi pelkoa. Auto säätelisi vauhdin.

Ihan hyvä ajatus. Tietyöläiset eivät ehkä olisi samaa mieltä.

Keskinopeuksien mittaamista on perusteltu sillä, että se saa ihmiset lopettamaan jarruttelut kameroita lähestyessään. En tiedä muista kuljettajista, mutta minun kohdallani se tuskin tulee vaikuttamaan näin. Saatan jarruttaa jopa nykyistäkin useammin, koska kameraa lähestyessäni alan miettiä, olenkohan sittenkin jossakin kohdassa "missannut" liikennemerkin ja ajanut vahingossa liian kovaa. Jotta ylinopeus ei kasvaisi liian suureksi, on siis parasta jarruttaa ennen kameraa oikein reilusti ja ajaa viimeiset sata metriä varmuuden vuoksi viittä kymppiä. Tai pysäyttää kokonaan auto.

Niinpä, ottaa turha sakko vai varmuuden vuoksi jarrutella. Luultavasti kaikki valitsevat varmuuden vuoksi jarruttelun. Minä ainakin. Keskinopeus kamera siis pidentää tätä hiljaisen nopeuden matkaa (lisää turvallisuutta??).

Kun nykyisin ajan kameratiellä, joudun tekemään monesti lähes paniikkijarrutuksia lähestyessäni kameraa... Liikennemerkki on heti liikenneympyrän jälkeen. Tuossa tilanteessa autoilijan huomio menee vielä liikenneympyrästä pois kääntymiseen, muiden autojen tarkkailuun ja muuhun tämän tyyppiseen, joten on suuri mahdollisuus, että nopeusrajoitusmerkki jää huomaamatta kaiken touhun keskellä. Ja vähän ajan päästä tien varressa tököttää kamera. Jarrua vai ei? Sakko vai ei?

Itse käytän navigaattoria enimmäkseen siihen, että se kertoo jollakin varmuudella paikallisen nopeusrajoituksen. Jostain syystä nopeusrajoitusmerkit sijoitetaan niin, että niitä on vaikea huomata, kun keskittyy liikenteeseen.

[Veli Karimies]

Ajoratamerkinnät pitäisi tehdä eri värillä eri nopeusrajoitusalueilla. Kesällähän (jolloin merkinnät näkyvät) on paikoin maanteillä 100 km/h:n nopeusrajoitus, joka talvella on pudotettu perusnopeuteen 80 km/h.
Alle 80 km/h:n rajoitusalueilla on tyypillisesti risteyksiä tiheästi, jolloin myös nopeusrajoitusmerkkejäkin on tiheästi.

Joko kyltit kokonaan pois ja tiepätkille nimellinen nopeusrajoitus, tai sitten toleranssin kasvattaminen ainakin 20km/h.

[risto]

Autoissa saisi olla vakiovarusteena automaattinen ylinopeudenestolaite.

Loistava kirjoitus kokonaisuudessaan. On totta, että kun maalaisjärjestä ja tilannearvioinnista ollaan nyt luopumassa kokonaan kameravalvonnan ja erityisesti tulevan keskinopeusvalvonnan myötä, automaattinen ylinopeudenestolaite on ainoa järkevä siirto.

Seuraava ongelma onkin sitten nämä liian suuret tilannenopeudet, tieltä suistumiset yms., kun järjestelmä ohjaa ajamaan suurinta sallittua nopeutta kuin juna kiskoilla. Auto ei kuitenkaan ole juna eikä kiskoilla, vaan edellyttää tarkkaavaista kuljettajaa, joka tuntee autonsa ja hallitsee nopeutensa. Välillä 80:n alueella on syytä ajaa 40 km/h, välillä taas 80:n alueella olisi täysin turvallista ajaa 100 km/h.

Konninkankaan onnettomuus ehkä valaissee hieman tätä perverssiä nopeusrajoitustouhua: Kun kerran rekan nopeus on rajoitettu siihen n. 88km/h tunnissa, sillä ajetaan kaikissa säissä ja tilanteissa tasan sitä 88km/h, tai mitä se rekka nyt sattuu kulkemaan. Seurauksista välittämättä.

Tässä vaiheessa voitaisiin sitten havahtua, että olisiko kuitenkin parempi panostaa oikein kunnolla siihen joukkoliikenteeseen ja teillä kameravalvonnan sijaan keskikaiteisiin. Nykyistäkin paljon suurempi osa tavarankuljetuksista voitaisiin siirtää raiteille samoin kuin pitkän matkan henkilöliikenteestä.

Kaikista valvonnan muodoista voidaan tilastollisesti osoittaa, että rattijuoppojen valvonta toisi ylivoimaisesti suurimmat tuotot parantuneena turvallisuutena. Alkolukko kaikkiin tulevaisuuden autoihin saattaisi auttaa. Toisaalta me kännäämättömätkin maksaisimme tuosta huvista, mutta "maksetaanHAN verojakin".

Nopeusrajoitukset ovat kokonaisuudessaan tuoneet todennäköisesti turvallisuutta teille. Toisaalta tarkat nopeusrajoitukset vievät vastuuta pois kuljettajalta. Ennen nopeusrajoituksia (ja syrjäteiden 80 km/h -alueilla) vastuu tiellä pysymisestä ja turvallisesta nopeudesta oli kaikissa olosuhteissa kuljettajalla. Nyt taas näyttää siltä, että nopeusrajoitukset pyritään määrittämään jokaiseen niemeen, notkoon ja saarelmaan siten, että suurinta sallittua nopeutta pystyisi ajamaan se jo aiemmin esillä ollut pappa sillä kesärengastetulla taunuksellaan talvella räntäsateessa. Tämä ehdollistaa pitämään nopeutta lähellä nopeusrajoitusta, ettei ajeta "alinopeutta" ja siirtää siten vastuun nopeuden säätelystä viranomaisille.