Suomen passi puhuttaa ulkosuomalaisia

[Shemeikka]

Kymmenen vuoden passin palautusta on lupailtu jo pari vaalikautta, mutta eipä vielä ole valmista tullut. Verkkolehti Kansalainen.fi.

Suomen passi puhuttaa ulkosuomalaisia

Suomalainen passi on eräs maailman parhaista matkustusasiakirjoista. Suomen passilla pääsee ilman ongelmia lähes jokaiseen maailman valtioon.

Vuonna 2006 tehty passiuudistus kuitenkin harmittaa ulkomailla asuvia ja matkaavia Suomen kansalaisia. Tuolloin Suomi otti käyttöön biometriset tunnisteet passissa, ja passin voimassaoloaika laskettiin kymmenestä vuodesta viiteen vuoteen.

Passin voimassaolon palauttaminen kymmeneen vuoteen on eräs ulkosuomalaisten järjestöjen tavoitteita. Vasta järjestäytynyt Suomen eduskunnan Ulkosuomalaisten ystävyysryhmä suhtautuu asiaan myönteisesti.

"Hallituspuolueitten norminpurkutyöryhmän linjaus palauttaa kymmenen vuotta voimassa olevat passit, on lämpimästi tervetullut", kommentoi Ulkosuomalaisten ystävyysryhmän puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok). "Asia on erityisen tärkeä ulkosuomalaisille, joille passin uusiminen on kallista ja vaivalloista".

Suomen Poliisihallitus toppuuttelee kymmenen vuoden passin palauttamista.

Sen mukaan viiden vuoden passiin päädyttiin kokonaisuuden vuoksi. Päätökseen vaikuttivat tunnistettavuus, tietoturva, passikirjan tekniset ominaisuudet, väärennösten ehkäiseminen ja sirun kestävyys, joka on Suomen passin heikko lenkki, kertoo Poliisihallituksen lupahallinnon päällikkö Hanna Piipponen.

Siru ei kestä käytössä, sanoo Piipponen.

Ulkosuomalaisten mukaan väitteellä ei ole perusteita. Suurten hotelliketjujen pyyhkeisiin, lakanoihin, kylpytakkeihin sekä muihin helposti matkailijan mukaan lähteviin tekstiileihin on saumaan ommeltu omistajan kertova mikrosiru.

Rusanen Group- pesulayhtiön mukaan tekstiileihin asetetut sirut kestävät 500 pesukertaa.

Siruja ei voida jäljittää, kertoo Rusanen Group, mutta se kertoo kenelle tekstiili kuuluu.

"Siru on samanlainen, kuin esimerkiksi kirjaston kirjoissa", sanoo yhtiön edustaja.

Ulkosuomalaiset järjestöt pitävät merkillisenä, että Suomen passeihin asennetut sirut eivät kestä käytössä, vaikka tarjolla on satoja kuumalla vedellä tehtyjä pesukertoja kestäviä siruja.

Maailmalla asuu noin kaksi miljoonaa ulkosuomalaista, joista arviolta 300 000 on Suomen kansalaisia.

Lähde USAsuomeksi.net

https://www.kansalainen.fi/suomen-passi-puhuttaa-ulkosuomalaisia/

[Epäluottamusmies]

Olipa helppo.

"Asia on erityisen tärkeä ulkosuomalaisille, joille passin uusiminen on kallista ja vaivalloista".

Jos ei viiteen vuoteen tule asiaa Suomeen, tai edes paikkakunnalle jossa on passeja myöntävä toimipiste* kannattaa varmaan hakea sen toisen maan passia. Yhtä kallista ja vaivalloista se on kymmenenkin vuoden välein.

*Myöntöpisteet
Passin ja henkilökortin voivat myöntää suurlähetystöt, pääkonsulaatit ja konsulaatit eli lähetetyn konsulin johtamat edustustot.

Kunniakonsulaatit eivät yleensä myönnä passeja ja henkilökortteja. Ainoastaan Saksassa Hampuri ja Frankfurt am Main sekä Espanjassa Barcelona, Malaga, Las Palmas ja Torrevieja myöntävät passeja ja henkilökortteja.

https://um.fi/hakeminen-ulkomailla

[Kirjolohikäärme]

Pieni, ehkä merkityksetön huomautus pesemisestä:

Minulla on ollut tapana pitää pankkikorttia perstaskussa.  Pankkikortti alkaa reistailla selvästi ennen kun se pitää uusia.  Kortin lukulaitteet eivät tunnista kaksi vuotta vanhaa korttia.

Uskaltaisin ehdottaa, että passin sirun elinikä ei johdu pesemisestä (kuka hitto pesee passejaan?), vaan mekaanisesta rasituksesta.

Pieni yksityiskohta, mutta kun artikkeli perustelee väitettään passin pesemisellä niin vastaan siihen.

Muoks:

Voisin myös huomauttaa, että alkuperäinen artikkeli väittää pyyhkeissä olevan mikropiirejä.  Todellisuudessa ne ovat RFID-tageja.

Mikropiirin ja RFID-tagin ero on kuin hyttysen ja höyryveturin ero.  Ennemmäinen on hieman herkempi hajoamiselle kuin jälkimmäinen.