BLASTR eli eeppinen Sunny Steel Center - ketju

[ämpee]

Työllistävä vaikutus odotettavissa sekin työperäisen maahanmuuton kautta.

Onkohan odotettavissa jonkinlainen julkisesti tuettu yksityinen maahanmuuttovirasto ??
Siis mikäli tästä kusetuksesta aiotaan tosissaan pitää kiinni myös vaalien jälkeen.

[Hohtis]

Blastrin suunnitelma on, että Inkoon terästehtaan raaka-aineena toimiva rautapelletti valmistetaan Norjassa, mistä se tuodaan meriteitse Inkooseen. Tehtaan valmistama teräs lähtee niin ikään markkinoille merikuljetuksina. Päämarkkina-alueet ovat Keski- ja Etelä-Eurooppa.

https://www.hs.fi/talous/art-2000009302164.html

Jo tämä kertoo, että koko homma on vain ja ainostaan iso kusetus.

"vihreä siirtymä" tiivistettynä: järjetön saastuttaminen useammassa paikassa pitkien laivamatkojen päässä (kaivos->rikastamo->inkoo->markkinat), että jostain välivaiheesta saadaan "vihreää".

Ja jos tuollainen tehdas ei kelpaa norjalaisille Norjaan, niin sen pitäisi jo olla sellainen punainen lippu, että sokeampikin näkee tämän läpi.

Nyt persut hereillä Purran tapaan ja asiaa julkisuuteen (edit): Voi esimerkiksi kysyä, että olisiko saatu rakennettua EUn pikavipin kustannnuksilla pari tämän hintaista projektia ?

Kyllä. Jos raudan raaka-aineet (koksi ja rautamalmi) olisi saatavilla myös suoraan tehtaalle, niin miksi ostaa puolivalmistetta kalliimmalla? No siksi, että masuunin polttaminen käyttää fossiilisia. Se on näköjään ihan vtun okei, että se tehdään Norjassa mutta Suomessa pitää päästä säteilemään "vihreällä" terästehtaalla. Eivät ne rautapelletit mistään suojellusta turvesuosta neitseestä synny.

YKSI tärkeimmistä syistä Inkoon valinnalle on puhtaan sähkön saatavuus. Vetyyn perustuva teräksen valmistus kuluttaa valtavia määriä sähköä.

Blastr arvioi tehtaan kuluttavan noin kuusi terawattituntia sähköä vuodessa, mikä vastaa seitsemää prosenttia koko Suomen viime vuoden kulutuksesta. Tehtaasta tulisi Suomen suurin yksittäinen sähkönkuluttaja.

Eli lisää tuulivoimaa luvassa. Raahen terästehdas toimi muuten 24/7/365. Prosessia ei varmasti ajeta alas kun tammikuussa ei satu tuulemaan. Mistä se sähkö silloin otetaan? No, ostetaan Norskeilta kallista pörssisähköä, heillä sitä piisaa.

Koverharin terästehdas Hangossa lakkautettiin vuonna 2012 kannattamattomana. Ehkä tuuliteräs on sitten vaan niin paljon halutumpaa. Tai ehkä Inkoo on sitten logistisesti paremmassa paikassa

Ei voi välttyä ajatukselta, että meidän poliitikkomme ovat aivan tuulella käyvää porukkaa.

[lintumies]

Se on kyllä jännää, että sellaisilta puuhastelijoilta kuin SSAB, LKAB ja Vattenfall menee kymmenen vuotta fossiilivapaan, vihreän teräksen markkinoille tuomiseen. Se on tosin pellettejä myöden fossiilitonta.
Norjalaiset vissiin ovat vaan niin paljon ruotsalaisia etevämpiä että vastaava onnistuu ihan tyhjästä ja murto-osa-ajassa. Voisikohan tuo ihmetehdas toimia samalla Guggenheim- museona? Kaksi kärpästä yhdellä iskulla...

[Paawo]

^^Vaikka kuinka täällä aurinko paistaisi paneeliin ja myllyt hulluna pyörisivät niin silti on Norjan maaperällä energia edullisempaa. Koska vesivoima, vesivoima ja vesivoima.

OL3 käynnistely sekä hyvät tuuliolosuhteet ovat viime päivinä näkynyt rajasiirtoja kuvaavien nuolten ajoittaisina kääntymisinä vientisuuntaan eli sähköä on Suomessa välillä tuotettu kulutettua enemmän, ainakin Fingridin sivujen mukaan.

Uusiutuvien energialaitosten tai edes juuri ja juuri nykyisellään riittävän ydinvoiman varaan ei terästehtaan kaltaista prosessilaitosta kannata kuitenkaan perustaa eikä mikään ympärivuotisesti sulana pysyvä satamakaan ole kilpailuetu edes skandinaavisessa vertailussa. Jonkunlainen Sipilän aikaisten tunninjuna-projektien kaltainen rahanjako- ja -pesuoperaatio ehkä voi olla kyseessä. Kaikessa suuruudenhulluudessaan paria astetta härskimpi.

[pyrokatti]

Ei voi välttyä ajatukselta, että meidän poliitikkomme ovat aivan tuulella käyvää porukkaa.

Ja siitä millaisella tuulella ainakin osa käy, voi tehdä jotain päätelmiä sen perusteella että "vaaliavustusten" erikoismieshenkilö Matti Vanhanen on erittäin innostunut vihreästä siirtymästä.

[Titus]

Voisikohan tuo ihmetehdas toimia samalla Guggenheim- museona? Kaksi kärpästä yhdellä iskulla...

Ehdottaisin "Bonk"-museota. Ne laitteet voi sitten jättää suoraan sinne ilman purkamista 

http://bonkcentre.fi/

[lintumies]

Voisikohan tuo ihmetehdas toimia samalla Guggenheim- museona? Kaksi kärpästä yhdellä iskulla...

Ehdottaisin "Bonk"-museota. Ne laitteet voi sitten jättää suoraan sinne ilman purkamista 

http://bonkcentre.fi/

Hyvä ajatus, Wittusen suorastaan huutaa Gullichsenia partneriksi...

[Hohtis]

Se on kyllä jännää, että sellaisilta puuhastelijoilta kuin SSAB, LKAB ja Vattenfall menee kymmenen vuotta fossiilivapaan, vihreän teräksen markkinoille tuomiseen. Se on tosin pellettejä myöden fossiilitonta.

Tosiaan, koksilla masuunissa pelkistys on sekin mahdollista toteuttaa vaihtoehtoisesti tuulivoimalla:


https://www.ssab.com/fi-fi/fossiilivapaa/ssab-aims-to-hit-the-market-with-the-worlds-first-fossil-free-steel-in-2026

Sitoutuminen hiilidioksidipäästöttömään teräkseen ulottuu SSAB:n koko tuotantoprosessiin, joka alkaa rautamalmin hankinnasta fossiilivapailta kaivoksilta. Seuraavassa vaiheessa hiiltä ja koksia on perinteisesti käytetty masuunissa hapen poistamiseen rautamalmista raudan valmistamiseksi. HYBRIT-prosessissa SSAB pyrkii korvaamaan hiilen ja koksin vetykaasulla, joka on kestävä vaihtoehto.

Jo vedyn tuottamisessa veden elektrolyysin avulla käytetään fossiilivapaata sähköä. HYBRIT-prosessissa tuotetaan kiinteää rautaa (rautasientä), joka sulatetaan valokaariuunissa. On tärkeää huomata, että tässä vaiheessa sivutuotteena syntyy vettä, ei hiilidioksidia.

Ratkaisevaa on, että koko tuotantoprosessissa käytetään fossiilivapaata sähköä ja polttoaineita. Tulokseksi saadaan fossiilivapaata terästä. SSAB:n panostus fossiilivapaaseen HYBRIT-terästekniikkaan takaa, että fossiiliset polttoaineet jäävät maaperään.

SSAB:n tavoitteena on, että sen kaikki terästuotantolaitokset pystyvät tuottamaan fossiilivapaata terästä vuoteen 2030 mennessä.

Kuulostaa ylevälle. Missä tässä on se kompromissi? :

https://teknologiateollisuus.fi/fi/ajankohtaista/artikkeli/jatti-investointi-vahentaa-7-prosenttia-suomen-hiilidioksidipaastoista

Kun teemme kaiken tuotannon vetypelkistyksellä ja kierrätysterästä käyttämällä, sähkönkulutuksemme lisääntyisi arvion mukaan 6–7-kertaiseksi. Ja jotta tässä on järkeä, on myös käytettävän sähkön oltava hiilidioksidivapaasti tuotettua. Uskomme kuitenkin siihen, että jos ja kun on sähkön kulutusta, on myös sähkön tuottajia", Leppänen sanoo.

Pelkästään SSAB:lla on terästehtaita Pohjoismaissa useita ja siihen päälle muut toimijat. Pelkkä masuunit korvaava vetypelkistys lisää sähkönkulutuksen moninkertaiseksi. Kun rautapelletti laivataan Suomeen, se pitää sulattaa ennen kuin siitä voidaan ryhtyä tekemään terästä konvertterissa. Esimerkiksi Rautaruukissa aikanaan sula takkirauta tuli suoraan viereisestä masuunista konvertteriin.

Terästehtaassa sitten rautapelletit sulatetaan fossiilivapaalla sähköllä ja konvertoidaan teräkseksi. HS uutisen mukaan Suomeen suunniteltu tehdas kuluttaisi vuodessa n. 6 TWh energiaa. Se tekee nopeasti laskettuna keskimääräisen ~700 MW tehontarpeen 24/7/365. Eli noin puolikas Olkiluoto kolmonen.

Minusta tämä alkaa näyttää sille, että Suomen kannattaisi ryhtyä melkoisen pikaista vauhtia rakentelemaan lisää fossiilivapaata energiaa tasaisesti ja varmasti tuottavaa infrastruktuuria eli toisin sanoen ydinvoimaa. Siis paljon ennen kuin havittelemme mitään terästehtaita. Lisäksi energiahuoltovarmuus, omavaraisuus, ylijäämän myynti pörssiin jne. Olisi valmis paikkakin, Hanhikivi. Saa suorittaa!

Fossiilivapaasta teräksestä tulee premium-tuote, joka tarjoaa merkittävää asiakasarvoa. Liiketoimintapäätöksiä ohjaa usein se, mitä viivan alle jää, ja fossiilivapaan teräksen korkeammat kustannukset ovat haaste, jota ei tällä hetkellä voida välttää.

Yksikään yritys ei investoi moraalisäteilevään teräkseen jos on saatavilla halvempi mutta muuten samanlainen versio. Julkisissa rakennushankkeissa voidaankin sitten rakennella guggenheimeja tuuliteräksestä, koska mitä väliä hinnalla kun veronmaksajahan sen maksaa.

Teollisuuteen, yrityksiin ja yksityishenkilöihin kohdistuu yhä suurempi paine edistää ja luoda kestäviä globaaleja arvoketjuja, ja muutosten aikaansaamiseksi ollaan jo säätämässä lakeja kautta koko poliittisen kentän.

Mistä se paine tulee? En ole vielä yksityishenkilönä tuntenut minkäänlaista painetta luoda ja edistää kestäviä globaaleja arvoketjuja. Mulla on sahassa Stihlin kestävä arvoketju. Ei mikään halpa, mutta pitkäikäinen.

[lintumies]

Yksikään yritys ei investoi moraalisäteilevään teräkseen jos on saatavilla halvempi mutta muuten samanlainen versio. Julkisissa rakennushankkeissa voidaankin sitten rakennella guggenheimeja tuuliteräksestä, koska mitä väliä hinnalla kun veronmaksajahan sen maksaa.

Tämä on taivaan tosi, mutta jo muutama vuosi sitten hävisimme töissä ison valtionyrityksen kilpailutuksen; aiemmin se oli voitettu laadukkailla tuotteilla ja palvelulla sekä tietysti kilpailukykyisillä hinnoilla. Nyt se hävittiin halvemmilla hinnoilla siksi, että kilpailutukseen oli sisällytetty ainakin tusinan verran kohtia jotka liittyivät vihreään omatuntoon, ja niiden painoarvo oli erittäin suuri.

Lopputuloksena veronmaksaja maksaa enemmän, ja kilpailuttaja sai kaupan päälle ostettua hyvän omantunnon, ainakin kuvitteellisen. Mitään käytännön merkitystä ja järkeä ei niissä vaatimuksissa tietenkään ollut. Tämä takuulla lisääntyy koko ajan, ja johtaa siihen että joissain tapauksissa valmistaja todella maksaa enemmän hyvän omantunnon teräksestä pärjätäkseen juurikin julkishankinnoissa.

[Sibis]

Työllistävä vaikutus odotettavissa sekin työperäisen maahanmuuton kautta.

Onkohan odotettavissa jonkinlainen julkisesti tuettu yksityinen maahanmuuttovirasto ??
Siis mikäli tästä kusetuksesta aiotaan tosissaan pitää kiinni myös vaalien jälkeen.

Kunhan "työperäiset" ovat saaneet urakkansa valmiiksi niin kas kummaa kun he siirtyvät Kelan asiakkaiksi?

[RP]

^^Vaikka kuinka täällä aurinko paistaisi paneeliin ja myllyt hulluna pyörisivät niin silti on Norjan maaperällä energia edullisempaa.

Tästä en olisi itse asiassa aivan niin varma, siis kaikissa skenaarioissa ja aina. Tai siis keskimäärin kyllä, mutta jos niitä myllyjä yhä rakennetaan lisää ja ainakin se OL3 alkaa pyöriin muutenkin kuin kokeellsiesti, kyllä nähdäkseni on skenaario, jossa niiden ajanhetkien määrä kasvaa, jolloin sähkön pörssihinta Suomessa on jossain noin nollan ja negatiivisen välillä ja prosessille, joka käyttää ja valmistaa vetyä ja siinä välissä omaa jonkinmoisen varastokapasitettin voisi ehkä olla potentiaalia tuottaa se vetynsä silloin kuin energia on hyvin halpaa. Vesiovimaan (jota meillä on paljon bähemmän) kuuluu se säästökapasiteetti enemmän sisäänrakennetutna, joten hinta heiluu vähemmän.

(erillinen asiansa sitten, että tähän suhtautuisi luottavaisemmin, jos taustalla olisi todellista teollista kokemusta omaava merkittävä firma)

[ikuturso]

Mitähän erikoisosaamista Suomella taas tässä on, että tuo mörkö pitää tänne rakentaa?

-Raaka-aine? Ei, se tulee pelletteinä Norjasta
-Ilmainen sähkö? EI, vesivoima on 100% käytössä. Pitää rakentaa runsaasti tuuli ja/tai aurinkovoimaa.
-Runsaasti aurinkoa? No, liki napapiirillä olemme. Kesällä kyllä, mutta silloinkin huomattavan matalasta kulmasta.
-Runsaasti tuulta? joo, kolme kertaa vuodessa varoitetaan huonosta kelistä tallinnan laivoilla ja kerran vuodessa voivat jäädä satamaan...
-Merenranta? Joo, missään muualla maailmassa ei ole.

Vaikka sähkö tuotettaisiin piereskelemällä pasuunaan, tällainen terästehdas lisää tämän valtakunnan sähkön kulutusta taas kerran niin paljon, että kun väestöpohja on pieni, voidaan kansainvälisesti vertailla kuinka s**tanasti ne suomalaiset tärväävät sähköä per capita. Sitten voidaan lisätä veroja ja kiljua energiansäästöä koteihin. Sähkösaunat voidaan kieltää ja komissaarit kiertävät mittaamassa huonelämpötiloja. Yli 17 asteesta pitää maksaa päästökompensaatiota vaikka lämmittäisit talosi käsiäsi yhteen hieromalla.

-i-

[Totti]

Terästehtaassa sitten rautapelletit sulatetaan fossiilivapaalla sähköllä ja konvertoidaan teräkseksi. HS uutisen mukaan Suomeen suunniteltu tehdas kuluttaisi vuodessa n. 6 TWh energiaa. Se tekee nopeasti laskettuna keskimääräisen ~700 MW tehontarpeen 24/7/365. Eli noin puolikas Olkiluoto kolmonen.

700 MW tarkoittaa 140 kpl 5 MW tuulivoimalaa, jotka ovat isoimmat laajemmassa kaupallisessa myynnissä olevia laitoksia. Suomessa tuulivoiman todellinen tuotto on ollut noin 28% nimellistehosta jolloin tämä tehdas edellyttäisi 500 suurta tuulimyllyä. Vuoden 2021 lopussa Suomessa oli 962 (kaupallisen tason) tuulivoimalaa ( https://www.motiva.fi/ratkaisut/uusiutuva_energia/tuulivoima/tuulivoima_suomessa ), joiden nimellisteho oli yhteensä 3 257 MW eli keskiteho oli 3,4 MW. Norjalaisten vetytehdas edellyttäisi siis myllyjen märässä laskettuna 50% lisää nykyiseen verrattuna ja vielä tätäkin enemmän jos asennetaan alle 5 MW myllyjä.

Näinkin massiivisen rakentamisen jälkeen ongelmana tuulettomat päivät, jolloin tehdas joko seisoo, se polttaa vetyä varastoistaan tai käytetään ydinvoimaa.

Yhden vetykilon valmistamiseen menee nykylaitteistolla 48 kWh energiaa ( https://emojicut.com/knowledgebase/how-much-electricity-does-it-take-to-make-1-kg-of-hydrogen ). 6 TWh vuotuisesta energiamäärästä saadaan siis 125 000 tonnia vetyä. Osa sähköstä menee tietenkin sulatusuunien pyörittämiseen, mutta jos vetyä tuotetaan vaikka vain 20% sähkön vuosimäärästä ja lopulla sulatetaan malmi, päiväkulutus vedystä olisi 68 tonnia.

Oli tarkat luvut mitä tahansa, jokainen ymmärtää, että tuulivoimalla toimivana, tehtaalla pitäisi olla jättimäisiä vetyvarastoja tuulettomien päivien varalle. Ellei ole, kaikki sähkö revitään ydinvoimasta ja kansalaiset maksavat sen korkeissa sähkölaskuissaan, myös kesäisin. Talven ajan hinnoista ei kannata edes puhua.

Mutta, mitä tapahtuu kun yksi tällainen päivävarasto alkaa vuotaa ja räjähtäisi?

Norjassa tätä kokeiltiin jo käytännössä ( https://www.ctif.org/news/hydrogen-refuelling-plant-explodes-norway ). Oslon lähellä nimittäin pamahti vedyn tankkausasema vuotavan venttiilin takia.
Kyseessä oli pieni asema, joka käytti paikallista aurinkovoimaa muutaman tuhannen vetykilon tuottamiseen vuosittain (!) . Räjähdys kuitenkin jysäytti koko rakennuksen tyhjäksi ja lähellä olevien autojen airbagit poksahtelivat paineaallosta.

Kysyn, minne tehtaan kymmenien tonnien vetyvarastot aiotaan sijoittaa turvallisesti ja kuka ylipäätään haluaa asua näiden varastojen lähettyvillä?

[ikuturso]

Kysyn, minne tehtaan kymmenien tonnien vetyvarastot aiotaan sijoittaa turvallisesti ja kuka ylipäätään haluaa asua näiden varastojen lähettyvillä?

Ennen vetyä varastoitiin vappupalloihin ja zeppeliineihin. Nykyään niihin varastoidaan heliumia.

-i-

[Titus]

Missä tuo Norjan pelleteiksi jalostama rauta louhitaan/jalostetaan ? Näin läpinäkyvyyden uudella ajalla ei mitään julkista tietoa tullut eteen.

EDIT: eipä mitään, linkkaamani Norjan ainoa varsinainen rautakaivos on suljettu.

[Outo olio]

Kysyn, minne tehtaan kymmenien tonnien vetyvarastot aiotaan sijoittaa turvallisesti ja kuka ylipäätään haluaa asua näiden varastojen lähettyvillä?

Vetysäiliöiden ja muun tehdasalueen välissä pitäisi olla suuri etäisyys, ja/tai keinotekoinen maavalli, joka suuntaa räjähdyksen paineaallon yläviistoon ja siis tehdasalueen rakennusten yläpuolelle. Jos säiliöt olisivat muiden rakennusten vieressä, voisi räjähdys tuhota itse tehtaan.

Esimerkiksi jotkin ilotulitetehtaat sijaitsevat maavallien keskellä, muistan nähneeni kuvan tällaisesta, joten asia kyllä osataan tehdä, mutta siihen tarvitaan lisää maa-alaa. Ja maavallit pitäisi rakentaa joka puolelle säiliöitä, jotta myös naapuritontit olisivat turvassa.

[Rauno Murju]

Minusta suurin kysymys on siitä kuka haluaa työskennellä tuollaisessa laitoksessa, joka voi lentää ilmaan kun hankalasti varastoitavaa ainetta karkaa ja satunnainen kipinä aiheuttaa detonoinnin.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Voisiko joku valaista mitä huonoa tai riskejä tässä hankkeessa on niin niinkuin veronmaksajan näkövinkkelistä?

Yhteiskunnan investointien hukkaamistako tässä nyt pelätään? Norjalaisyhtiön rahojen perään ei kai kukaan sentään surkuttele.

No esimerkiksi se että tämä syö valtavasti sähköä, joka voisi hyödyttää enemmän jossain korkeamman jalostusateen hankkeissa. Nostaa sähkön hintaa Suomessa.

[Jaska Pankkaaja]

Minusta suurin kysymys on siitä kuka haluaa työskennellä tuollaisessa laitoksessa, joka voi lentää ilmaan kun hankalasti varastoitavaa ainetta karkaa ja satunnainen kipinä aiheuttaa detonoinnin.

No vaikka minä jos mulla ei olisi jo duunia tarpeeksi, eläkkeelle asti.
Näillä yksinkertaisille suunnatuilla pelottelujutuilla mätivähäset ja muut virheet estivät kymmeniä vuosia ydinvoiman lisärakentamiseen Suomeen.

Lasku on helveti iso ja sitä maksetaan kauan..

[Jaska Pankkaaja]

Mitähän erikoisosaamista Suomella taas tässä on, että tuo mörkö pitää tänne rakentaa?

Ei tänne sitä mörköä rakenneta, eikä paljoa muutakaan lähivuosina.
Mörkö se muuttaa panamatileille jne. ja nauraa koko matkan sinne.

[Outo olio]

Vaalit tulossa, ministeri vihjaa uusista vetysijoituksista, jotka olisivat kaikki samanlaisia kuin Inkoon terästehdas, eli jonkun pitäisi rakentaa se tuulivoima ensin.

Moni ulkomainen yhtiö etsii Suomesta paikkaa vetyinvestoinnille, sanoo ministeri Lintilä – vetytalous vaatii vielä valtavaa infrarakentamista

Suomen tärkein valtti on nopeasti kasvava päästötön sähköntuotanto. Vetyinvestoinnit eivät ole kuitenkaan vielä varmoja. Lupien saamista pitäisi sujuvoittaa, Lintilä sanoo.

Heidi Sullström, Petteri Lindholm
14.1. 18:30

Useat ulkomaiset yhtiöt etsivät Suomesta paikkaa vetytalouden tuotantolaitoksille, sanoi elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) lauantaina aamupäivällä Ylen Ykkösaamun haastattelussa. Kyse olisi vedyn tuotannosta ja sen jatkojalostuksesta.

– Meillä taisi tällä viikolla olla kaksikin merkittävää yritystä Suomessa käymässä useampaa kaupunkia läpi merkittävien vetypuolen investointien tekemiseksi.

Suomen potentiaalista vetytaloudessa saatiin esimakua viime viikolla, kun norjalainen Blastr Green Steel -yhtiö kertoi yhdestä Suomen historian suurimmasta investointisuunnitelmasta.

--

Nyt kehitteillä olevista hankkeista Lintilä ei kertonut Ykkösaamun haastattelussa tarkemmin, mutta lisätietoja kuullaan Lintilän mukaan jo pian.

– Varmaan ilmoitukset tulevat lähikuukausien aikana, investoinnit lähtevät sitten sen mukaan, kun luvitukset ja muu on kunnossa.

Luvitus pitäisi saada sujuvammaksi

--

Päästöttömän sähkön vetyhankkeisiin tarvitaan lisäksi paljon uutta infrastruktuuria, sanoo vetytutkimusalueen johtaja Antti Arasto Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä.

– Murros tulee vaatimaan valtavia infrainvestointeja. Miten vetyä siirretään ja mahdollisesti varastoidaan.

Se tarkoittaa esimerkiksi putki-infrastruktuuria ja laivaterminaaleja, joiden kautta kautta vetyä voidaan viedä kansainvälisille markkinoille, Arasto sanoo.

--

Osaamista koko vetyarvoketjun osalta

Suomen asema vetytalouden tulevaisuuden kärkimaana ei kuitenkaan ole Araston mukaan toiveajattelua. Päästöttömän sähköntuotannon lisäksi hän korostaa suomalaista osaamista.

--

– Vetytalous ei ole Suomelle pakko, vaan mahdollisuus. Tässäkin on iso ero moneen muuhun maahan verrattuna.

--

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 15.1. klo 23:een asti.

https://yle.fi/a/74-20012920


Lintilä visioi tuulivetyyn perustuvaa teollista yhteiskuntaa, ja sähkön hinta kuulemma johtuu vain Venäjän sodasta.

"Kilpailu fossiiliteräksestä" ratkeaa kuulemma sillä, miten nopeasti Suomen yhteiskunta pystyy saamaan rakennusluvat ja muut aikaan. Sitä, että Blastr Green Steelillä ei ole teknologiaa valmiina, ei Lintilä mainitse. Mahdollinen epäonnistuminen ei siis tule johtumaan teknologiasta tai yhtiöstä, vaan vain meistä itsestämme. Koko hommaa ajetaan kovalla tohinalla, ja vastaanväittäjiä vähätellään.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä ihmettelee Inkoon norjalaisinvestoinnin nuivaa vastaanottoa: Kuin valmentaja sanoisi joukkueelle, että me hävitään tämäkin matsi

Seija Vaaherkumpu, Heidi Sullström
14.1. 8:05 • Päivitetty 14.1. 13:13

Neuvotteluja siitä, mihin norjalainen Blastr Green Steel suunnittelemansa hiilipäästöttömän terästehtaan rakentaisi, käytiin jo viime kesänä, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) Ylen TV1:n Ykkösaamussa lauantaina.

Lintilä kertoo tavanneensa yhtiön edustajia Oslossa viime vuoden kesäkuussa.

--

Suunnitelma on kunnianhimoinen ja Lintilä myöntää, että hankkeessa on valtavia haasteita. Sen saama palaute kuitenkin yllätti hänet negatiivisuudellaan.

– Palaute on ollut mielenkiintoista: älkää koskeko missään nimessä tähän hankkeeseen, taas menee veronmaksajien rahat. Tämä oli vähän semmoinen henkistä tasoa nostavan valmentajan puheenvuoro, että jätkät, me hävitään tämäkin matsi, Lintilä ihmettelee.

--

Vihreälle teräkselle riittää kysyntää

--

Vakaan ja ennakoitavan toimintaympäristön ohella Suomen keskeinen kilpailuvaltti on edullinen päästötön energia.

--

Nyt kilpaillaan siitä, kuka ja missä pystyy ensimmäisenä maailmassa vihreän teräksen eli lähes fossiilittoman teräksen tuotantoon.

Vihreän teräksen tuotantoa kehitetään SSAB:n tehtaille Raaheen ja Luulajaan. Kiinnostusta herättää, kumpi mahtaa johtaa kisaa.

– Tätä pitää tietenkin kysyä itse yritykseltä. Oma käsitykseni on, että Raahe on kisassa hyvin mukana. Sujuva luvitus tulee ratkaisemaan kisan, Lintilä sanoo.

Vedystä on tulossa teollisuuden pelintekijä

Lintilä uskoo, että vetyteollisuus on pian arkipäivää, ja vedystä tulee tärkeää energiaintensiiville terästeollisuudelle.

--

– Olen pyytänyt valmistelemaan erillisen vetystrategian, ja siitä on luonnos jo olemassa. Strategia saadaan valmiiksi lähiviikkoina, sanoo Lintilä.

Energiahinnoissa epävarmuutta niin kauan kuin sota kestää

--

Katso alta Lintilän koko haastattelu Ykkösaamussa.

https://yle.fi/a/74-20012857

[IDA]

Mihin sitä tuulivoimalla tehtyä vetyä käytettäisiin? Ajoneuvojen ja yleensä polttomoottoreiden polttoaineeksi. Mihin muuhun? Siirtyminen vetyyn olisi varmaan sähköautojen yleistymisen loppu, koska vedyn tekeminen on kallista ja se pitää saada jonnekin kaupaksi.

Yleensäkin se, että politiikot voisivat tehdä jotain teknologista kehitystä edistäviä päätöksiä on huuhaata. Poliitikot voivat vain rajoittaa. Ne on ihan muut miehet, jotka näitä tekniikoita kehittävät.

edit: Suomesta varmaan etsitään paikkoja vetyteknologian kehittämiseksi, koska Suomen valtio on valmis maksamaan mahdolliset tappiot.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Mihin sitä tuulivoimalla tehtyä vetyä käytettäisiin?

Haber-Bosh synteesiin.

[Siili]

Suomesta varmaan etsitään paikkoja vetyteknologian kehittämiseksi, koska Suomen valtio on valmis maksamaan mahdolliset tappiot.

Ihmettelen myös uskoa siihen, että tienraivaajana toimiminen toisi jonkin sortin pysyvän etulyöntiaseman alalla.  Kerran kehitetty tekniikka kopioidaan hyvin nopeasti, eikä "pussin perällä" olevalla Suomella ole mitään luontaista etua vetytalouden oloissa.  Millä ihmeen logiikalla Suomesta tulisi joku vetytalouden Saudi-Arabia, josta vetytankkerit ja vetyputket kuljettaisivat vetyä kyltymättömille maailman markkinoille?

[JoKaGO]

edit: Suomesta varmaan etsitään paikkoja vetyteknologian kehittämiseksi, koska Suomen valtio on valmis maksamaan mahdolliset tappiot.

Tästähän tässä on kyse, vain ja ainoastaan.

Tältä käärmeöljykauppiaalta (Witutus vai mikä lie) puuttuu teknologia, pääomat, raaka-aineet ja markkinat sekä paikka, minne muka-rakentaisi valtavan tuotantolaitoksen. Pääomittamisella, eli Suomen valtion rahoituksella on kiire ja tarvitaan iso alkupääomitus.

Pähkinänkuoressa: Ei ole mitään muuta tarjolla kuin katteettomia lupauksia ja isot päätökset pitää tehdä nopeasti, jotta "niin hyvät että ei voi olla totta" -tason voitot saadaan. Äitini opetti varomaan näitä.

*köh* kusetus *köh*

[IDA]

Haber-Bosh synteesiin.

Mihin ammoniakkia tarvittaisiin niin paljon, että nykyinen tuotanto ei jo kyllästäisi markkinoita? Käsittääkseni ammoniakin käyttö on koko ajan vähentynyt ja sitä myös pyritään kaikin tavoin vähentämään. Mikä on se uusi käyttötapa ammoniakille?

[Luotsi]

Talvivaaran kaivoshanke bioliuotusmenetelmineen oli todella vankalla teknisellä ja taloudellisella pohjalla tähän himmeliin verrattuna. Puhumattakaan ympäristöystävällisyydestä. Ja hyvähän siitä(kin) tuli, poliitikkojen suosisiollisella tuella ja ohjauksella

Matti Vanhanen, pääministeri:

"Valtion kannattaa käyttää jopa muun omaisuuden myyntiin tuloja tällaisen uuden kansallisomaisuuden luomiseksi. Ja ainakin tämä Talvivaara on erittäin hyvä esimerkki tässä suhteessa."
....
Talvivaarasta piti tulla Kainuun pelastaja. Puhuttiin Suomen uudesta Nokiasta. Kaivoksen ainutlaatuisesta tuotantomenetelmästä suunniteltiin vientituotetta. Tähän uskoivat yksityiset sijoittajat, kansainväliset metalliyhtiöt, pankit ja Suomen valtio. Ne pumppasivat nikkelikaivokseen lähes kaksi miljardia euroa.

Nyt rahat ovat lopussa.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/12/02/talvivaaran-legendat-kasikirjoitus

[Uuno Nuivanen]

Lintilä uskoo, että vetyteollisuus on pian arkipäivää..

Vapise, veronmaksaja.   

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Haber-Bosh synteesiin.

Mihin ammoniakkia tarvittaisiin niin paljon, että nykyinen tuotanto ei jo kyllästäisi markkinoita? Käsittääkseni ammoniakin käyttö on koko ajan vähentynyt ja sitä myös pyritään kaikin tavoin vähentämään. Mikä on se uusi käyttötapa ammoniakille?

Lannoitteisiin ja polttoaineeksi.

[Totti]

Ruotsalaisella verkkolehti Samhällsnytillä on koosteartikkeli koskien Ruotsalaista vetyteräshanketta.

https://samnytt.se/gront-stal-for-hundratals-miljarder-starkt-ifragasatt/

Kaivosyhtiö LKAB:lla, teräsyhtiö SSAB:lla ja sähköyhtiö Vattenfallilla on pilottiprojekti nimeltään Hybrit vetyteräksen valmistukseen. Koko projekti näyttäisi kuitenkin jo nyt menevän karille ennen kun mikään varsinainen tuotantolaitos on edes pystyssä:

Svenska dagbladetin toimittaja Peter Wennblad on pyytänyt saada ottaa osaa mailikeskustelusta Hybritin ja Energiaviraston välillä. Sen mukaan Hybrit epäilee teknologiaansa. Se tekniikka, joka on elektrolyysilaitteille olemassa "ei saavuta teollisen toiminnan edellyttämää suorituskykyä" ja pilottitestit rautamalmin vetykäsittelylle "ei ole vielä osoittanut, että konsepti skaalautuisi". On olemassa riski, että koko projekti jumittuu "kuoleman laaksoon".

Wennbladilla on aiheesta myös twitteriketju, missä hän päivittelee Energiaviraston ja Hybritin salailua ongelmien ympärillä:

[tweet]1613151495213416450[/tweet]

Pilottihanke on jo niellyt satoja miljoonien edestä tukia ja nyt tilanne näyttää siis siltä, että teollisen kokoluokan tuotanto ei ole mahdollinen. Kuten yleensä vihreissä fantasioissa tässäkin skaalautuvuus näyttäisi olevan ongelma. Eli vetyterästä pystytään valmistamaan pienessä mittakaavassa koelaitoksissa, mutta suuren mittaluokan tuotanto ei onnistu.

Jos tämä todella on tilanne Ruotsissa eikä skaalautuvuusongelmat saada ratkaistua, norjalaisen Wittusen vetyteräksestä ei tule yhtään mitään.