Vihreä siirtymä - vuosisadan puhallus, ekologinen ja eettinen katastrofi

[Totti]

Tämä oli odotettavissa. Kyse siis tietysti kaskovakuutuksesta.
Miten lienee vakuutusmaksujen laita muissa sähköautoissa?

If kieltäytyy vakuuttamasta Porschen sähköautoja – syynä kalliit akkuvahingot

Hieman samasta kaupallisesta problematiikasta kärsivät autovuokraamot:

https://www.ctvnews.ca/autos/car-rental-firm-hertz-to-sell-20-000-evs-for-gas-powered-vehicles-1.6721230

Car rental firm Hertz to sell 20,000 EVs for gas-powered vehicles

Rental firm Hertz Global Holdings said on Thursday it would sell about 20,000 electric vehicles from its U.S. fleet due to higher expenses related to collision and damage, and will opt for gas-powered vehicles.

Shares of the company, which operates vehicles from Tesla Inc. and Swedish EV maker Polestar among others, fell about 3 per cent at market open.

Hertz had said it would order 100,000 Teslas by the end of 2022 and followed that with a decision to buy up to 65,000 units over five years from Polestar.

"Expenses related to collision and damage, primarily associated with EVs, remained high in the quarter," Hertz said in a regulatory filing on Thursday.

...

The company said it would continue to focus on improving profitability for the remainder of its EV fleet.

Autovuokraamo Hertz sanoo siis myyvänsä pois 20 000 sähköautoa autokannastaan. Perusteluna on kalliit kolarikustannukset, jonka takia myös If lopettaa tiettyjen merkkien vakuuttamisen.

[Totti]

Helsinki Pravda kertoo ettei ydinvoimaa kannata rakentaa:

https://www.hs.fi/talous/art-2000010113260.html

Professori: Jos Suomeen tehtäisiin uusi ydin­voimala, se olisi kesällä ongelmissa

Lut-yliopiston professori Esa Vakkilaisen mukaan lisäydinvoima halventaisi pörssisähköä kesäisin huomattavan paljon.

Suomeen ei nykyisessä kulutustilanteessa mahdu uutta ja taloudellisesti kannattavaa suurta ydinvoimalaa, ja syy siihen on kesissä, sanoo Lut-yliopiston energiatekniikan professori Esa Vakkilainen. "Aika mielenkiintoinen talousyhtälö siitä tulisi, jos Suomeen kuudetta [reaktoria] alettaisiin tehdä", Vakkilainen sanoo.

...

Vakkilaisen mukaan Suomen energiantuotannossa on jo niin paljon "peruskuormaa", että esimerkiksi uusi yli tuhannen megawatin voimala tuskin mahtuisi kesän markkinoille. Sähkö on tuoretavaraa: sitä voi myydä kunakin tuntina vain sen verran kuin sitä kulutetaan.

...

"Meillä on jo yli neljätuhatta megawattia ydinvoimaa pohjalla. Lisäksi on teollisuuden sähköntuotanto, joka on kesäaikaan tuhannen megawatin paikkeilla. Sitten on vielä vesivoima, jota tuskin voi pitkällisesti ajaa alle 500–1000 megawatin", hän laskee.
Tästä päästään noin 6000 megawatin pohjakuormaan eli sähköntuotantoon, joka ei helposti jousta alaspäin.

Siihen päälle pitäisi mahtua joustavampi tuotanto eli tuulivoima, aurinkosähkö, kaupunkien energialaitokset ja muu energiantuotanto.

Vakkilainen on sinänsä oikeassa, että sähköntuotannon kannattavuus on ylikapasiteetin takia koetuksella ja ydinvoiman lisärakentaminen kasvattaisi kapasiteettia reilusti yli kannattavuusrajojen. Toisin kun Vakkilainsen selittää, "syy" ei ole kesissä vaan tuulivoimassa.

Suomessa ollaan nyt päätymässä juuri siihen tilanteeseen, mistä itsekin olen kirjoittanut Hommaan: säätö- / perusvoimaa ei kannata rakentaa tuulivoiman aiheuttaman kannattavuusongelmien takia. Samalla säätövoiman lisärakentaminen olisi kuitenkin ihan välttämätöntä juuri tuulivoiman takia. Tuulivoimaa (ja aurinkovoima) kun ei ole "joustavaa" kuten Helsinki Pravda väittää vaan se on satunnaista ja ennakoimatonta.
Tuulivoiman aiheuttama kannattavuuden umpikuja on siis johtamassa siihen, että sähkön saanti on vaarantumassa ja joudumme sietämään törkyhinnoittelua suuren kulutuksen aikaan.

Varsinainen ongelma on siis massiivinen tuulivoimarakentaminen, joka tuulisina säinä painaa hinnan liian alas ollakseen kannattava etenkin pienen kulutuksen aikaan juuri kesällä. Ilman tuulivoimaa, ydinvoimalla saataisiin tasaisesti sähköä ympäri vuoden ja tuotto säädettäisiin hallitusti kulutuksen mukaan. Tämä optio on poissa pelistä tuulivoiman myötä.

Ratkaisu tähän on:

- Valtio perustaa uuden 100% omistamansa energialaitoksen, jonka tarkoitus on tuottaa huoltovarmuuden nimissä sähköä kaasu-, hiili- tai ydinvoimalla. Tämä firma aloittaa 2-3 pienemmän ydinvoimalan tai suuremman kaasulaitoksen rakentamisen ja se voi myydä ylikapasiteetin ulkomaille. Lailla säädetään ettei kyseistä firmaa voida yksityistää missään tilanteessa (kokkarien näpit irti valtion omistuksista).

- Tuulivoimafirmat velvoitetaan tarjoamaan esim. 50% nimellistehostaan verran säätövoimaa, joka tulee eri lähteestä kun kilpailevan firman vastaava säätövoima.

- Tuulivoiman rakentamiselle ei myönnetä yhtään lisää lupia muutoin kun yksityisille henkilöille (pienet mökkituulivoimalat).

- Bonuksena tuulivoimalayhtiöt velvoitetaan maksamaan rahastoon vuotuiset lunnaat myllyjen ja sokkelien purkamiseksi.

- Elinikänsä lopussa olevat tuulivoimalat ei saa korvaa uusilla vaan ne poistetaan maastosta lopullisesti.

- Jos tuulivoima ei kykene vastaamaan velvoitteistaan, tuulifirmojen myllyt siirretään ensimmäisessä kohdassa mainitulle valtion energialaitokselle, joka ottaa ne operoidakseen.


Lisäksi:

Kantaverkko pitää palauttaa valtiolle. Helpoiten tämä hoituu säätämällä lakeja, joilla Carunan bisnes tulee kannattamattomaksi omistajilleen ja valtio lunastaa firman takaisin pilkkahintaan.

[Torspo]

Tuulivoiman tuottajat eivät osallistu riittävästi huoltovarmuuden ylläpitoon. Siinä on perusongelma, mikä voidaan poistaa korotetulla huoltovarmuusmaksulla sattumaenergian tuottajille.

1000 MWe kaasuvoimala maksaa noin miljardin.

Tuulivoimalla tuotetaan tällä hetkellä vuodessa noin 200 TWh sähköä.

10-20€/MWh sattumaenergian huoltovarmuusmaksulla yksi tällainen voimala valtion operoimana tulisi maksettua 2,5-5 vuodessa takaisin. Voimaloita tarvittaisiin arvioni mukaan vähintään kaksi kappaletta, mielellään kaukolämpöön yhdistettynä. 

[Lalli IsoTalo]

Wittunen menee vit....

Kolumni / Vihreiden investointien nousuhumala haihtuu Suomessakin – Tehdashankkeita peruttu ja kritiikki kasvaa

Ruotsia vaivaa jo vihreän vallankumouksen krapula. Sama kankkunen näyttää hiipivän Suomeen, kirjoittaa toimittaja Sanna Pekkonen.

Siinä kaikki, koska vain maksaville asiakkaille. Ketjussa kommentteja.
https://twitter.com/talouselama/status/1746222713411178742

Piipertäjä 🇫🇮🇺🇦 @KivelaPetri

Suomessa on tasainen 2500 MW sähkövaje. Tämän takia isot nettokuluttavat tehtaat ovat utopiaa.
https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkojarjestelman-tila/

[Peppersack]

Hassua, että kirjoittaja, jonka signaturena on lause "Sosialisti on mätä ydintä myöten" ehdottaa lisää sosialismia. Ainakin minulle valtio-omisteisten yhtiöiden perustaminen, olemassaolevien yksityisten yritysten toimintamahdollisuuksien tuhoaminen raskaalla sääntelylainsäädännöllä  ja niiden pakko-otto valtion haltuun ovat sosialismia aika äärimmäisessä muodossa.

- Valtio perustaa uuden 100% omistamansa energialaitoksen, jonka tarkoitus on tuottaa huoltovarmuuden nimissä sähköä kaasu-, hiili- tai ydinvoimalla. Tämä firma aloittaa 2-3 pienemmän ydinvoimalan tai suuremman kaasulaitoksen rakentamisen ja se voi myydä ylikapasiteetin ulkomaille. Lailla säädetään ettei kyseistä firmaa voida yksityistää missään tilanteessa (kokkarien näpit irti valtion omistuksista).

- Tuulivoimafirmat velvoitetaan tarjoamaan esim. 50% nimellistehostaan verran säätövoimaa, joka tulee eri lähteestä kun kilpailevan firman vastaava säätövoima.

- Tuulivoiman rakentamiselle ei myönnetä yhtään lisää lupia muutoin kun yksityisille henkilöille (pienet mökkituulivoimalat).

- Bonuksena tuulivoimalayhtiöt velvoitetaan maksamaan rahastoon vuotuiset lunnaat myllyjen ja sokkelien purkamiseksi.

- Elinikänsä lopussa olevat tuulivoimalat ei saa korvaa uusilla vaan ne poistetaan maastosta lopullisesti.

- Jos tuulivoima ei kykene vastaamaan velvoitteistaan, tuulifirmojen myllyt siirretään ensimmäisessä kohdassa mainitulle valtion energialaitokselle, joka ottaa ne operoidakseen.


Lisäksi:

Kantaverkko pitää palauttaa valtiolle. Helpoiten tämä hoituu säätämällä lakeja, joilla Carunan bisnes tulee kannattamattomaksi omistajilleen ja valtio lunastaa firman takaisin pilkkahintaan.

Kantaverkko kuuluu Fingridille. Caruna on vain yksi (toki markkinaosuudeltaan suurin, n. 20 %) Suomessa toimivista alueellisista sähkönjakeluyhtiöistä, joita on useita kymmeniä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_s%C3%A4hk%C3%B6njakeluyhti%C3%B6ist%C3%A4

[Lalli IsoTalo]

Suuri kusetus. Artisti maksaa.

MTV Uutiset @MTVUutiset

Loviisan ydinvoimalan kakkosyksikössä vika – tehoja ajetaan alas

[ohkurin_narsi]

Hassua, että kirjoittaja, jonka signaturena on lause "Sosialisti on mätä ydintä myöten" ehdottaa lisää sosialismia. Ainakin minulle valtio-omisteisten yhtiöiden perustaminen, olemassaolevien yksityisten yritysten toimintamahdollisuuksien tuhoaminen raskaalla sääntelylainsäädännöllä  ja niiden pakko-otto valtion haltuun ovat sosialismia aika äärimmäisessä muodossa.

Niin on. Valtioon ei voi vaan luottaa, kun valta vaihtuu niin tehdäät taas ties mitä temppuja.

Minä kannatan noissa säätiömallia. Säätiöt omistaisivat kaikki tommoiset "monopolihommat", ja säännöt olisi huolella tehty semmoisiksi että niitä ei niin vaan myydä tai pulvata mihinkään yhtään kenenkään toimesta - oli kyseessä ahne energiayhtiö tai poliitikko.

[Lalli IsoTalo]

Hassua, että kirjoittaja, jonka signaturena on lause "Sosialisti on mätä ydintä myöten" ehdottaa lisää sosialismia. Ainakin minulle valtio-omisteisten yhtiöiden perustaminen, olemassaolevien yksityisten yritysten toimintamahdollisuuksien tuhoaminen raskaalla sääntelylainsäädännöllä  ja niiden pakko-otto valtion haltuun ovat sosialismia aika äärimmäisessä muodossa.

Niin on. Valtioon ei voi vaan luottaa, kun valta vaihtuu niin tehdäät taas ties mitä temppuja.

Minä kannatan noissa säätiömallia. Säätiöt omistaisivat kaikki tommoiset "monopolihommat", ja säännöt olisi huolella tehty semmoisiksi että niitä ei niin vaan myydä tai pulvata mihinkään yhtään kenenkään toimesta - oli kyseessä ahne energiayhtiö tai poliitikko.

Onko tuollainen mahdollista?

[ohkurin_narsi]

Onko tuollainen mahdollista?

Miksei olisi? Toki olisi maailman ensimmäinen. Säätiöissä on se hyvä puoli että ne kirjoittavat itse sääntönsä ja miten niitä jälkeenpäin muutetaan. Juridisesti aika vapaata, ja PRH lyö leiman päälle.

[ohkurin_narsi]

Pitänee vielä pikkuisen jatkaa tuosta säätiöstä - säätiöhän ainoastaan omistaisi, varsinaista operointia varten säätiö omistaisi 100% osakeyhtiön mikä tekee ns. oikeat työt. Mutta tämä OY ei siis omistaisi mitään, eikä silloin sen johdolla olisi mitään insentiivejä ruveta käymään mitään neuvotteluja liiketoimintojen, varallisuuden tms myymisestä.

[Totti]

Hassua, että kirjoittaja, jonka signaturena on lause "Sosialisti on mätä ydintä myöten" ehdottaa lisää sosialismia.

Mutta sosialisti ON mätä ydintä myöten!

Kannatan markkinataloutta, mutta markkinataloudelle ei voi antaa kaikkia yhteiskunnan tehtäviä, sen pitäisi raivokapitalistin tajuta.

Huoltovarmuus on asia, jota ei yksinkertaisesti voi jättää kokonaan markkinakeinottelijoiden hoidettavaksi. Se on luonteeltaan toimintaa, jota ei aina voi olettaa olevan kannattavaa koska se joudutaan monelta osin rajoittamaan ja myös velvoittamaan lakiteitse.

Huoltovarmuus voidaan osittain antaa yksityisten intressien hoidettavaksi, mutta kuten nyt olemme nähneet, liian suuri luotto markkinoihin, luo tilanteen, jossa hinnat nousevat yli kaiken kohtuuden kun luodaan niukkuutta.

Ainakin minulle valtio-omisteisten yhtiöiden perustaminen, olemassaolevien yksityisten yritysten toimintamahdollisuuksien tuhoaminen raskaalla sääntelylainsäädännöllä ja niiden pakko-otto valtion haltuun ovat sosialismia aika äärimmäisessä muodossa.

Tuulivoima on tällä hetkellä häirikköbisnes, joka on ajamassa koko energiasektorin karille. Se aiheuttaa häiriöitä sähköverkossa, sähkömarkkinoilla, luonnossa, asuntomarkkinoilla ja monella muulla sektorilla.

Tuulivoimabisnes on saanut rellestää vapaasti ilman vastuuta mistään koska se on nähty samanlaisena energian uudisraivaajana kun 1800-luvun teollistumisen hiilikaivokset lapsityövoimallaan.

Lainsäädännöllä ollaan aina rajoitettu ja velvoitettu häirikköyritysten liiketoimintaa. En näe suurta periaatteellista eroa lapsityövoiman lakkauttamisella kaivosparonien suureksi harmiksi ja määräämällä tuulivoima vastuuseen omista jätteistään ja sotkemastaan energiamarkkinoista.

Tämä lainsäädäntö olisi pitänyt olla paikalla ennen kun ensimmäinen tuulivoima pystytettiin. Virheistä voi toki syyttää silloisia poliitikkoja. Nykypoliitikkojen pitää kuitenkin korjaa virheet ja jos se sitten tarkoittaa joidenkin häirikköyritysten kurittamista "sosialismilla", se on sitten niin.

[Totti]

Niin on. Valtioon ei voi vaan luottaa, kun valta vaihtuu niin tehdäät taas ties mitä temppuja.

Minä kannatan noissa säätiömallia. Säätiöt omistaisivat kaikki tommoiset "monopolihommat", ja säännöt olisi huolella tehty semmoisiksi että niitä ei niin vaan myydä tai pulvata mihinkään yhtään kenenkään toimesta - oli kyseessä ahne energiayhtiö tai poliitikko.

Säätiö on ei voi harrastaa kaupallista liiketoimintaa ja tavoitella voittoa ( https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150487 ). Ehdotuksesi edellyttäisi säätiölain muuttamista niin, että säätiöistä tulisi tosiasiassa liikeyrityksiä.

Valtio voi ja pitääkin harrastaa sellaista "monopolitoimintaa", jonka tarkoitus on taata esim. huoltovarmuus. Asia on säädettävissä laeilla kuten tähänkin mennessä ollaan tehty. En näe miksi sähkösektori olisi joku poikkeus tässä suhteessa.

Energiahuoltovarmuutta voi toki toteuttaa monella kaupallisella mallilla, mutta helpoin ja suoraviivaisin tapa on perustaa valtiollinen yhtiö, jonka tarkoitus on tasata sähkön hinnan huiput omalla tuotannollaan. Kriteerit tähän voivat olla tarkat, jolloin kaupalliset toimijat tietävät mikä on heidän toimintaraami.

Erinäiset kaupallisten tahojen ohjaaminen hintakontrolliin on hankalaa ja asettaa aina vaatimuksia korvauksille menetetystä tuotosta. Tällaisesta järjestelystä syntyy myös helposti tukiautomaatti. Valtion energiayritys voi toimia markkinapelurina muiden joukossa, jolloin valtiolle ei synny velvoitteita muihin markkinatoimijoihin nähden.

Oli miten oli, sähkömarkkinat eivät enää voi toimia tällä tavalla. Tuulivoimaa rakennetaan yhä lisää ja olemme menossa kohti katastrofia, ellei pian paineta jarrua lopettamalla tuulivoimarakentaminen ja velvoiteta tuulivoimafirmat pistämään tonttinsa kuntoon.

Ei voi olla niin, että hakataan metsät sileäksi ja rakennetaan toimimatonta sähköntuotantoa, jonka lasku työnnetään sähkön kuluttajille.

[Lalli IsoTalo]

Näitä tuomionpäivän profeetoita oli jo ennen Moosesta.

[tweet]1746941237540589988[/tweet]

Wide Awake Media @wideawake_media

Cheerleaders for the #ClimateScam, Al Gore and John Kerry, predicting that the polar ice caps would be gone by 2014.

How many times in succession do the climate apocalypse-mongers have to be wrong before people finally realise that "human-induced climate change" is a monumental scam, fabricated as a pretext for unelected globalist bodies (including the United Nations and World Economic Forum) to wield absolute control over every aspect of our lives, under the guise of "saving the planet"?

There is no "climate emergency", and never has been.

[Lalli IsoTalo]

Woke-kusettajat yrittävät pelottelemalla huijata rahaa kunnilta. Kaikkia iilimatoja ja käärmeöljykauppiaita se tutkinto elättääkin!

"Näytetään rahaa.". 

University of Helsinki @helsinkiuni
Tutkija: Krooniset ympäristökriisit uhkaavat viedä meidät takaisin 1600-luvun syvään haavoittuvuuteen – tulen, veden ja tuulen armoille. Ilmastokriisi ei odota, kuntien on toimittava nyt. Miten tehdä "mahdottomia" päätöksiä?

Kauaskantoiset ympäristöongelmat näkyvät kaupunkien politiikassa vain nimellisesti, esim. ilmastohätätilan julistuksina tai visionäärisinä tiekarttoina. Ne eivät siis näy esimerkiksi kaupunkien suunnittelemissa infrastruktuuri-investoinneissa eivätkä kaupunkien budjeteissa.

Tutkija suosittelee, että päivitämme kaikki keskeiset kaupunki-infrastruktuurit vastaamaan uusia riskiarvioita.
– Kaupunkien johtotasolle perustetaan strategisen varautumisen ryhmiä.
– Nimetään varautumisen vastuuhenkilö.

– Näytetään rahaa: strateginen varautuminen näkyy budjeteissa ja investointisuunnitelmissa.
– Ilmastokriisi tehdään näkyväksi ja ymmärretään jokaisella toimialalla.
– Strategista varautumista vahvistetaan myös alueellisesti.

19. jouluk. 2023

[ohkurin_narsi]

Säätiö on ei voi harrastaa kaupallista liiketoimintaa ja tavoitella voittoa ( https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150487 ). Ehdotuksesi edellyttäisi säätiölain muuttamista niin, että säätiöistä tulisi tosiasiassa liikeyrityksiä.

Tuossa yritin ajaa takaa sitä, että kantaverkon ei pidäkään olla liiketoimintaa tai voittoa tavoittelevaa. Säätiömalli toimii oikein hyvin.

Valtionyhtiöhin minulla ei ole mitään luottoa. Vai onko esim VR tai Finnair hyvää touhua? Jos tommoinen on poliitikkojen kontrollissa, niin ennemmin tai myöhemmin vasemmisto haluaa siitä ylisuuria verotuloja ja oikeisto myydä sen ulkomaille.

Oli miten oli, sähkömarkkinat eivät enää voi toimia tällä tavalla. Tuulivoimaa rakennetaan yhä lisää ja olemme menossa kohti katastrofia, ellei pian paineta jarrua lopettamalla tuulivoimarakentaminen ja velvoiteta tuulivoimafirmat pistämään tonttinsa kuntoon.

Juu tästä ollaan samaa mieltä. Verkosta tehdään koko ajan vaikeampaa ja vaikeampaa säätää. Se taas tarkoittaa hintavolatiliteetin kasvua.

[Totti]

Sähköauto on periaatteessa hyvä idea koska se tarjoaa paljon teknologisia etuja bensa-autoon verrattuna. Mutta tunnetusti ongelma on akkujen matala energiatiheys. Erityisesti kylmillä säillä kun akun teho vähenee ja lämmitys vie osansa energiasta, auton toimintamatka laskee todella paljon.

Asiaa ei paranna se, että latausaika pitenee pakkasten myötä, ellei akkuja samalla lämmitetä. Monessa autossa onkin akkulämmitin, joka menee päälle ladattaessa mutta se tietysti kasvattaa sähkölaskua samalla.

Ohessa on video koskien kiinalaisten autojen heikkoa suorituskykyä kylmässä.

https://www.youtube.com/watch?v=Gf9Ax4Crcy8

Videon mukaan ajetut kilometrit voi laskea 30%:iin luvatusta maksimimäärästä täydellä akulla kun ulkona on kylmä.

Kiinassa sähkötaksit ovat pidentäneet toimintaetäisyyttä pitämällä lämmön päältä talvisin ja jakamalla vilttejä asiakkaille. Talvisin auto ilman lämmitystä voi kuitenkin olla varsin kylmä kun viima viilentää autoa, meno voi olla kun pakastimessa istuisi.

Suomessa olen huomannut, että mm. Teslat pitävät usein valot sammutettuina ja ajavat monesti varsin hiljaa ilmeisesti sähköä säästääkseen.

Kiinalaisia sähköautoja on alkanut ilmestymään myös Suomen markkinoille. Kiinalaisia merkkejä ovat mm. MG ( https://www.saicmg.com/ ), BYD ( https://byd-suomi.fi/ ) ja Xpeng ( https://www.xpeng.com/ ).

Kiinalaiset kilpailevat hinnalla, joka näky laadussa. Kiinassa sähköautoja palaa ja räjähtää tuhansittain vuodessa mitä ilmeisemmin kehnojen akkujen ja sähköjärjestelmien takia:

https://www.youtube.com/watch?v=-B5sIm_JmB4

Sähköautojen erikoisuus on, että ne usein syttyvät palamaan itsestään seistessään paikalla eikä vain esim. kolaritilanteissa. Tämä ongelma on esiintynyt myös merikuljetuksissa, jossa rahtialuksia on mennyt pohjaan sähköautojen paukkuessa:

https://www.youtube.com/watch?v=kr0uj5fChLA

Sähköautojen jälleenmyyntihinta on myös erittäin huono merkistä riippumatta. Syy on akkujen "kuluminen", joka kustantaa jopa kymppitonnien laskun jos ne haluaa uusia sekä autojen heikko menekki, joka on alentanut uusien autojen hintoja niin että vanhoista ei saa juuri mitään.

Esimerkiksi käytettyjen Teslojen hinnat ovat tippuneet 30% vuodessa. Uusi Tesla voi olla arvoton muutaman vuoden päästä ja jopa niin, että  kannattaa tehdä näyttävä video jossa Tesla räjäytetään dynamiitilla:

https://www.youtube.com/watch?v=7_9aVzf5fC4

Kiinalainen sähköauto lienee käytännössä vain yhden omistajan auton koska siitä tuskiin saa yhtään mitään käytettynä.

Sähköauto kompastuu akkuteknologiaan joka ei vielä ole kypsä yhtään millekään siirtymälle, oli se sitten vihreä siirtymä tai siirtymä mummolaan. Sähköautoa ei yksinkertaisesti kannata ostaa vielä ellei ole paksu lompakko jolla voi leikkiä maailmanparantajaa.

Tulevaisuus on kuitenkin sähköauton sen ilmeisten etujen takia. Sitä tulevaisuutta saamme kuitenkin odottaa vielä aika pitkään - ainakin 10 vuotta - kunnes akkuteknologia on vaadittavalla tasolla.

[Dangr]

 

[Lalli IsoTalo]

Rahallahan tuosta selviää.

🇺🇦🇫🇮Maaninka🇺🇦🇫🇮 @Maaninkavaara
Vihreän siirtymän hinta alkaa selvitä: Suomelle yli 25 miljardia?

Talouslehti Financial Times iski tiistaina madonluvut pöytään siitä, mitä kasvihuonekaasujen vähentäminen 90 prosentilla vuoteen 2040 mennessä ja hiilineutraaliuden saavuttaminen vuonna 2050 oikein EU:ssa tulee maksamaan.

Markku Tapio Tuomola 🇫🇮🇺🇸🇷🇺🇺🇦🇮🇱 @markkutuomola

Se oli se Kerryn ja rinssi Charlesin laskelma $1.6 quadriljoonaa.

Siis 1 600 000 000 000 000 dollaria maailmanlaajuiseen siirtymään veronmaksajien taskusta.

Ei ihme, että puhallus kiinnistaa isompiakin rosvoja.

MaaTuska 🇫🇮 @maatuska_t

Tässäpä kiintoisaa luettavaa. Valtioneuvoston loppuraportti Vihreän Siirtymän rahoituksesta. Kustannusarvio 240 miljardia 2050 mennessä. Ihan sama ketä äänestää. Pässi menee narun perässä.

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164478/VN_2022_73.pdf

[JP73]

Kalliiksi tulee siirtymät.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010155032.html

SUUNNITELMAT vihreän teräksen ja kemikaalien tuotannosta Ruotsin Lapissa voivat johtaa sähkön hurjaan kallistumiseen Suomessa ja muualla pohjoismaisella markkinalla. Näin uutisoi Helsingin Sanomat tiistaina.

Arvio perustuu taloustieteilijä David Sundénin selvitykseen, jonka mukaan pelkästään neljän ruotsalaisyrityksen investointiaikeiden toteutuminen johtaisi sähkön hinnan kaksinkertaistumiseen Suomessa vuoteen 2030 mennessä.

Näin siitä huolimatta, että uutta sähkön tuotantoa syntyisi runsaasti. Kyseessä ovat Ruotsin valtion kaivosyhtiön LKAB:n, teräsyhtiö SSAB:n, H2 Green Steelin ja lannoiteyhtiö Fertiberian tuotantosuunnitelmat.

[Totti]

Kalliiksi tulee siirtymät.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010155032.html

SUUNNITELMAT vihreän teräksen ja kemikaalien tuotannosta Ruotsin Lapissa voivat johtaa sähkön hurjaan kallistumiseen Suomessa ja muualla pohjoismaisella markkinalla. Näin uutisoi Helsingin Sanomat tiistaina.

Kyseessä on siis Hybrit hanke ( https://www.hybritdevelopment.se/ ), josta on ollut juttua tässäkin ketjussa.

Alkuperäisestä Helsinki Pravdan jutusta:

https://www.hs.fi/talous/art-2000010152792.html

Taloustieteilijä David Sundénin selvityksen mukaan pelkästään neljän ruotsalaisyrityksen investointiaikeiden toteutuminen johtaisi sähkön hinnan kaksinkertaistumiseen Suomessa vuoteen 2030 mennessä, vaikka uutta sähkön tuotantoa syntyisi runsaasti.

Sundén on pyrkinyt mallintamaan, mitä Ruotsin valtion kaivosyhtiön LKAB:n, teräsyhtiö SSAB:n, H2 Green Steelin ja lannoiteyhtiö Fertiberian suunnitelmat hiilettömän rautasienen, teräksen, ammoniakin ja lannoitteiden tuotannosta Pohjois-Ruotsissa tarkoittaisivat Pohjoismaiden sähkömarkkinoille.

...

Sundénin mukaan nykyiset investointisuunnitelmat kasvattaisivat sähkön kulutusta SE-1-alueella jo vuoteen 2026 mennessä 20 terawattitunnilla.

Suhteessa koko Suomen sähkön kulutukseen 20 terawattituntia on noin neljäsosa. Jo tämä määrä uutta sähkön kulutusta tarkoittaisi sähkön hinnan kallistumista rajusti. Sundénin analyysin mukaan SE-1-alueella sähkön hinta nousisi 176 prosenttia eli lähes kolminkertaistuisi.

Suomessa tämä johtaisi sähkön hinnan noin 50 prosentin nousuun verrattuna siihen, ettei näitä investointeja tehtäisi.

...

Vuoden 2026 kulutuksen kasvu on vasta alkua. Ruotsalaisyritysten investointisuunnitelmat kasvattaisivat Sundénin mukaan sähkön kulutusta Pohjois-Ruotsissa vuoteen 2030 mennessä noin 40 terawattituntia ja vuoteen 2050 mennessä peräti 90 terawattituntia nykytilaan verrattuna.

Valtaosasta suunnitelmia vastaa Ruotsin valtion kaivosyhtiö LKAB. 90 terawattituntia on jo enemmän kuin koko Suomen nykyinen sähkönkulutus.


Vihreitä teollisuusinvestointeja hamutaan kiivaasti myös Suomessa. Ajatuksena on ollut, että sähkön kulutusta kasvattavat investoinnit johtavat nopeasti myös uuden sähkön tuotannon syntymiseen. Jos Sundénin laskelmat pitävät paikkansa, yhtälöstä ei silti ole tulossa helppo.

Vuoteen 2030 ulottuvassa laskelmassa hän olettaa, että uutta tuuli- ja aurinkosähkön tuotantoa on syntynyt koko pohjolassa lisää 70 terawattitunnin vuosituotannon edestä. Se vastaa noin kuuden Olkiluodon kolmosreaktorin kokoisen ydinreaktorin vuosituotantoa, eli kyseessä olisivat massiiviset energiainvestoinnit.

Vaikka sähkön tuotanto nousisi näin paljon, Pohjois-Ruotsin teollisten investointien toteuttaminen johtaisi sähkön hinnan kaksinkertaistumiseen Suomessa verrattuna vuoden 2018 tasoon.

...

Suomessa sähkön kuluttajat kärsisivät Pohjois-Ruotsin investointien takia noin 2,7 miljardin euron tappion vuodessa, Sundén laskee. Myös hinta ruotsalaiselle yhteiskunnalle olisi suuri.

...

Sundén laskee, että pelkästään LKAB:n vuoteen 2050 asti kerrotut suunnitelmat vaatisivat 70 terawattitunnin lisäksi noin 42 terawattituntia lisää pohjoiseen sijoittuvaa sähkön tuotantoa. Vaihtoehtoisesti Ruotsin sisäisiä sähkön siirtoyhteyksiä pitäisi vahvistaa 140 prosentilla nykyisestä. Kustannus olisi valtava.

Tutkijan johtopäätös on, että erityisesti LKAB:n investointisuunnitelmien mittaluokka on epärealistinen. Investoinnit johtavat sähkön hinnan niin suureen nousuun, ettei ainakaan vihreän teräksen tuotanto olisi enää kilpailukykyistä.

...

Hän laskee, että Pohjois-Ruotsin teolliset suunnitelmat johtaisivat käytännössä siihen, että fossiilisia polttoaineita jouduttaisiin käyttämään sähkön säätövoimana entistä enemmän ja se olisi myös taloudellisesti kannattavaa. Erityisesti näin kävisi Suomessa, kun tähän asti Pohjois-Ruotsista saadun vesisähkön hinta nousisi ja saatavuus heikkenisi. Lopulta näiden vihreiden investointien vaikutus päästöihinkin voisi siis olla vähemmän suotuisa.

Sundenin laskelmat eivät ole tuulesta temmattuja koska Hybrit hanke on itsekin laskenut samanlaisia lukuja sähkönkulutuksestaan.

Ruotsin Hybrit hanke on kuitenkin täysin epärealistinen millä tahansa mittarilla mitattuna. Sähkön kulutus on niin absurdia tasoa (koko Suomen sähkönkulutus), että kaikki raha on loppunut paljon ennen kun päästään edes alkuun. Tämäkin projekti tullaan siis ennemmin tai myöhemmin kuoppaamaan yksi vihreän siirtymän utopistisena megafiaskona.

Vihreässä huumassa vetyteräs olisi tarkoitus tuottaa tuulivoimalla eli rautapelkistykseen käytettyä vetyä vesielektrolyysiä käyttäen. Asiaan kuitenkin kuuluu, että vetyä pitäisi olla tasaisesti saatavissa, jolloin pitäisi olla jättimäiset vetyvarastot sekä suuri määrä säätövoimaa.

Räjähdysalttiin vedyn säilömiseen suurissa määrin on megaluokan katastrofiriski. Säätövoimaa ei ole eikä markkinoilta löytyy rahaa rakentaa usean ydinvoimalan verran säätövoimaa yhtä terästehdasta varten. Säätövoimalaitosten alaskirjaukset jouduttaisin sisällyttää vetyteräksen hintaan, joka jo itsesään nostaisi vetyteräksen hinnan kullan tasolle.

Hybrit kilpailee hulluudessaan jo Maon Kiinan Suuren loikan kanssa ja tulee samalla lailla menemään historiaan oppikirjaesimerkkinä (viher)sosialismin järjettömyyksistä. Kaiken lisäksi tätä samaa täyskahjoa vetyterästuotantoa halutaan myös Suomeen monen ydinvoimalan edestä.

[Lalli IsoTalo]

[tweet]1752695124717670561[/tweet]

Selvitys: Sähkö uhkaa kallistua rajusti Suomessa, syynä Ruotsin suunnitelmat

Ruotsin valtion kaivosyhtiön LKAB:n ja kolmen muun yhtiön suunnitelmat kasvattaisivat tuoreen raportin mukaan sähkön kulutusta Ruotsin pohjoisosissa 40 terawattituntia jo vuoteen 2030 mennessä. Se voisi nostaa sähkön hintaa rajusti etenkin Suomessa.

30.01.2024
...
Suomessa sähkön hinta on usein hyvin riippuvainen Pohjois-Ruotsin eli SE-1-alueen hinnasta. Pohjois-Ruotsin ja Suomen välillä kulkee sähkön runsaan tuhannen megawatin siirtoyhteys, ja uusi 800 megawatin Aurora-siirtoyhteys on valmistumassa ensi vuonna.

Pohjois-Ruotsin edullinen vesivoimalla tuotettu sähkö tasapainottaa Suomen järjestelmää erityisesti silloin, kun tuulituotantoa on vähän.
...
Pohjois-Ruotsin edullinen sähkö on houkuttelemassa alueelle jo lähivuosina ennennäkemättömän teollisten investointien aallon. Kaikki yritykset ovat menossa alueelle juuri edullisen sähkön vuoksi. Halpa sähkö voi kuitenkin olla investointien myötä historiaa.

Sundénin mukaan nykyiset investointisuunnitelmat kasvattaisivat sähkön kulutusta SE-1-alueella jo vuoteen 2026 mennessä 20 terawattitunnilla.

Suhteessa koko Suomen sähkön kulutukseen 20 terawattituntia on noin neljäsosa. Jo tämä määrä uutta sähkön kulutusta tarkoittaisi sähkön hinnan kallistumista rajusti. Sundénin analyysin mukaan SE-1-alueella sähkön hinta nousisi 176 prosenttia eli lähes kolminkertaistuisi.

Suomessa tämä johtaisi sähkön hinnan noin 50 prosentin nousuun verrattuna siihen, ettei näitä investointeja tehtäisi.

Lisää huonoja uutisia linkin takaa.

[qwerty]

Kepu, jolla oli maatalousministerin salkku vuodesta 2003, lukuun ottamatta 2011-2015 (kokoomuksella), on havahtunut maatalouden kurjaan tilaan.

KK 2/2024 vp

Kirjallinen kysymys maidon- ja lihantuotannon kustannusten noususta

Eduskunnan puhemiehelle

Maitotilayrittäjien taloudellinen tilanne on heikentynyt entisestään. Maidon hintakehitys on ollut laskussa, ja sen tiedetään yhä laskevan tänä keväänä. Tuotantopanosten hinnat eivät ole puolestaan laskeneet suhteessa kasvaneisiin kuluihin. Hinnat ovat nousseet esimerkiksi täysrehujen, rypsien, kivennäisten, energialiuosten ja vasikoiden täysrehujen ja juottorehujen osalta.

Investoineilla maitotiloilla korot ovat nousseet rajusti. Tilojen luotoista suurin osa on pankkilainoja, joiden korot ovat nousseet noin neljä prosenttia. Korkotukilainoissa koron nousu on ollut pienempi, mutta niiden määrä on vähentynyt useilla tiloilla lainojen yhdistelyn myötä. Useilla tiloilla suurin osa investoinneista on tehty pelkästään pankkilainalla. Rahoituskorot ovat puolestaan nousseet 7,5—8 prosenttiin. Tuotantopanoksia joudutaan ostamaan limiitteihin, koska maksuvalmius on heikentynyt. 

Monilla tiloilla lannoitteet on jouduttu ostamaan loppuvuodesta 2022, ja ne on maksettu vasta joulukuussa 2023 limiittirahoituksesta pois. Korkea lannoitteiden hinta on realisoitunut vuodelle 2023. Sähkökulut ovat myös kasvaneet tämän talven aikana maitotiloilla kovien pakkasten ja sähkön yleisen hinnannousun myötä. 

Koneiden korjaus ja huollon kustannukset ovat yleisen hintakehityksen mukaisesti nousseet. Esimerkiksi lypsyrobottien huollon kustannukset ovat karanneet käsistä. Eläinlääkärikulut, lääkkeet ja hoitotyöt ovat nousseet esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla kovasti eläinlääkäripulan takia. 

Peltojen korkeat vuokrat ja korkea maanhinta muodostavat useissa tapauksissa esteen tuotannon kasvattamiselle. Tuulivoima ja rantalaitumet nostavat tänä päivänä maanvuokratasoa ja myös peltomaan hintaa. Tässä tilanteessa äärimmäisen vahingollista olisi asettaa pellon raivaamiselle vielä maankäytön muutosmaksu, jota vastikään valmistuneessa työryhmän raportissa ehdotetaan. 

Työvoiman saatavuus on sekin kriisiytynyt. Tilat tarvitsisivat vakinaisten lisäksi kausityövoimaa kasvinviljelytöihin ja harjoittelijoita eläinten hoitotyöhön. Lomitusyrittäjiä ei löydy maitotiloille, ja tilanne on jo vakava, kun yrittäjien palautuminen raskaasta työstä ei onnistu. 

Tilanne ei ole sen parempi muillakaan nautatiloilla. Alkuvuosi on lihantuotannossa ollut synkkääkin synkempi. Teollisuus on joutunut pudottamaan tuottajahintoja. EU:n nautapalkkio sonneilla on samanaikaisesti leikkautumassa tuntuvasti, mikä tarkoittaa aktiivisilla tiloilla kymmenientuhansien eurojen tulonmenetystä vuodessa. Pahinta on kuitenkin luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotuksen poistuminen, joka on suurin yksittäinen menetys. Tilanteen korjaamiseksi on löydyttävä pikimmiten vaikuttavia ratkaisuja. 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä ministeriö tekee maidon- ja lihantuotannon aktiivitilojen ahdingon helpottamiseksi,

onko tuottajille tulossa kriisipakettia kustannusten nousun vuoksi,

tehdäänkö pitkän tähtäimen suunnitelmaa suomalaisen ruuan tuotannon jatkumiseen,

onko ministeri neuvotellut kaupan kanssa tuottajien riistämisen lopettamiseksi ja 

miten maatilojen energiaveron palautukset toimivat jatkossa? 

Helsingissä 6.2.2024

Hanna-Leena Mattila kesk 
Timo Mehtälä kesk

Kehtaavatkin avautua omien tekojen seurauksista. Ei hyvältä näytä. Tälläkään saralla

[Torspo]

Ehkä kepun olisi aika kaivaa luurankokaapeistaan Sirkka-Liisa Anttilan vuonna 2009 salaama selvitys siitä, kenen taskuun kallistuneen ruoan hinta menee.

Tällainen selvitys siis tehtiin todella kepun maatalousministerin toimesta ja tulokset lukittiin kassakaappiin.

Teksti kopioitu Suomi24-palstalta

Anttila salaa ruoan hintarohmut
Tiistai 17.3.2009 klo 10.52

Ministeri Sirkka-Liisa Anttila kieltäytyy kertomasta, keitä ruoan hinnan nousu on rikastuttanut.

- Tiedän kyllä keiden taskuun raha on mennyt, mutta en suostu sitä kertomaan, ilmoitti maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Radio Voiman haastattelussa Lahden vierailullaan.

Anttila perusti viime vuonna työryhmän selvittämään, onko ruoan hinnan nousu siirtynyt tuottajille, teollisuudelle, kaupalle vai kuluttajille. Selvitys paljasti hintarohmut, mutta niitä ei kerrota julkisuuteen.

- Emme hae syyllisiä. Se ei vie hankettani eteenpäin, Anttila perustelee.

Julkisuudessa on syytetty etenkin kauppaa ruoan hintojen nostamisesta, mutta Anttila ei kauppaa syyllistä.

- Kauppa on vahva ja se saakin olla, Anttila kuittaa.

Tieto ruoan hinnasta hyötyjistä suljetaan ministerin kassakaappiin. Asiaa selvittänyt työryhmä on saanut uuden toimeksiannon. Se miettii nyt keinoja, joilla kuluttaja saadaan hyväksymään ruoan hinnan nousu.

[Dangr]

Samaa liki kaikissa muissakin bisneksissä. Pitää kuulemma nostaa hintaa koska korona/energian hinnannousu/Ukraina jne, mutta firmoilla jää entistä enemmän viivan alle.

[pienivalkeapupu]

Ehkä kepun olisi aika kaivaa luurankokaapeistaan Sirkka-Liisa Anttilan vuonna 2009 salaama selvitys siitä, kenen taskuun kallistuneen ruoan hinta menee.

Tällainen selvitys siis tehtiin todella kepun maatalousministerin toimesta ja tulokset lukittiin kassakaappiin.

Teksti kopioitu Suomi24-palstalta

Anttila salaa ruoan hintarohmut
Tiistai 17.3.2009 klo 10.52

Ministeri Sirkka-Liisa Anttila kieltäytyy kertomasta, keitä ruoan hinnan nousu on rikastuttanut.

- Tiedän kyllä keiden taskuun raha on mennyt, mutta en suostu sitä kertomaan, ilmoitti maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Radio Voiman haastattelussa Lahden vierailullaan.

Anttila perusti viime vuonna työryhmän selvittämään, onko ruoan hinnan nousu siirtynyt tuottajille, teollisuudelle, kaupalle vai kuluttajille. Selvitys paljasti hintarohmut, mutta niitä ei kerrota julkisuuteen.

- Emme hae syyllisiä. Se ei vie hankettani eteenpäin, Anttila perustelee.

Julkisuudessa on syytetty etenkin kauppaa ruoan hintojen nostamisesta, mutta Anttila ei kauppaa syyllistä.

- Kauppa on vahva ja se saakin olla, Anttila kuittaa.

Tieto ruoan hinnasta hyötyjistä suljetaan ministerin kassakaappiin. Asiaa selvittänyt työryhmä on saanut uuden toimeksiannon. Se miettii nyt keinoja, joilla kuluttaja saadaan hyväksymään ruoan hinnan nousu.

Tää pisti sanattomaksi    Muttei kuitenkaan yllättänyt

[pyrokatti]

YLE on tehnyt jutun tuulivoimatukien järjettömyydestä. Rahaa on palanut jo 1,6 miljardia euroa ja lisää tarvitaan vielä arviolta puoli miljardia. Mitä tällä rahalla sitten on saatu? Vanhaa tekniikkaa käyttäviä tehottomia tuulimyllyjä, kirkkaampia sädekehiä ja pienelle joukolle leveämpiä hymyjä matkalla pankkiin.

Tämäkin on varoittava esimerkki siitä millaisia ongelmia utopistiseen hiilineutraalisuuden tavoitteluun vuonna 2035 sisältyy. Jos tässäkin olisi maltettu odottaa 8 vuotta, niin koko tukea ei olisi tarvittu lainkaan. Nyt hiilineutaalisuuteen pyritään 15 vuotta ennen muuta EU:ta.

[...]
Järjestelmään hyväksytyt tuulivoimalat ovat saaneet tavoitehinnan ja markkinahinnan erotuksen mukaista tukea, eli mitä matalampi sähkön hinta on, sitä suurempi on tuki.
Ripatin mukaan tuulivoimaloiden syöttötariffitukea on maksettu viime vuoden loppuun mennessä yhteensä 1,6 miljardia euroa.

Entä paljonko vielä menee?

– Riippuu sähkön tulevasta hinnasta. Negatiivisilta tunneilta ei makseta tukea lainkaan. Eikä tukea makseta myöskään yli 8,35 sentin kilowattitunnin ylittävistä tukkuhinnoista. Niinpä arvelisin parin vuoden päähän ulottuvien sähköfutuureiden perusteella, että tukea maksetaan vielä noin puoli miljardia euroa.

Yhteensä tuulivoiman tuki tulisi siis maksamaan veronmaksajille 2,1 miljardia euroa.

Tukieuroille olisi valtiolla nyt muutakin käyttöä. Voiko tukea keskeyttää?

– Järjestelmään hyväksyminen oli yksityisoikeudellinen sopimus valtion ja yritysten välillä. Purkaminen olisi sopimusrike. En usko, että valtio lähtee tästä oikeudessa riitelemään.

Kuinka paljon tuulivoimatuottajille on maksettu liikaa tukea?

– Syöttötariffin päättymisen jälkeen järjestettiin vuonna 2018 uudenlainen tukihuutokauppa. Tuolloin tuulivoimainvestointi osoittautui kannattavaksi, jos markkinahinnan päälle sai keskimäärin 2,5 euroa megawattitunnilta, kun enimmäistuki syöttötariffissa oli 53,50 euroa megawattitunnilta.

Ero on yli kaksikymmentäkertainen ja kaiken lisäksi tiukkojen ehtojen takia sitä tukea on tähän mennessä tarvinnut maksaa vain runsaat 20 000 euroa.

– Se huutokauppa paljasti valtiolle paitsi alan teknologisen kehityksen nopeuden, toimialan taloudellisen tilanteen ja todellisen tukitason tarpeen.
[..]
Mikä selittää tuen tarpeen vähentymistä uudemmissa voimaloissa.

– Teknologian kehitys, joka oli aivan huikeaa. Nykyiset voimalat tuottavat vuodessa kolme kertaa enemmän sähköä kuin mitä vuonna 2010 rakennettu voimala. Käyttöikäkin on pidentynyt 25 vuodesta 35 vuoteen.
[...]

[Totti]

Vetybisneksellä ei näyttäisi menevän kovin hyvin. Shell sulkee kaikki kevyen liikenteen vetytankkausasemansa Californiassa:

https://www.hydrogeninsight.com/transport/shell-permanently-closes-all-of-its-hydrogen-refuelling-stations-for-cars-in-california/2-1-1596104

Shell permanently closes all of its hydrogen refuelling stations for cars in California

Shell has this week permanently closed its seven hydrogen refuelling stations for passenger cars in California, citing "supply complications and other external market factors".

This leaves the oil major only operating three H2 filling stations for heavy-duty vehicles in the state.

Shell had last September told Hydrogen Insight that it had "discontinued its plan to build and operate additional light-duty vehicle fueling stations in California", effectively scrapping the 48 new sites it had previously announced it would build.

...

A Shell spokesman told Hydrogen Insight on Friday: "Shell discontinued the build out of its light-duty hydrogen station network in California in 2023, and after temporary closure of five of its seven light-duty stations, made the decision to permanently close its light duty station network in California in early 2024. This was due to a number of market factors."

...

This decision could also reflect a lack of demand. While California was one of the few markets for hydrogen-powered vehicles to grow this year, only 3,143 were registered in 2023 — less than 1% of battery-electric cars in the same period, according to the most recent figures from the California Energy Commission.

The oil major had in 2022 closed down all three of its hydrogen filling stations in the UK, with the company and its partner Motive citing a similar focus on serving heavy-duty trucks, which the sites would not be able to accommodate.

Tässä on mielenkiintoinen juttu vetyautoilun käytännön todellisuudesta:

https://insideevs.com/features/701062/toyota-mirai-buying-hydrogen-cost/

When I told Mike, a Toyota Mirai driver I bumped into at a hydrogen fuel pump in Oakland, California, that I was considering buying an off-beat, zero-emission car just like his, the first three words out of his mouth told me everything I needed to know: "Don't do it."

...

But after chatting with Mike and doing some digging of my own, I'm pretty sure a Mirai isn't for me. It sucks because I found some really amazing, overlooked benefits to owning one. For example: Toyota offers $15,000 of free fuel to new owners. I think it says something when even that isn't quite enough to convince me.
...

Amid all the 200,000-mile Priuses and Civics, I kept seeing shiny Mirais from 2017 or 2019 asking something like $7,500 or $10,000. That's for a car that costs something like $60,000 new. 

...

A Mirai takes a total of five kilograms of hydrogen. So a full tank would cost around $180 and return 312 miles of EPA-estimated range (taking the 2018 model as an example). That works out to 58 cents per mile, which is abysmal. Taking the average price of gas in California ($4.64/gallon) and a hypothetical car with decent fuel economy, let's say 25 mpg, you wind up with just 18 cents per mile. 

That makes the aforementioned $15,000 of free fuel more of a necessity than just a nice benefit. You can get that if you buy new or certified pre-owned, which costs a bit more than regular-old used. I found certified Mirais in my area going for as little as $11,000, not factoring in the used EV tax credit that lops off 30% of the purchase price, up to $4,000.

...

He'd [Mike] bought a certified Mirai, depleted his free fuel, and was now dismayed at the cost of hydrogen, which he said had roughly tripled since he bought his car. (Other than the high running cost and shaky infrastructure, he really likes his car.)

When he tried to trade it in, he told me, a dealership offered him $1,000.

"Vetytalous" on täydellinen fiasko, joka ei kannata edes tuettuna. Kaliforniassa on 55 vedyn tankkausasemaa, josta Shell siis sulkee 7 kannattamattomana.

Vetyautoja on myyty tai liisattu koko USA:ssa 17 953 kappaletta ( https://h2fcp.org/by_the_numbers ), josta osa on jo poistunut käytöstä. Suurin osa autoista on Kaliforniassa, jossa vetyautoilua tuetaan raskaasti ( https://calmatters.org/environment/2023/09/hydrogen-cars-california-funding-legislature/ ).

Tankkausasemia on kuitenkin enää 48 tuhansille autoile eli jo toimivan tankkiaseman etsimiseen kuluttaa merkittävästi polttoainetta ja ihmiset jonottavat tankille pääsyä.

Tankkausasemat ovat myös epäluotettavia ja usein rikki. Californiassa toimiva japanilainen kaasufirma Iwatani, joka toimittaa tankkausasemia on haastanut norjalaisen H2Stations järjestelmätoimittajan virheellisistä vaarallisista laitteista ( https://www.hydrogeninsight.com/transport/fraud-false-promises-concealment-iwatani-files-lawsuit-against-nel-over-faulty-hydrogen-refuelling-stations/2-1-1595967 ).

Vedyn hinta on myös pompsahtanut pilviin koska sen tuottaminen elektrolyysistä maksaa maltaita. Toyota Mirai jutussa laskettiin vetyautoilun maksavan yli kolme kertaa enemmän kun bensa-autoilu vaikka Kaliforniassa on kallis bensiini. Vaihtoehto on tuottaa vety halvemmalla metaanista kuten yleensä tehdään, mutta silloin vety ei enää ole "puhdasta".

Vetyautoiluun liittyvä ongelmat ja kallis käyttöhinta ovat johtaneet siihen että autoja saa pilkkahintaan mutta myös jälleenmyyntihinta on olematon, jutun esimerkissä 1000 dollaria.

Vetyautoilun ongelmat ovat sinänsä täysin odotettuja. Kyseessä on teknisesti hankala ja epäkypsä energiateknologia ilman tankkauslogistiikkaa. Ainoa tapa saada "vetytalous" toimimaan on rahoittaa se käytännössä kokonaan veronmaksajien taskusta.

[Dangr]

 

[Jaska Pankkaaja]

Vaihtoehto on tuottaa vety halvemmalla metaanista kuten yleensä tehdään, mutta silloin vety ei enää ole "puhdasta".

Eurooppalainen ratkaisu voisi olla tehdä sitä vetyä venäläisestä maakaasusta ja kieltää ehdottomasti sen maakaasun käyttö suoraan polttomoottoreissa. Julkisen sektorin paksuperseet pistävät jotta kaaakkaaakkaaa = äänestävät äärivasemmistoa joka pelastaa ilmaston ja estää persujen autoilun.

[Dangr]