Kuinka globalisti ajattelee: case Paavo Lipponen

[Vredesbyrd]

Äkkäsin kirjaston historiaosastolta entisen demarien rautaisen johtajan Paavo Lipposen kirjan Järki voittaa, jonka kustansi ja painatti Otava vuonna 2008.

Kirja on tunnetumpi sen julkisia ajattelijoita ja puoluetoveriaan Tuomiojaa panettelevasta osuudesta, mikä on sinänsä hyvä, sillä siinä Paavo on onkinut oleellisen: Onko Erkillä koskaan ollut omaa ajettavaa ideaa? Mutta Hommalla näinä aikoina meitä kiinnostavat eri asiat kirjan sisällöstä.

Siinä Lipponen painottaa kolmea suurta pointtia
Sivistystä,
Menneisyyden hallintaa,
Identiteetin rakentamisen projektia.

Lipposta voi hyvällä syyllä pitää Suomen euroon kytkemisen isänä, jonka toimintatapana oli suomalaisten suvereenin vallan luovuttaminen toivossa saada valtaa ytimissä, joissa yhteisistä asioista päätetään.

Ytimet ovat Brysselin EU ja Washingtonin Nato, joista jälkimmäiseen liittymisen kritiikin Lipponen keikauttaa retorisella kysymyksellä mitä pahaa Natossa on.

Lipponen historiallisessa katsauksessaan korostaa akselia Tukholma - Helsinki, joista Helsinki on pienin kaikista ytimistä, vaikkakin suomalaisten kansanvallalle korvaamaton.

Olemme oppineet tuntemaan Lipposen kaasuputken puffaajana näin myöhemmin ja hän kertoo saaneensa 2007 Putinilta Ystävyyden-mitalin. Myöhemmin putki on kariutumassa taloudellisiin vaikeuksiin.

Lipposen kirjasta merkille pantavaa on tämän profeetallisesti toteutunut uumoilu, että miltei kaksisataa vuotta Porvoon valtiopäivien ja 60 vuosikymmentä sodan jälkeen olisi oikein Suomen saada vihdoin Nobel määrätietoisesta rauhantyöstä tarkoittaen hengenheimolaistaan presidentti Ahtisaarta. Muun aineiston perusteella Ahtisaaren toiminnasta voi olla aivan toista mieltä kuin taputella olalle rauhan edistämisestä. Ahtisaari sai Nobelin samana vuonna kuin kirja julkistettiin.

Kirjan viimeisessä osassa Sivilisaatioiden vuoropuhelu on varsinaisia kultakimpaleita:
1. Länsimaiset arvot ovat Lipposelle määritelmällisesti transatlanttiset, yhdistelmä niin
a) Antiikin Kreikan demokratian sivistysihanteita,
b) Ranskan vallankumouksen ja Amerikan itsenäistymisen vapausperinnettä,
c) Protestanttista kahden regiimin oppia, jonka reinkarnaatio on EU:n Lissabonin sopimuksessa 2007.

Joista muodostuu laajenemiseen pyrkivä avoin yhteiskunta.

2. Sivut 229 - 230:
"Käsitys, että EU:ssa pitäisi huolehtia erityisistä "eurooppalaisista" arvoista, liittyy olennaisena osana vanhojen jäsenmaiden[oma huomio, ennen Rehnin kauden laajentumista itään] pikku-Eurooppa -ajatteluun. Jumala valjastetaan siinä ajamaan muita uskontoja ulos, mikä on täysin vierasta länsimaisille arvoille. Teija Tiilikaisen väitökirjassaan Europe and Finland. Defending the Political identity of Finland in Western Europe esittämän käsityksen mukaan katolisessa Euroopassa EU nähdään ikään kuin Rooman kirkon maallisena versiona, federalistisena projektina"

"...länsimaiset arvot ovat siis transatlanttisia, periaatteessa maantieteelliset rajat ylittäviä. Niihin kuuluu uskonnonvapaus, mutta ei siten, että politiikkaa ryhdyttäisiin panemaan ahtaisiin uskonnollisiin puitteisiin, niin kuin innokkaimmat kristityt Yhdysvalloissa yrittävät. Lännettyminen on siis tarpeen kaikkialla, missä länsimaiset arvot eivät ole juurtuneet."

[Vredesbyrd]

3. Sivut 231 - 235:

"YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon nimitti huhtikuussa 2007 Portugalin entisen presidentin Jorge Sampaion Sivilisaatioiden allianssin Korkeaksi edustajaksi erityisen sihteeristön avustamana. Koko hankkeella on ystävämaiden ryhmä, johon Suomi liittyi ensimmäisten joukossa toukokuussa 2006. Toimintaan pyritään valtioiden lisäksi kytkemään yrityksiä yksityisestä sektorista. Allianssilla on käytännön toiminnassa kaksi päälinjaa: oikean tiedon välittäminen ja parhaiden käytäntöjen esille tuonti sekä välitettävien henkilöiden lähettäminen kriisitilanteita selvittämään, tyypillisenä esimerkkinä tanskalaislähtöisen Muhammed-pilapiirroksen aiheuttama selkkaus. "

"YK:lle 2006 luovutetun raportin mukaan kysymys on länsimaiden ja muslimimaailman suhteiden parantamisesta rehellisen analyysin pohjalta. Israelin ja palestiinalaisten välinen ristiriita on ongelman ytimessä, mutta taustalla vaikuttaa kulttuurien erilaisuus suhteessa modernisaatioon. --- Tavoitteena on kulttuurisen moniarvoisuuden arvostuksen lisääminen länsimaissa. "

"Kaikkia tahoja tai valtioita ei saada mukaan avoimeen ajatusten vaihtoon. Länsimaiden hyvää tarkoittavat pyrkimykset tukahtuvat autoritaaristen hallitusten ja niitä vastustavien ääriliikkeiden välissä. "

"EU:ssa toimii Suomen aloitteesta perustettu epävirallinen islam-asioiden verkosto, jonka avulla pyritään luomaan yhteistä linjausta suhteessa muslimimaailmaan. "

"Yhdysvaltoihin syyskuussa 2001 tehtyjen terrori-iskujen jälkeen tasavallan presidentti Tarja Halonen kutsui eri tahojen kuten Suomen ekumeenisen neuvoston, Suomen islamilaisen ja juutalaisen yhteisön edustajia yhteiseen neuvonpitoon ja suositteli niille kansallisen dialogin aloittamista uskontokuntien suhteista ja yhteistyöstä. "

"Turkki kutsuttiin Helsingin huippukokouksessa 1999 EU:n jäsenehdokkaaksi ja neuvottelut jäsenyydestä ovat olleet käynnissä jo vuosia, mutta Turkissa tapahtuneesta edistyksestä huolimatta EU:ssa esitetään Turkille annetun sitoumuksen pettämistä ja toisen luokan jäsenyysvaihtoehtoa. Jos niin maallistunutta kulttuuria kuin Turkin yhteiskuntaa kohdellaan tällä tavoin, valuvat yritykset käydä kulttuurien välistä vuoropuhelua Egeanmeren itärannikon hiekkaan, mihin monet sivilisaatiot ovat hautautuneet. "

"Euroopan unionin suurin valtti ei ole kyvyssä käyttää voimaa tavoitteidensa ajamiseksi, vaan sen kyvyssä laajentua. "

[Kulttuurirealisti]

"Euroopan unionin suurin valtti ei ole kyvyssä käyttää voimaa tavoitteidensa ajamiseksi, vaan sen kyvyssä laajentua. "

EU:n laajentumista, talouskasvua niiden itsensä vuoksi. Mutta missä on taloudellinen ja kulttuurinen "voitto"? Lipponen on löysä ajattelija tai poimii ajatuksensa muuttamattomana transatlanttisilta kavereilta.

[Golimar]

Päivi Lipponen vertaa miestään roomalaiseen diktaattoriin

Entinen pääministeri ja viime presidentinvaalien Sdp:n ehdokas Paavo Lipponen ilmoitti viime viikolla, ettei hän anna enää haastatteluita Suomen tiedotusvälineille.
Paavo Lipposen puoliso, kansanedustaja Päivi Lipponen (sd) vertaa miehensä vetäytymistä antiikin roomalaisen johtajan, diktaattori Lucius Quinctius Cincinnatuksen toimintaan. Vaatimattomuuden perikuvana tunnettu Cincinnatus pelasti Rooman, minkä jälkeen hän vetäytyi roolistaan kyntötöihin maatilalleen.

- Hän on kuin tämä Cincinnatus, näin näkisin tämän tilanteen. Hän tekee nyt toisenlaista työtä ja toisenlaisia asioita, eikä ole valtakunnan vastuupaikoilla tällä hetkellä. Nämä ihmiset, jotka ovat vastuuvuorossa, ovat myös velvollisia kertomaan näkemyksistään ja teoistaan sekä olemaan käytettävissä, Päivi Lipponen muotoilee.

Pitkän uran politiikassa tehnyt Paavo Lipponen on Päivi Lipposen mukaan puhunut usein Cincinnatuksesta.

- Paavo Lipponen on tehnyt merkittävän uran suomalaisena huippupoliitikkona. Hänen pääministeriaikanaan Suomi nostettiin sellaisesta talouden mustasta lamasta maaksi, josta otettiin niin Euroopassa kuin koko maailmassa esimerkkiä. Ihmisten ostovoima kasvoi, hyvinvointipalveluita kehitettiin ja investoitiin infrastruktuuriin sekä kulttuuriin. Kyllä näistä työn tuloksista voi olla todella tyytyväinen ja ylpeä, Päivi Lipponen toteaa.

Lipposta ei ilmeisesti nähdä Yleisradion järjestämässä Pääministerin haastattelutunnin 50-vuotisjuhlalähetyksessä tällä viikolla.

- Hän on hyvin aktiivinen, mutta hänellä nyt on mahdollisuus tässä vaiheessa tämän uran jälkeen tehdä näitä vapaita valintoja. Hänellä ei ole mitään virallista velvollisuutta esiintyä missään virallisissa tilaisuuksissa, Päivi Lipponen muistuttaa.

Vielä presidentinvaalikampanjan aikaan Lipponen jakeli auliisti haastatteluja ja oli julkisuudessa. Mediasta vetäytymiseen ei liity esimerkiksi terveydellisiä syitä. Kyse on Päivi Lipposen mukaan vain hieman toisenlaisesta elämänvaiheesta.

- Hänellä on oma yritys, hän tekee muistelmia ja meillä on hyvä elämä. Kannattaa katsoa se Cincinnatuksen tarina. Jotkut poliitikot kykenevät siihen, jotkut tekevät toisenlaisia valintoja.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000000538775.html

[Vredesbyrd]

Muistin virkistykseksi listaa suomalaisen huippuglobalistin mielestä kosher-listalle kuuluvista intellektuelleista:
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000000103592.html

Tuttuja nimiä: Max Jakobson, Teija Tiilikainen, Juhana Vartiainen, Mauno Koivisto, Olli Rehn, Erkki Liikanen, Osmo Soininvaara, Georg Henrik von Wright, Kalevi Sorsa.

Kirjassa niitä on lueteltuja lisää mm. Laura Kolbe ja Ylen toimittaja Kalle Haatanen.

[Micke90]

Lipponen lupasi jo vuonna 2012 olla kommentoimatta asioita Suomen mediassa.

http://www.hs.fi/politiikka/a1305597555295

[Vaniljaihminen]

Vai että Cincinnatus?

Miksei pikemminkin Marcus Crassus?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Marcus_Licinius_Crassus

"Crassuksella oli myös hyvät edellytykset kustantaa kansalle erilaisia huvituksia, mutta hänellä ei ollut sellaista karismaa ja puhetaitoa, joka olisi vedonnut suuriin massoihin."

[törö]

Vertailukohteeksi kannattaisi etsiä joku, joka yritti päästä keisariksi, mutta siitä ei sitten tullutkaan yhtään mitään vaan se vetäytyi omaan koloonsa murjottamaan.

[Arvoton]

Sakuilta ja iigoreilta repäisi viimeisen kunnon tilin ennen varsinaista eläköitymistä. Kunpa Ekikin vetäytyisi ottamaan rennosti, mutta julkinen hapan kiukku pitää miehen tiellä.

[Roope]

Oli julkista ihmettelyä, miksei entinen pitkäaikainen pääministeri Paavo Lipponen esiintynyt Ylen Politiikka-Suomi-dokumenttisarjassa. Lipponen kommentoi, että ei pyydetty (pyydettiin ainakin neljä kertaa puolentoista vuoden aikana), ja vaimo Päivi Lipponen väitti kirkkain silmin Sanna Ukkolan haastattelussa, että on varmaankin tapahtunut jokin sekaannus.

Paavo Lipposen puuttuminen Politiikka-Suomesta ihmetyttää – tuotannon mukaan ex-pää­ministeriä kysyttiin mukaan monta kertaa

ENTISEN pääministeri Paavo Lipposen puuttuminen Ylen Politiikka-Suomi-sarjasta on herättänyt ihmetystä. Vuosina 1995–2003 pääministerinä toimineen Lipposen esiintyminen ainoastaan arkistomateriaaleissa on ihmetyttänyt, koska viime viikolla alkaneeseen sarjaan tehtiin yli sata haastattelua.

Myös Lipponen itse ihmetteli asiaa Ilta-Sanomien haastattelussa sunnuntaiaamuna.

– En muista, että minua olisi kysytty sarjaan, huhtikuussa 80 vuotta täyttänyt Lipponen kertoi Ilta-Sanomille lauantaina.

Ilta-Sanomat: 31.10.2021

Olisi siis selittynyt sujuvasti dementialla tai valehtelulla, mutta eihän se riitä, kun kyseessä on pohjoismainen demari:

Ex-pääministeri Paavo Lipponen kertoo nyt, miksi ei mennyt Politiikka-Suomeen – lataa kovaa kritiikkiä parin jakson jälkeen: "Hyvä, kun en mennyt"

[...]

Nyt Paavo Lipponen haluaa täsmentää lauantaina Ilta-Sanomille antamaansa lausuntoa, jonka mukaan hän ei muista, että häntä olisi pyydetty sarjaan mukaan.

– Olen pahoillani. En osannut yhdistää ohjelmaa siihen kutsuun, jonka sain, kun toimittaja Jari Korkki otti yhteyttä. Hän teki parhaansa, mutta lopulta en lähtenyt ohjelmaan, Paavo Lipponen kertoo.

PAAVO LIPPONEN kertoo nyt, että yksi syy kieltäytymiselle oli ohjelman nauhoitettu muoto. Hän tekee vain suoria lähetyksiä.

– Kun tulet haastatteluun, en tiedä, mihin se tulee ja miten se laitetaan.

– Politiikka-Suomessa pätkitään haastattelut aivan mielivaltaisesti. Siinähän jätetään olennaisia asioita kertomatta, Lipponen sanoo.

ilta-Sanomat 2.11.2021

Marinilla on vielä kirimistä.

[Roope]

CIA:n salainen muistio: Paavo Lipposen siteet Tehtaankadun lähetystöön arvioitiin läheisiksi

PÄÄMINISTERI Sanna Marin (sd) on niittänyt maailmalla huomiota tiukoilla Venäjä-lausunnoillaan, mitä voi pitää epäjatkuvuuskohtana sekä Suomen että suomalaisten demarien ulkopolitiikassa.

Yksi vertailukohta demarien vaiherikkaasta idänpolitiikasta näkyy uutistoimisto STT:n löytämästä Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun muistiosta. Siinä CIA:n virkamies arvioi Paavo Lipposen siteet Tehtaankadun suurlähetystöön läheisiksi.

Muistio on kirjoitettu marraskuussa 1982, jolloin Lipponen toimi Sdp:n kansainvälisten asioiden sihteerinä. Hän nousi demarien puheenjohtajaksi 10 vuotta ja Suomen pääministeriksi 13 vuotta keskustiedustelupalvelussa tehdyn arvion jälkeen.

Muistion kirjoittamisen aikaan Puolassa oli aktivoitunut maan johdosta riippumaton ammattiyhdistysliike, ja Moskovassa oli pelätty Puolan irtoamista Neuvostoliiton vaikutuspiiristä.

NEUVOSTOLIITON painostamana Puolassa oli julistettu sotatila 13. joulukuuta 1981. Mittava määrä ihmisiä oli pidätetty ja useita oli kuollut, kun Puolan hallinto yritti nujertaa Gdanskin telakalla perustetun Solidaarisuus-liikkeen.

Euroopan vasemmisto jakautui siinä, kuinka sen mielestä olisi pitänyt reagoida Neuvostoliiton toimintaan. Lipponen edusti Neuvostoliiton jyrkkää tuomitsemista välttelevää kantaa demarien kansainvälisessä yhteistyöjärjestössä, sosialistisessa internationaalissa.

STT olisi halunnut kuulla Lipposelta viittauksesta, joka CIA:ssa esitettiin hänen siteistään Neuvostoliiton suurlähetystöön. Lipponen kuitenkin kieltäytyi tekstiviestitse vastaamasta muistiota koskeviin kysymyksiin.

"En kommentoi."

[...]

Asiakirjasta tuli julkinen vuonna 2007, mutta Suomen idänsuhteita tutkinut poliittisen historian emeritusprofessori Kimmo Rentola Helsingin yliopistosta ei ole huomannut paperin tulleen aiemmin esiin.

STT löysi muistion käydessään läpi CIA:n asiakirjoja suomalaispoliitikoista.

Muistion kirjoittaja ei arvioinut laajemmin Suomen demarien idänsuhteita, joissa on ollut eri aikoina hyvin erilaisia vaiheita.

Paperin lopuksi kirjoittaja viittasi arvioon, jonka mukaan osa Euroopan demareista olisi noihin aikoihin tarjonnut Moskovalle vaikuttavampaa tukea kuin kommunistit.

"Olemme pitkään väittäneet, että Moskovan vaikuttavimmat liittolaiset Länsi-Euroopassa eivät ole kommunistipuolueet, vaan itseään sosiaalidemokraateiksi kutsuvat, jotka ovat pettäneet sosiaalidemokratian alkuperäiset periaatteet", muistiossa lukee.

RENTOLA tulkitsee etenkin tämän kohdan takia, että muistion kirjoittaja oli todennäköisesti seurannut urallaan pitkään Yhdysvaltojen antikommunistista työtä ja pettynyt eurooppalaisiin demareihin.

–  Sosiaalidemokratia oli ollut amerikkalaisten luotettava liittolainen aiemmin kylmän sodan aikana. Ja sitten liennytyksen aikana tuli tällaisia tendenssejä, että ruvettiin Neuvostoliitonkin kanssa asioimaan, mitä moni CIA:n veteraani varmasti karsasti, hän sanoo.

Rentola pitää muistion kirjoittajan arviota Lipposen siteistä Tehtaankadulle sinällään osuvana, joskin Lipposen ja demarien suhteet läntisiin toimijoihin ovat hänen mukaansa unohtuneet analyysistä.

–  Lipposella oli kyllä tiiviit suhteet venäläisiin. Mutta minua kyllä yllätti se arvio siinä mielessä, että Lipponenhan oli tunnettu siitä, että hänellä oli myös paljon länsisuhteita, Rentola sanoo.

[...]

Emeritusdemari Paavo Lipponen on noussut julkiseen keskusteluun tänä vuonna ennen kaikkea konsulttiyhtiönsä takia. Lipposen Cosmopolis-yhtiön takavuosien suurin työmaa oli Venäjän ja Saksan välinen Nordstream II -kaasuputkihanke, joka paljastui Venäjän keskeiseksi energia-aseeksi Eurooppaa vastaan.

MUTTA oliko Lipposen lukkarinrakkaus putkihankkeeseen seurausta hänen suhteistaan Venäjään vai Saksaan?

Rentola ei luonnollisestikaan tiedä Lipposen päänsisäisiä liikkeitä, mutta arvioi tämän aiemman toiminnan perusteella, että kyse voi olla molemmista.

–  On minusta aika selvää, että ei Lipponen olisi ollut siinä noin voimakkaasti mukana, jos se ei olisi ollut Saksan kannalta tärkeä ja Saksan puoltama hanke. Ei hän olisi pelkällä Venäjällä lähtenyt tuohon.

Ilta-Sanomat 11.12.2022