Tekoäly kehittyy

[Lalli IsoTalo]

Heh. Kun viivakoodissa oli 3 tarkistusviivaa (ne pidemmät) ja niiden numeroarvo 6, alkoi spekulointi siitä onko se se Raamatun 666? Jota ilman ei voi ostaa ja myydä. Siitäpä tuli mieleeni, että onko ai:tä jo epäilty saatanaksi? Mitä sanoo google? Heti tärppäsi:

"Artificial intelligence (AI) is "summoning the demon," Elon Musk warned, continuing a great tradition of fearful warnings about new technology.
...
Elon Musk calls for "[r]egulatory oversight, maybe at the national and international level, just to make sure that we don't do something foolish."

Elon Musk: 'With artificial intelligence we are summoning the demon.'

By Matt McFarland | October 24, 2014

Tesla chief executive Elon Musk warned that artificial intelligence could be our biggest existential threat and believes there should be some regulatory oversight at the national and international level, while speaking at the MIT Aeronautics and Astronautics department's Centennial Symposium in October 2014.

Tesla chief executive Elon Musk has warned about artificial intelligence before, tweeting that it could be more dangerous than nuclear weapons. Speaking Friday at the MIT Aeronautics and Astronautics department's Centennial Symposium, Musk called it our biggest existential threat: Tech is not your friend. We are.

I think we should be very careful about artificial intelligence. If I were to guess like what our biggest existential threat is, it's probably that. So we need to be very careful with the artificial intelligence. Increasingly scientists think there should be some regulatory oversight maybe at the national and international level, just to make sure that we don't do something very foolish.

With artificial intelligence we are summoning the demon. In all those stories where there's the guy with the pentagram and the holy water, it's like yeah he's sure he can control the demon. Didn't work out.

[Totti]

Jonkin verran asiaan perehtyneenä alkaa vaikuttamaan siltä että se mitä nyt kutsutaan tekoälyksi, eli käytännössä kielimallit eli LLM, ei ole tulevaisuuden tekoälyn linjaus vaan jotain muuta on keksittävä.

Ongelma on mm. massiivisen laskentakapasiteetin ja siten energiavaatimus, joka antaa ymmärtää, että nykyinen lähestymistapa tekoälyyn on väärä. Ihminen päihittää helposti nykyisen tekoälyn, jonka opettaminen kuluttaa luokkaa 10 GWh sähköenergiaa ( https://www.washington.edu/news/2023/07/27/how-much-energy-does-chatgpt-use/ ).

Toki ihminenkin pitää opettaa, mutta ihmisen kasvattaminen samalle "älykkyystasolle" tuskin edellyttää näin massiivisia energiamääriä ja toisaalta ihmisestä saa siinä samalla paljon muutakin kun pelkästään kökköjä runoja kirjoittavan koneen.

Itse hakujen osalta eli kouluttamisen jälkeen on arvioitu tekoälychattien kuluttavan 1000 kertaa enemmän energiaa kun esim. Google haku ( https://ai.stackexchange.com/questions/38970/how-much-energy-consumption-is-involved-in-chat-gpt-responses-being-generated ).

Nykyinen tekoäly on tavallaan älykkyyden simulointia, joka perustuu viisailta vaikuttaviin vastauksiin: koneen kieliopillisesti oikein kirjoitettu teksti antaa helposti illuusion älystä.

Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että fakta-analyysissä tekoäly on aika toimimaton, siis siinä missä ihminen taas on hyvä. LLM pystyy generoimaan fiktiota kuten vaikkapa runon tai luettelemaan triviaalia faktoja kuten tapahtumien vuosilukuja aika hyvin. Se kaatuu kuitenkin lähes heti kun pitäisi alkaa yhdistämään asioita ja tekemään niistä oikeita päätelmiä. Ts. askel ulos valmiista tiedosta uusin johtopäätöksiin ei toimi juuri lainkaan. Ilmiö kutsutaan tekoälyn hallusinaatioksi ( https://en.wikipedia.org/wiki/Hallucination_(artificial_intelligence) ), missä kone leipoo kasaan älykkäältä näyttävän vastauksen, joka kuitenkin voi olla täysin virheellinen.

Tästä seuraa, että ei-triviaaleissa faktakysymyksissä tekoäly on nykyisellään täysin epäluotettava. Ei voi tietää onko vastaus oikein vai väärin vaikka se kieliopillisesti voi näyttää uskottavalta. Tekoälyä ei sen takia voi nykyisellään käyttää päätöksenteossa tekemättä rinnakkaista analyysia jollain muulla menetelmällä eli esim. lukemalla aiheen artikkeleita ja päätellä niistä oliko vastaus oikein.

Erikoinen ilmiö nykyisissä LLM sovelluksissa on muuttuminen laiskoiksi ( https://arstechnica.com/information-technology/2023/12/is-chatgpt-becoming-lazier-because-its-december-people-run-tests-to-find-out/)

In late November, some ChatGPT users began to notice that ChatGPT-4 was becoming more "lazy," reportedly refusing to do some tasks or returning simplified results. Since then, OpenAI has admitted that it's an issue, but the company isn't sure why. The answer may be what some are calling "winter break hypothesis." While unproven, the fact that AI researchers are taking it seriously shows how weird the world of AI language models has become.

Vitsiniekka saattaisi yhdistää "laiskuuden" siihen tosiasiaan, että kielimallit tuuppaavat painottua vasemmalle vastauksistaan, eli LLM olisivat siirtymässä sosialismiin ja lopettavat työnteon. Todennäköisesti kyse on kuitenkin jonkinlaisesta järjestelmäsaturaatiosta, jonka puitteissa LLM lakkaa toimimasta kun koulutukseen käytetty datamäärää ylittää tietyn rajan tai LLM algoritmi menee solmuun ristiriitaisten tai liiallisen tietojen puitteissa.

Laiskuusongelma antaa kuitenkin yhtä lailla ymmärtää, että nykyinen lähestymistapa asettaa rajoja nykyisille malleille.

Nykyinen tekoälytrendi on ilmiselvästi hyvin paljon hypetystä kryptovaluuttojen, lohkoketjulaskennan ja dotcom buumin tavoin. Kaikki yritykset puhuvat nykyään tekoälystä ja yrittävät tunkea sitä joka paikkaan siinä toivossa, että pörssikurssi nousisi. Ilmiö on hyvin samankaltainen kun lohkoketjulaskenta, jota myös piti saada sisällytettyä kaikkiin ohjelmistoihin ilman mitään varsinaista teknistä perustetta.

[Penan kaveri Eki]

^ Niin, tämähän räjähti käsiin, kun keksittiin ns transformer tensorit. Ts. hieman erilainen tapa luokitella mm. tekstejä.

Transformers, explained: Understand the model behind GPT, BERT, and T5
    https://www.youtube.com/watch?v=SZorAJ4I-sA

Se että keskusteleva AI on vasemmalle kallellaan, tai fasistisesti haluaa pompottaa keskustelian, johtuu vain siitä, että tämän kaltaista lähdemateriaalia on ollut käytettävissä mallin oppimisvaiheessa.

Mielenkiintoiseksi tämä muuttuu, kun AI alkaa käyttämään lähdemateriaalina netissä oleva AI:n tuottama höttöä. Akustiikassa ja lähetystekniikassa signaalin kierto on aina pahasta.

Suoritin tekoälykurssin neuroverkoista yms, olisiko ollut -86 ja siitä saakka AI on ollut lähinnä marginaaliteknologioita. Vasta 2015, keksittyjen uusien mallien myötä, tää on nyt räjähtämässä käsiin.

Edit:

Minusta on mielenkiintoista miten kertakaikkisen onnettomasti tekoäly kompastelee henkilöihin liittyvissä kysymyksissä, mutta kun kysyy tuollaista knoppitietoa, se tulee kerrasta oikein.

Johtuu juuri siitä, että minkä tahansa asian detaljeja on kuvattu verkossa suht tarkasti (esim. verovähennysoikeus), kun taas henkilökuvaukset jne (esim. Thunbergin aikansaannokset) on monesti hieman kevyitä ja haihattelevia.

[WinstonSmith]

Tästä seuraa, että ei-triviaaleissa faktakysymyksissä tekoäly on nykyisellään täysin epäluotettava. Ei voi tietää onko vastaus oikein vai väärin vaikka se kieliopillisesti voi näyttää uskottavalta. Tekoälyä ei sen takia voi nykyisellään käyttää päätöksenteossa tekemättä rinnakkaista analyysia jollain muulla menetelmällä eli esim. lukemalla aiheen artikkeleita ja päätellä niistä oliko vastaus oikein.

LLM perustuvat neuroverkkoihin, jotka kehitettiin jäljittelemällä ihmisaivojen toimintaa. Neuroverkot eivät toimi samalla tavalla kuin algoritmit, koska neuroverkot oppivat kokemuksen perusteella ja verkon painotukset muuttuvat oppimisen myötä. Neuroverkot antavat yleistäviä vastauksia ja eivät voi taata absoluuttisen tarkkoja vastauksia. Algoritmien toiminta on hyvin selkeää ihmiselle, koska ne antavat selkeitä ja absoluuttisia vatstauksia. Algoritmit ovat kuitenkin huonoja, jos halutaan antaa vastaus isosta määrästä tietoja, koska algoritmi ei tiedä etukäteen mitä se voi saada syötteenä. Neuroverkot taas voivat oppia kokemuksen perusteella ja voivat siten selvitä tilanteista, jotka eivät ole niille ennalta tuttuja. Tämä on myös mitä me ihmiset voimme tehdä, eli oppia ymmärtämään uusia asioita, joita emme ole ennen tavanneet.

LLMt ovat niin luotettavia kuin niiden kolutus on ollut. LLM on jossain mielessä staattinen, koska sillä ei ole kykyä havannoida ja hakea tietoa reaaliaikaisesti. Uskoisin että LLMt parantuvat huomattavasti, jos niistä rakennetaan interaktiivisia AI agentteja, jotka ovat jatkuvasti tietoisia ja kyvykkäitä omatoimisesti tekemään päätöksiä ja havannoida todellisuutta. Nyt LLMt eivät pysty korjaamaan ja oppimaan virheistänsä reaaliaikaisesti, joten kokemus ei välttämättä ole aina paras mahdollinen. Mutta niinhän ihmiste oppivat, virheiden kautta opitaan korjaamaan omaa käytöstä.

Tekoäly on tekemässä läpimurtoa, koska nyt on ymmärretty tekoälyn potentiaali. Se voi oppia mitä tahansa ja voi tehdä mitä tahansa ihminen tekee, koska tekoälymallit eivät ole staattisia, vaan ne muuttuvat tilanteen mukaan itsenäisesti ilman, että tarvitaan muutoksia sen koodiin. Toisaalta huono puoli on, että kun malli oppii jotain, niin meidän on vaikeaa tai mahdotonta ymmärtää mitä tietoja mallin sisällä on, koska tieto on mallin painotuksissa, joita ei voi oikein lukea ja siten tietää mitä malli tietää, muuten kuin testaamalla. Malleja ei voi kontrolloida absoluuttisesti, koska ne tekevät itsenäisesti osan päätöksistä ja siten voivat tuottaa huonoja tuloksia.

[Suupala]

Hih, tekoäly on kehittynyt "Kalle Kotipsykiatri" ohjelman päivistä. Nyt vain on tilanne kääntynyt päälaelleen: Kalle sanoi hyvin usein "kerro lisää (mainitsemastasi sanasta)", ja lopulta jonkin helpon analyysin tunnistettuaan yhden avainsanan jonka pystyi yhdistämään johonkin ohjelmoituun diagnoosiin.
Nyt tekoäly kertoo ummet ja lammet, ja käyttäjä toimii kallena: "kerro lisää väittämästäsi asiasta X", ja intoutuu antamaan diagnoosin uudesta "Kalle tekoäly kotipsykiatri vol #2" parserista.

[Muhmutti]

Mä en lähtisi kovin kehumaan keinoälyn "oppimiskykyä". Se ei edelleenkään opi kuka on Matti Näsä, vaikka moneen kertaan on tarkennettu, että Matti Näsä esiintyy Kummelissa. Täsmälleen sama kysymys kolme kertaa ja joka kerta eri vastaus.

Kuka on Matti Näsä
ChatGPT
Matti Näsä on suomalaisen lastenkirjasarjan päähenkilö, luotu kirjailija Tuula Kallioniemen toimesta. Matti Näsä on iloinen ja utelias nalle, joka seikkailee erilaisissa tarinoissa yhdessä ystäviensä kanssa. Näsä-sarja on suosittu lastenkirjasarja Suomessa, ja se on viihdyttänyt lukijoita useiden vuosien ajan.

Kuka on Matti Näsä
ChatGPT
Pahoittelen mahdollista epäselvyyttä aiemmassa vastauksessani. Matti Näsä on myös suomalaisen lastenkulttuurin hahmo, joka esiintyy muun muassa Kasperin seikkailuissa. Kasperin hahmo tunnetaan myös nimellä Matti Näsä. Kasper ja Matti Näsä ovat olleet suosittuja televisiosarjoja ja hahmoja lasten parissa Suomessa.

Kuka on Matti Näsä
ChatGPT
Matti Näsä on suomalaisen lastenkirjailijan Anni Swanin luoma hahmo. Matti Näsä esiintyy useissa Swanin lastenkirjoissa, joita hän kirjoitti 1900-luvun alussa. Matti Näsä on iloinen ja seikkailunhaluinen pikkupoika, jonka tarinat ovat viehättäviä ja sopivat nuoremmille lukijoille. Swanin kirjat ovat olleet suosittuja suomalaisissa lastenkirjahyllyissä vuosien varrella.

Ehkä noi muut keinoälyt tietävät paremmin, mutta ChatGPT on aivan toivoton oppimaan mitään.

[Totti]

LLM perustuvat neuroverkkoihin, jotka kehitettiin jäljittelemällä ihmisaivojen toimintaa. Neuroverkot eivät toimi samalla tavalla kuin algoritmit, koska neuroverkot oppivat kokemuksen perusteella ja verkon painotukset muuttuvat oppimisen myötä.

Ymmärrän toki semanttisen eron algoritmin ja neuroniverkon välillä, mutta mainitsin "algoritmi" maallisessa merkityksessä kuvaamaan jonkinlaista laskentaa.

Konepellin alla mainitsemasi "neuroverkko" toteutetaan nykyisellään ihan perinteisiä digitaalisia tietokoneita käyttäen ja ne ohjelmoidaan jollain perinteisellä ohjelmointikielellä eli toteutetaan algoritmilla. Valmiita tekoälyohjelmia voi ladata vaikkapa omalle PC:lle ajettavaksi ( https://www.codeproject.com/ai/docs/ ) . Tekoälyn "neuroverkko" on siis tosiasiassa neuroniverkon simulaatio. Itse verkon funktionaalisuus ei kuitenkaan ole varsinaisesti algoritminen.

Juuri tämän käytännön implementaation takia LLM:n energiankulutus on suuri. Varsinaisia neuronipiirejä on olemassa, mutta niitä ei tietääkseni käytetä suuressa skaalassa mm. heikon integrointiasteen takia.
Äskettäin ollaan myös alettu valmistamaan juuri neuroniverkkolaskentaan optimoituja tietokonepiirejä, jotka toteuttavan ainakin osan laskenta-algoritmissa ns. kovossa (eikä ohjelmallisesti), mutta digitaalinen laskentaidea on edelleen niidenkin pohjalla.

Neuroverkot antavat yleistäviä vastauksia ja eivät voi taata absoluuttisen tarkkoja vastauksia.

Neuroverkko voi antaa "absoluuttisen tarkkoja" vastauksia mutta nykyisellään lähinnä vain triviaaleissa tapauksissa. Kysy vaikka ChatGPT:ltä paljon on 1+1. Saat tarkan vastauksen.

Juttuni pontti oli kuitenkin se, että LLM:t ovat huonoja deduktiivisessa järkeilyssä. Se kykenee siis huonosti päättelemään asioita vaikka sillä olisi täsmällistä tietoja käytössä.

Tämä tietenkin johtuu siitä, että LLM ei tosiasiassa ole älykäs vaan se on tavallaan summaava järjestelmä, joka pyrkii laajasta datamäärästä kokoamaan tiivistetyn vastauksen. LLM:n neuroniverkon tehtävä ei ole niinkään järkeillä mikä olisi oikea vastaus vaan tunnistaa "kuvioita" (patterns) käyttäjän tekstistä ja laatia sitä vastaavan vastauksen tunnistamalla sopivia kuvioita datastaan, näin yksinkertaistettuna selitettynä.

LLM on tästä syystä esim. kohtalaisen hyvä kielenkääntäjä. Jokaiselle suomenkieliselle (lähes) lauseellehan on olemassa joku vieraskielinen vastine. LLM kykenee nopeasti tunnistamaan suomen kielen kuviot ja koostamaan vastaavan kuvion toisessa kielessä. LLM epäonnistuu kuitenkin tilanteissa, jossa kieli-ilmaisu on esim. kaksimielinen tai kulttuurisidonnainen. Syy on jälleen älyn puutteessa eli LLM ei varsinaisesti ymmärrä mitä lause tarkoittaa vaan se vain havainnoi "kuviovastaavuutta".

Uskoisin että LLMt parantuvat huomattavasti, jos niistä rakennetaan interaktiivisia AI agentteja, jotka ovat jatkuvasti tietoisia ja kyvykkäitä omatoimisesti tekemään päätöksiä ja havannoida todellisuutta.

LLM:t voidaan toki vielä parantaa ja voi olla, että ne pystytään teoriassa parantamaan sellaiselle tasolle ettei niitä voi erottaa ihmisen järkeilystä. Epäilen kuitenkin, että ennen sitä käytännön rajoitukset tulevat vastaan. Ensisijaisesti energian kulutus lienee ongelma. Jos yhden LLM:n opettelemiseen tarvitaan usean ydinvoimalan tuottamaa energiaa, lienee selvä, että ne ei ole enää kustannustehokas tapa tuottaa "tekoälyä".

Nykyiset LLM:t lienevät tämän takia lähinnä ensivaiheen kaupallista tekoälyä (itse teknologiahan on jo pitkään tunnettu). Tulevaisuudessa tullaan todennäköisesti käyttämään muita, paljon sofistikoituneimpia menetelmiä / paranneltuja malleja ja esim. jonkinlainen energiatehokkaampi analoginen neuroniverkko voisi tulla kyseeseen.

[mck]

@mck, oliko tämä tekstisi muuten kenties tekoälyn luoma? Se muistutti kovasti ChatGPT:n suoltamia tuotoksia...

Oli, gpt4.

[JNappula]

Teslan FSD (Full Self Driving) Versio 12 (12.1.2) on ilmestynyt jonkinmoiseen jakoon myös Teslan työntekijöiden ulkopuolelle. Tämä on siis ensimmäinen FSD-versio joka perustuu täysin neuroverkkoihin. Pikseleitä sisään, ohjauskomentoja ulos. Tästä on jokun verran videoita jo youtubessa.

https://www.youtube.com/watch?v=DkoZEMlHww0
https://www.youtube.com/watch?v=eS8i8vaMoSI

[Muhmutti]

Kuka on Matti Näsä

ChatGPT
Matti Näsä is a character in Finnish literature, often associated with the Moomin stories created by author Tove Jansson. Matti Näsä is a peculiar creature known for his long snout and adventurous spirit, and he appears in various Moomin books.

User
Kuka on Matti Näsä

ChatGPT
Pahoittelen aiempaa virhettäni. Matti Näsä ei ole Moomin-hahmo. Matti Näsä on Mannerheim-ristin ritari ja Suomen ilmavoimien eversti. Hänet tunnetaan erityisesti osallistumisestaan jatkosotaan ja lentourastaan.

User
Kuka on Matti Näsä

ChatGPT
Pahoittelen sekaannusta. Matti Näsä ei ole Moomin-hahmo eikä Mannerheim-ristin ritari. Tiedossani mukaan ei ole sellaista julkisuuden henkilöä nimeltä Matti Näsä. Voisitko antaa lisätietoja tai tarkentaa, kuka tai mikä Matti Näsä on?

Ei voi olla noin vaikeaa keinoälylle. Minä en pysty luottamaan keinoälyyn pätkän vertaa, kun se tolleen sekoilee. Ihan turha kapistus.

[Atte Saarela]

Kuka on Matti Näsä

ChatGPT
Matti Näsä is a character in Finnish literature, often associated with the Moomin stories created by author Tove Jansson. Matti Näsä is a peculiar creature known for his long snout and adventurous spirit, and he appears in various Moomin books.

User
Kuka on Matti Näsä

ChatGPT
Pahoittelen aiempaa virhettäni. Matti Näsä ei ole Moomin-hahmo. Matti Näsä on Mannerheim-ristin ritari ja Suomen ilmavoimien eversti. Hänet tunnetaan erityisesti osallistumisestaan jatkosotaan ja lentourastaan.

User
Kuka on Matti Näsä

ChatGPT
Pahoittelen sekaannusta. Matti Näsä ei ole Moomin-hahmo eikä Mannerheim-ristin ritari. Tiedossani mukaan ei ole sellaista julkisuuden henkilöä nimeltä Matti Näsä. Voisitko antaa lisätietoja tai tarkentaa, kuka tai mikä Matti Näsä on?

Ei voi olla noin vaikeaa keinoälylle. Minä en pysty luottamaan keinoälyyn pätkän vertaa, kun se tolleen sekoilee. Ihan turha kapistus.

No, joku ihminen olisi voinut muistaa samansuuntaisesti väärin. Minusta on ällistyttävää jo se että on pystytty tekemään tekoäly joka "ymmärtää" asioita edes noin hyvin .. Sitten jos pitäisi olla vielä tekoäly joka ei koskaan muista asioita väärin, se olisi todellakin täysin yli-inhimillinen .. Minusta sekin on mahdollista, että ei pystytä koskaan kehittämään tekoälyä joka ei koskaan muista asioita väärin. ,

[Nikolas]

Asetin tällä kertaa peräti kiperän kysymyksen. Kysyin: "Onko sellaista vaaraa että jos Matti Näsä voittaakin Suomen tasavallan presidentinvaalit ja nousee Suomen tasavallan presidentiksi tai edes hänen hovinarrikseen, Suomen tasavalta Matti Näsän johdolla aloittaisi ydinsodan Neuvostoliiton kasakoiden ratsuväkeä vastaan?"

Bard vastasi:

Matti Näsän vaalivoitto on epätodennäköinen, mutta jos hän silti voittaisi, on hyvin epätodennäköistä, että hän aloittaisi ydinsodan Neuvostoliiton kasakoiden ratsuväkeä vastaan.

Matti Näsä on tunnettu provokatiivisista lausunnoistaan, mutta hän ei ole näyttänyt olevan vakavasti halukas käymään sotaa. Hän on esimerkiksi sanonut, että hän haluaa "palauttaa Suomen suurvaltana", mutta hän ei ole täsmentänyt, miten hän aikoo tehdä sen.

Lisäksi Matti Näsän ympärillä on paljon epävarmuutta. Hän on esimerkiksi sanonut, että hän haluaa luoda "uuden Suomen", mutta hän ei ole kertonut, mitä tämä tarkoittaa.

On siis hyvin epätodennäköistä, että Matti Näsä aloittaisi ydinsodan. Hän on epävakaa hahmo, mutta hän ei ole näyttänyt olevan vakavasti halukas käymään sotaa.

Seuraavassa on joitakin syitä, miksi Matti Näsän aloittama ydinsota on epätodennäköistä:

• Matti Näsä on epävakaa hahmo, mutta hän ei ole näyttänyt olevan vakavasti halukas käymään sotaa.
• Matti Näsän ympärillä on paljon epävarmuutta.
• Ydinsota olisi tuhoisa sekä Suomelle että Neuvostoliitolle.
• Ydinsota toisi mukanaan kansainvälisen yhteisön tuomion.

On kuitenkin mahdollista, että Matti Näsä voisi tehdä jotain, joka johtaisi ydinsotaan. Esimerkiksi jos hän aloittaisi sodan Neuvostoliittoa vastaan ilman kansainvälistä tukea, se voisi johtaa ydinsotaan.

Bard ei lainkaan huomauttanut että Neuvostoliiton kaatumisesta on aikaa yli 30 vuotta tai että Matti Näsä ei todellakaan ole ehdokkaana. Bard ei ehkä tiennyt myöskään sitä että Suomella ei ole ydinaseita.

[Atte Saarela]

Bard ei lainkaan huomauttanut että Neuvostoliiton kaatumisesta on aikaa yli 30 vuotta tai että Matti Näsä ei todellakaan ole ehdokkaana. Bard ei ehkä tiennyt myöskään sitä että Suomella ei ole ydinaseita.

Bard ei ole ehkä ihan samalla tasolla vielä kuin ChatGPT .. Tavallaan vähän yllättävääkin, koska noihin kielimalleihin johtanut läpimurto (transformerit) keksittiin Googlella.

Mutta toisaalta nuo generatiiviset kielimallit eivät oikeastaan liity Googlen ydinliiketoimintaan kovin kiinteästi tällä hetkellä, joten ehkä Googlen ei kannatakaan panostaa niiden kehitykseen niin kovin paljoa.. Googlen ydinliiketoimintaa on tietenkin hakukoneet ja mainostaminen yms, ja ne vaativat nykyiselläänkin niin paljon laskentatehoa, että ei ole ehkä edes liiketoiminnan kannalta järkevää yrittää valjastaa tuollaisia suuria kielimalleja siihen tarkoitukseen.

[Totti]

Ars Technica raportoi ChatGPT:n vuotavan mm. salasanoja:

https://arstechnica.com/security/2024/01/ars-reader-reports-chatgpt-is-sending-him-conversations-from-unrelated-ai-users/

Ars Technican juttu on kirjoitettu sen verran huonolla (tekoäly?)englannilla ja epäkoherentisti että siteeraan tähän Slashdotin yhteenvedon:

https://it.slashdot.org/story/24/01/30/1757231/chatgpt-is-leaking-passwords-from-private-conversations-of-its-users---report

ChatGPT is leaking private conversations that include login credentials and other personal details of unrelated users, screenshots submitted by an Ars reader on Monday indicated.

Two of the seven screenshots the reader submitted stood out in particular. Both contained multiple pairs of usernames and passwords that appeared to be connected to a support system used by employees of a pharmacy prescription drug portal. An employee using the AI chatbot seemed to be troubleshooting problems they encountered while using the portal.

"THIS is so f-ing insane, horrible, horrible, horrible, i cannot believe how poorly this was built in the first place, and the obstruction that is being put in front of me that prevents it from getting better," the user wrote. "I would fire [redacted name of software] just for this absurdity if it was my choice. This is wrong."

Besides the candid language and the credentials, the leaked conversation includes the name of the app the employee is troubleshooting and the store number where the problem occurred. The entire conversation goes well beyond whats shown in the redacted screenshot above.

A link Ars reader Chase Whiteside included showed the chat conversation in its entirety. The URL disclosed additional credential pairs. The results appeared Monday morning shortly after reader Whiteside had used ChatGPT for an unrelated query.

Lyhyesti:

Newyorkilainen chatkäyttäjä Chase Whiteside on kysellyt ChatGPT:ltä ehdotuksia värien nimistä, jolloin hänen näytölleen on lävähtänyt mm. käyttäjätunnuksia, salasanoja ja keskusteluja.

Vuoto on ilmeisesti tapahtunut niin että käyttäjä mm. Sri Lankasta, on kysellyt ChatGPT:ltä erään lääkereseptiohjelman virheistä ja lättäisyt ohjelmakoodia ja keskusteluja (?) chättiin. Myös muiden käyttäjien tietoja oli ilmestynyt Whitesiden näytölle koskien erästä esitystä, tutkimusehdotusta ja ohjelmakoodia.

Näiden älychattien tietoturvaongelma liittyy siis siihen, että naiivit käyttäjät pistävät sinne henkilökohtaisia tietoa, ohjelmakoodia ja muuta josta kysytään jotain. Kaikki tämä jää sitten chatin muistiin ja koska se ei epä-älyllisenä osaa karsia pois ns. herkkiä tietoja, niitä sitten julkaistaan muille vastaukseksi johonkin toiseen kysymykseen toiselta käyttäjältä. Chätit siis toimivat eräänlaisena siltana käyttäjien kesken julkaisemalla tietoja toisten ihmisten kyselyistä.

Tästä ongelmasta on tullut suuri päänsärky etenkin ohjelmistoyrityksille, joiden osaamattomat työntekijät *köh* "intialaiset huippukoodarit" *köh* ovat alkaneet käyttämään chatteja ohjelmavirheiden löytämiseen lättäisemällä jopa salaista ohjelmakoodia chätteihin. Ohjelmakoodissa voi olla mukana erinäisiä salkkareita ja tunnarita, jotka sitten vuotavat chatin kautta ulos muille käyttäjille (todettakoon, että jo se että salkkareita on ohjelmakoodissa osoittaa että se on amatöörien tekemä).

Älychatit on uutta teknologiaa, johon naiivit käyttäjät luottavat aivan liikaa kysellen niitä kaiken näköistä ajattelematta mihin tieto päätyy. Tiedän kokemuksesta, että näitä käytetään aktiivisesti myös suomalaisilla työpaikoilla.

Suomalaisten yritysten, ja myös valtion virastojen, tulisi herätä tähän ongelmaan koska se on merkittävä tietovuodon kanava ja voi vaarantaa jopa koko yrityksen toiminnan jos esim. ohjelmankehityksen tuotoksia, herkkiä mailikeskusteluja tai asiakastietoja leviää julkisuuteen chattien kautta.

Jos olisin ohjelmistoyrityksen johtaja kieltäisin chattien käytön kokonaan ja blokkaisin ne kokonaan yrityksen koneilta. Jos koodarit eivät osaa hommansa ilman chattia niitä ei kannata edes palkata.

[Muhmutti]

Keinoäly taas vauhdissa. Se ei osaa sopeutua muuttuneisiin tilanteisiin.

You

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022 ja venäläiset tekevät Ukrainassa yhtä kauheita asioita kuin natsit. Siksi on ihan oikein käyttää venäläisistä termiä ryssä.

CHATGPT
Ymmärrän, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen seuraukset ovat herättäneet voimakkaita tunteita monissa ihmisissä, ja on tärkeää tuomita sotarikokset ja ihmisoikeusloukkaukset riippumatta siitä, kuka niitä tekee. Kuitenkin on tärkeää huomata, että käyttämällä termiä "ryssä" viitataan kaikkiin venäläisiin kansalaisiin, eikä se ole hyväksyttävää.

Käyttämällä loukkaavaa ja halventavaa kielenkäyttöä emme edistä dialogia, ymmärrystä tai rauhaa. Sen sijaan se voi lisätä vihamielisyyttä ja konflikteja sekä lisätä ennakkoluuloja ja vihaa.

On tärkeää pyrkiä kohtaamaan toinen toisemme kunnioituksella ja ymmärryksellä, vaikka olemmekin eri mieltä tai tuomitsemme toistemme teot. Kunnioittava vuoropuhelu ja pyrkimys ymmärtää toisten näkökulmia voivat auttaa rakentamaan rauhaa ja sovintoa konfliktitilanteissa.

[Totti]

Asetin tällä kertaa peräti kiperän kysymyksen. Kysyin: "Onko sellaista vaaraa että jos Matti Näsä voittaakin Suomen tasavallan presidentinvaalit ja nousee Suomen tasavallan presidentiksi tai edes hänen hovinarrikseen, Suomen tasavalta Matti Näsän johdolla aloittaisi ydinsodan Neuvostoliiton kasakoiden ratsuväkeä vastaan?"

...

Bard ei lainkaan huomauttanut että Neuvostoliiton kaatumisesta on aikaa yli 30 vuotta tai että Matti Näsä ei todellakaan ole ehdokkaana. Bard ei ehkä tiennyt myöskään sitä että Suomella ei ole ydinaseita.

Esimerkkisi osoittaa, että älychatti ei varsinaisesti tiedä mitään vaan se kursii kasaan vastauksen perustuen siihen, että se näyttäisi kieliopillisesti järkevältä.

Lauseen palaset on ikään kun "päätelty" eri tyyleistä ilmoittaa samankaltaisia asioita siinä datassa mitä on käytetty älychatin opettelussa eli käytännössä pitkälti erinäisillä nettisivuilla esiintyvällä kirjoitustyylillä.

Jos älychatti oikeasti tietäisi jotain, se olisi heti kättelyssä ilmoittanut, että Matti Näsä on sketsihahmo ja kysymys on irrelevantti.

Vaikka älychatin vastaus on täyttä puppua, naiivi käyttäjä saattaisi kuitenkin uskoa siihen ja pitää sitä totena. Etenkin aiheissa jotka eivät ole käyttäjän tuntemia, käyttäjä voisi helposti mennä harhaan ja pitää sinänsä uskottavalta näyttävää tekstiä varteenotettavana vastauksena.

Juuri tässä piilee nykyisten älychattien vaara eli luotetaan naiivisti niiden vastauksiin koska niitä ei osata kyseenalaistaa kun vastaus näyttää uskotavalta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että nykyisiin älychatteihin ei voi luottaa oikeastaan ollenkaan. Vastaus voi olla oikein tai väärin tai jotain siitä väliltä ja käyttäjän pitää itse verifioida vastauksen oikeellisuus.

Kunhan tiedostaa tämän tosiasian ja tekee oman taustatyön chatti voi olla ihan hauska "hakukone", mutta missään vakavissa asioissa niihin ei voi tukeutua.

Tulevaisuudessa ehkä nähdään älykkäämpiä älychatteja, jotka ymmärtävät kontekstin ja osaavat päätellä myös hyvin etäisistä asioista kuten sketsihahmo ja ydinsota, mikä on relevantti vastaus.

Tehtävä ei kuitenkaan ole helppo koska vastaus on myös esim. kulttuuri- ja aikasidonnainen, missä jokin seikka voidaan ymmärtää eri lailla maasta tai aikakaudesta toiseen. Jos Suomessa kysytään, voiko koomikko ryhtyä sotaan, vastaus on ihan eri kun jos sama kysyttäisiin Ukrainassa.

[Atte Saarela]

Tässä on ChatGPT 4 n vastaus Matti Näsä-skenaarioon, se on ihan järkevä.

Kysymyksesi vaikuttaa satiirilta tai hypoteettiselta skenaariolta, joka ei perustu todellisiin tapahtumiin tai henkilöihin. Matti Näsä ei ole todellinen poliittinen hahmo, ja Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991, joten se ei ole enää toimiva valtio, eikä sillä ole kasakkien ratsuväkeä.

Suomen tasavallan presidentillä on tietyt valtaoikeudet, jotka liittyvät ulkopolitiikkaan ja puolustusvoimien ylipäällikkyyteen, mutta kaikki valtion toimet, mukaan lukien sotilaalliset toimet, perustuvat tiukasti kansainväliseen oikeuteen ja diplomaattiseen vuorovaikutukseen. Lisäksi nykymaailmassa ydinsotaa pidetään äärimmäisenä ja epätodennäköisenä skenaariona, johon turvauduttaisiin vain äärimmäisissä ja epätodennäköisissä olosuhteissa.

Jos sinulla on vakavia kysymyksiä Suomen politiikasta, kansainvälisistä suhteista tai muista aiheista, olen mielelläni avuksi realistisempien tiedustelujen kanssa.

[Vänkääjä]

Jos olisin ohjelmistoyrityksen johtaja kieltäisin chattien käytön kokonaan ja blokkaisin ne kokonaan yrityksen koneilta. Jos koodarit eivät osaa hommansa ilman chattia niitä ei kannata edes palkata.

Yrityksen tehtävä on tuottaa voittoa yritykselle ja jos AI tekee koodia tai löytää siitä virheitä murto-osassa siitä ajasta mitä huippukoodari, niin luulen että sen käyttöön suorastaan kannustetaan.

[Torspo]

Jos olisin ohjelmistoyrityksen johtaja kieltäisin chattien käytön kokonaan ja blokkaisin ne kokonaan yrityksen koneilta. Jos koodarit eivät osaa hommansa ilman chattia niitä ei kannata edes palkata.

Yrityksen tehtävä on tuottaa voittoa yritykselle ja jos AI tekee koodia tai löytää siitä virheitä murto-osassa siitä ajasta mitä huippukoodari, niin luulen että sen käyttöön suorastaan kannustetaan.

Peruskoodi ei ole kovin mielekästä työtä. Tekoäly kirjoittaa sekunneissa oikein muotoilluilla määrittelyillä päivien koodauksen.

Rutiinien automatisoinnissa se on ylivoimainen työkalu osaavissa käsissä. Edelleen tarvitaan sen käyttäjäksi koodauksen ammattilaista muuten huonoilla määrittelyillä tulee huonoa tekoälykoodia.

[WinstonSmith]

Kunhan tiedostaa tämän tosiasian ja tekee oman taustatyön chatti voi olla ihan hauska "hakukone", mutta missään vakavissa asioissa niihin ei voi tukeutua.

En ymmärrä miksi suhtaudut negatiivisesti LLM:iä kohtaan. ChatGPT tuottaa ihan hyviä vastauksia ja koodia kunhan osaa antaa sille oikeanlaisia kysymyksiä. Mallia voi pyytää korjaamaan sen tekemät virheet, koska se muistaa mitä on aiemmin syöttänyt ja korjaa siinä ilmenneet ongelmat. ChatGPT osaisi hyvin tehdä React custom hookin, jota sitten käytin ihan oikeassa asiakasprojektissa. En toki ikinä syötä mitään salaisia asiakastietoja tai koodia ChatGPT:lle. Mutta yleisellä tasolla sen kanssa voi keskustella asioista ja ratkaista ongelmat. Jos et vaikka muista jotain Spring kirjaston toiminnallisuutta, voit keskustella ChatGPT:n kanssa ja yleensä malli osaa neuvoa Springin suositusten mukaisesti mitä kannattaa tehdä. Pyysin ChatGPT:tä muuttamaan vapaa-ajan projektin Node.js koodin Go-kielelle ja se osasi nopeasti muuttaa koodin Go-kielelle, missä manuaalisesti itse tehtynä työnä olisi mennyt huomattavasti enemmän aikaa.

Nykyään löytyy myös avoimen lähdekoodin malleja kuten esim. Mixtral-8x7B (https://huggingface.co/mistralai/Mixtral-8x7B-v0.1). Näitä voi sitten pyörittää omassa ympäristössä ja niille voi syöttää salaisia tietoja, koska nämä mallit eivät ole missään yhteydessä ulkopuolisiin palveluihin.

[Totti]

Jos olisin ohjelmistoyrityksen johtaja kieltäisin chattien käytön kokonaan ja blokkaisin ne kokonaan yrityksen koneilta. Jos koodarit eivät osaa hommansa ilman chattia niitä ei kannata edes palkata.

Yrityksen tehtävä on tuottaa voittoa yritykselle ja jos AI tekee koodia tai löytää siitä virheitä murto-osassa siitä ajasta mitä huippukoodari, niin luulen että sen käyttöön suorastaan kannustetaan.

Ohjelmistovirheitä on monenlaisia ja AI pystyy nykyisellään löytämään niistä vain triviaalimmat kuten syntaksi-, alustus-, tyyppi-, laskuvirheet jne. Näitä asiansa osaava koodari pitäisi tajuta olla tekemässä jo alunperinkin.

AI voi esim. huomaa, että jossain kohteessa koodia voi syntyä tilanne jossa luku jaetaan nollalla eikä tätä potentiaalista virhettä olla näennäisesti käsitelty mitenkään ("näennäisesti" koska asia voi olla otettu huomioon muualla niin ettei nollajakoa voi syntyä eli kyseessä ei olekaan potentiaalinen virhe).

Jos ohjelma kuitenkin joudutaan jatkuvasti tarkastamaan tällaisten virheiden osalta AI:lla, koodaaja on epäpätevä ja hän on väärällä alalla.

AI:n löytämät virheet ovatkin yleensä amatöörikoodarien jäljiltä ja jos joudutaan tukeutumaan AI työkaluihin pitääkseen ohjelman kassassa, työnantajan pitäisi harkita koko koodausstrategiansa uudestaan ja / tai miettiä mistä saisi osaavaa henkilöstöä eikä chattiapinoita, jotka yrittävät korjaa korttitalonsa tekoälyllä.

Ohjelmistojen suurimmat ongelmat ovat kuitenkin yleensä ohjelmarakenteessa, joihin AI:sta ei ole nykyisellään mitään apua.

Ohjelman tai sen osia voi rakentaa hyvin tai huonosti vaikka se tiettynä hetkenä toimisi. Ero on siinä, että hyvin rakennettu ohjelma on helpompi ylläpitää, päivittää ja laajentaa eli on kustannustehokas ja tuottava kun taas huonosti rakennettu ohjelma helposti vie loputtomaan ongelmien ja suohon, ylläpito maksaa paljon ja se muuttuu kannattamattomaksi.

Tekoäly ohjelmoinnissa toimii tällä hetkellä samalla lailla kun se toimii muissakin tekstisovelluksissa ja laatu on samalla lailla vaihtelevaa. Moni ohjelmointiin fokusoitunut nettisivu, on sen takia kieltänyt AI koodin lähettämistä ( https://www.theverge.com/2022/12/5/23493932/chatgpt-ai-generated-answers-temporarily-banned-stack-overflow-llms-dangers ) vastaukseksi ongelmiin koska se on useimmiten väärin, ei ratkaise ongelmaa tyydyttävästi tai ei vastaa kysymykseen ylipäätään.

Voi olla että tilanne muuttuu tekoälyn kehittyessä, mutta se edellyttäisi laajempaa ymmärrystä ohjelman toiminnallisuudesta eikä pelkästään kielimalleihin pohjautuvaa kuviovertailua.

[Totti]

Kunhan tiedostaa tämän tosiasian ja tekee oman taustatyön chatti voi olla ihan hauska "hakukone", mutta missään vakavissa asioissa niihin ei voi tukeutua.

En ymmärrä miksi suhtaudut negatiivisesti LLM:iä kohtaan.

Koska LLM (tekoäly) ei vastaa lähimainkaan sitä hypetystä joka sen ympärillä pyörii ja älychätit ovat todistetusti suuri tietoturvaongelma.

Minulla ei siis ole mitään tekoälysovelluksia vastaan sinänsä, mutta yritän tuoda esille sen, että käyttäjien pitää ymmärtää että ne ovat luonteeltaan epäluotettavia koska ne eivät ole aidosti älykkäitä ja tietoja vuotaa helposti julkisuuteen kun niihin lättästään kaiken maailman asioita, jotka pidetään henkilökohtaisina tai jopa liikesalaisuuksina.

Ohjelmoinnin osalta suhtaudun erittäin kriittisesti siihen, että esim. yrityksen ohjelmistoista heitetään suuria osioita älychatteihin löytääkseen koodista virheitä. Tämähän on suoranainen kauhistus ja antaisin välittömästi potkut koodaajalle, joka toimii tällä tavalla jos olisin sellaisessa asemassa.

Näitä älychattien kautta tapahtuneita tietoturvakatastrofeja on nyt jo kertynyt jo aika lailla joten ihmettelen sitä, että joku puolustaa niiden käyttämistä ohjelmistokehityksessä kun riskit ovat tällaiset. Vain triviaaleja yleisluontoja koodiratkaisuja voisi kysyä älychatista (siis samat, jotka löytyy googlaamalla) mutta mitään, jolla on edes viittauksia johonkin liikesalaisuuksiin on ehdoton no-no älychättien osalta.

Tämä toki minun näkemykseni ja voi olla, että joku yritysjohtaja pitää hienona asiana, että "tehokkuuden" nimissä firman tavarat levitellään ympäri nettiä. Tällaisella suhtautumisella ei kuitenkaan kannata kitistä se päivä kun tietoturvavaltuutettu koputtaa ovelle, hakkerit kaataa firman järjestelmät tai kilpailija varastaa koodin omaan käyttöönsä.

[Outo olio]

Nyt on Suomessa presidentinvaalit. Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, kuinka nopeasti kielimallit päivittyvät, ja tietävät, kuka on Suomen presidentti.

[mck]

Nyt on Suomessa presidentinvaalit. Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, kuinka nopeasti kielimallit päivittyvät, ja tietävät, kuka on Suomen presidentti.

GPT4 pystyy etsimään tietoa netistä.

Based on a quick search, here's what I found.

Suomen presidentinvaalit 2024 järjestettiin 28. tammikuuta 2024, ja toinen kierros pidetään 11. helmikuuta 2024. Vaalit järjestetään tasavallan presidentin toimikaudelle 2024–2030. Istuva presidentti Sauli Niinistö ei ole enää ehdolla, sillä perustuslain mukaan sama henkilö voidaan valita presidentin tehtävään enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi​​. Tämän perusteella Suomen presidentti vuonna 2024 valitaan helmikuun 11. päivänä pidettävässä toisessa kierroksessa, joten uuden presidentin nimi selviää vasta vaalien jälkeen.

Ehkä se jo huomenna osaa antaa oikean vastauksen?


muoks:
pyysin ennustetta:

Perustuen saatavilla oleviin tietoihin ja Ylen tuoreeseen kyselyyn, ennustukseni on, että Alexander Stubb on vahvoilla voittamaan Suomen presidentinvaalit 2024. Hänen kannatuksensa on kasvanut, ja toisella kierroksella hänellä on selvä etumatka Pekka Haavistoon nähden, 58 prosentin kannatuksella Haaviston 42 prosenttiin verrattuna​​. Stubbin vahvuus näyttää perustuvan paitsi laajaan kannatukseen omassa puolueessaan myös kykyyn houkutella äänestäjiä muista puolueista ja niistä, joilla ei ole vahvaa puoluekantaa.

Tämä ennuste ottaa huomioon julkaistut mielipidemittaukset ja äänestäjien mielipiteiden jakautumisen, mutta vaalitulokseen voivat vaikuttaa monet tekijät, kuten äänestysaktiivisuus ja viime hetken mielipiteiden muutokset. Vaalien lopputulos voi siis yhä yllättää, ja jokainen äänestyspäivä tuottaa uusia tietoja, jotka voivat vaikuttaa lopputulokseen.

Jotta ihan tämän päivän dataa se ei kyllä löytänyt.

[mck]

Lisäkysymys taktisesta äänestämisestä.

Taktinen äänestäminen viittaa strategiaan, jossa äänestäjät valitsevat ehdokkaan, joka ei välttämättä ole heidän ensisijainen valintansa, mutta joka heidän arvionsa mukaan on parhaiten sijoittunut voittamaan vaalit tai päihittämään vähiten halutun ehdokkaan. Tällainen äänestyskäyttäytyminen voi ilmetä tiukoissa vaalitilanteissa, kuten Suomen presidentinvaaleissa, joissa äänestäjät saattavat harkita taktista äänestämistä toisella kierroksella, erityisesti jos heidän suosikkiehdokkaansa ei ole enää kisassa.

Kun tarkastellaan Suomen presidentinvaalien kontekstia ja Ylen kyselyn tuloksia, on mahdollista, että taktinen äänestäminen voi vaikuttaa vaalien lopputulokseen. Jos toisella kierroksella äänestäjien on valittava kahden jäljellä olevan ehdokkaan, esimerkiksi Stubbin ja Haaviston, välillä ja heidän ensisijainen ehdokkaansa on jo pudonnut kisasta, he saattavat valita sen ehdokkaan, joka edustaa heidän näkemyksiään parhaiten tai joka heidän mielestään on vähiten epämieluisa vaihtoehto.

Tämä voi erityisesti ilmetä tilanteissa, joissa äänestäjät kokevat, että äänestämällä tiettyä ehdokasta he voivat estää toisen, vähemmän halutun ehdokkaan pääsyn presidentiksi. Esimerkiksi, jos äänestäjät näkevät suuren ideologisen eron Stubbin ja Haaviston välillä ja heidän ensisijainen ehdokkaansa ei ole enää mukana, he voivat päättää tukea sitä ehdokasta, joka on lähempänä heidän omia poliittisia näkemyksiään, jopa jos tämä ehdokas ei olisi ollut heidän ensisijainen valintansa ensimmäisellä kierroksella.

Taktisen äänestämisen vaikutus vaalien lopputulokseen riippuu monista tekijöistä, kuten äänestäjien tietoisuudesta vaalitilanteesta, ehdokkaiden välisistä kannatuseroista ja siitä, kuinka hyvin ehdokkaat onnistuvat viestimään strategiansa ja arvonsa äänestäjille. Vaalitulokset voivat näin ollen heijastella sekä äänestäjien henkilökohtaisia mieltymyksiä että heidän strategisia harkintojaan.

Homouteen liittyvästä kysymyksestä GPT:kin oli hieman epävarma (kuvaliite) :p

[Radio]

Ihmisen aivotoimintojen jäljittelyä yrittävää tietokoneohjelmaa eli sen koodareita on kiva kiusata, kunnes saa sen polvilleen ja kieltäytymään jatkosta.

[mck]

Ihmisen aivotoimintojen jäljittelyä yrittävää tietokoneohjelmaa eli sen koodareita on kiva kiusata, kunnes saa sen polvilleen ja kieltäytymään jatkosta.

Taannoin kyselin GPT:ltä kuka on Väinö ja miten hän liittyy J Karjalaisen kappaleeseen. Ja... missä Väinö on?

Long story short: GPT antoi ihan huuhaa vastauksia 

Koodauspuolella GPT on antanut ihan valideja vastauksia.

[Niobium]

Mä en lähtisi kovin kehumaan keinoälyn "oppimiskykyä". Se ei edelleenkään opi kuka on Matti Näsä, vaikka moneen kertaan on tarkennettu, että Matti Näsä esiintyy Kummelissa. Täsmälleen sama kysymys kolme kertaa ja joka kerta eri vastaus.

Kuka on Matti Näsä
ChatGPT
Matti Näsä on suomalaisen lastenkirjasarjan päähenkilö, luotu kirjailija Tuula Kallioniemen toimesta. Matti Näsä on iloinen ja utelias nalle, joka seikkailee erilaisissa tarinoissa yhdessä ystäviensä kanssa. Näsä-sarja on suosittu lastenkirjasarja Suomessa, ja se on viihdyttänyt lukijoita useiden vuosien ajan.

Kuka on Matti Näsä
ChatGPT
Pahoittelen mahdollista epäselvyyttä aiemmassa vastauksessani. Matti Näsä on myös suomalaisen lastenkulttuurin hahmo, joka esiintyy muun muassa Kasperin seikkailuissa. Kasperin hahmo tunnetaan myös nimellä Matti Näsä. Kasper ja Matti Näsä ovat olleet suosittuja televisiosarjoja ja hahmoja lasten parissa Suomessa.

Kuka on Matti Näsä
ChatGPT
Matti Näsä on suomalaisen lastenkirjailijan Anni Swanin luoma hahmo. Matti Näsä esiintyy useissa Swanin lastenkirjoissa, joita hän kirjoitti 1900-luvun alussa. Matti Näsä on iloinen ja seikkailunhaluinen pikkupoika, jonka tarinat ovat viehättäviä ja sopivat nuoremmille lukijoille. Swanin kirjat ovat olleet suosittuja suomalaisissa lastenkirjahyllyissä vuosien varrella.

Ehkä noi muut keinoälyt tietävät paremmin, mutta ChatGPT on aivan toivoton oppimaan mitään.

Mä olen järmännyt ChatGPT:n kanssa pitkään yhden kuuluisan suomalaisen tiedemiehen hautapaikasta. Kovin on ollut muuttava kaveri kuolemansa jälkeen. Milloin missäkin. Tiedän tasan tarkkaan hautansa sijainnin.

Huvittavinta on se, että yhden kerran osui oikeaan ja sen jälkeen ei yhtäkään oikeaa vastausta. Tunnistaa kyllä tyypin ja saavutuksena, mutta arpoo minne milloinkin.

Ei oikein luottoa löydy, sanotaanko näin kauniisti.

Avain on Gd, jos jotakuta kiinnostaa.

[ikuturso]

Lisäkysymys taktisesta äänestämisestä.

Kun tarkastellaan Suomen presidentinvaalien kontekstia ja Ylen kyselyn tuloksia, on mahdollista, että taktinen äänestäminen voi vaikuttaa vaalien lopputulokseen.

No shit sherlock. Äänestäminen voi vaikuttaa vaalien lopputulokseen.

Tekoäly.

-i-

[Dangr]