Metsästäjä-keräilijät ja ruokavalio

[PolleaPoeka]

https://hommaforum.org/index.php/topic,107418.0.html

Koulujen kasvisruoka keskustelun yhteydessä nousi esiin Metsästäjä-Keräilijät ja heidän ruokavalionsa.
Tässä langassa keskustellaan siis muinaisista ruokavalioista, sekä nykyisten Metsästäjä-Keräilijä heimojen ruokavalioista.
Jos jollain foorumilaisella aihe kiinnostaa, niin saa heittää omia mielipiteitä ja linkkejä kiinnostaviin tutkimuksiin ja kirjoituksiin!

Linkkejä:
Wikipedia Suomi https://fi.wikipedia.org/wiki/Mets%C3%A4st%C3%A4j%C3%A4-ker%C3%A4ilij%C3%A4t
Wikipedia Englanti https://en.wikipedia.org/wiki/Hunter-gatherer
Mielenkiintoinen artikkeli Smithsonianilta https://www.smithsonianmag.com/science-nature/our-ancestors-ate-a-paleo-diet-with-carbs-180980901/
HS artikkeli, jossa Hadza heimo pääosassa (miten monikertaisesti liikkuva heimo pärjää samalla energiankulutuksella kuin länsimainen toimistorotta?) https://www.hs.fi/tiede/art-2000008334829.html


Haluaisin tehdä suppean listan erilaisista heimoista, seuraavilla tiedoilla (saa lisätä muitakin tietoja):

1. Asuinpaikka
2. Ruuan hankinta
3. Ruokavalio
4. Kalorit
5. Liikkuminen
6. Terveys

Ensimmäisen lista (varmaankin vajaa) nykyisistä Metsästäjä-Keräilijä heimoista:

Agtat
Akat
Andamaanilaiset
Jarawat
Sentinelit
Hadzat
Jakuutit
Pygmit
Semangit
Ainut
Aboriginaalit
Inuiitit
Suurandamaanit

[Siener]

Sopiiko, että huitaisen tämän heti vähän tutumpaan ympäristöön?

Ja tekijöinä siis me suomalaiset/esi-isämme.

Miehet karhunkaadossa, hirvenmetsästyksessä, hylkeenpyynnissä, kalastamassa jne.

Naiset asumuksen lähiympäristössä, eli marjoja, villivihanneksia, luonnonyrttejä keräämässä.

[Nuivinator]

Tuossa joitakin vuosia sitten omassakin tuttavapiirissä jonkin verran harrastettiin ns. paleodieettiä. En ihan tarkkaan tiedä mitä siihen kuului, mutta ymmärtääkseni välittelivät ainakiin viljoja tms mutta söivät kaikenmaailman siemeniä yms ja joivat vettä.

Itse voisin kuvitella, että silloinkuin Suomessa ei vielä maataloutta harrastetu, niin ruokahan on ollut silloin lähiruokaa sekä metsistä että vesialueilta.

Ja keväisin on nähty nälkää.

Eli se ruoka ei ole ollut lentokoneilla tuotuja chiansimeniä ja avokadoja. Pikemminkin hylkeitä, hirviä, marjoja, poroja, sieniä etc.

Suomalaisesta ja irlantilaisesta geeniperimästä löytyy poikkeama muuhun maailmaan verrattuna: useimmat meistä sietävät laktoosia myös aikuisena. Asiaan liittynee melko vahvasti se, että kummassaskin maassa on historian hämärissä ollut ns. pula-aikoja, joilloin lehmänmaito on tarjonnut merkittävän osan ravinnosta. Jäljelle ovat jääneet ne poikkeavat yksilöt jotka ovat sietäneet laktoosia aikuisenakin ja siksi poikkeama on valtavirtaistunut (näin oletan).

[Golimar]

X

- kerää tammenterhot syksyllä ensimmäisien yöpakkasien jälkeen

- kuori tammenterhot

- keitä terhoja niin kauan, että vesi on kirkasta (n.2 tuntia). Vaihda vesi välillä. Näin saadaan parkkihappo pois ja terhoista syöntikelpoisia.

toinen tapa

- liota terhoja vedessä 2-7 päivää. Maistele välillä onko kitkeryys pois. Vaihda vesi kolmesti päivässä.

kuivatus - säilytys

Kuivata sisukset uunissa tai kuivurissa. Voit myös pakastaa keitetyt terhot.

X

https://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/503911/Kuivatut%20tammenterhot/

Bread From Acorns (1933)
https://www.youtube.com/watch?v=x4-F5N63Cdo

Eating ACORNS 🌰: How to Forage, Store, & Cook Acorns
https://www.youtube.com/watch?v=qLo3UWh-BN4

X

Vaahteranlehtiä ja -silmuja smoothien ainekseksi
Luonnontuotealan ammattilainen, Satu Flyktman kertoo, että vaahtera on luokiteltu nykytiedon valossa myrkyttömäksi kasviksi, joten sen eri osien syöminen pieninä määrinä tai kohtuudella osana monipuolista ruokavaliota on vaaratonta.

Itse lehdet ovat parhaimmillaan silmuina ja aivan nuorina lehtinä. Ne sisältävät kalsiumia, magnesiumia, kaliumia ja runsaasti lehtivihreää. Flyktman sanoo, että nuoria lehtiä ja silmuja voisi käyttää esimerkiksi terveellisessä vihersmoothiessa tai pieninä määrinä salaatin seassa esimerkiksi sesonginmukaisten villiyrttien kanssa.

– Ihmisten tulisi syödä paljon enemmän ylipäänsä kaikkea vihreää. Suuri osa ruokavalioon kuuluvista vihreistä aineksista, kuten salaatit, ovat monesti hyvin jalostetussa muodossa.

Hyödynnä myös siemeniä ja kukkia
Flyktman kehuu erityisesti vaahteran kukkia, jotka ovat makeita. Hän suosittelee vaahteran kukintoja esimerkiksi salaatin koristeluun tai vaikkapa raakasuklaaseen.

– Kaikkein mielenkiintoisinta, mutta poimimisen ja käsittelyn kannalta haastavinta syötävää vaahterassa ovat kuitenkin sen siemenet. Ne ovat ravitsemuksellisestikin vaahteran parasta antia, sillä niissä on hiilihydraattien lisäksi proteiinia ja rasvahappoja.

Hernettä muistuttavista siemenistä poistetaan niiden siivet ja uloin kuori. Niitä voi keittää noin 15 minuutin ajan ja maustaa haluamallaan tavalla, käyttää salaateissa, paahtaa mausteiden kera, kuivata tai jauhaa jauhoksi.

Kanadassa perinteinen vaahterasiirappi valmistetaan siellä kasvavasta sokerivaahterasta, mutta myös Suomessa kasvavan metsävaahterasta voi kerätä mahlaa, josta siirappi valmistetaan.

https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/usko-tai-ala-nain-voit-tehda-pihasi-vaahterasta-ruokaa/4398248

[Nuivinator]

Minulla on muuten jossain pdf, jossa on Suomen Armeijalle tarkoitetut ohjeet siitä mitä luonnosta voi ottaa syötäväksi ja miten niitä pitää valmistaa, jotta olisivat syömäkelpoisia.

Muistaakseni sen esipuheessa on mainittu, että se ohje on vain sota-ajaksi tarkoitettu, koska siinä opetetaan syömään myös rauhoitettuja lajeja.

OCR + Latex niin saisi varmaan parempilaatuisen PDF:n siitä.

[insinörtti]

Minulla on muuten jossain pdf, jossa on Suomen Armeijalle tarkoitetut ohjeet siitä mitä luonnosta voi ottaa syötäväksi ja miten niitä pitää valmistaa, jotta olisivat syömäkelpoisia.

Muistaakseni sen esipuheessa on mainittu, että se ohje on vain sota-ajaksi tarkoitettu, koska siinä opetetaan syömään myös rauhoitettuja lajeja.

OCR + Latex niin saisi varmaan parempilaatuisen PDF:n siitä.

Tuo on armeijan luonnonmuonaopas, joka on vapaasti ladattavissa.

Aika hyvä kirja on "Stefan Källman & Harry Sepp: Selviydy luonnon ehdoilla", joka aika paljon sivuaa myös ravinnonhankintaa.

Marttaliitolla on simppelihkö "Kanankaalista karpaloon - luonnonruokaa keväästä syksyyn".

Parempi on "Sinikka Piippo - villivihannekset".

Ja tietysti kaikki metsästys- ja eräjormailuoppaat, joissa aihetta käsitellään.

[P]

Minulla on muuten jossain pdf, jossa on Suomen Armeijalle tarkoitetut ohjeet siitä mitä luonnosta voi ottaa syötäväksi ja miten niitä pitää valmistaa, jotta olisivat syömäkelpoisia.

Muistaakseni sen esipuheessa on mainittu, että se ohje on vain sota-ajaksi tarkoitettu, koska siinä opetetaan syömään myös rauhoitettuja lajeja.

OCR + Latex niin saisi varmaan parempilaatuisen PDF:n siitä.

Meillä oli intissä aikoinaan "luonnonmuona päivät/ viikko", jolloin kokattiin ulkona luonnonmuonaa. Siis näin muinaisessa  SissiK:ssa. Jo silloin oli muistaakseni erillinen luonnonmuona opas ja taisi siitä olla osio "Sissi-Käppyrässäkin", siis Sissi/Tiedustelija aselajioppaassa, joka silloin oli "vain luottamukselliseen käyttöön"-leimattu, mutta nykyisin vapautettu. Sen voinee löytää luultavasti Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta yms.?

Ja joo, koska ohjeet olivat sodanajan käyttöön, niissä syödään kaikkea, mitä vaan voi syödä. Eli jättää ne nykyisin rauhoitetut pois. Ja koska kompaniallinen ukkoja ei reaalimaailmassa käytännön syistä  riistaa harjoituksessa metsästä niin riistälintujen sijaan valmistettiin kanoja...