2022-05-07 Wolt-kuski halutaan karkottaa Suomesta, tulot "epäilyttävän suuret"

[Niobium]

Tärkeä pointti jäsen Roopelta:

"Ja taas kerran jätettiin mainitsematta, että noihin vaadittuihin tuloihin lasketaan mukaan esimerkiksi lapsilisät, lapsen hoitotuki, opintolisä ja asumistuki."

Kuinka pitkään perheenyhdistämisen tapahduttua olisi tulojen ylitettävä tuo vaadittu 2600 e/kk? Eli jaksaisiko perheenisä silti painaa Wolt-kuskina 12 h/vrk hamaan tulevaisuuteen?

Ja yrittäjyyteen liittyy niin hitokseen systeemejä, joita en ymmärrä, joten jätän sen aiheen muiden ruodittavaksi.

Jos Suomessa olisi edes jonkin verran poliittisesti riippumatonta tutkivaa journalismia, niin tässä olisi kaiveltavaa.

Onko uskottavaa, että Yle, joka rahoitetaan verovaroin, sekoittaa iloisesti käsitteet ansiotulo sekä liikevaihto?

Mutta kun on tullut varsin selväksi, niin journalismi on pelkkä vitsi. Hakataan näppistä sen verran, että saadaan merkkimäärä täyteen ja sitten pullakahville.

Vahva veikkaus, että tätä läjää ei osata purkaa, vaan annetaan pakolaisneuvonnalle vapaa sana puhua asiat heidän mielestään suotuisiksi.

Edelleen, niin kauan, kuin jokin puolueeton osapuoli ei pura näitä tarinoita selkeiksi palikoiksi, niin en usko.

[F1nka]

Eikö Euroopan yhteisön alueelta tosiaankaan löydy tarpeeksi innovatiivisia kemisti-Wolt-kuskeja Suomen työvoimareserviin? Miksi automaattisesti tähytään EU:n ulkopuolelle?

[Niobium]

Eikö Euroopan yhteisön alueelta tosiaankaan löydy tarpeeksi innovatiivisia kemisti-Wolt-kuskeja Suomen työvoimareserviin? Miksi automaattisesti tähytään EU:n ulkopuolelle?

Koska tämä elintaso on ihan muuta. Sekä siksi, että tänne saadaan halpaa ja nöyrää työvoimaa.

[Roope]

Eilisessä eduskunnan kotouttamista käsitelleessä täysistuntokeskustelussa kokoomuksen kansanedustaja Marko Kilpi nosti tohkeissaan esiin Musahin 5 632 euron "tulot" ja niistä johtuvan karkotuksen kuvaavaksi esimerkiksi Suomen maahanmuuttopolitiikan epäkohdista. Kaksi kertaa.

15.54 Marko Kilpi kok
...
Tässähän on tuolta puhujapöntöstä asti todettu, että työ on parasta kotouttamista ja koulutus ja opiskelu on tärkeätä. Minulla olisi tässä semmoinen esimerkkitapaus: On maahanmuuttaja, joka on Itä-Suomen yliopistosta valmistunut kemian maisteriksi. Sitten hän on toiminut ruokalähettinä eräässä yrityksessä, ja hänen tulonsa ovat sitten olleet aika kovia, koska hän on ollut varsin ahkera tekemään töitä, ja oli tuommoinen 5 632 euroa tarkalleen ottaen kuukaudessa ja keskimäärin. Nyt on todettu, että tämä on epäuskottavaa, että voi olla kukaan näin ahkera, ja kuitenkin tiedetään, että tässä samaisessa firmassa työssä olevat ihmiset ovat jopa 9 000 euron tuloihin yltäneet. Minua vain ihmetyttää se, että kun nyt pidetään kouluttautumista ja työtä sillä tavalla ensisijaisen tärkeänä tässä asiassa, niin minkä takia sitten kuitenkin tapahtuu tällä tavalla ja ahkeruudesta rangaistaan. Minä saan todella paljon viestiä asianajajilta, jotka hoitavat näitä samanlaisia tapauksia. Näitä esimerkkejä riittää.

16.35 Marko Kilpi kok:
...
Meidän on totaalisesti tunnistettava ja tunnustettava se tosiseikka, että Suomihan vanhenee ja työssäkäyvä kansanosa pienenee ja kestävyysvaje sen kuin vaan syvenee, ja meidän on sitä työvoimaa saatava ulkomailta, ja tämä voi olla aivan hyvin jopa meidän kohtalonkysymyskin. Mutta tähän liittyy kyllä muutamia perustavanlaatuisia ongelmia: Ensinnäkin se, että miten voi kotoutua, jos prosessit eivät toimi eikä sitä työtä voi tehdä tai se on tehty liian vaikeaksi ja kohtuuttomaksi?
...
Mutta entäs sitten, kun kaikki nämä onnistuvat ja työtä tehdään, liiankin paljon? Moni tuntee vastikään uutisoidun tapauksen, jossa maahanmuuttaja oli ollut liiankin ahkera. Hän oli toiminut ruokalähettinä ja tienannut yli 5 000 euroa, ja maahanmuuttajalla on perhe kotimaassaan, kolme pientä lasta ja vaimo, ja tällä perhekoolla pitäisi nuo tulot olla vähintään 2 900 kuussa. Että yli meni vähän liikaakin, ja siitä nyt saa sitten kärsiä, koska häntä ollaan karkottamassa, koska tulot ovat epäuskottavia. No hän on opiskellut siinä samalla Itä-Suomen yliopistossa kemian maisteriksi, elikkä nämä puheet siitä, että työn  tekeminen on parasta kotouttamista ja opiskelu on tärkeätä, ei oikein toimi tässä kohtaa. Hänellähän unelma oli se, että tulee hankkineeksi sen verran paljon rahaa ja riittävästi, että saisi sen koko perheen tuotua Suomeen, mutta nyt hän joutuu sitten täältä lähtemään. Voisi kysyä, että mitenkähän nyt omasta mielestä tämä homma nyt meni.

Olen tästä asiasta saanut paljon yhteydenottoja asianajajilta, jotka hoitavat vastaavanlaisia tapauksia ympäri Suomen.

Myös Suomen Pakolaisapu ratsastaa valeuutisella:

[tweet]1524703001486704641[/tweet]

Perheenyhdistämisen toimeentuloedellytyksen euromäärä tulisi mielestämme puolittaa työn perusteella Suomeen tulleiden kohdalla. Lisäksi kohtuuton toimeentuloedellytys tulisi poistaa kansainvälistä suojelua saaneilta kokonaan.

Nelihenkisessä perheessä perheenkokoajan tuloista tulee jäädä käteen 2 600 euroa kuukaudessa. Puolet suomalaisista tienaa vähemmän. Näin ollen esimerkiksi lähihoitajaksi Suomeen töihin muuttaneen peruspalkka ei ole riittävä puolison ja kahden lapsen perheenyhdistämiseen.

Perhe-elämä on ihmisoikeus, johon kaikilla tulisi olla mahdollisuus. Elämän rakentaminen yhdessä oman perheen kanssa vaikuttaa positiivisesti mm. kotoutumiseen ja mielenterveyteen. On yhteiskunnan ja erossa elävien perheiden etu, että perheenyhdistämistä helpotetaan.

Suomeen muuttaminen perheen kanssa ei ole ihmisoikeus. Ei tänne ole pakko tulla.

Nelihenkisen maahanmuuttajaperheen saamia etuuksia ja palveluja ei kateta likimainkaan esimerkkinä mainitun lähihoitajan palkasta maksetuilla veroilla. Jos tulorajat eivät täyty (ja usein vaikka täyttyisivätkin), on selvää, että suomalaiset veronmaksajat maksavat perheenyhdistämisen kustannukset.

Aivan erityisen naurettava on Pakolaisavun perustelematon vaatimus tulorajojen puolittamisesta, kun jo nyt iso osa tuloista voi kertyä tuloiksi laskettavista etuuksista kuten lapsilisistä ja asumistuesta.

[F1nka]

Milloin Wolt-kuskeista on tullut Suomen paljon tarvitsevia osaajia, joista pitää kiinni hinnalla millä hyvänsä?

[Niobium]

Hienoa huomata, että kansanedustajissa on ihmisiä, jotka eivät ymmärrä eroa termien nettotulo ja liikevaihto välillä. Ja puolueena kokoomus! Onnea vaan.

Jopa minä, täysi tunari taloudessa, ymmärrän sen eron.

Edelleen odotan selkokielistä selvitystä, miten Wolt-kuski voi päästä näille tuloille.

[Roope]

Työperäistä maahanmuuttoa, jota ilman Suomi ei pysty rahoittamaan hyvinvointiyhteiskuntaa. Ruokalähetti, vaimo ja kolme lasta.

Kyllä taas huomaa, kuinka suomalaiset toimitukset ovat Twitter-aktivistien taskussa. Kaikki asiasta uutisoineet tiedotusvälineet toistavat uskollisesti aktivistien valenarratiivia jo otsikoissa, joiden perusteella useimmat muodostavat käsityksensä.

Yle: "En voinut uskoa päätöstä" – Wolt-kuski Muhammed Musah halutaan karkottaa Suomesta 5 000 euron tulojen vuoksi

MTV: Mohammed Musah tienaa Wolt-kuskina 5 600 euroa kuussa – se on liikaa, ja nyt hänet karkotetaan Suomesta

Savon Sanomat: Wolt-kuski tienasi 5 600 euroa kuukaudessa – nyt hänet on päätetty karkottaa maasta vedoten muun muassa liian suuriin tuloihin

Otsikot kuulostavat järjettömiltä. Miksi ihmeessä Musah karkotetaan sillä perusteella, että hän tienaa liikaa? Tapaukseen yhtään perehtymällä selviää heti, että siitä ei olekaan kyse.

Kuten ketjussa on jo käyty läpi, ei ollut mitään 5 600 euron tuloja vaan sen suuruinen liikevaihto. Uutisjutuissa ei edes kerrota, mitkä väitetyt tulot oikeasti olivat, vaan puhutaan tahallisen harhauttavasti liikevaihdosta tuloina ja Maahanmuuttoviraston penseydestä näihin liian suuriin tuloihin.

Tapaus on sinänsä klassinen perheenyhdistämisen huijausviritys. Tulorajojen tilapäiseksi ylittämiseksi on tehty esimerkiksi kahta tai kolmea halpatyötä 12-16 tuntia vuorokaudessa, mikä on tietysti pitkän päälle kestämätöntä. Nykyään Woltin kanssa huijaaminen on vielä helpompaa, kun töitä voi tehdä kimpassa yhden nimiin.

Yle esittää edelleen liikevaihdon tuloina ja Musahin vääryyden uhrina. Kohta perhekin on täällä.

"Liikaa tienannut" ghanalainen ruokalähetti taisteli karkotuspäätöksensä nurin oikeudessa – raskas vuosi vaati veronsa jopa terveydellisesti

Suuret tulot ruokalähettinä ansainnut Muhammed Musah sai pitkän taistelun jälkeen oleskeluluvan Suomeen – mutta vain itselleen. Nyt hän jännittää perheensä puolesta.

Joensuulainen Muhammed Musah on helpottunut mies.

39-vuotias kemian maisteri sai helmikuussa oleskeluluvan Suomeen. Lupaa edelsi pitkä oikeustaistelu, jonka aikana Musahin aiemmin saama karkotuspäätös kumottiin.

Musah aiottiin karkottaa, koska hänen korkeita tulojaan ei uskottu. Ruokalähettinä työskennellyt Musah ansaitsi Wolt-kuljetuksilla yli 5000 euroa kuukaudessa, mikä onnistui miehen omien sanojen mukaan 12-tuntisilla työpäivillä.

Itä-Suomen hallinto-oikeus katsoi, että viranomaisten epäilyt esimerkiksi pimeän työvoiman käytöstä olivat vailla pohjaa.

[...]

Musahin oleskelulupa on voimassa neljä vuotta. Mies pelkää, että hänen taistelunsa viranomaisia vastaan ei kuitenkaan ole ohi.

Musahin perhe – jonka vuoksi mies hurjiin työmäärinsä ryhtyi – sai oleskeluluvan vain yhdeksi vuodeksi.

– Toivon, ettei sama ruljanssi ole kohta taas edessä, Musah huokaa.

[...]

Ghanasta kotoisin olevan Muhammed Musahin tarina nousi vuosi sitten koko Suomen huulille.

Korkeakoulutetun ja ahkeran maahanmuuttajan karkotuspäätös keräsi paljon ihmettelyä. Aiheesta uutisoineiden medioiden kommenttiosiot täyttyivät näkemyksistä, joiden mukaan Maahanmuuttovirasto oli tekemässä virhettä.

Oleskelulupa-asioihin erikoistunut asianajaja Ville Punto uskoo, että tapauksen saama julkisuus vaikutti siihen, että tilanne kääntyi Musahin eduksi.

[...]

Musah kertoo kuluneen vuoden olleen hänelle henkisesti raskas.

Karkotuspäätöksen vuoksi mies ei ole voinut käydä Ghanassa tapaamassa perhettään. Stressi ja epävarmuus aiheuttivat kolmen lapsen isälle myös terveydellisiä vaivoja.

– Ihosairauteni alkoi oireilla, ja jouduin käymään sen vuoksi useasti lääkärissä. Mutta töitä piti tehdä, jotta täytän tulorajat ja saan perheeni tänne, Musah kertoo.

Musah työskentelee yhä ruokalähettinä. Hän on kuitenkin vaihtanut päätoimisen Wolt-yrittäjyyden osa-aikaisiin palkkatöihin joensuulaisessa ravintolassa. Tämä on pudottanut miehen tuloja.

– Tilanne on järjetön. Tienaisin enemmän Wolt-lähettinä, mutta viranomaiset kokevat tämän ratkaisun jotenkin luotettavammaksi, hän huokaa.

Musahin vaimo ja kolme tytärtä saivat omat oleskelulupansa tällä viikolla. He muuttavat Ghanasta Joensuuhun toukokuussa. Perhe on viimeksi ollut fyysisesti yhdessä vajaat kaksi vuotta sitten.

– Pahin pelkoni on, että perhe joutuu lähtemään jo vuoden päästä, koska en täyttäisikään enää tulorajoja, Muhammed Musah sanoo.

Yle 15.4.2023

Hullua, jos Itä-Suomen hallinto-oikeus on tosiaan uskonut, että Musah (tai todellisuudessa luultavasti Wolt-kollektiivi) aikoo jatkaa 12-tuntisia työpäiviä sen jälkeen, kun perhe on saanut oleskeluluvat. Ja toimittaja, että perhe lähtisi täältä enää ikinä takaisin.

[Roope]

Kuten ketjussa on jo käyty läpi, ei ollut mitään 5 600 euron tuloja vaan sen suuruinen liikevaihto. Uutisjutuissa ei edes kerrota, mitkä väitetyt tulot oikeasti olivat, vaan puhutaan tahallisen harhauttavasti liikevaihdosta tuloina ja Maahanmuuttoviraston penseydestä näihin liian suuriin tuloihin.

Tapaus on sinänsä klassinen perheenyhdistämisen huijausviritys. Tulorajojen tilapäiseksi ylittämiseksi on tehty esimerkiksi kahta tai kolmea halpatyötä 12-16 tuntia vuorokaudessa, mikä on tietysti pitkän päälle kestämätöntä. Nykyään Woltin kanssa huijaaminen on vielä helpompaa, kun töitä voi tehdä kimpassa yhden nimiin.

Taitaa olla ensimmäinen kerta, kun valtamedia käsittelee asiaa:

Pimeitä kuljetuksia

Syyskuussa 2021 ulkomaa­lainen mies ajoi sähkö­skootterilla päin punaisia valoja Helsingin keskustassa.

Miehen selässä oli ruoankuljetusyhtiö Woltin laukku, jossa oli lämmin ruoka-annos.

Poliisi pysäytti kuljettajan ja pyysi tältä henkilöllisyystietoja. Karkuun pinkaissut mies rimpuili vastaan, kun poliisi sai hänet kiinni.

Kävi ilmi, että miehellä ei ollut oleskelulupaa Suomeen eikä lupaa tehdä työtä täällä. Hän kielsi poliisille työskentelevänsä Wolt-lähettinä. Mies kertoi vain vahtineensa ystävänsä laukkua ja halunneensa sattumalta samaan aikaan kokeilla tämän sähköskootteria.

Helsingin käräjäoikeus ei pitänyt miehen kertomusta uskottavana ja tuomitsi miehen ulkomaalaisrikkomuksesta. Mies valitti päätöksestä hovioikeuteen. Hänet oli jo tuolloin käännytetty Suomesta rikosprosessin vuoksi ja määrätty maahantulokieltoon.

Hovioikeuden mukaan näyttö ei riittänyt, ja syyte hylättiin.

[...]

Suomessa ruokalähetykset ovat ainakin osittainen elanto tuhansille läheteille. Valtaosa heistä on maahanmuuttajamiehiä, joiden on usein vaikea löytää muita töitä tai ainakaan tienata riittävästi ilman lähettityötä.

Helsingin Sanomat tutki ruokalähettibisnekseen juurtuneita pimeitä työmarkkinoita.

Kävi ilmi, että Wolt ja Foodora toimivat usein hämärässä, ilman näkymää siihen, kuka ruokaa todellisuudessa kuljettaa ja missä oloissa. Pahimmillaan lähetit voivat joutua rikollisen hyväksikäytön uhriksi.

[...]

Etenkin Wolt-lähettien epäselvät olot kiinnittivät HS:n tietojen mukaan poliisin huomion jo vuosia sitten.

Vuonna 2019 partiot alkoivat törmätä pääkaupunkiseudulla kuskeihin, jotka olivat maassa ilman oleskelulupaa tai työlupaa. He olivat pääasiassa nigerialaisia siirtolaisia, jotka olivat tulleet Suomeen Etelä-Euroopan kautta.

Usein taustat selvisivät, kun poliisi tarkasti lähettien papereita liikennevalvonnan yhteydessä. Lähetit olivat esimerkiksi jättäneet autonsa tielle laittomasti, kun he noutivat tai veivät ruokaa.

Tapauksia alkoi kasaantua. Pelkästään yhden vuoden aikana jäi kiinni kymmeniä Wolt-kuskeja, joilta puuttui oleskelulupa, työlupa tai molemmat. Se oli todennäköisesti vain jäävuoren huippu.

Poliisi arvioi, että moni lähetti käytti jonkun toisen tiliä pimeästi, eli heitä käytettiin laittomana työvoimana.

[...]

Lokakuussa 2020 poliisipartio pysäytti Wolt-lähetystä kuljettaneen miehen Helsingissä. Mies oli kotoisin Nigeriasta. Poliisit tarkastivat miehen henkilöpaperit sekä oikeuden olla maassa. Kävi ilmi, että miehen passi oli vanhentunut. Selvisi muutakin: mies ajoi ruokakuljetuksia toisen henkilön nimissä.

Mies kertoi poliisille, että nigerialainen maanmies oli tarjonnut omaa Wolt-tiliään hänen käyttöönsä. Ensin tulot menisivät tilin haltijalle, joka ottaisi palkkioista 30 prosenttia. Loput varsinainen lähetti saisi tilin haltijalta käteisellä.

Mies kertoi poliisille yrittäneensä löytää laillisia töitä, mutta ei ollut saanut paperiasioitaan kuntoon. Nigerialainen maanmies oli antanut ymmärtää, että ainoa tapa ansaita rahaa olisi toimia Wolt-lähettinä hänen tunnuksillaan.

Partio tutki pysäyttämänsä nigerialaismiehen Wolt-sovellusta tarkemmin. Selvisi, että se oli rekisteröity vielä jollekin kolmannelle henkilölle.

[...]

Ruoka­lähettien Facebook-ryhmissä käydään kauppaa Woltin ja Foodoran lähettitileistä. Osa tarjoaa omaa tiliään vuokralle, osa haluaa vuokrata itselleen tilin. Ehdoista neuvotellaan välillä avoimesti muiden katseiden alla.

Yhdessä viestissä lähetiksi haluava tarjoaa vuokranantajalle jopa puolta tuotoista. Useampi vuokranantaja vaatii kolmeakymmentä prosenttia.

Se tarkoittaa, että jos lähetti saa perille toimittamastaan ruokalähetyksestä kuusi euroa, siitä kaksi euroa menee henkilölle, jolta lähetti on tilin vuokrannut.

Ryhmissä on tuhansia jäseniä, ja tilit siirtyvät käyttäjältä toiselle nopeasti.

Wolt ja Foodora sallivat tilien vuokraamisen. Woltin mukaan lähetit ovat yrittäjiä, joilla on lain mukaan oikeus käyttää sijaista. Yritykset eivät puutu siihen, kuinka paljon alivuokralainen tilistään – käytännössä lähettityössä tienaamastaan palkkiosta – maksaa.

[...]

Mahmoud jakaa pimeät lähetit kolmeen ryhmään.

Ensin ovat oleskelulupaa vailla olevat, muuten työnteko-oikeutta vailla olevat sekä alaikäiset.

Toiseen ryhmään kuuluvat toimeentulotuella elävät, jotka eivät halua vaarantaa tukiaan. Kolmanteen ryhmään Mahmoud laskee monta työtä tekevät, ne, jotka eivät halua, että veroprosentti nousee lisätienestien takia. Tällainen henkilö voi esimerkiksi ajaa bussia päivisin ja kuljettaa pimeästi ruokaa iltaisin.

Mahmoud kertoo olleensa itsekin paperittomana Suomessa ja tietävänsä, miten turhauttavaa on, kun ei ole kielitaitoa, rahaa tai laillista työtä. Pimeät työt houkuttavat.

[...]

Pakistanilainen Hassan tuli Suomeen Dubaista vuoden 2020 syksyllä ystävänsä houkuttelemana, työn perässä. Hänellä oli lehtien jakoon sekä lähetin työhön oikeuttava oleskelulupa.

Hassan oli maksanut Suomeen pääsystä ystävälleen eli värvääjälle ison kynnysrahan, yli 10 000 euroa. Värvääjä oli luvannut, että Suomesta löytyisi lehdenjakajan työtä. Nopeasti kävi ilmi, että työ oli vaikeaa eikä sillä myöskään tienaisi riittävästi.

"Sanoin ystävälleni, että tämä työ on hyvin hankalaa. Alue oli vaikea, liikuin yksin yöllä ja olin juuri tullut maahan", Hassan sanoo HS:lle.

Värvääjä ehdotti Hassanille toista vaihtoehtoa: ruokalähetin työtä. Hassan ajoi värvääjän Foodora-tilillä sekä itse avaamallaan Wolt-tilillä, johon yhdistetty pankkitili kuului värvääjälle.

Auton Hassan joutui ostamaan itse. Kaikki tulot menivät ensin värvääjälle, joka otti välistä "vakuutusmaksun, puhelinlaskun ja bensakulut". Kun Hassan vähensi tuloistaan vielä vuokran, ruoan ja kynnysrahasta syntyneen velan lyhennyksen, hänelle jäi käteen 500–1 000 euroa kuussa. Hän työskenteli säännönmukaisesti seitsemänpäiväisiä viikkoja, 10–12 tuntia päivässä.

Hassan sanoo, että viimeiseltä kuulta hän ei saanut lainkaan palkkaa.

"Ystäväni oli hyvin älykäs. Hän lepäsi kotonaan, minä työskentelin. Wolt ja Foodora lähettivät rahat hänelle."

Poliisi epäilee värvääjää törkeästä kiskonnasta.

Lisäksi poliisi epäilee, että Hassanin värvännyt mies on värvännyt lähettityöhön yhteensä kymmenkunta pakistanilaista ja afrikkalaista, sekä Suomesta että ulkomailta. Hassanilla ja parilla muulla oli työlupa, muut olivat luvatta töissä.

[...]

Alihankintayritykset saattavat käyttää sitä hyväkseen ja huijata kuskeja antamalla väärää tietoa siitä, paljonko kuljetuksista maksetaan ja miten pitkää päivää lähettien täytyy tehdä.

Osa Rikosuhripäivystyksen asiakkaista kuljettaa ruokaa omasta tahdostaan ja oikeuksistaan tietoisina. Lähettityö on tärkeä lisätulo, joka voi mahdollistaa esimerkiksi perheen saamisen Suomeen.

"Perhesidelupien tulorajat ovat todella korkeita", Marttila sanoo. "Ulkomaalainen, joka on päivätöissä vaikka ravintolassa, ei yleensä tienaa sillä tarpeeksi."

[...]

"Erityisen heikoilla ovat olleet Afrikan maista tulevat lähetit. Tutkinnoissa on noussut esiin muitakin kansalaisuuksia, kuten pakistanilaisia ja puolalaisia. Kantasuomalaisia ei ole tullut näissä tapauksissa vastaan."

Hyväksikäyttäjät ovat usein uhrien maanmiehiä.

[...]

Ruokakuskeihin liittyvät lieveilmiöt näkyvät myös verottajalla.

"Joillain ruokakuskeilla on ollut enemmän tuloja kuin he voisivat mitenkään ehtiä ajamaan", kertoo Verohallinnon harmaan talouden torjunnasta vastaava apulaisjohtaja Tarja Valsi.

Tällainen tilanne viittaa Valsin mukaan siihen, että tilillä ei aja sen oikea haltija, vaan jotkut muut tekevät työtä tämän puolesta.

Helsingin Sanomat 23.4.2023

Näitä ei yritetäkään saada kuriin. Tutkija Pekka Myrskylä julisti vähän aikaa sitten Ylellä maahanmuuton välttämättömyyttä ja mainitsi esimerkkinä juuri Wolt-kuskit, joita ilman Suomi olisi pahassa pulassa.

[Titus]

Melkoinen EUn ulkopuolisten matujen haalinta kampanja mediassa. Tässäkin vihjaillaan siihen suuntaan, että paperittomien pitäisi noin vaan saada ne paperit. Ja tietenkin dissataan persuja kun yritetään ehdottaa jotain muuta kuin kaikki keharilandioista kaikki tänne ja heti.

Muita uutisia "pakko saada halpoja matuja tänne koska kriisi ja hätä jne"-aiheesta, kaikki tämän ammun uutisvirrasta poimittuna:

Asiantuntijat tyrmäävät perussuomalaisten idean – "Väen palkkaaminen ensisijaisesti EU:sta ei realistista"
https://demokraatti.fi/asiantuntijat-tyrmaavat-perussuomalaisten-idean-vaen-palkkaaminen-ensisijaisesti-eusta-ei-realistista/

KL: Näin väestön ikääntyminen muuttaa Suomea
Työikäisen väestön povataan nykytahdilla laskevan yli 300 000 henkilöllä lähivuosikymmeninä.
https://www.verkkouutiset.fi/a/kl-nain-vaeston-ikaantyminen-muuttaa-suomea/

Ratkaisu Suomen työvoimapulaan ei tule Euroopasta – TEMin maahanmuuttojohtaja: Väen palkkaaminen ensisijaisesti EU:sta ei realistista
https://www.savonsanomat.fi/uutissuomalainen/5881419

Orpo haluaa 100 000 uutta työllistä – näin temppu tehdään
Työperäisellä maahanmuutolla tärkeä rooli työllisyyden kasvussa
https://yle.fi/a/74-20028254

Euroopan moraali hukkuu Välimereen
Euroopan unioni on ajanut itsensä Välimerellä uskottavuuskriisiin. Sitä paikkaisi yhteinen linja maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta.
https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000009535731.html

MTV:n Uutisextra: Suomen Yrittäjien Mikael Pentikäinen toivoo porvarihallitusta, työperäistä maahanmuuttoa ja työllisyyspolitiikan täysmylläystä
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mtv-n-uutisextra-suomen-yrittajien-mikael-pentikainen-toivoo-porvarihallitusta-tyoperaista-maahanmuuttoa-ja-tyollisyyspolitiikan-taysmyllaysta/8681518

jne jne jne

[ikuturso]

Kävi ilmi, että Wolt ja Foodora toimivat usein hämärässä, ilman näkymää siihen, kuka ruokaa todellisuudessa kuljettaa ja missä oloissa. Pahimmillaan lähetit voivat joutua rikollisen hyväksikäytön uhriksi.

[...]

Wolt ja Foodora sallivat tilien vuokraamisen. Woltin mukaan lähetit ovat yrittäjiä, joilla on lain mukaan oikeus käyttää sijaista. Yritykset eivät puutu siihen, kuinka paljon alivuokralainen tilistään – käytännössä lähettityössä tienaamastaan palkkiosta – maksaa.

Tämä.

Wolt ja Foodora palkkaavat "yrittäjiä" tietäen, että nämä värväävät laittomia mamuja, kiertävät veroja, maksavat käteisellä.

Poikani myi kerran torilla ehkä 13-vuotiaana itse tekemiään smoothieita. Yksi "toripoliisi" tuli välittömästi vinkumaan hygieniapassin perään.

Kun tilaatte lämmintä ruokaa Woltilta tai Foodoralta, niin kysäiskääpä, että onhan lämpimän ruoan kuljettajilla hygieniapassi ja että ymmärtäväthän nämä kylmä/lämminketjun merkityksen?

Ei kun laiska kansa syö, kun ei jaksa snagarille ja neekeriorja tuo kotiovelle.
Ketään ei kiinnosta.

Paitsi, että oletan ettei yksikään hommalainen käytä woltia tai foodoraa?

-i-

[Outo olio]

"Ystäväni oli hyvin älykäs. Hän lepäsi kotonaan, minä työskentelin. Wolt ja Foodora lähettivät rahat hänelle."

Pakistanilainen käsitys a) ystävyydestä b) älykkyydestä. Ai anteeksi, syyllistyinkö nyt kiihottamiseen kansanryhmää vastaan? Jos, niin kyllähän Helsingin Sanomatkin.

[Totti]

Taitaa olla ensimmäinen kerta, kun valtamedia käsittelee asiaa:

Pimeitä kuljetuksia
Kävi ilmi, että Wolt ja Foodora toimivat usein hämärässä, ilman näkymää siihen, kuka ruokaa todellisuudessa kuljettaa ja missä oloissa. Pahimmillaan lähetit voivat joutua rikollisen hyväksikäytön uhriksi.

Ruokalähettibisnes ei voi edes teoriassa olla kannattavaa rehellisillä työmarkkinoilla.

Wolt mainostaa laskuttavansa 2,90 eur kuljetuksesta. Lisäksi lähettifirmat veloittavat kohtalaisen rasvaiset provisiot ravintoloilta mutta euromääräiset summat ovat silti pieniä. Ravintola-alan katteet ovat tyypillisesti 50-80%, joten provisio voi olla kymmeniä prosentteja mutta ei yli 50%. Silloin esim. 10 euron annoksesta 30% provisio olisi 3 euroa.

Jos siis tilaa kympin hampurilaisen, Woltin voidaan arvioida keräävään noin 6 euroa. Asiakkaan keräämästä 2,90 eur hinnasta pitää poistaa 24% ALV, jolloin jäljelle jää 2,34 eur. Woltin laskutus olisi tällöin hieman yli vitosen. Woltin ja kuljettajan välinen rahanjaosta ei ole tietoa, mutta 5 euron tuloista Wolt halunnee 1-2 euroa, jolloin kuljettajalle jäisi 3-4 euroa, sovitaan 4 euroa.

Yhden aterian toimittamiseen menee 15-20 min. ihan riippumatta etäisyydestä kun huomioidaan erinäiset odotusajat ovella jne. Tästä voidaan arvioida, että kuljettajan tuotto on realistisesti korkeintaan noin 10 eur tunnissa pienille tilauksille.

Jos tilaus on suurempi, Wolt kerää luonnollisesti enemmän rahaa ja antanee kuskillekin hieman enemmän. Toisaalta etäisyyksien kasvaessa aikaa kuljetuksiin menee enemmän joka vuorostaan alentaa tuntitienestiä. Kaikesta päätellen tuntiliksa jää siis keskimäärin aika pieneksi etenkin aikoina, jolloin tilauksia on vähän ja keikkojen odotusajat pitkät.

Kuljettajat toimivat yrittäjinä, käytännössä kyseessä lienee jonkinlainen kevytyrittäjyys ( https://vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/yritystoiminta/uusi-yritys/kevytyrittaja/ ), jolloin laskutus yleensä hoidetaan esim. Ukko ( https://www.ukko.fi/kevytyrittajyys/ ) tyylisen palvelun kautta, joka tilittää verot ja sosiaaliturvamaksut yrittäjän puolesta sekä ottaa oman välistä.

Tuntiliksasta pitäisi siis maksaa verot, sosiaalimaksut, eläkemaksut, liikkumisen kustannukset kuten bensiini, sähköpotkulaudan vuokra, puhelinkulut jne.

Tämä yhtälö ei mene millään taloudellisesti kasaan näillä tienesteillä, joka tarkoittaa, että yhtälöön tulee rahaa jostain muualta tai työtä tehdään muista syistä kun tienaamisen takia.

Rehellinen ulkoinen raha tulee joko Kelalta eli Wolt & Co rahoittaa toimintansa veronmaksajien kustantamilla sosiaalituilla tai Wolt tekee tappiota ja makselee suurempia korvauksia wolttineekereille kun mitä he itse saavat sisään. Sijoittajat eivät kuitenkaan katso rakenteellisesti tappiollista bisnestä loputtomiin joten veikkaan että tulostrategia perustuu Kelan anteliaisuuteen.

Epärehellinen raha voi sitten tulla mistä vaan kuten huumetrokauksesta ja muusta rikollisuudesta, joilla wolttineekeri leventää leipänsä. Arvaten myös kaikki verot ja sosiaalimaksut jäävät maksamatta eli rahat tulevat suoraan wolttineekerin tilille ja velvollisuudet jätetään suoralta kädeltä hoitamatta koska WN ei edes ole mikään yrittäjä varsinaisessa mielessä.

Ruokalähettifirmat takuuvarmasti tietävät, että heidän lähetit eivät mitenkään voi elää niillä roposilla jotka he antavat. Katse käännetään toiseen suuntaan hyvin tietäen, että lähetit askartelevat hämäräpuuhilla, kiertävät veroja ja elävät veronmaksajien piikkiin.

Lähetti voi toki tyytyä muutaman euron palkkioihin jos motiivi on joku muu kuten oleskelulupaehtojen täyttyminen "työssäolevana". Tosin tämäkin edellyttää ulkoisia tulolähteitä kuten Kelaa.

Talouden toimimattomuuden takia ruokalähettibisnes on käytännössä puolirikollista toimintaa, jossa sijoittajat laskevat lähes ilmaisen roskatyövoiman varaan, jonka suomalainen veronmaksaja kustantaa tavalla tai toisella. Kyseessä on verenimijöistä, jotka kuppaavat kaikkia osapuolia: lähettejä, ravintoloita ja veronmaksajia.

[justustr]

Nämä ovat vähän tylsiä ketjuja kun jankataan samaa jargonia, jossa sotketaan wolt kuskit ja muut lusmuilijat kaikkeen työperäiseen maahanmuuttoon.

Työvoimapula on matemaattinen fakta ja sen demografiasta johtuva paheneminen myös. Se on ihan matematiikkaa eikä mitään suvakkien propagandaa vaika toki tiedostava leiri pyrkii numeroiden nojalla perustelemaan omien maskottiensa maahantuontia.

   

[Betonikostaja]

Karkuun pinkaissut mies rimpuili vastaan, kun poliisi sai hänet kiinni.

On taas kunnon neekerimeininkiä. Juostaan poliisia karkuun ja rimpuillaan. Tuon on pakko olla neekereillä ihan geeneissä, kun jopa pelkkä matkalipun tarkastaminen junassa tai metrossa voi laukaista tuon. Ei länsimainen ihminen juokse poliisia karkuun.

Lähetit olivat esimerkiksi jättäneet autonsa tielle laittomasti, kun he noutivat tai veivät ruokaa.

Afrikkalaisen liikennekulttuurin tunnistaa esimerkiksi juuri siitä, että pysäköidään ihan miten sattuu. Auto saatetaan jättää vaikka risteysalueelle haittaamaan muiden näkyvyyttä. Muutaman kerran olen jotain Wolt-neekeriä kuvannut, kun ovat pysäköineet autonsa väärin, ja nehän ovat kuvaamisesta hermostuneet. Eli jollain tasolla tietävät tekevänsä väärin, mikä on tietysti positiivista, mutta perinteiseen neekerityyliin hermostuvat kun asiasta huomautetaan.

[Mika]

Työvoimapula on matemaattinen fakta ja sen demografiasta johtuva paheneminen myös. Se on ihan matematiikkaa eikä mitään suvakkien propagandaa vaika toki tiedostava leiri pyrkii numeroiden nojalla perustelemaan omien maskottiensa maahantuontia. 

Mitään todellista työvoimapulaa ei ole niiin kauan kuin yritysten mielestä yli 50-vuotias työntekijä on jo liian vanha, eikä mahdollista työvoimapulaa korjaa se, että maahan tuodaan massoittain nuoria kehitysmaalaisia nojailemaan rautatieaseman seiniin.

[Roope]

Melkoinen EUn ulkopuolisten matujen haalinta kampanja mediassa. Tässäkin vihjaillaan siihen suuntaan, että paperittomien pitäisi noin vaan saada ne paperit. Ja tietenkin dissataan persuja kun yritetään ehdottaa jotain muuta kuin kaikki keharilandioista kaikki tänne ja heti.

Muita uutisia "pakko saada halpoja matuja tänne koska kriisi ja hätä jne"-aiheesta, kaikki tämän ammun uutisvirrasta poimittuna:

Yle: Vientiala vaatii hallitukselta lisää maahanmuuttajia – Lyonista tullut diplomi-insinööri pitää suomalaista työkulttuuria fantastisena 23.4.2023

Läppäri auki ja töihin.

Diplomi-insinööri Marion Brunel muutti Suomeen töiden perässä pian viisi vuotta sitten.

Hän oli juuri valmistunut teknologia-alan osaaja korkeakoulusta Ranskan Lyonista. Vaihto-opiskeluvuosi Aalto-yliopistossa Espoossa oli tehnyt häneen niin suuren vaikutuksen, että Suomi veti puoleensa.

Teknologiateollisuus haluaa Brunelin kaltaisia, mutta myös monenlaisia muita maahanmuuttajia lisää Suomeen.

Alan järjestön, Teknologiateollisuuden, varatoimitusjohtaja Minna Helle vaatii Suomen uudelta hallitukselta maahanmuuttopoliittista ohjelmaa, joka helpottaa maahanmuuttajien saamista maahan.

Varatoimitusjohtaja Helle sanoo, että työvoiman tarve on niin suuri, että maahanmuuttoon lisääminen on välttämätöntä.

– Suomi tarvitsee maahanmuuttopoliittisen ohjelman, joka luo edellytykset sille, että meille tulee riittävästi työhön johtavaa maahanmuuttoa, Helle sanoo.

Teknologiateollisuudelle kelpaa maahanmuutto monella eri perusteella. Ala tarvitsee lisää esimerkiksi tuotantotyöntekijöitä ja heitä jo löytynyt monenlaisista maahanmuuttajista.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on arvioinut, että Suomeen pitäisi tulla vuosittain 44 000 maahanmuuttajaa. Se varmistaisi, että avoimet työpaikat täyttyisivät.

Myös alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen pitää maahanmuuttoa tärkeänä Suomen taloudelle.

– Teknologia-alat ja tietotekniset alat tarvitsevat lisää työvoimaa ja maahanmuutto voi hyödyttää niitä paljon, Pylkkänen kertoo ministeriön tekemien arvioiden perusteella.

Alalla on paljon työpaikkoja, jotka ovat valmiiksi kansainvälisiä ja työkielenä voi olla jo nyt englanti.

Myös Pylkkäsen mukaan maahan täytyy voida muuttaa monella eri perusteella kuin vain valmiin ja hyväpalkkaisen työn takia. Yksi ehto on kuitenkin olemassa.

– On tärkeää, että meillä kaikki osallistuvat työmarkkinoille olipa sitten maahanmuuttaja tai kantaväestöä, joten työhön johtava maahanmuutto on tärkeää, Pylkkänen sanoo.

Suomeen on päästävä helpommin "monella eri perusteella", kunhan kyse on "työhön johtavasta maahanmuutosta". Kukaan haastatelluista ei edellytä, että tällaisen maahanmuuton olisi oltava suomalaisia taloudellisesti hyödyttävää, vaikka jutussa esimerkkinä on ilmeisen hyväpalkkainen ranskalainen diplomi-insinööri.

Oikeastihan tässä tarkoitetaan, että Suomeen on päästettävä porukkaa millä tahansa perusteella, jotta saadaan "työvoimaa", työllistettyä ja työtöntä porukkaa, josta valikoida edullisimmat ja joustavimmat Wolt-hengessä.

[Hiiden hirvi]

"Ystäväni oli hyvin älykäs. Hän lepäsi kotonaan, minä työskentelin. Wolt ja Foodora lähettivät rahat hänelle."

Pakistanilainen käsitys a) ystävyydestä b) älykkyydestä. Ai anteeksi, syyllistyinkö nyt kiihottamiseen kansanryhmää vastaan? Jos, niin kyllähän Helsingin Sanomatkin.

Ei pelkästään pakistanilainen. Kymmenen vuoden kokemuksella työskentelystä ja asumisesta Persianlahden aluella voin lausua täydellä varmuudella että sama pätee kaikissa arabimaissa. Todellisina menestyjinä, esikuvina ja roolimalleina pidetään niitä jotka saavuttavat suuret ansiot tekemättä itse mitään. Korruptiotulot nähdään tässä katsannossa ansiona siinä missä muukin tulo. Vastaavasti ihmistä jolla olisi asemansa puolesta mahdollisuus hyötyä korruptiolla ja heikompia sortamalla, mutta ei tee näin vaan toimii rehellisesti, pidetään tyhmänä.

[Väestönvaihtaja]

Paitsi, että oletan ettei yksikään hommalainen käytä woltia tai foodoraa?

Viimeksi eilen tuli woltattua ruokaa.

[Betonikostaja]

Paitsi, että oletan ettei yksikään hommalainen käytä woltia tai foodoraa?

Harvoin, jos koskaan. Ruokaahan ei kannata woltata mistään kovin kaukaa, ja jaksan kyllä mennä ravintolaan paikan päällekin.

Omalla kohdallani pystyn ainakin todistamaan, että Wolt-neekerit eivät ole missään määrin välttämättömiä. Eivät minulle, ja jos Suomen talous muka näiden varassa on, niin huonosti menee.

[Väestönvaihtaja]

Paitsi, että oletan ettei yksikään hommalainen käytä woltia tai foodoraa?

Viimeksi eilen tuli woltattua ruokaa.

Sinusta arvasi etukäteen, että syöt neekerin polkupyöräilemää roskaruokaa.
Kukaan hommalainen ei kuitenkaan käytä Woltia tai Foodoraa eikä edes karvarannepizzeroita, mutta Hommalla on lisäksi myös kirjoittajia, ketkä käyttävät.

Woltilla voi tilata vaikka mitä.

[Siener]

On ilmiselvää, että kyseessä on hyväksikäyttö/ihmiskauppa. Luultavasti alkaen jo ravintoketjun alkupäästä. Eli raaka-aineet, halpatyövoima, ruoanvalmistus ja lopulta toimitus.

Liukastumisen jälkeen olin tuossa pari talvea sitten pitkälti toista kuukautta kotiintoimituksen varassa. Ei olisi tullut mieleenkään mitkään Woltit.

Hyvin pelitti, tilasin raaka-aineet kaupasta ja kotona konkkasin ja kokkasin vointini mukaan, aluksi uuninluukulle ylettäen...

Pois tuommoinen ryöstöviljelijä Wolt !

[ikuturso]

Tampereella on muuten Varastokadulla Pinninkadun ja Yliopistonkadun välissä joku Wolt Market. Toimittavat ihan markettikamaa mm. viereisestä K-Market Tullintorista ihmisille kotiin.

Tuo varastokadun kortteli on iltapäivisin aivan tukossa Yariksia ja Corsia. Puikoissa poikkeuksetta mamu ja autot sikin sokin jalkakäytävillä ja yleensä juuri suojatien edessä tukkimassa (yksisuuntainen katu) vasemmalle kääntyvien kaistan  Yliopistonkadulle. Ja toki autot tyhjäkäynnillä pakkasella koko ajan.

Tuli tuossa erinäisten tehtävien vuoksi viime talvena sokkailtua ihan riittävästi. Välillä niitä peruuttelee yksisuuntaista vastakarvaan tai arpoo Pinninkadun risteyksessä mahtuuko tuolle kadunpätkälle vai ei.

Tämäkin kertoo yrityksen moraalista jotain. Laitetaan "Market" paikkaan, missä ei ole kunnon noutopihaa, parkkipaikkoja, lastauslaituria saati mitään muutakaan fasiliteettia. Pakotetaan käytännössä kuskit rikkomaan lakia.

-i-

[justustr]

Työvoimapula on matemaattinen fakta ja sen demografiasta johtuva paheneminen myös. Se on ihan matematiikkaa eikä mitään suvakkien propagandaa vaika toki tiedostava leiri pyrkii numeroiden nojalla perustelemaan omien maskottiensa maahantuontia. 

Mitään todellista työvoimapulaa ei ole niiin kauan kuin yritysten mielestä yli 50-vuotias työntekijä on jo liian vanha, eikä mahdollista työvoimapulaa korjaa se, että maahan tuodaan massoittain nuoria kehitysmaalaisia nojailemaan rautatieaseman seiniin.

Niin, kuten edellä sanoin, ei pidä tuoda yhtään kehitysmaalaista nojailemaan rautatieaseman seiniin. Työperäisen maahanmuuton pitää olla nimensä mukaisesti juurikin työperäistä ja se on kaikki lainsäädännöllä hoidettavissa. Tämän pitäisi olla jo selvää kaikille ainakin tällä palstalla jolloin voitaisiin lopettaa jauhanta assan matuista.

Mitä tulee viiskymppisiin, niin on niidenkin etu, että yrityksessä on riittävästi myös nuorta työvoimaa. Se nyt vaan on raaka tosiasia, että työtehossa ja sairaspoissaoloissa, palkasta nyt puhumattakaan, on eroa parikymppisen ja viiskymppisen välillä. Vanhemmat tuottavat toki lisäarvoa kokemuksellaan, mutta ovat samalla yritykselle merkittävästi suurempi kuluerä. Homma voi toimia vain mikäli henkilöstön ikäpyramidi on edes sinne päin oikein.

[akez]

Nämä ovat vähän tylsiä ketjuja kun jankataan samaa jargonia, jossa sotketaan wolt kuskit ja muut lusmuilijat kaikkeen työperäiseen maahanmuuttoon.

Työvoimapula on matemaattinen fakta ja sen demografiasta johtuva paheneminen myös. ...

No, koitetaan sitten hälventää tylsyyttä ottamalla käsittelyyn vain yksi ala. Se on toiminut tavallisesti keihäänkärkenä sille miksi kaikki "työperäinen maahanmuutto" Suomeen pitäisi sallia ilman lupia ja kaikki sitä koskevat rajoitteet tulisi purkaa. Kuten moni jo arvasi, niin ala on tietotekniikka, ja sen kiljuva työvoimapula, mikä uhkaa kaataa koko Suomen talouden ja tulevaisuuden.

Jatkuvasti joka suunnasta tulvivan valheellisen propagandan sijaan Yle valottaa kerrankin jutussaan alalla vallitsevaa todellista tilannetta. Näitä näkee harvoin. Useimmilla tosin saattaa löytyä jo omasta lähipiiristään henkilöitä, jotka ovat jo perillä tuosta reaalitodellisuudesta.

Koodaripula riivaa Suomea, mutta alan opiskelijoiden valmistuminen saattaa tyssätä harjoittelupaikan puuttumiseen

It-alalla on ongelma: väkeä pitäisi saada lisää töihin, mutta uransa alussa olevat eivät kelpaa. Tämä heijastuu myös koodariopiskelijoihin, joiden on vaikea löytää harjoittelupaikkaa.

YLE 20.4.2023

– Hypin ilosta ylös alas, kertoo vantaalainen Sara Lovén hetkestä, jolloin hän kuuli saavansa harjoittelupaikan.

Lovén opiskelee peliohjelmointia Helsinki Business Collegessa kolmatta eli viimeistä vuotta. Opintoihin kuuluu kaksi työelämässä oppimisen jaksoa eli harjoittelua, joista jälkimmäinen tehdään viimeisen vuoden kevätlukukaudella.

Ensimmäinen harjoittelu voi olla yleisempää työelämään tutustumista, mutta toiseen, 18 viikon jaksoon pitäisi saada oman alan paikka.

Lovénin mukaan koulussa kerrottiin jo alussa, että kolmannen vuoden harjoittelupaikkaa on vaikea saada.

– Kävin läpi 200 alan firmaa netissä ja tutkin, olisiko niissä tasoiselleni koodarille harjoittelupaikkaa. Kun löysin sopivia, laitoin sähköpostia. Lopulta sain paikan parin kuukauden hakemisen jälkeen Pikkuli Groupista, jossa koodaan nyt minipelejä.

Lovénin tie harjoittelupaikkaan oli lopulta helppo, sillä hänen tarvitsi lähettää vain noin 20 hakemusta ennen kuin tärppäsi. Kaikilla Suomen koodariopiskelijoilla ei tärppää, vaan joillakin valmistuminen saattaa viivästyä tai pahimmassa tapauksessa tyssätä kokonaan harjoittelupaikan puuttumisen takia.

Jotkut voivat löytää harjoittelupaikan, jossa opiskelija pystyy näyttämään osaamisensa vain osittain. Silloin esimerkiksi Helsinki Business Collegessa osaamista täydennetään muilla tavoin ammattitaitovaatimusten mukaisesti.

Koodaripula ei ratkea nykymenolla

Suomessa on vuosia puhuttu koodaripulasta, ja alan opiskelupaikkoja on lisätty reippaasti kaikilla kouluasteilla. Paikkojen lisäys ei kuitenkaan heijastu täysmittaisesti työelämään, sillä monet yritykset palkkaavat mieluummin kokeneita työntekijöitä.

Tietoturvatutkija Eetu Korhonen halusi hahmottaa it-alan työmarkkinoiden tilaa Suomessa vuonna 2020. Syntyi itsenäinen tutkimusprojekti Koodaripula.com.

– Kapasiteettia ensityöpaikkojen antamiseen tai harjoittelijoiden perehdyttämiseen ei ole ollenkaan vastaavasssa määrin kuin nuoria alalle tulijoita on. Siinä on epäsuhta, jota ei ole onnistuttu ratkaisemaan, Korhonen sanoo.

Asian on pannut merkille myös Elisassa tekninen rekrytointiasiantuntija Samuli Tala, joka teki päivityksen aiheesta LinkedInissä. Elisa sai 838 hakemusta Software Developer Trainee -kesätyöpaikkaan.

Eetu Korhosen mukaan alan kasvu tyrehtyy, jos junioreihin ei panosteta.

Hän toivoo, että ala ryhtyisi oma-aloitteisesti luomaan esimerkiksi sellaisia toimenkuvia ja työkaluja, jotta vähemmän kokeneet tekijät pystyisivät menestymään ja kehittymään.

– Olen toiveikas kehityksen suhteen. Olen nähnyt monia uusia juniorirekryohjelmia ja esimerkiksi "jos ei oo junnuja, ei tuu sennuja" -kampanjoita.
(...)

Tuosta on minullakin omakohtaista kokemusta, kun jouduin työttömäksi 2000-luvun alussa ja ajattelin päivittää aiemman humanistisen tutkintoni kovaksi ammattipätevyydeksi taatusti työvoimapulaa kokevalle alalle. Siispä lähdin Helsingin yliopistoon opiskelemaan tietojenkäsittelytiedettä. Gradu valmistui normiajassa. Töitä aloin etsiä heti kun aineopinnot (yli 60 ov) olivat koossa. Jo silloin ilmeni, että voimalla paasatussa työvoimapulassa oli jotakin pahasti pielessä. Ei yrityksiä kiinnostanut työvoimapulan paikkaaminen. Funtsin sitten, että jospa kysyntää alkaa ilmetä, kun saa gradun valmiiksi - ja kissanpaskat. Pari vuotta lähettelin satoja hakemuksia vuodessa ja työpaikkahaastatteluun pääsi korkeintaan 1-2 kertaa vuodessa. Eräs asiaan vaikuttava tekijä ilmeni tietotekniikkaväen työttömyyskurssilla, jossa alan konkarit kertoivat, että alalla kriittinen ikä on 40 vuotta. Sitä vanhemmille ei ole enää kysyntää. Lopulta minullakin kävi tsäkä. Pääsin työvoimatoimiston palkkatuella määräaikaiseksi, josta lopulta ura urkeni.

Tätä oli karmiva reaalitodellisuus "kiljuvaa työvoimapulaa kokevalla alalla". Kaikki silkkaa valehtelua ja kusetusta.

Kalle Isokallio kirjoitti aikoinaan blogissaan jotenkin niin, että hän ei ymmärrä miksi yritysten toimitusjohtajat ja muu ylin johto vain ruikuttavat mediassa työvoimapulasta. Se on heidän työnsä ja tehtävänsä hankkia sitä työvoimaa, valittamisen sijaan. Muussa tapauksessa he ovat epäpäteviä.

Vaatimattomalla 3 000 euron kuukausipalkalla on nykyisin voinut hankkia kohtuuajassa työntekoluvan ja rekrytoida kenet tahansa mistä päin maailmaa tahansa. EU:ssa on puolen miljardin henkilön potentiaali ja omasta maastakin löytyy potentiaalia yllin kyllin. Ei tässä maassa ole työvoimapulaa, eikä ole koskaan ollutkaan, muuten kuin jobbareiden tarvitsemien hanslankareiden osalta, jotka yhteiskunta vielä joutuu elättämään sosiaaliturvatukien muodossa. Siihen vielä perhe päälle, niin yksi palkallaan toimeensa tulematon hanslankari monistuu useiksi elätettäväksi. Jo alkeellinen talousmatematiikka osaa kertoa, että tuollainen älyttömyys johtaa tuhoon.

Keski-Uusimaa lehti tutki jo joskus 20 vuotta sitten paikallisten yritysten osalta miten työntekijöiden rekrytointi oli onnistunut jo silloin kuulemma vallinneen "kiljuvan työvoimapulan" oloissa. Monessa yrityksessä oltiin yllättyneitä siitä, kuinka monia koulutettujen ja kokeneiden henkilöiden hakemuksia (jopa satoja) olivat saaneet avoimeen tehtäväänsä. Poikkeuksen teki paikallinen jätefirma, jonka roskakuskin paikkaa haki vain yksi henkilö, vaan ei heilläkään hätää. Hakija oli juuri sopiva. Ainoa jolla rekrytointi oli mennyt vihkoon oli eräs siivousfirma, joka etsinyt autoilevaa osa-aikaista siivoojaa. He eivät saaneet yhtään hakijaa houkutelluksi.

Yllä mainituista jutuista ja seikoista löytyvät jo eväät tietotekniikka-alan työvoimapulan kampittamiseen. Halpatyövoima voidaan käsitellä sitten erikseen.

[Totti]

Tätä oli karmiva reaalitodellisuus "kiljuvaa työvoimapulaa kokevalla alalla". Kaikki silkkaa valehtelua ja kusetusta.

Minulla on näköala IT-alalle ja voin vahvistaa kokemuksesi: mitään todellista työvoimapulaa koodareista ei ole mutta on pula hyvistä ja halvoista koodareista.

Duunitorin mukaan koodarin keskipalkka on lähes 4000 eur ( https://duunitori.fi/palkat/ohjelmistokehittaja ), hyvä koodari voi helposti pyytää 5000 eur ja ns. guru ei liiku mihinkään alle 6000.

Ohjelmistofirmoja korkea palkka tietysti hirvittää ja sen takia pyritään saturoimaan koodarimarkkinat työttömillä jotta palkkapaineet saataisiin hillittyä. Valittamalla jatkuvasti työvoimapulasta saadaan poliitikot lisäämään koulutuspaikkoja ja tuomaan halpatyövoimaa ulkomailta. Tällä tavoin amerikkalaisten koodarien palkat poljettiin USA:ssa.

Alalla on puolijulkinen salaisuus, että rekrytointi-ilmoituksia pistetään ulos paljon enemmän kun oltaisiin palkkaamassa a) luodakseen kuvan jatkuvasta työvoimapulasta ja b) kalastaakseen kilpailijoilta mahdollisia kultakimpaleita.

Jos ohjelmistofirmat oikeasti kärsisivät työvoimapulasta, he laatisivat pitkäjänteisen strategian palkkaa vastavalmistuneita koodareita ensin harjoittelemaan ja siitä sitten valitaan jatkoon hyvältä vaikuttavat tyypit lisäopetusta varten. Ts. opetetaan työn lomassa eikä yritetäkään vain palkkaa valmiita osaajia halvalla.

[sakarit]

Paperittomat ruokakuskit tekevät töitä pimeästi isännän piikkiin, ei yhtään yllätä. Ei myöskään se, missä he asuvat. Paperittomina ei yhteiskunnan kustantamaa asuntoa voi suoraan saada, mutta ei tarvikaan. Sujuu niin että oeskeluluvan omaava mamu jatkovuokraa oman itselleen ilmaisen kämpän pimeästi halukkaille. Itse pyörii muualla, eikä aina edes Suomessa. Kelatuet rullaa ja saa vielä pimeän vuokran päälle. Suomalainen umpityhmä veronmaksaja pulittaa koko hoidon.

[RP]

Se nyt vaan on raaka tosiasia, että työtehossa ja sairaspoissaoloissa, palkasta nyt puhumattakaan, on eroa parikymppisen ja viiskymppisen välillä. Vanhemmat tuottavat toki lisäarvoa kokemuksellaan, mutta ovat samalla yritykselle merkittävästi suurempi kuluerä. Homma voi toimia vain mikäli henkilöstön ikäpyramidi on edes sinne päin oikein.

Lainsäädännössä muutkin ovat nähneet korjattavaa sen suhteen, esim mitkä ovat työnantajan vastuut, kun palkaa jo fysisesti oman "parasta ennen" päivän nähneen henkilön, mutta ei se nyt voi olla niinkään, että yleiseiit yrityksten pitäisi voida olettaa, että heidän käytettävissä olevan työvoimansa ikärakenne olisi erilainen väestön yleisesti, tai että homma olisi mahdollista saada toimimaan vain pysyvällä kehitysmaan (tai 1960-luvun Suomen) ikäpyramidilla.

[Kalewa]

Mitä tulee viiskymppisiin, niin on niidenkin etu, että yrityksessä on riittävästi myös nuorta työvoimaa. Se nyt vaan on raaka tosiasia, että työtehossa ja sairaspoissaoloissa, palkasta nyt puhumattakaan, on eroa parikymppisen ja viiskymppisen välillä. Vanhemmat tuottavat toki lisäarvoa kokemuksellaan, mutta ovat samalla yritykselle merkittävästi suurempi kuluerä. Homma voi toimia vain mikäli henkilöstön ikäpyramidi on edes sinne päin oikein.

En kyllä allekirjoita tätä näkemystä mitenkään. Sanoisin 35-55 -ikähaitarin olevan sitä parasta kauraa työtehossa. Etenkin viimisen 10 vuotta 20-30 vuotiaiden työmotivaatio, työteho ja palkkavaatimukset on olleet hyvinkin heikkoa. Nuoret sairastelee ihan samalla tavalla kuin vanhemmat ja sanoisin että saikuttavat vielä herkemmin.

Vanhemmat työnhakijat saattavat ehkä osata laskea arvonsa lähemmäs reilua hintaa eivätkä pidä firman johtoa jumalasta seuraavana eli saattavat muistuttaa työturvallisuudesta, työsopimuksista yms. joillekin firmoille ilkeistä asioista. Osalla nousukkaista 30v esimiehistä (joilla tuskin on mitään kokemusta oikeasta työnteosta) voi olla huono fiilis ottaa osaava kaveri töihin, kuka näkisi ettei keisarilla ole vaatteita.

Työperäisessä maahanmuutossa, tai siis siinä mitä puhutaan työperäisenä, on sitten omat sääntönsä. Jokainen kuka ei ole valmis elättämään itseään ja mukaansa ottamaansa perhettä omilla tuloilla, vaan valtion tuilla, ei pitäisi ottaa maahan ollenkaan.

[Outo olio]

Professori ihmettelee, olisikohan syy se kun Wolt myytiin miljardeilla.

Professori ihmettelee Woltin ja Foodoran haluttomuutta puuttua ruoka­lähetti­työn epäkohtiin

Myös yrittäjäsuhteisiin kuuluu valvonta, sanoo työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen. Woltin ja Foodoran perustelut eivät häntä vakuuta.

Paavo Teittinen HS
16:58

--

Koskisen mielestä yhteiskunnan tulisi valvoa toimintaa enemmän kuin nyt. Ensisijainen vastuu on kuitenkin alustayhtiöillä.

"Jos järjestelmä mahdollistaa tällaisen kiskonnan, se on silloin järjestelmän laatijan syytä. Tähän puuttuva yhtiön oma valvonta ei ole työsuhdevalvontaa, vaan järjestelmän laillisuuden valvontaa. Sen varmistamista, ettei sinne pesiydy tällaisia hyväksikäyttöpiirteitä, kiskontaa ja joissain tapauksissa jopa ihmiskauppaa."

--

"On kuitenkin myös toisenlaisia riskejä, kun ei riittävästi valvota. Voisi sanoa, että on tavallaan rikosriski, jos perustat järjestelmän, jonka sisällä on todennäköistä tapahtua tällaista. Kuten olen sanonut, järjestelmän luoja on siitä vastuussa. Ei voida vedota vain siihen, että nämä järjestelmän toimijat ovat nyt itse toimineet näin. Sinä olet sen järjestelmän luonut ja antanut heille tällaisen hyväksikäyttömahdollisuuden."

--

"Mutta kyllä yrittäjäsuhteissakin voi olla valvontaa. On yksioikoinen käsitys, että valvonta olisi vain työsuhteen merkki. Kyllä valvonnalle pitää olla, ja on, joku sija ilman, että kyse on automaattisesti työsuhteisesta työstä."

Koskinen antaa haastattelua samalla kun ajaa kotiin kesämökiltään. Emeritusprofessori on juuri soitellut mökillä kunnostustöitä tekevälle yrittäjälle: kysellyt, mitä tontilla on tehty, ja ilmoittanut, että tulee tarkastamaan työt.

"Ei voida ajatella niin, ettei sopimuskumppani voisi valvoa yrittäjän toimintaa. Se on ihan normaali asia."

Koskinen huomauttaa, että monilla aloilla yrittäjät valvovat yrittäjiä. Rakennusalalla rakennuttaja usein valvoo, että rakennustyömaalla alihankintayritykset tekevät asiat oikein. Marjanpoimintayrityksiä velvoitetaan valvomaan juridisesti jopa turisteina pidettyjen marjanpoimijoiden oloja. Ja niin edelleen.

--

Myös Foodora sanoo harkitsevansa kasvojentunnistusteknologian käyttöönottoa.

Koskinen ei ymmärrä, miksi kasvojentunnistusteknologia ja muut valvontatoimet olisivat laillisia yrittäjästatuksen näkökulmasta, mutta esimerkiksi lähetin ajomäärien seuraaminen olisi liiallista valvontaa.

"Ei sellaista estettä ole yrittäjien keskinäiselle sopimiselle, että mahdollisia väärinkäytöstilanteita varten ei voida selvittää, kuka sitä työtä oikein tekee."

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009539698.html

[valtakunnanpärkhele]

Woltilla sopimuksessa oleva  työntekijä käskee/riistää/palkkaa laittomasti maassa olvevan tekemään hänen duuninsa HÄNEN NIMISSÄÄ?  Sama kuin joku menis sun puolesta duuniin vakkka alepan kasselle.  Miten  vitttu se on Woltin syy?