2021-11-19 Ylen Aurora-tulevaisuustapahtuma, 1. teemana sukupuolten tasa-arvo

[Roope]

Mistä Aurorassa on kyse?

Aurora - tulevaisuustapahtuma tunturissa on uusi vuosittainen tapahtuma, jossa pohditaan tulevaisuuden suuria yhteiskuntavastuun kysymyksiä. Aurora tuo uuden kansainvälisen tason tapahtuman pohjoiseen Suomeen, hyvien yhteyksien päähän Levitunturille.

Ensimmäisen vuoden teema on sukupuolten tasa-arvo. Suomi on tasa-arvon kärkimaita maailmassa ja haluaa pysyä sellaisena. Olisiko Suomi maailman onnellisin maa ilman vahvaa yhdenvertaisuutta?

Tasa-arvo on yksi suurimmista ja vaikeimmista ihmiskunnan kysymyksistä. Miten toteuttaa jokaiselle kuuluva oikeus yhdenvertaiseen kohteluun ilman syrjintää, painostusta tai uhkaa? Mitkä asiat juuri nyt ovat polttavia? Tasa-arvo on valtavan laaja kenttä, ensimmäisen vuoden Aurorassa pääpaino on sukupuolten tasa-arvossa.

Aurora - tulevaisuustapahtuma tunturissa kokoaa vaikuttavia ja kiinnostavia puhujia, jotka nousevat hetkeksi arjen yläpuolelle, tunturiin, katsomaan arjen perspektiiviä kauemmas ja ajattelemaan isommin.  Se huipentuu kansainvälisesti kiinnostavan puhujan puheenvuoroon ulkoilmassa, pohjoisen taivaan alla, tunturiin rakennetulla areenalla.

Aurora

Aurora - tulevaisuustapahtuma tunturissa on yhteistyöhanke, jossa Yleisradio vastaa sisällöstä ja Visit Levi tapahtuman järjestämisestä. Kumppaneina ovat mm. ulkoministeriö, valtioneuvoston kanslia ja järjestöjä. Kumppanit voivat järjestää tapahtuman puitteissa omia tilaisuuksiaan.

Ensimmäinen Aurora on Yleisradion 95-vuotisjuhlavuoden yhteiskunnallinen teko.  Yhdenvertaisuus on ihmiskunnan ydinkysymyksiä.  Tapahtuma toteuttaa Ylen kumppanuusstrategiaa.

Ylen mediatiedote: Aurorassa puhutaan tasa-arvosta - Yle aloittaa uuden tulevaisuustapahtuman 9.9.2021

Askeleita eteen ja taakse

Nopeassa infovirrassa unohtuu helposti pitkä positiivinen kehitys. Yhdenvertaisuus on edistynyt valtavasti sadan tai vaikkapa viidenkymmenen vuoden aikana. Osaammeko olla ylpeitä tästä? Vai olemmeko liiankin itsetyytyväisiä, eikä nähdä tässä ajassa olevia eriarvoisuuksia? Mitä tarkoittaa intersektionaalinen feminismi ja missä on miehen paikka? Keskustelijoina professori Vappu Taipale ja toimittaja Emmi Nuorgam. Moderaattorina Hanna Visala.

Yle Areena

Mitä emme vielä näe?

Itsestäänselvyydet on vaikea huomata. Kun on tottunut all-male -paneeliin tai mies-päätteisiin ammatteihin, ne tuntuvat oikealta. Kun muunsukupuolisia ei ole näkynyt missään, heitä ei ole ollut olemassa. Median, urheilun ja viihdeteollisuuden katse on yllättävänkin perinteinen. Vasta viime vuosina esimerkiksi transsukupuoliset ovat tulleet varjoista valoon. Mille kaikelle olemme edelleen sokeita? Mikä on seuraava #metoo? Keskustelijoina somevaikuttaja Mona Bling, jalkapallovalmentaja Marianne Miettinen ja Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila. Moderaattorina Ina Mikkola.

Yle Areena

V TEEMA - MIKSI TASA-ARVO ÄRSYTTÄÄ

Voiko tasa-arvo mennä liian pitkälle? Miksi moni uskoo, että enää ei saa sanoa mitään, koska aina joku loukkaantuu?

Onko tasa-arvo väistämättä pois joltain? Vai onko tällaisessa ajattelussa kyse väärinymmärryksestä? Miksi tasa-arvopuhe ärsyttää monia?

Noitavainoa uudessa muodossa?

Euroopassa on noussut viime vuosina tasa-arvon vastainen antigender-liike, joka puolustaa perinteisiä perhearvoja, avioliittokäsitystä ja perinteistä naisten asemaa. Mitkä ovat juurisyyt, että yhdenvertaisuutta vastustetaan.

Missä määrin naisvihan uusi nousu on vanhaa ilmiötä, joka on nyt tullut uudella lailla näkyväksi. Mitä pitää päätellä abortinvastaisen liikkeen leviämisestä? Miksi cis-, trans- tai muunsukupuolisuus herättää niin kovia tunteita? 

Tasa-arvoa ei voi edistää, jos ei kyetä tunnistamaan syitä, joilla sitä vastaan käydään. Voiko tasa-arvosta puhua muuten kuin tunnekuohuun vaipuen ja identiteettisotaan joutuen.

Tässä keskustelussa:
Tiina Elovaara, viestintäkonsultti
Riku Rantala, toimittaja-tuottaja
Matti Pihlajamaa, asiantuntija, Amnesty

Tasa-arvokysymyksiä tunturissa

Keskustelua tasa-arvokysymyksistä. Moni vaiettu häirintätapaus tulee nyt julki ja muutos on alkanut. Keskustelijoina punk-laulaja Anni Lötjönen, pelistriimaaja Aino "Aippa" Lehtimäki ja Swappien toimitusjohtaja Sami Marttinen, juontajana Ina Mikkola.

Voiko tasa-arvo mennä liian pitkälle? Miksi moni uskoo, että enää ei saa sanoa mitään, koska aina joku loukkaantuu? Keskustelijoina ex-kansanedustaja Tiina Elovaara, Amnestyn asiantuntija Matti Pihlajamaa ja toimittaja Riku Rantala, juontajana Rosa Kettumäki. Suora lähetys Leviltä.

Yle Areena

Digitaaliset sukupuolikuilut

Pohjoismaat ovat tasa-arvon mallimaita, mutta teknologia-aloilla naisia on suhteessa vähän. Jos teknologia-aloille ei saada lisää monimuotoisuutta, vaarana ovat vinoumat algoritmeissä. Digitalisaatio voi olla yhdenvertaista vain, jos sen käyttämä data on monipuolista. Miten digitalisaatio voi merkitä uhkaa tai ratkaisua tasa-arvolle? Keskustelijoina TietoEVRYn toimitusjohtaja Satu Kiiskinen, tekoälyetiikan asiantuntija Anna-Mari Rusanen ja start up -sijoittaja Kim Väisänen. Moderaattorina Hanna Visala.

Yle Areena

Burkhan paluu - naisen paikka Afganistanissa

Mitä heikompi on naisten asema, sitä hauraampi ja kriisialttiimpi maa on. Afganistan on akuutissa kriisissä. Talebanien valtaan nousu romahdutti kertaheitolla naisten aseman ja ihmisoikeudet. Miksi muutos oli niin nopea ja mitä tilanteelle voi tehdä? Mikä rooli uskonnoilla on? Onko kyse islamin tulkinnasta vai tapakulttuurista? Keskustelijoina oikeustulkki Aziza Hossaini ja kansanedustaja Eva Biaudet. Moderaattorina Zahra Karimy.

Yle Areena

Vai että tulevaisuustapahtuma. Minusta vaikuttaa näkökulmia myöten enemmänkin samanmielisten paneelikeskusteluiksi naamioidulta agendajournalismilta.

Mihinkähän tulokseen esimerkiksi Aziza Hossaini ja Eva Biaudet (rkp) mahtoivat päätyä aktivisti Zahra Karimyn (vihr) johdolla islamin osuudesta Afganistanin ongelmissa?

Maikkarilta Ylen toimitusjohtajaksi siirtynyt Merja Ylä-Anttila on nähtävästi kehitellyt ideaa MTV:n kesätapahtuma SuomiAreenan pohjalta, mutta Ylellä tapahtumakonseptista on poistettu Ylä-Anttilaa häiritsevät väärät mielipiteet.

[Roope]

V TEEMA - MIKSI TASA-ARVO ÄRSYTTÄÄ

Voiko tasa-arvo mennä liian pitkälle? Miksi moni uskoo, että enää ei saa sanoa mitään, koska aina joku loukkaantuu?

Onko tasa-arvo väistämättä pois joltain? Vai onko tällaisessa ajattelussa kyse väärinymmärryksestä? Miksi tasa-arvopuhe ärsyttää monia?

Noitavainoa uudessa muodossa?

Euroopassa on noussut viime vuosina tasa-arvon vastainen antigender-liike, joka puolustaa perinteisiä perhearvoja, avioliittokäsitystä ja perinteistä naisten asemaa. Mitkä ovat juurisyyt, että yhdenvertaisuutta vastustetaan.

Missä määrin naisvihan uusi nousu on vanhaa ilmiötä, joka on nyt tullut uudella lailla näkyväksi. Mitä pitää päätellä abortinvastaisen liikkeen leviämisestä? Miksi cis-, trans- tai muunsukupuolisuus herättää niin kovia tunteita? 

Tasa-arvoa ei voi edistää, jos ei kyetä tunnistamaan syitä, joilla sitä vastaan käydään. Voiko tasa-arvosta puhua muuten kuin tunnekuohuun vaipuen ja identiteettisotaan joutuen.

Tässä keskustelussa:
Tiina Elovaara, viestintäkonsultti
Riku Rantala, toimittaja-tuottaja
Matti Pihlajamaa, asiantuntija, Amnesty

Yle Areena  (59 min)

Keskustelu alkoi tahattomalla huumorilla, kun Tiina Elovaara totesi kirkkain silmin muiden nyökkäillessä, että on tärkeää, että "tämmöisissäkin keskusteluissa on sitä monimuotoisuutta". Sitä monimuotoisuuttahan keskustelussa ei ollut lainkaan, vaan kaikki kolme ja puhetta johtanut toimittaja Rosa Kettumäki jakoivat täsmälleen saman maailmankuvan ja mielipiteet niin pitkälle, ettei ollut tarpeen määritellä edes sitä, mistä puhuttiin, kun puhuttiin tasa-arvosta tai asioista, joita perustellaan tasa-arvolla. Vähemmän yllättävästi konsensus olikin, että tasa-arvo ei ole keneltäkään pois vaan kaikille lisää.

Kun kaikki tasa-arvon nimissä tehty todettiin hyväksi, piti määritellä edistystä jarruttava paha. Keskustelun kummallinen olkiukkovihollinen olikin anti gender -liike, jonka yhteys mihinkään konkreettiseen Suomessa ei selvinnyt. Se kyllä selvisi, että liike on vaarallinen, kansainvälinen ja hämärästi rahoitettu.

Parikymmentä minuuttia myöhemmin sai taas hymähtää, kun keskustelijoille esitettiin kommentoitavaksi väite, että mitään ei saa enää sanoa. Siitähän sananvapausvihamieliset panelistit innostuivat vaatimaan suomalaisen sananvapauden vielä nykyistäkin suurempaa rajoittamista eri tavoin, koska vaihtoehto on, että "kaikkea saa sanoa vailla mitään vastuuta", mistä taas tunnetusti seuraa Ruandan kansanmurha, kuten Rantala päätteli.