2010-04-08 ECRE:n puheenjohtaja Kamm: Ilmastopakolaisten asema vaatii ratkaisua

[Roope]

Alarmistinen huuhaajuttu on nykyajalle ja toimittajille tyypillinen. Huuhaan takana on kuitenkin arvovallallaan YK.

Merenpinnan nousu uhkaa häätää satoja miljoonia

Muutaman vuoden takainen "pakolaistulva" Eurooppaan on mitätön verrattuna siihen, paljonko ihmisiä ilmastonmuutos uhkaa ajaa liikkeelle, YK:n ilmastoasioiden apulaispääsihteeri Ovais Sarmad varoittaa. Pariisin ilmastosopimuksesta huolimatta päästöt kääntyivät viime vuonna kasvuun.

– 300–400 miljoonaa henkeä elää alavilla rannikoilla kehitysmaissa. Jos merenpinta nousee, heidän on muutettava, Sarmad sanoo. Esimerkiksi Tyynessämeressä sijaitsevan Kiribatin 100 000 asukasta joutuvat jättämään saarivaltion jo lähivuosina.

Samaan aikaan maanviljelijät kärsivät monissa maissa kuivuudesta, ja heidänkin on löydettävä uusia asuinsijoja.

– Meillä on vain yksi maapallo, joten ovia ei pitäisi sulkea niiltä, jotka joutuvat pakenemaan ilmaston oikkuja, Sarmad muistuttaa.

Kansan Uutiset 28.5.2018

Espanjankielisessä alkuperäisjutussa YK:n ilmastoasioiden apulaispääsihteeri Sarmad tarinoi, että nykyiset miljoonia pakolaisia aiheuttaneet Syyrian ja Afrikan sodat ovat pientä verrattuna siihen, että kehitysmaissa asuu 300-400 miljoonaa ihmistä meren läheisyydessä. Kun meri nousee, nämä ihmiset lähtevät liikkeelle, Sarmad varoittaa.

Tähän voisi todeta, että entäs sitten. Apulaispääsihteeri ei kerro ennusteensa aikajännettä, mutta se lienee muiden vastaavien ennusteiden perusteella 30-90 vuotta. Sinä aikana miljardit ihmiset joutuvat syystä tai toisesta muuttamaan moneen kertaan. Sotia ja ilmastonmuutosta merkittävämpi syy muuttamiseen on väestönkasvu seurauksineen.

Kun harhaanjohtavaa ilmastopakolais-termiä puolustava Sarmad rinnastaa uhkina sodat ja merenpinnan nousun, hän oikoo tarkoituksella mutkat suoriksi. Sodat ovat luonteeltaan ennakoimattomia ja muuttavat laajat alueet vaarallisiksi, jolloin turvaa täytyy hakea kaukaa, jopa toisesta maasta. Kymmenien vuosien aikana tapahtuva merenpinnan nousu on hidasta, paikallista ja varsin ennakoitavaa, eikä uutta asuinpaikkaa tarvitse välttämättä hakea sataa metriä kauempaa. Harhaanjohtavaa on myös laskea kymmenien vuosien aikana kumuloituvasti "ilmastopakolaisiksi" kaikki teoriassa ympäristön muuttumisen vuoksi muuttamaan joutuvat, koska vain näin saadaan tarpeeksi suuria alarmistisia lukuja. Taustalla tietysti raha ja valta.

[Roope]

MTV:n Seitsemän uutisissa tarjoiltiin tänään professori Janne Kotiahon kuukausi sitten Ylellä esittämiä uhkakuvia jopa miljoonasta Suomeen hakeutuvasta ilmastopakolaisesta. Kotiahon arvio kuivuuden vuoksi liikkeelle lähtevien pakolaisten kokonaismäärästä on 50-700 miljoonaa, eli pilkun paikka vielä hakusessa.

Luontopaneeli varoittaa peruuttamattomasta luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä

Luonnon ihmiselle tuottamat hyödyt eli ekosysteemipalvelut ovat uhattuina luonnon monimuotoisuuden jatkuvan vähenemisen johdosta. Yksikään valtio maailmassa ei ole onnistunut pysäyttämään kiihtyvää luonnon monimuotoisuuden katoa.

"Luonnon monimuotoisuuden tila on hälyttävällä tolalla. Olemme saaneet lukea tänä keväänä lehdistä, miten kolmasosa Euroopan linnuista on kadonnut todennäköisesti hyönteisten häviämisen myötä. Luonnon monimuotoisuus on ihmisen hyvinvoinnin perusta, eikä meillä ole varaa olla piittaamattomia lajien ja elinympäristöjen kadon suhteen", toteaa Helsingin yliopiston rehtorina aloittava Luontopaneelin puheenjohtaja Jari Niemelä.

Ihmiselle elintärkeitä luonnon tuottamia palveluita ovat muun muassa kasvien pölytys, makea vesi, puuraaka-ainetuotanto, maaperän muodostuminen ja tulvien säätely. Näiden palveluiden varmistaminen edellyttää luonnon monimuotoisuuden turvaamista.

Luontopaneelin ja Ympäristötiedon foorumin järjestämässä seminaarissa 28.5.2018 esiteltiin tuoreinta kansainvälistä tutkimusta luonnon monimuotoisuuden ja elinympäristöjen heikkenemistä. IPBES:n maaliskuussa julkaistujen arviointiraporttien tuloksia oli tuottamassa noin 1 300 tutkijaa ympäri maailmaa.

Ilmastonmuutos kiihdyttää lajikatoa

IPBES-paneelin ennusteiden mukaan maailman luonnon monimuotoisuudesta ollaan vaarassa menettää vuoteen 2050 mennessä 40 prosenttia. Elinympäristöjen heikkeneminen ja ilmastonmuutos lisäävät epävakautta ja konflikteja, mikä voi johtaa satojen miljoonien ihmisten pakolaisuuteen.

"Arviointiraporttimme osoittavat, että ilman merkittäviä suunnanmuutoksia edessämme on vakavia ihmiskuntaa koettelevia ongelmia. Pölyttäjäkadon vuoksi Kiinassa pölytetään jo nyt omenankukkia käsin. Elinympäristöjen heikkenemisen perimmäiset syyt löytyvät massiivisesta kulutuksestamme, jota globaali väestönkasvu entisestään ruokkii. Kulutuksen haittojen näkyväksi tekeminen tuotteiden hinnoissa verojen ja tukien yhdistelmillä olisi varmasti toimiva ohjauskeino kohti viisaampaa kulutusta", sanoo ekologian professori ja Luontopaneelin jäsen Janne Kotiaho.

Ilmastonmuutoksen haitallinen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen ja sen tuottamiin hyötyihin voimistuu, ja se nopeuttaa lajien häviämistä etenkin eteläisessä Euroopassa, Aasiassa ja Afrikassa. Yhdessä luonnonvarojen hyödyntämisen, saastumisen ja haitallisten vieraslajien leviämisen kanssa ilmastonmuutos johtaa peruuttamattomaan lajikatoon.

Suomen kansallinen Luontopaneeli edistää tieteen ja poliittisen päätöksenteon välistä vuorovaikutusta monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja koskevissa asioissa. Suomen ympäristökeskus toimii Luontopaneelin sihteerinä. Suomessa Luontopaneeli toteuttaa kansainvälisen IPBES-paneelin (Intergovernmental Platform on Biodiversity and Ecosystem Services) tavoitteita. Hallitusten välinen IPBES vahvistaa tieteen ja poliittisen päätöksenteon välistä vuorovaikutusta luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin turvaamiseksi tuottamalla kattavia raportteja tieteellisestä tiedosta.

Suomen ympäristökeskus 28.5.2018

Edit:

Tutkijat varoittavat: Maailman ruoantuotanto vaarassa – miljoonia ihmisiä pakolaisiksi

[...]

Suomeen saattaa tulla miljoona pakolaista
Yli kolmasosa maapallon pinta-alasta on maatalouden käytössä. Tutkijoiden mukaan vuoteen 2050 mennessä maailman kuivimmilla alueilla ruuantuotantokyky laskee jopa puoleen nykyisestä.

Samaan aikaan maailman väestö kasvaa 30 prosentilla. Seuraukset voivat olla dramaattisia.

– Nyt kun me heikennetään elinympäristöjä globaalilla tasolla, niin yhdessä ilmastonmuutoksen kanssa on arvioitu, että 50-700 miljoonaa pakolaista lähtee kuivimmilta alueilta liikkeelle. Jos ajatellaan, että siitä 50 miljoonaa tulee Eurooppaan, kahden vuoden takaisen pulssin perusteella laskettuna Suomeen saattaa tulla miljoona pakolaista, laskee Kotiaho.

[...]

Suomalaisten elintapa on tuhlaileva
Professorin mielestä meidän suomalaistenkin pitäisi muuttaa elintapojamme.

– Suomi on yksi maailman eniten kuluttavista maista ja meidän kaikkien on harkittava tekemisiämme. Kiljuvalle lapselle ei pidä ostaa kaikkia leluja eikä ruokaa pidä heittää roskiin. Euroopassa puolet kaikesta ruuan hävikistä tapahtuu kotitalouksissa. On paljon asioita, joita yksittäinen ihminen voi tehdä, muistuttaa Kotiaho.

Kansainvälisiä sopimuksia luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi on tehty, mutta toistaiseksi niiden toteutus on jäänyt lupauksien asteelle.

– Meillä on olemassa globaalit sopimukset, joissa on oikeat asiat ja tavoitteet. Valtioiden pitäisi nyt toteuttaa ne, vaatii Kotiaho.

MTV 28.5.2018

[Roope]

Vastuullista journalismia äsken Maikkarin tv-uutisissa:

Studiotoimittaja
Ilmastonmuutos tuo mukanaan riskin massiivisesta pakolaisongelmasta tulevaisuudessa.

Studiotoimittaja
Kolmen asteen lämpötilan muutos johtaisi jyrkkiin elintasoeroihin maanosien kesken, mikä puolestaan voi johtaa jopa sotiin.

Toimittaja Mirja Kivimäki
Kuivuutta, köyhyyttä, sotia ja kansainvaelluksia. Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän entisestään maanosien eriarvoisuutta. (..) Viljasadot pienenevät vuoteen 2050 mennessä Afrikassa ja Etelä-Amerikassa selvästi. Välimeren ympäristö riutuu. Pohjois-Eurooppa ja Venäjä puolestaan kuuluvat voittajiin. Vai kuuluvatko?

Risto Linturi, tulevaisuustutkija
Täällä tulee ahdasta. Tänne tulee pakolaisia suunnattomia määriä. Helposti voidaan kuvitella miljardi pakolaista. Ei niitä mitkään rajat pysäytä.

Toimittaja Mirja Kivimäki
Synkän tulevaisuudenkuvan vastapainoksi tulevaisuudentutkijat kehottavat reagoimaan ilmastonmuutokseen ennen kuin on lian myöhäistä.

Tänne ei ole oikeasti tulossa ilmastonmuutoksen vuoksi mitään "miljardia pakolaista", ellemme itse tyhmyyksissämme kutsu tulemaan tänne. Siitähän on ollut viitteitä.

Mikäli uhkakuvaksi tosiaan asetetaan "miljardi pakolaista", niin sellainen porukka kyllä haluaisi tänne, mutta se taas johtuu ennen kaikkea Afrikan väestöräjähdyksestä. Heitä taas ei pysäytetä Suomen tai Euroopan ilmastopolitiikalla, joten pitää keskittyä estämään tänne tulo. Aivan varmasti rajat pysäyttävät, kun pannaan pysäyttämään, eli yksinkertaisesti otetaan kiinni ja palautetaan omaan maanosaansa.

Hauska muuten, että professori Kari Enqvist viittasi tänään kolumnissaan naurettavana pitämäänsä uhkaan miljardista afrikkalaisesta, jotka mukamas "ryntää tänne huomenna ja ensi viikolla tulee lisää" ja uuninpankoista, "joiden taittovirheisistä tirkistysrei'istä katsoen Suomi on kansainvaellusten kärkikohde".

Risto Linturi ei tietenkään ole ilmastonmuutoksella ja miljardilla ilmastopakolaisella perustelematta pelotellessaan mikään taittovirheinen uuninpankkolainen vaan vakavasti otettava tulevaisuudentutkija ja asiantuntija-auktoriteetti, jota on syytä kuunnella ja totella.

[AcastusKolya]

Toimittaja Mirja Kivimäki voisi käydä kysymässä Linkolan Penalta, että miten tuo ryntäys estetään.

[idiot_narcissist]

Vastuullista journalismia äsken Maikkarin tv-uutisissa:

Ei niitä mitkään rajat pysäytä.

Tämä on täysin totta. Rajat eivät pysäytä ketään, jos rajoja ei puolusteta.

[Roope]

Helle voi tappaa – 6 ilmastoriskiä, joiden takia ihmiset lähtevät etsimään uusia asuinpaikkoja

[...]

Ilmastonmuutos lisää pakolaisten määrää, ja jo 30 000 turvapaikkahakemusta vuonna 2016 oli Suomelle jonkinasteinen kriisi. Pitäisikö meidän varautua uuteen tilanteeseen ja miten?

Paras varautumiskeino on kehitysapu, arvioi SPR:n vaikuttamistyön suunnittelija Pekka Reinikainen. Suomen kehitysapu on Reinikaisesta taannoisten leikkausten jäljiltä liian matalalla tasolla mutta myös huonosti kohdennettua.

– Suomi on mukana pienillä summilla hyvin monissa kehitysprojekteissa maailmalla. Olisi paras valita joitakin olennaisia kohteita ja keskittyä niihin.

[...]

Pekka Reinikainen muistuttaa, että kehitysapu on aina halvempaa kuin jälkien korjaaminen.

Tavallaan kehitysavun voi siis ajatella eräänlaiseksi vakuutusmaksuksi: on järkevämpää maksaa vähän kerralla kuin paljon esimerkiksi tulevien pakolaiskriisien hoidosta.

Eilisessä Höblässä SPR:n ja EU:n ilmasto- ja kehitysapulobbaaja Pekka Reinikainen pelotteli suomalaisia aukeaman jutussa pakolaistulvalla, mikäli emme lähetä rahojamme suosiolla Afrikkaan. Aukeamaa hallitsi iso kuva mosambikilaisista naisista ja lapsista, jotka kävelivät tavaroidensa kanssa kameraa kohti paetessaan hirmumyrsky Idain aiheuttamaa tulvimista vuonna 2019.

"Sodan ajoitus on traaginen ilmaston kannalta"

Jos jätämme ilmastokriisin huomiotta, koska muut kriisit maksavat liikaa, siitä tulee sekä pahempi että kalliimpi. Ilmastosopimussuurlähettiläs Pekka Reinikainen varoittaa hallitsemattomasta pakolaisvirrasta, jos priorisoimme väärin.

[...]

- Ilmastonmuutos vaikuttaa ruoantuotantoon suhteellisen lähellä päiväntasaajaa sijaitsevilla leveysasteilla. Samoilla alueilla riippuvuus paikallisesta tuotannosta on suurin ja sopeutumiskyky huonoin. Meidän on siirrettävä taloudellisia ja henkisiä tai luovia resursseja pohjoisesta etelään, Reinikainen sanoo.

Jos epäonnistumme, joudumme ennennäkemättömään pakolaiskriisiin. Siitä huolimatta, myös Suomessa on poliittisia toimijoita, jotka hidastavat ilmastotoimia ja jotka ovat kriittisiä sekä kehitysyhteistyön että pakolaisavun suhteen.

– On täysin ristiriitaista, että Suomi on ykkönen kaikissa maailman vertailuissa, mutta joidenkin mielestä olisi sankariteko pitää tarkoituksella matalaa profiilia ihmiskunnan keskustellessa kohtalokysymyksistään, Reinikainen sanoo.

[...]

Jos ihmiskunta asettaa nyt muut kriisit etusijalle ilmastokriisin kustannuksella, viimeksi mainittu tulee kalliimmaksi ja kärsimykset suuremmiksi, etenkin globaalissa etelässä. Mitä huonommin käsittelemme ilmastokriisiä, sitä enemmän useammat joutuvat jättämään kotinsa.

- Osa maapallosta tulee olemaan asumiskelvoton tai erittäin vaikea asua. Näillä alueilla elää tällä hetkellä varovaisesti arvioiden muutama sata miljoonaa ihmistä, jotka joutuvat muuttamaan. Tänään tekemämme ilmastopäätökset ratkaisevat sen, tuleeko hallittava siirtolaisvirta vai hallitsematon pakolaisvirta, Pekka Reinikainen sanoo.

Muistamme kuinka jakautunut EU murtui saumoista, kun miljoona pakolaista Lähi-idästä muutti Eurooppaan vuosina 2015-2016. Nyt Eurooppa on yhtenäinen ainakin toistaiseksi, ja valmis vastaanottamaan ehkä 10 miljoonaa ukrainalaista. Se on kuitenkin vain murusia verrattuna siihen, jos annamme ilmastokriisin muuttua hallitsemattomaksi, Reinikainen sanoo.

- Jos seisomme kädet ristissä, seuraukset voivat olla arvaamattomia. Jos useat miljoonat ihmiset haluavat ylittää rajan uuteen kotimaahan, pahimmassa tapauksessa pakolaisia ​​kohdellaan väkivallalla. Se olisi kauheaa, mutta siitä tässä on kyse.

Reinikainen muistuttaa, että kaupungistuminen on ollut ylivoimaisesti suurin muuttoliike maailmanlaajuisesti. Miljardit ihmiset ovat muuttaneet kaupunkeihin ja lähiöihin, usein slummeihin, juuri toisen maailmansodan jälkeen.

– Ei ole mitenkään optimaalista, että asutaan slummeissa, mutta tämä muuttoliike on kuitenkin ollut hallittavissa. Se ei ole aiheuttanut yhteiskuntien romahtamista. Puhumme useista miljardeista ihmisistä ja 50-70 vuoden ajanjaksosta.

Jos ilmastokriisin mukana tuleva massamuutto on hallittavissa, se on suunniteltava, Reinikainen sanoo. Hän huomauttaa, että tiedämme suunnilleen kuinka paljon merenpinta nousee ja että noin 200 miljoonaa ihmistä asuu alueilla, jotka päätyvät merenpinnan alapuolelle.

- Heidän täytyy muuttaa jonnekin. Meidän on suunniteltava, kuinka parhaiten selviämme näistä haasteista todellisen kaaoksen estämiseksi. Meidän on varmistettava, että globaalilla etelällä on resurssit estääkseen joukkomuuton.

[...]

Reinikainen kuitenkin pelkää, että globaali pohjoinen vähentää kehitys- ja ilmastorahoitusta etelässä, jotta rahat riittävät muihin asioihin. Pitää muistaa, että YK:n pessimistisimpien väestöennusteiden mukaan Afrikan väkiluku nousee nykyisestä 1,4 miljardista 4 miljardiin vuosisadan vaihteeseen mennessä, kun taas ilmastokriisi voi tehdä osan mantereesta asumiskelvottomaksi.

– Euroopan on jatkettava yhteistyötä Afrikan kanssa ja ratkaistava ongelmat yhdessä, jotta pahimmat uhat eivät toteudu. Jos ilmastokriisi johtaa massiiviseen muuttoliikkeeseen, se tapahtuu ensisijaisesti Afrikasta kohti pohjoista.  (käännös)

Hbl 9.4.2022

Ilmastolähettiläs Reinikaisen tarjoama moraalitarina on pääpiirteiltään tuttu valtamediasta. Valtamediasta tuttua on sekin, ettei tarina kestä yhtään tarkempaa tarkastelua.

Meidän on siirrettävä taloudellisia ja henkisiä tai luovia resursseja pohjoisesta etelään, Reinikainen sanoo.

Jos epäonnistumme, joudumme ennennäkemättömään pakolaiskriisiin. Siitä huolimatta, myös Suomessa on poliittisia toimijoita, jotka hidastavat ilmastotoimia ja jotka ovat kriittisiä sekä kehitysyhteistyön että pakolaisavun suhteen.

Siispä epäonnistumme. Suomen tai EU:nkaan ilmastotoimilla ei nimittäin ole käytännössä mitään vaikutusta Afrikan ilmastoon. Kehitysavulla on hieman – mutta vain hieman – enemmän vaikutusta sikäläisiin oloihin, mutta sekin on paikallista, eikä muuta himpun vertaa suurta kuvaa kuten liikkuvuutta. Yleistä elintasoa ovat nostaneet pääasiassa ihan muut tekijät kuin kehitysapu.

On syytäkin olla kriittinen sekä kehitysyhteistyön että pakolaisavun suhteen, kun kehitysapua perustellaan humanitaarisella avulla, vaikka sen osuus pidetään vain kymmenesosana kehitysavusta. Kehitysapua puolustellaan myös Eurooppaan suuntautuvan siirtolaisuuden hillitsemisellä, vaikka se ei oikeasti toimi siten, eikä kehitysavulle myöskään ole asetettu tällaista tavoitetta.

– On täysin ristiriitaista, että Suomi on ykkönen kaikissa maailman vertailuissa, mutta joidenkin mielestä olisi sankariteko pitää tarkoituksella matalaa profiilia ihmiskunnan keskustellessa kohtalokysymyksistään, Reinikainen sanoo.

On itsepetosta luulla, että Suomi voisi ratkoa ihmiskunnan kohtalonkysymyksiä, mitä ne sitten ovatkaan. Marinin hallitushan väittää tekevänsä niin sitomalla Suomen vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteeseen, mutta todellisuudessa kalliiksi tulevalla symbolipolitiikalla ei saavuteta kuin ilmastonmuutosbisneksestä hyötyvien rikastuminen, tavallisten suomalaisten köyhtyminen ja Suomen velkaantuminen.

- Osa maapallosta tulee olemaan asumiskelvoton tai erittäin vaikea asua. Näillä alueilla elää tällä hetkellä varovaisesti arvioiden muutama sata miljoonaa ihmistä, jotka joutuvat muuttamaan. Tänään tekemämme ilmastopäätökset ratkaisevat sen, tuleeko hallittava siirtolaisvirta vai hallitsematon pakolaisvirta, Pekka Reinikainen sanoo.

Tänään tekemillämme ilmastopäätöksillä on hyvin vähän tekemistä sen kanssa, kuinka moni joutuu muuttamaan hallitusti tai hallitsemattomasti, eikä Reinikaisella ole osoittaa muuta.

Nuo "muutama sata miljoonaa ihmistä, jotka joutuvat muuttamaan" on laskettu pääasiassa alueista, joille merenpinta nousee vuosisadan loppuun mennessä, kun nousuvauhti on luokkaa sentti vuodessa. Sellaisella vauhdilla ja vuosittaisella ihmismäärällä ei pitäisi tulla kaaosta tai edes kummoisia ongelmia. Esimerkiksi väestönkasvu ja kaupungistuminen ovat ihan eri kertaluokan ongelmia.

Muistamme kuinka jakautunut EU murtui saumoista, kun miljoona pakolaista Lähi-idästä muutti Eurooppaan vuosina 2015-2016. Nyt Eurooppa on yhtenäinen ainakin toistaiseksi, ja valmis vastaanottamaan ehkä 10 miljoonaa ukrainalaista. Se on kuitenkin vain murusia verrattuna siihen, jos annamme ilmastokriisin muuttua hallitsemattomaksi, Reinikainen sanoo.

- Jos seisomme kädet ristissä, seuraukset voivat olla arvaamattomia. Jos useat miljoonat ihmiset haluavat ylittää rajan uuteen kotimaahan, pahimmassa tapauksessa pakolaisia ​​kohdellaan väkivallalla. Se olisi kauheaa, mutta siitä tässä on kyse.

Reinikainen antaa ymmärtää, että hänen sadat miljoonat "ilmastopakolaisensa" olisivat vaeltamassa Eurooppaan ja Suomeen. Että kun merenpinta nousee Mosambikissa sentin vuodessa, porukat pakkaavat kamansa ja muuttavat Eurooppaan. Naurettavaa.

Se, keitä tänne tulee ja kuinka paljon, riippuu maahanmuuttopolitiikasta, ei ilmastopolitiikasta tai kehitysapumäärärahoista.

Reinikainen muistuttaa, että kaupungistuminen on ollut ylivoimaisesti suurin muuttoliike maailmanlaajuisesti. Miljardit ihmiset ovat muuttaneet kaupunkeihin ja lähiöihin, usein slummeihin, juuri toisen maailmansodan jälkeen.

– Ei ole mitenkään optimaalista, että asutaan slummeissa, mutta tämä muuttoliike on kuitenkin ollut hallittavissa. Se ei ole aiheuttanut yhteiskuntien romahtamista. Puhumme useista miljardeista ihmisistä ja 50-70 vuoden ajanjaksosta.

Jos ilmastokriisin mukana tuleva massamuutto on hallittavissa, se on suunniteltava, Reinikainen sanoo. Hän huomauttaa, että tiedämme suunnilleen kuinka paljon merenpinta nousee ja että noin 200 miljoonaa ihmistä asuu alueilla, jotka päätyvät merenpinnan alapuolelle.

- Heidän täytyy muuttaa jonnekin. Meidän on suunniteltava, kuinka parhaiten selviämme näistä haasteista todellisen kaaoksen estämiseksi. Meidän on varmistettava, että globaalilla etelällä on resurssit estääkseen joukkomuuton.

Polttaa. "Ilmastopakolaisuus" ei poikkea ilmiönä olennaisesti kaupungistumisesta. Maailmassa tehdään vuosikymmenen aikana miljardeja muuttoja, ja ympäristöltään hieman huonommiksi muuttuneilta alueilta toisille alueille muuttamiset mahtuvat helposti tähän joukkoon. Ei kaupungistumistakaan ole erityisesti tai ainakaan suurimmaksi osaksi suunniteltu, vaan se on vain tapahtunut.

Reinikainen kuitenkin pelkää, että globaali pohjoinen vähentää kehitys- ja ilmastorahoitusta etelässä, jotta rahat riittävät muihin asioihin. Pitää muistaa, että YK:n pessimistisimpien väestöennusteiden mukaan Afrikan väkiluku nousee nykyisestä 1,4 miljardista 4 miljardiin vuosisadan vaihteeseen mennessä, kun taas ilmastokriisi voi tehdä osan mantereesta asumiskelvottomaksi.

On ihan YK:n nykyinen perusennuste, että afrikkalaisten määrä nousee 4,3 miljardiin vuosisadan vaihteeseen mennessä. Se aiheuttaa vääjäämättä ongelmia ja resurssipulaa, mutta Reinikainen kuittaa miljardien ihmisten väestölisäyksen pelkällä maininnalla. Seuraavien vuosikymmenten afrikkalainen väestöräjähdys jätetään suosiolla politiikan ja moralisoinnin ulkopuolelle.

[ikuturso]

Eilisessä Höblässä SPR:n ja EU:n ilmasto- ja kehitysapulobbaaja Pekka Reinikainen pelotteli suomalaisia aukeaman jutussa pakolaistulvalla, mikäli emme lähetä rahojamme suosiolla Afrikkaan. Aukeamaa hallitsi iso kuva mosambikilaisista naisista ja lapsista, jotka kävelivät tavaroidensa kanssa kameraa kohti paetessaan hirmumyrsky Idain aiheuttamaa tulvimista vuonna 2019.

- Ilmastonmuutos vaikuttaa ruoantuotantoon suhteellisen lähellä päiväntasaajaa sijaitsevilla leveysasteilla. Samoilla alueilla riippuvuus paikallisesta tuotannosta on suurin ja sopeutumiskyky huonoin. Meidän on siirrettävä taloudellisia ja henkisiä tai luovia resursseja pohjoisesta etelään, Reinikainen sanoo.

Voitaisiin aloittaa vaikka siirtämällä Paleface Mosambikiin pysyvästi.

-i-