Kenestä seuraava puheenjohtaja perussuomalaisille?

[IDA]

Purran "punikkitaustaa" kannattaa verrata Halla-ahon vastaavaan. Myös Halla-aho oli ajatuksiltaan vihreä ennen tutustumistaan km-liikkeeseen. Hänhän tuli kertomansa mukaan pilkkaamaan kämyjä Suomen Sisun foorumille ja huomasi, että eihän ne (pelkästään) olleetkaan mitään peräkamarin uusnatsipoikia.

Ei siellä oikeastaan ollut ketään uusnatsipoikia. Kansallissosialismiin ehkä myönteisimmin suhtautunut tyyppi oli koko porukan fiksuin. Veikkaisin, että Jussi viittaa häneen, ja ehkä Catilinaan, joka kirjoitti tämän:

"Ylemmyydentuntoista paheksuntaa ympäristöönsä kompulsiivisesti lähettävä moraalisäteilijä on ilmeisesti valkoiseen, eurooppalaiseen nykymaailmankaikkeuteen erottamattomasti liityvä ilmiö.
Moraalisäteilijän tarvitsema energiamäärä on suunnaton, ja sen lähdettä voi vain arvailla. Vahvimmalta näyttää oletus, jonka mukaan yhteiskunnan ylijäämähyvinvointi tiivistyy narsistisen ytimen ympärille, ja kasvettuaan riittävän suureksi se ryhtyy säteilemään moraalisuutta ympäristöön valtavalla intensiteetillä. Tämä jatkuu kunnes ylimäärähyvinvointi on ammennettu tyhjiin. Vasta sen jälkeen moraalisäteilijä, joka on täysin riippuvainen ympäristön hyvinvoinnista, vaimenee."

sanoessaan törmänneensä itseään fiksumpiin tyyppeihin.

[IDA]

Minusta sekä Purra, että Puisto ja miksei Tiihonenkin olisivat ok. puheenjohtajia. Tiihoseen suhtaudun varauksellisesti siksi, että hänellä ei vielä ole näyttöjä kuin Lohjalta, joka varmasti on mitä hienoin paikkakunta, mutta ei kuitenkaan mikään Kymenlaakso kuitenkaan. Eli en pidä Tiihosta mahdollisena voittajana, vaan kaveri varmasti hieno mies onkin.

Odottaisin, että useampia kansanedustajia ilmoittautuu kisaan. Tavio, Eerola, Peltomäki, Meri, Ranne, Savio jne...jne... Rennosti vaan ehdolle, sillä mitään hävittävää ei ole. Puolueen kannalta olisi etu, että ehdokkaita olisi useampia. Vaikka mitään linjaerimielisyyksiä ei olekaan, niin kahden ehdokkaan vaali jättää aina sellaisen vaikutelman, että kaksi linjaa olisi valittavana.

[Tragedian synty]

Kummallista hehkutusta Puiston taustasta. Täytyy muistaa, että väitöskirja on vain opinnäyte, sen tarkoitus on valmistaa tutkijanuraan. Myöskään sillä, missä väitöskirjansa on tehnyt, ei ole merkitystä, koska tieteessä suoritukset arvioidaan tieteen kriteerein, eikä siihen vaikuta oppilaitos. Itä-Suomen yliopistossa tehty väikkäri voi olla aivan yhtä ansiokas kuin jossain maailman huippuyliopistossa tehty.

Väitöskirjan tekeminen luonnontieteiden alalta kertoo älykkyydestä ja pitkäjänteisyydestä, ja sen tekeminen verrattain nopeasti kertoo kyvystä oppia monimutkaisia kokonaisuuksia vaivattomammin kuin ihmiset keskimäärin. Ehkä on niin, että luonnontieteellinen väitöskirja ei ole sen oleellisempi meriitti politiikan kannalta kuin vaikkapa talon rakentaminen tai taulun maalaaminen, mutta sitä korostetaan tässä keskustelussa, koska se on julkinen työnäyte. Sen julkisuuden takia tiedämme, että Puisto on alle kolmenkymmenen vuoden iässä suorittanut projektin, joka kysyy älyä, pitkäjänteisyyttä ja nopeaa oppimiskykyä. Jos Purra, Tiihonen tai joku muu potentiaalinen puheenjohtaja on samanikäisenä rakentanut yhtä korkeatasoisen talon tai maalannut yhtä korkeatasoisen taulun, me emme tiedä asiasta.

Cambridgen yliopistoa korostetaan siksi, että kenelläkään meistä ei ole aikaa, pätevyyttä tai kiinnostusta ryhtyä omin neuvoin tutkimaan Puiston väitöskirjaa ja arvioimaan sen tasokkuutta. Cambridgestä tulee keskimäärin merkittävästi parempia tiedemiehiä kuin Itä-Suomen yliopistosta, joten tausta Cambridgessä on todennäköisyyden vuoksi evidenssiä Puiston pätevyydestä. Lisäevidenssiä on se, että Puistolle tarjottiin työpaikkaa (sen sijaan, että hän olisi sitä joutunut hakemaan), ja se, että Puisto myöhemmin jatkoi työskentelyä Cambridgessä. Kaikissa yliopistoissa tohtoriksi väitelleistä vain parhaille avautuu yliopistoura.

Myös matemaattisen ajattelun korostaminen on vähän niin ja näin, koska sitä tarvitaan asiantuntijatyössä. Poliitikon työ ei ole kuitenkaan varsinaista asiantuntijatyötä. Jos tahtoo ryhtyä politiikan asiantuntijaksi, täytyy pyrkiä poliitikkojen taustalle eikä itse poliitikoksi. Asiantuntijatyö tehdään näkymättömissä.

Teoriassa näin. Noin sata vuotta sitten menestyväksi poliitikoksi saattoi päästä elämänkoulun käynyt työläinen tai talonpoika, joka oli havainnoinut yhteiskuntaluokkansa kokemia ongelmia ja joka sitten esitti niihin ratkaisuja. Silloin ratkaisut olivat tyyliä "kaikille ilmainen koulutus", "perustetaan sosiaalisia turvaverkkoja", "otetaan käyttöön progressiivinen verotus" ja "perustetaan sairaala". On helppoa rakentaa hyvinvointivaltio tyhjän päälle.

Nykyään hyvinvointivaltiota ei voida enää rakentaa, vaan sitä pitää optimoida. Poliitikkojen on pohdittava, mikä vaihtoehto lukemattoman monista on optimaalinen kokonaisuuden kannalta. Mihin laitettu raha tuottaa tai säästää parhaiten? Priorisoidaanko taloudellisia vaikutuksia, joita on helpompi mitata, vai sosiaalisia, jotka tuntuvat kansalaisten elämässä konkreettisemmin? Miten maksimoida verokertymä ilman, että kuristetaan yksityistä taloutta? Poliitikkojen on ymmärrettävä juridisten, kansantaloudellisten ja sosiaalisten vaikutusarviointien päälle, ja se edellyttää suurta pätevyyttä. Vaikka eduskuntaan laitettaisiin työmies, joka on kokenut omakohtaisesti kaikki luokkansa nykyaikana kohtaamat haasteet ja olisi sataprosenttisen vannoutunut helpottamaan niitä, ei hänestä olisi siihen. Jari Lindström on malliesimerkki tällaisesta poliitikosta nykyaikana. Hän yritti elämänkoulun opeilla ja työväkeen samastumisen voimalla hoitaa työllisyyttä, mutta mitä sitten tapahtui? Hän oli täydellisesti hallituskumppanien ja virkamiesten vietävissä.

Poliitikko, joka ei osaa tarpeeksi, merkitsee kansanvallan siirtymistä häntä ympäröiville asiantuntijoille. Nykypäivänä kansanvalta voi toimia hyvin vain, jos kansanedustajat ja muut poliitikot ovat riittävän päteviä, käytännössä asiantuntijoita. Asioiden käsittely valiokunnissa ei ole sen helpompaa kuin vaikkapa ministeriöissä virkamiesvoimin.

Jos nykyaikainen yhteiskunta perustettaisiin tyhjästä nykypäivän realiteetteihin, ilman historiasta juontavia tottumuksia, kansanvaltainen politiikka näyttäisi varsin toisenlaiselta. Vaalikelpoisuus olisi ansaittava, koska se olisi suurempi etu kansanvallalle kuin epäpätevien rajaaminen vaalikelpoisuuden ulkopuolelle olisi haitta.

Sama koskee Puiston työhistoriaa. Sitä pimittämällä hän tekee ulkopuolisille itsestään pelkän pelurin, joka ei ole puolueen tai aatteen asialla vaan itsensä asialla.

Kerrohan lisää tästä työhistorian "pimittämisestä". Puisto on erinäisissä haastatteluissa ihan itse tuonut työhistoriansa esiin. Sekö, että hän ei elämöi sillä sosiaalisessa mediassa, tekee asiasta pimittämistä?

[Tabula Rasa]

https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/politiikka/jussi-halla-aho-kohautti-nyt-palkkarajan-3000-kk-nostaa-esiin-riikka-purra-rajaisi-yhden-ryhm%C3%A4n-pois/ar-AAM9n8l?ocid=winp1taskbar

Eli Purra aloittaa halpatyövoiman sementoinnin kausityöaloille. Joka on hivutustaktiikkaa parhaimmillaan. Sieltä aloitettiin aikanaan suomalaisten palkkojen polkeminen ja sama on jo käytännön todellisuutta siivous, rakennus, posti/kuljetus ja suurimmalla osalla pienipalkkaisia suorittavia aloja. Sieltä sitten on helppo heittää jo tällä hetkellä kusessa olevien alojen duunarit taksikuskeista talonrakentajiin yksi ryhmä kerrallaan halpatyövoimaluuna kokkareille. Ei näytä kovinkaan uskottavalta suomalaisten työntekijöiden etujen puolustamiselta, mikäli edes pienimpien palkkojen aloille ei saada minkäänlaista suomalaisen työntekijän asemaa suojaavaa toimintoa.

Jussi Halla-aho kohautti, nyt palkkarajan 3000 €/kk nostaa esiin Riikka Purra: Rajaisi yhden ryhmän pois

Puheenjohtaja Halla-ahon seuraajaehdokas Riikka Purra ehdottaa kansalaisuusperustaista sosiaaliturvajärjestelmää, jotta työperäinen maahanmuutto todella olisi työperustaista ja työnantajan olisi maksettava työstä riittävästi palkkaa.

(...)

Purra ihmettelee lausuntoa ja katsoo, että kyse on ennen muuta käteen jäävästä palkasta.

"Eivät suomalaiset ole yhtäkkiä lopettaneet olemasta sopivia tai halukkaita työskentelemään joukkoliikenteessä, vanhustenhoidossa, ravintola-alalla, siivoojina tai edes maataloudessa, jos se oli taloudellisesti kannattavaa", Purra sanoo tiedotteessa.

"Tuotannontekijämarkkinoiden perusrakenteessa työvoiman hinta eli palkkataso joustaa ylöspäin, mikäli työvoiman kysyntä kasvaa ja työvoimasta on pulaa. Rajan yli saapuva halpojen työntekijöiden virta rikkoo tämän mallin."

"Rakenteellinen ongelma"

Purra katsoo, että ongelmat ovat rakenteellisia ja suomalaisen sosiaaliturvan taso ja muut hyvinvointiyhteiskunnan edut "varmistavat sen, että ihmisellä ei pidemmän päälle ole kannusteita työskennellä matalien palkkojen aloilla".

"Sen jälkeen kun matalalla palkalla Suomeen työskentelemään tullut ihminen on vakiinnuttanut oleskelunsa maassa, eli saanut oleskeluluvan tai jopa kansalaisuuden, hän huomaa nopeasti samat heikot työnteon kannustimet kuin suomalainenkin, eli matalan käteen jäävän palkan eteen ei kannata käydä töissä, koska voi yhtä hyvin elää sosiaaliturvan varassa."

(...)

Purran mukaan kouluttamattoman työvoiman saapuminen Suomeen voisi olla kestävää ainoastaan, jos työlupaan ei liittyisi oikeutta sosiaaliturvaan ja julkisiin palveluihin. Hän ehdottaa kansalaisuusperustaista sosiaaliturvajärjestelmää, jotta työperäinen maahanmuutto todella olisi työperustaista ja työnantajan olisi maksettava työstä riittävästi palkkaa.

(...)

Purran mukaan perussuomalaiset on esittänyt 3000 euron palkkarajaa maahan EU:n ulkopuolelta saapuvalle työperäiselle siirtolaisuudelle. Raja ei hänen mukaansa koskisi kausityöntekijöitä.

(...)

Lainaus uutisesta näkyviin.

[sancai]

Teoriassa näin. Noin sata vuotta sitten menestyväksi poliitikoksi saattoi päästä elämänkoulun käynyt työläinen tai talonpoika, joka oli havainnoinut yhteiskuntaluokkansa kokemia ongelmia ja joka sitten esitti niihin ratkaisuja. Silloin ratkaisut olivat tyyliä "kaikille ilmainen koulutus", "perustetaan sosiaalisia turvaverkkoja", "otetaan käyttöön progressiivinen verotus" ja "perustetaan sairaala". On helppoa rakentaa hyvinvointivaltio tyhjän päälle.

Hyviä pointteja kommentissasi, mutta pakko puuttua näihin virkkeisiin. Itse koen, että asia on juuri päin vastoin. Niin kauan, kun on ollut yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, kuka tahansa on teoriassa voinut päästä päättävään asemaan. Kuitenkin, jos analysoidaan vaikkapa Suomen ensimmäistä hallitusta verrattuna nykyhallituksiin, rappeutuminen ja idiokratia on huomattava. Svinhufvudin ensimmäisessä hallituksessa vuonna 1917, kaikki ministerit Kyösti Kalliota lukuun ottamatta olivat vähintään ylioppilaita. Ministereiden joukossa oli lukuisia lakitieteen tohtoreita, varatuomareita jne., tohtoritason tutkinnon suorittaneet olivat enemmistönä. Siis aikana, kun ylioppilastutkintokin oli harvinainen. E. N. Setälä, ensimmäisen hallituksen opetusministeri tunnetaan myös merkittävä suomalais-ugrilaisten kielten tutkijana, insinööri, kulkulaitosministeri Jalmar Castrén teräsbetonitekniikan kehittäjänä ja TKK:n rakennusopin professorina jne jne. Tuolloin hallitukset edustivat yhteiskunnan äärimmäistä älyllistä huippua. Nykyään identiteettipolitiikan myötä, kun sukupuoli, ikä, ulkonäkö jne. nähdään meriitteinä, hallitus koostuu poliittisista broilereista, kaupan hyllyttäjistä, tusinamaistereista, ylioppilaista, jopa ammattikoululaisista ja erityisavustajat ovat vielä alempaa kuonaa.

[Intermarium]

Olen nähnyt nuo Purran poistaman blogin kirjoitukset. Kyllä se vaan on niin kuin asia on sanottu. Kysy vaikka Riikka Purralta. Nooh ihminenhän muuttuu. Kerran kommunisti on aina kommunisti, vai miten se meni.

Laittomaan lehteen liittyen. Lukekaa lehteä varovaisella otteella, mieluiten kumihanskat kädessä, tai aurinkolasit päässä jos netistä luette.

Artikkeleiden joukossa on myös todellisia helmiä.

No tuolla logiikalla vapaan maahanmuuton kannattajaksi siirtynyttä mamukriittistä pitäisi edelleen kutsua mamukriittiseksi. Kerra mamukriittinen aina mamukriittinen, eikös juu.

[viisitoista]

Ruotsissa ruotsidemokraatit tekivät samoin "hörhöjen" kanssa ja ovat nostaneet maahanmuuttokriittisyyden ihan näkyväksi ilmiöksi, mitä se ei todellakaan ollut ennen samanlaisten "hörhöjen" poispotkimista.

Ruotsidemokraatit ovat pehmentäneet linjaansa aivan liikaa. Persujen pitää pysyä paljon kovempina kuin he.

[viisitoista]

Jos Purra voittaa, hänelle tulee tehdä selväksi ettei hänellä ole ollenkaan poliittista liikkumavaraa - että hän on heikompi ja enemmän kentän armoilla kuin kukaan aiempi persujen johtaja, ja että hänet voidaan nopeasti vaihtaa jos hän tuottaa pettymyksen.

Nyt seuraava välitön rasti nuiville on se että varapuheenjohtajisto on saatava miehitettyä kovilla tyypeillä jotka omalta osaltaan auttavat pitämään persut oikealla kurssilla - Mauri Peltokangas on jo ilmoittautunut kisaan toiseksi varapuheenjohtajaksi:

https://p-upload.facebook.com/mpeltokangas/posts/1164413307303183

Kansanedustaja Mauri Peltokangas

5. heinäkuuta kello 3.25 ·

Olen ehdolla puolueen toiseksi varapuheenjohtajaksi Seinäjoen puoluekokouksessa 14.-15.8.2021.

Takuuvarma linja ja kädet multaan olkoon lause johon kiteytän vahvuuteni.

Avaan asiaa laajemmin ja kerron ajatuksiani videolla lähiaikoina.

Nähdään Seinäjoella!

[Pitkälinja]

Riikka Purrassa ei ole muuta vikaa kuin se, että hän on nainen, kasvissyöjä, pakkoruotsin kannattaja, ex-vihreä ja puolue-eliitin suosikki. Jos CV:ssä olevat epäselvyydet ovat Sakari Puiston ainoa vika, on hän tarjolla olevista ehdokkaista paras tehtävään.

[Totti]

Myös matemaattisen ajattelun korostaminen on vähän niin ja näin, koska sitä tarvitaan asiantuntijatyössä. Poliitikon työ ei ole kuitenkaan varsinaista asiantuntijatyötä.

Erikoinen näkökulma.

Poliitikko on lähes määritelmällisesti yhteiskunnan järjestämisen asiantuntija, tai ainakin hän kauppaa itsensä sellaisena. Koko politiikanteon ideahan on vakuuttaa äänestäjät siitä, että tietty poliitikko (ja hänen puolue) tietää parhaiten ja on siten paras henkilö järjestää yhteiskunnalliset asiat. Tämä siis siitä huolimatta, että poliitikko voi olla pihalla kun lumiukko kaikesta (eli vihreässä puolueessa).

Jos poliitikko kerran esiintyy yhteiskunnan järjestämisen asiantuntijana, seuraava kysymys on, onko hän hyvä vai huono siinä?

Asiansa kategorisesti huonosti hoitavat poliitikot ovat sellaiset, joilla ei ole luonnontieteellistä osaamista, minimaalisesti työkokemusta tuottavista töistä ja vähän elämän kokemusta. Vastaavasti hyvät poliitikot on löydettävissä pääasiassa (ei aina) ihmisistä, joilla on luonnontieteellinen koulutus, runsas työkokemus ja paljon elämänkokemusta.

Jos poliitikko ymmärtää matematiikan päälle hän jo hyvin pitkällä sillä tiellä missä hän myös osaa tehdä harkittuja ja perusteltuja päätöksiä. Matematiikan ymmärtäminen pelkästään ei riitä viisauteen, mutta se antaa erinomaisen hyvän pohjan analysoida ja ymmärtää kompleksisia asioita kuten vaikkapa valtiontalouden dynamiikan tai maahanmuuton ongelmat olematta varsinainen asiantuntija näissä aiheissa.

Tästä syystä poliitikko, joka tajua numeroiden päälle on lähes varmuudella parempi yhteiskunnan järjestäjä kun sellainen joka ei tajua.

[Paawo]

Hienoa keskustelua ja kriittisiä puheenvuoroja. Vinkkinä erään pj-ehdokkaan kannattajille; vakuuttavampaa olisi kertoa faktoja oman ehdokkaan ansioista kuin toistaa halventavin sanankääntein oman piirin ja nykyisten/entisten öyhöttäjien mielipiteitä vastaehdokkaista.

Mutta kertokaa nyt kuka tai mikä on se lähinnä iltapaskojen poliittisista analyyseistä niin tuttu puolue-eliitti?

[K.L.O]

Riikka Purrassa ei ole muuta vikaa kuin se, että hän on nainen, kasvissyöjä, pakkoruotsin kannattaja, ex-vihreä ja puolue-eliitin suosikki.
...

Kirkkonummelainen Riikka sai vuoden 2017 kuntavaaleissa 253 ääntä. Saalis vuonna 2021 oli 1314 ääntä.
En tiedä milloin Riikka sai herätyksen pakkoruotsin kannattajaksi. Epäilen valaistumisen tulleen siinä vaiheessa kun tajusi kuntalaisten olevan yli 16 prosenttisesti ruotsinkielisiä.

Sakari Puisto puheenjohtajaksi! 

[Ossi Tiihonen]

Esittäytymiseni tässä: https://hommaforum.org/index.php/topic,132180.0.html

[FadeAway]

Olen eri mieltä. Kyllä poliitikko tarvitsee matemaattista ja talousosaamista.
Mistä päätetään?
Budjeteista.
Ei ole 1,eikä 20-kertaa, kun miljoonat, miljardit, biljoonat ovat menneet sekaisin.
Prosentti tai promille....

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Olen eri mieltä. Kyllä poliitikko tarvitsee matemaattista ja talousosaamista.
Mistä päätetään?
Budjeteista.
Ei ole 1,eikä 20-kertaa, kun miljoonat, miljardit, biljoonat ovat menneet sekaisin.
Prosentti tai promille....

Ei pelkästään tarvitse osata, vaan jopa vaaditaan sitä sekä talouden osaamista syvemmin mitä tavallinen kaduntallaaja. SDP leirissä tuota osaamista ei aina ole.

[Golimar]

Olen eri mieltä. Kyllä poliitikko tarvitsee matemaattista ja talousosaamista.
Mistä päätetään?
Budjeteista.
Ei ole 1,eikä 20-kertaa, kun miljoonat, miljardit, biljoonat ovat menneet sekaisin.
Prosentti tai promille....

Ei pelkästään tarvitse osata, vaan jopa vaaditaan sitä sekä talouden osaamista syvemmin mitä tavallinen kaduntallaaja. SDP leirissä tuota osaamista ei aina ole.

Mädättäjäpuolueissa typeryys ei ole rasite.

Kokoomuksen ex-kansanedustaja sekoilee aamu-tv:ssä
https://www.youtube.com/watch?v=jyVhTpWOS14

X

Hemming valmistui ylioppilaaksi vuonna 1981 Lahden yhteiskoulusta ja filosofian maisteriksi vuonna 1990 Tampereen yliopistosta. Opettajankoulutuksen hän suoritti vuonna 1992 Suomen Liikemiesten Kauppaopistossa. Vuonna 2000 Hemming suoritti englantilaisen filologian syventävät opinnot Helsingin yliopistossa ja vuonna 2009 MBA-tutkinnon Helsingin kauppakorkeakoulussa.[1]

Ennen eduskuntaa Hemming työskenteli muun muassa lukion englannin ja saksan kielen opettajana Espoossa (1991–1994), hallintoassistenttina Hemming Marine Oy:ssä (1994–2003), koulutusalan yrittäjänä (1996–2000) ja englannin ja saksan lehtorina Heliassa.[1]

Politiikasta Hemming kiinnostui varsin myöhään. Hän liittyi kokoomuksen jäseneksi vuonna 1999 ja hänet valittiin vuoden 2000 kunnallisvaaleissa Espoon valtuustoon. Hemming toimi Uudenmaan liiton maakuntavaltuuston ja -hallituksen jäsenenä vuosina 2001–2009.

Kansanedustajaksi Hemming valittiin ensimmäisen kerran vuoden 2003 vaaleissa ja jatkokaudelle vuoden 2007 vaaleissa. Toukokuussa 2010 Hemming ilmoitti jättävänsä eduskunnan toisen kautensa jälkeen ja keskittyvänsä elinkeinoelämään.[2] Hän on sittemmin toiminut yhteiskuntasuhdekonsulttina.[3] Marraskuussa 2014 Hemming aloitti Suomen Ekonomien toiminnanjohtajana, mitä ennen hän työskenteli lääkeyhtiö AbbVie Oy:n yhteiskuntasuhteista vastaavana johtajana.[4] Hemming on kertonut avoimesti poliittisen uran vaikeuttaneen hänen työnhakuaan.

X

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hanna-Leena_Hemming

X

Mikäli kaikki Itämeren yhdeksän ympärysvaltiota onnistuisivat vähentämään omaa kuormitustaan Kauniston mainitsemat neljä prosenttia olisi koko potti jo 36 prosenttia. Ympäristönsuojelussa pieniä tekoja tekemällä voidaan yhdessä tehdä ihmeitä.

X

Annika Lapintie

Kansanedustaja (vas)

https://www.ts.fi/lukijoilta/1074235170/Itameren+suojelusta

X

Lapintie valmistui ylioppilaaksi Kupittaan yhteiskoulusta vuonna 1974. Yliopisto-opinnot hän aloitti Åbo Akademissa lukemalla ruotsia, venäjää ja kasvatustieteitä. Sieltä hän siirtyi opiskelemaan oikeustiedettä Turun yliopistoon, josta valmistui oikeustieteen kandidaatiksi vuonna 1984. Lapintie auskultoi varatuomariksi toimien Paraisten tuomiokunnan notaarina ja käräjätuomarina 1989–1990.[2] Vuonna 1984 hän suoritti ulkoasiainministeriön kansainvälisten asiain valmennuskurssin.[1]

Turun kaupunginhallituksessa Lapintie toimi vuosina 1989–1995. Eduskuntaan hänet valittiin vuoden 1995 vaaleissa. Ennen kansanedustajaksi valitsemista hän toimi Suomen Työväen Säästöpankin konttorin esimiehenä (1984–1988), Turun työvoimapiirin lakimiehenä (1988–1995) sekä Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen lakimiehenä. Lapintie oli myös Tradekan edustajiston jäsen 1992–2016.[1]

Lapintie oli ehdolla kesäkuussa 2009 pidetyissä europarlamenttivaaleissa.[3] Hän sai 29 112 ääntä eli eniten puolueessaan, muttei tullut valituksi ja vasemmistoliitto jäi ilman paikkaa Euroopan parlamentissa.[4] Lapintie olisi tullut valituksi ilman kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten vaaliliittoa, jonka ansiosta Sari Essayah pääsi parlamenttiin. Lapintie oli puolueen ehdokkaana myös EU-vaaleissa 2014.[5]

Lapintie oli kaudella 2011–2014 suuren valiokunnan varapuheenjohtaja. Hän on ollut myös liikenne- ja viestintävaliokunnan varapuheenjohtaja vuosina 1999–2003. Lapintie on ollut varsinainen jäsen muun muassa ulkoasiainvaliokunnassa (2007–2015), lakivaliokunnassa (1995–2003) ja sivistysvaliokunnassa (1995–1996).[1]

Eduskunnassa Lapintie on pyrkinyt muun muassa rajoittamaan siviilien aseiden saatavuutta.[6]

Lapintie on ollut vuodesta 1983 naimisissa Helsingin Sanomien Turun-toimituksessa työskentelevän Pyry Lapintien kanssa.[7]

X

https://fi.wikipedia.org/wiki/Annika_Lapintie

[DunnAri]

Olen eri mieltä. Kyllä poliitikko tarvitsee matemaattista ja talousosaamista.

Eikä tarvitse. Poliitikon tehtävä on tehdä arvovalintoja. Asiantuntijat sovittavat tosiasiat arvovalintoihin.

Nykyisessä hallituksessa olevat puolueet puhuivat mm. koulutuksen ja tutkimuksen, ympäristönsuojelun ja työttömyyden ymmärtämisen puolesta. Mitä on tapahtunut? Ympäristönsuojelulla on pyyhitty pyllyä (vihreät on vedetty kölin ali), työttömien kurittaminen lisääntyy ja tutkimuksesta leikataan rahaa.

Varmasti hallituspuolueet edelleen kannattavat sitä, mitä kannattivat ennen vaalejakin, mutta kun asiantuntijat kertovat, mitä laivan ohjaamiseksi tarvitaan, niin ei siinä poliitikkojen puhe paljon paina. Toinen vaikuttava seikka on tietenkin se, että puolueiden tavoitteet ovat erilaisia ja monenlaisia ristiriitoja on siedettävä, jotta hallitus pysyisi pystyssä.

Ennen seuraavia vaaleja taas kuullaan lätinät eläkeläisistä, nuorista, koulutuksesta ja ympäristöstä. Sen jälkeen muodostetaan hallitus, jonka taustalla hääräävä osaajaporukka kertoo, että ei ole varaa ja tehdään näin.

Enimmäkseen politiikka on globaalissa maailmassa pelkkää teatteria, jota ohjaa globaali markkinatalous. Valtioille on jäänyt tässä järjestelmässä pelkkä huoran osa. Kun globaaliin markkinatalouteen sitouduttiin, samalla pantiin myyntiin oma kulttuuri ja omat valinnanmahdollisuudet.

Markkinatalous, oma kulttuuri, oma identiteetti ja oma määräysvalta eivät sovi yhteen. Se tulisi persujenkin uuden puheenjohtajan hyväksyä. Jos muutosta tahdotaan, täytyy pyrkiä vallankumoukseen ja koko nykyisen järjestelmän kaatamiseen.

[Augustus]

Olen eri mieltä. Kyllä poliitikko tarvitsee matemaattista ja talousosaamista.

Eikä tarvitse. Poliitikon tehtävä on tehdä arvovalintoja. Asiantuntijat sovittavat tosiasiat arvovalintoihin.
...

Olen tässä jyrkästi eri mieltä, politiikko tarvitsee nimenomaan tuota matemaattista osaamista.

Jos ei osaa, niin tuo lauseesi johtaa helposti turmioon. Rivikansanedustajista en tiedä, mutta jokainen ministeriltä/valiokunnan jäseneltä tms. pitäisi vaatia kokeena talousmatematiikan opintoja ainakin sellaisella tasolla jossa lasketaan erilaisia lainanlyhennysvaihtoehtoja, esimerkiksi miten tasaerälaina toimii teoreettisesti puhumattakaan siitä mikä edes tarkoittaa korkoa korolle ilmiö tai jopa prosenttilasku. Vaikka ihminen on ihan upea järjestö/puolueaktiivi, niin tälläisten taitojen osaamattomuus ovat mielestäni äärimmäisen vakava puute. On äärimmäisen vastuutonta, jos kansakunnan päättäjissä on iso joukko henkilöitä, jotka eivät ymmärrä prosenttilaskua kummoisempaa matematiikkaa, puolueesta riippumatta.

Toivoisinkin, että Ylen MOT-ohjelma (tai joku muu) tekisi testin kansanedustajien talousmatematiikan taidoista, kysyttäessä luultavasti yli 75% kieltäytyisi testistä "kiireisiin" vedoten tms.

edit: muutin toiseen lauseen ihan toiseksi.

[Augustus]

Poliitikon tehtävä on tehdä arvovalintoja. Asiantuntijat sovittavat tosiasiat arvovalintoihin.
...

Minä vielä toistamiseen palaan tähän lausuntoosi. Jos politiikko ei ymmärrä matematiikkaa, hän on hyvin helposti erilaisten asiantuntijoiden tai "asiantuntijoiden" johdateltavissa. Tämä näkyy mielestäni kaikenlaisten tukipakettien ja aikaisemman pääministerin  Kataisen kahden miljoonan maahanmuuttajan tarpeessa. Nykyinenkin työvoimapula on juuri sellainen aihe, jossa politiikot ovat helposti lähinnä tiettyjen intressiryhmien johdateltavissa.

[vainukoira]

Hänen Linkedin profiilissaan on aukko 2004-2015. Yritysmaailmassa kukaan ei edes harkitsisi rekrytointia, jos ei olisi jotain konkreettista tietoa, mitä noin pitkällä aikaperiodilla on hakija tehnyt.

Tuon vuoksi "työvoimapulaa" riittää. Kun hakemalla syitä hakee, niitä löytää.

Ei kannata olla kiinnostunut siitä mitä kaveri teki vuosia sitten, vaan siitä, mitä hän osaa ja haluaa tehdä nyt. Ja minkäänlaista naamanvääntöä, päänkallistusta ja kivapuhetta ei kannata edes aloittaa. Fiksut ja hyvät tyypit kiertävät sellaiset yritykset kaukaa.

Minä vielä toistamiseen palaan tähän lausuntoosi. Jos politiikko ei ymmärrä matematiikkaa, hän on hyvin helposti erilaisten asiantuntijoiden tai "asiantuntijoiden" johdateltavissa. Tämä näkyy mielestäni kaikenlaisten tukipakettien ja aikaisemman pääministerin  Kataisen kahden miljoonan maahanmuuttajan tarpeessa. Nykyinenkin työvoimapula on juuri sellainen aihe, jossa politiikot ovat helposti lähinnä tiettyjen intressiryhmien johdateltavissa.

Juuri näin. Ihan jokapäiväiset kerto-, jako-, vähennys-, yhteen ja prosenttilaskut on jopa ""korkeakoulun" suorittaneille, kuten kauppatieteiden maistereille vaikeita juttuja. Melko helpot ensimmäisen ja toisen asteen yhtälöt jotka eivät ole aivan välttämättömiä, mutta hyödyllisiä, sillä edistävät johdonmukaista ajattelua sekä ovat oivallisia välineitä tarkistaa joitakin simppeleitä laskutoimituksia ja että onko ymmärtänyt asian oikein, ei onnistu usein tuoltakaan porukalta ollenkaan.

Sitten jengiä palkataan töihin ulkonäön ja jonkun kaulahuivin perusteella. Ja ihmetellään kun yrityksella menee bisnekset perseelleen ja kukaan ei osta meidän tuotteta. Politiikassa tulokset on vielä huonompia.

Kyllä Sakari Puisto vaikuttaa selkeästi parhaalta puheenjohtajalta perussuomalaisille. On kyllä selvästi näyttöä kyvystä omitoimiselle ajattelulle.

[Väestönvaihtaja]

Olen eri mieltä. Kyllä poliitikko tarvitsee matemaattista ja talousosaamista.

Eikä tarvitse. Poliitikon tehtävä on tehdä arvovalintoja. Asiantuntijat sovittavat tosiasiat arvovalintoihin.

Nykyisessä hallituksessa olevat puolueet puhuivat mm. koulutuksen ja tutkimuksen, ympäristönsuojelun ja työttömyyden ymmärtämisen puolesta. Mitä on tapahtunut? Ympäristönsuojelulla on pyyhitty pyllyä (vihreät on vedetty kölin ali), työttömien kurittaminen lisääntyy ja tutkimuksesta leikataan rahaa.

Varmasti hallituspuolueet edelleen kannattavat sitä, mitä kannattivat ennen vaalejakin, mutta kun asiantuntijat kertovat, mitä laivan ohjaamiseksi tarvitaan, niin ei siinä poliitikkojen puhe paljon paina. Toinen vaikuttava seikka on tietenkin se, että puolueiden tavoitteet ovat erilaisia ja monenlaisia ristiriitoja on siedettävä, jotta hallitus pysyisi pystyssä.

Ennen seuraavia vaaleja taas kuullaan lätinät eläkeläisistä, nuorista, koulutuksesta ja ympäristöstä. Sen jälkeen muodostetaan hallitus, jonka taustalla hääräävä osaajaporukka kertoo, että ei ole varaa ja tehdään näin.

Enimmäkseen politiikka on globaalissa maailmassa pelkkää teatteria, jota ohjaa globaali markkinatalous. Valtioille on jäänyt tässä järjestelmässä pelkkä huoran osa. Kun globaaliin markkinatalouteen sitouduttiin, samalla pantiin myyntiin oma kulttuuri ja omat valinnanmahdollisuudet.

Markkinatalous, oma kulttuuri, oma identiteetti ja oma määräysvalta eivät sovi yhteen. Se tulisi persujenkin uuden puheenjohtajan hyväksyä. Jos muutosta tahdotaan, täytyy pyrkiä vallankumoukseen ja koko nykyisen järjestelmän kaatamiseen.

Markkinatalouteen perustuva järjestelmä on maailman parhaimpien yhteiskuntien perusta. Vaihtoehtoiset järjestelmät, joita on tavoiteltu vallankumouksien avulla, ovat johtaneet suuriin inhimillisiin katastrofeihin.

Poliitikoilla on valinnanvaraa, mistä ilmeisenä osoituksena se, että erilaisissa markkinatalouteen pohjautuvissa maissa tehdään erilaista politiikkaa.

Poliitikkojen ennen vaalia esittämät katteettomat lupaukset eivät ole osoitus siitä, että nykyinen järjestelmä tulisi korvata. Se on osoitus poliitikkojen epärehellisyydestä.

Mitä matemaattiseen osaamiseen tulee, niin se on hyvä asia. Matematiikan opiskelu kehittää loogista ajattelukykyä. Poliitikoilla on syytä olla numeropäätä. Puiston tapauksessa tohtorin tutkinto vaativalta alalta yhdestä maailman arvostetuimmista yliopistoista on hyvä asia ennen kaikkea miehen ja puolueen imagon kannalta.

[kgb]

Olisi ihan kiva, jos yleisluontoinen jutustelu poliitikolta vaadittavista ominaisuuksista käytäisiin jossain muualla kuin tässä ketjussa.

[Faidros.]

150 PS päättäjältä kysyttiin seuraavasta pj:sta, 92 vastasi ja 65% Purra. Puisto 14%. Tiihonen 0%

https://yle.fi/uutiset/3-12022409?origin=rss

Perussuomalaisten uusi puheenjohtaja valitaan elokuun puolivälissä Seinäjoen puoluekokouksessa.

Suurin osa Ylen kyselyyn vastanneista perussuomalaisista vaikuttajista kannattaa Riikka Purraa uudeksi puheenjohtajaksi.

Vastaajista jopa 65 prosenttia on tätä mieltä.

Toiseksi eniten kannatusta saa Sakari Puisto, mutta hän jää selvästi Purran taakse. Puistosta uuden puheenjohtajan haluaa 14 prosenttia vastaajista.

Ylen kysely lähetettiin 150 perussuomalaiselle vaikuttajalle, joista 92 vastasi.
...
Puheenjohtajakisassa on mukana myös valtakunnanpolitiikassa tuntemattomampi haastaja, Ossi Tiihonen.

Hän ei saa kyselyssä lainkaan kannatusta.
...

[Antti Moisander]

150 PS päättäjältä kysyttiin seuraavasta pj:sta, 92 vastasi ja 65% Purra. Puisto 14%. Tiihonen 0%

https://yle.fi/uutiset/3-12022409?origin=rss

Perussuomalaisten uusi puheenjohtaja valitaan elokuun puolivälissä Seinäjoen puoluekokouksessa.

Suurin osa Ylen kyselyyn vastanneista perussuomalaisista vaikuttajista kannattaa Riikka Purraa uudeksi puheenjohtajaksi.

Vastaajista jopa 65 prosenttia on tätä mieltä.

Toiseksi eniten kannatusta saa Sakari Puisto, mutta hän jää selvästi Purran taakse. Puistosta uuden puheenjohtajan haluaa 14 prosenttia vastaajista.

Ylen kysely lähetettiin 150 perussuomalaiselle vaikuttajalle, joista 92 vastasi.
...
Puheenjohtajakisassa on mukana myös valtakunnanpolitiikassa tuntemattomampi haastaja, Ossi Tiihonen.

Hän ei saa kyselyssä lainkaan kannatusta.
...

Tämä kysely oli tosiaan lähetetty perussuomalaisille, jotka ovat jossain vaikuttavassa asemassa puolueessa. Itselleni kysely tuli piirin varapuheenjohtajan ominaisuudessa. Vastauksenikin Puiston puolesta löytyy uutisesta. Lopputulos tulee kyllä muuttumaan kokouksessa, jossa jokainen puolueen jäsen on samalla viivalla.

[Tavan]

^Purra on puolue-eliitin suosikki.

[justustr]

^Purra on puolue-eliitin suosikki.

Voi olla. Tosin perussuomalaisten puolue-eliitti on nykyään varsin suosittu kentän keskuudessa. Esimerkiksi eräs Jussi Halla-aho (eliitin ylimmällä portaalla) on jopa koko puolueen suosituin henkilö. Jussi ei tosin ole sanonut ketä hän kannattaa seuraajakseen.

Tässähän on sikäli melkoinen ero Timo I Suuren aikaan ja 2017 pj vaaliin, että nyt puolueen johdossa olevat tyypit nauttii ihan aidosti puolueen jäsenten kannatusta.

[Tavan]

^Mutta eikös Sakaria ole luonnehdittu Jussin oikeaksi kädeksi ja hän on muutenkin hengenheimolainen? Luulen, että Sakari on siis Jussinkin suosikki.

Muu puoluejohto taas tukee Riikkaa. Jussi on hienotunteinen eikä halua ilmaista kantaansa avoimesti.

[amarantti]

Tein laskelmia hommaforumin ja YLE:n galluppien perusteella.

Riikka Purra saisi noin 50 % äänistä, Sakari Puisto 40 % ja Ossi Tiihonen 10 %. Menikö oikein? Sen näkee vaalien jälkeen.

Jos olisi yksi naisehdokas (ei välttämättä nainen) enemmän, joka veisi ääniä Purralta, niin Sakari Puisto voisi voittaa.

Saako Riikka Purra puolueen mahdollisena uutena puheenjohtajana perussuomalaisten kannatuksen nousuun?

-naps-

[justustr]

-naps-

Tuttua huttua. Ei niinkään yllättävää, että Mitä Vittua lehti pelkää perussuomalaisten pyrkivän seuraavaan hallitukseen. Sitähän ne on kiljunut koko pj vaalien ajan. Mutta, että koko tunkio tulisi näkyville, niin kerrottakoon, että samat pelot ne on janan toisessakin päässä.

Tässä Kansan Uutisten näkemys vaaleista ja Purrasta:
https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4536946-halla-aho-poisti-ison-esteen-porvarihallituksen-tielta-itsensa (21.6.2021)

MV:n ja KU:n kannattaisi yhdistää voimansa ja lähteä yhdessä promoamaan Tiihosen Ossia perussuomalaisten johtoon. Tavoitehan on yhteinen: estää perussuomalaisten osallistuminen seuraavaan hallitukseen

Halla-aho poisti ison esteen porvarihallituksen tieltä: itsensä

Kommentti: Riikka Purra vienee puolueen eduskuntavaaleihin. Hän on salonkikelpoisempi versio Jussi Halla-ahosta.

Jos se oikeistosta on kiinni, Suomessa on juhannuksen tienoilla 2023 juuri aloittanut porvarihallitus. Yksi iso este siltä poistui tänään, kun perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kertoi yllättäen , ettei hae jatkokautta elokuun puoluekokouksessa.

(...)

Porvarihallitus ei kuitenkaan ole sillä taputeltu, että vaalitulos sen mahdollistaisi. Perussuomalaiset on kaikissa asioissa niin omilla äärilinjoillaan, että yhteisestä ohjelmasta sopiminen edellyttää valtavaa taipuisuutta jommaltakummalta uuden oikeiston pääpuolueelta.

(...)

Varteenotettavia seuraajaehdokkaita Halla-aholle on vain yksi, puolueen varapuheenjohtaja Riikka Purra. Hän on jo nyt lähes yhtä näkyvä toimija kuin Halla-aho ja sopii hyvin media- ja some-aikakauden puheenjohtajaksi.

Purran perussuomalaiset olisi periaatteiltaan samanlainen kova oikeistopuolue kuin nykyinenkin, mutta ehkä vähän vähemmän yhden asian, maahanmuuton, liike.

Olennaisempi ero on se, että Purra on salonkikelpoisempi henkilö kuin Halla-aho. Hänellä ei ole rasitteenaan ihmisvihamielisiä kirjoituksia menneisyydessä eikä yhtä ivallista ja ilkeää otetta some-nykyisyydessä.

(...)

Lainaus näkyviin.

[Pitkälinja]

^Purra on puolue-eliitin suosikki.

Tuollaisia pohjoiskoreamaisia lukuja esiteltiin Sampo Terhonkin kohdalla. Ja kuinkas sitten kävikään? En vielä Riikka Purran asemassa varailisi kuohuvaa voitonjuhlia varten. Äänioikeus on onneksi muillakin kuin vain puolue-eliitin edustajilla.

Saako Riikka Purra puolueen mahdollisena uutena puheenjohtajana perussuomalaisten kannatuksen nousuun?

Tuskin saa pidettyä edes nykytasolla. Perussuomalaiset on leimallisesti miesten puolue ja tarvitsee miehen puheenjohtajakseen. Naisäänestäjät ovat kiva pikku bonus, mutta heitä ei tarvitse eikä pidä houkutella.

Jos puolue joskus valitsisi naisjohtajan, tulisi sen ehdottomasti olla joku muu kuin kasvissyöntiä ja pakkoruotsia kiihkeästi kannattava ex-vihreä.