Valtiontalouden tarkastusviraston kikkailua

[Tauno-yksi]

1) Miten voi olla mahdollista, että valtiontalouden tarkastusviraston johtajana on henkilö, jolla ei ole taloudellisen alan yliopistokoulutusta? Luulisi nyt vähintään, että laskentapuolen ekonomin paperit pitää olla taskussa. Minäkin voin TTY:n insinööripapereilla lähteä teatterikorkeakoulun rehtoriksi, vai?

2) Ehdotan, että kaikissa valtion tehtävissä otetaan välittömästi käyttöön ns. anonyymi haku, jotta vältytään epäpätevien valitsemiselta.

[Onkko]

Taina Kivelä haki pääjohtaja Yli-Viikarin paikkaa ja pääsi haastatteluun asti – Nyt hän kertoo, mikä haussa yllätti vuonna 2015

Kokemusta myös Suomen Pankista
Kivelä luettelee tutkintojaan ja työkokemustaan.

– Minulla on kaksi loppututkintoa, oikeastaan kolme, jos käytetään Yli-Viikarin laskuoppia. Olen filosofian ja luonnontieteiden kandidaatti sekä medianomi.

– Pääaineena olen lukenut tietojenkäsittelyoppia ja sivuaineina yritystaloustiedettä ja matematiikkaa.

Sopiva tausta
Kivelä kertoo hakeutuneensa 1980-luvulla pankkialalle.

– Siellä toimin esimiestehtävissä ja päädyin sattumalta sisäiseen tarkastukseen. Suomen Pankissa olin tarkastuspäällikkönä kymmenen vuotta ja kun Euroopan keskuspankissa rakennettiin yhteistä tarkastusjärjestelmää, niin olin siinä mukana.

Yksityispuolelta löytyy kokemusta EY:stä eli aiemmin nimellä Ernst&Young toimineesta tilintarkastustoimistosta.

– Siellä olin rakentamassa väärinkäytösten tutkintayksikköä.

Myöhemmin hän alkoi kirjoittaa ja perusti verkkolehden nimellä Valta ja vastuu.

– Ajattelin, että näin sopivaa taustaa ja kokemusta ei monella ole, kun huomasin, että viraston pääjohtajan virka on auki.

– En oikein löytänyt syytä siihen, miksi minua ei kutsuttu testeihin. Johtamiskokemusta minulla oli yli 20 vuotta ja kokemusta sisäisestä tarkastuksesta, kansainvälistä ja julkisen alan kokemusta, eli kaikkea, mitä vaadittiin.

[Kauko-Aatos]

Silloin kun kantakirjasosiaalidemokraatti sanoo, että valinnassa ei ollut "yhtikäs mitään", voi olla varma, että käytössä oli koko suomalaisen rakenteellisen korruption ja hyväsisko -puljauksen koko mädälle tuoksahtava kirjo.
Viimeistään tuo Heinäluoman kommentti velvoittaa tonkimaan tämän likasaavin pohjia myöten. Ja juu, ennen kuin kukaan kerkiää: ei tule tapahtumaan, tiedän sen.
"yhtikäs mitään" 

[RP]

2) Ehdotan, että kaikissa valtion tehtävissä otetaan välittömästi käyttöön ns. anonyymi haku, jotta vältytään epäpätevien valitsemiselta.

Jos tarkoitus demonstroida, miten "anonyymi" haku kytännössä "toimii", niin joo...?
(Ikään kuin Yli-Viikarin CV:tä ei olisi tunnistanut vaikka siitä olisi nimi ja syntymäaika poistettu)

[Ajatolloh]

Isossa maailmassa on huhujen mukaan "tasokkaita" yliopistoja, mihin pääsee vain rahalla ja suhteilla ja opetuksen laatua ei kukaan niihin päätyneistä kyseenalaista. Niistä sitten aukeaa aivan erilaiset urapolut kuin tavallisen kansan oppilaitoksista. En tiedä onko tässä tapauksessa kyse tällaisesta,

Kyllä Sorbonnen yliopisto taitaa kuuluu siihen liigaan, että riippmatta tutkinnon sisällöstä, ei sitä ainakaan hakijalleen haitaksi lueta. Arvelisin arvostuksen olevan kyllä tuolla maailmalla vielä kovempaa kuin täällä meillä, mutta kyllä tuolla täällä meilläkin pääsee pätemään.

Sitäpaitsi suurin osa ihmisistä ei lue CV:stä kuin yliopiston nimen. ChitChat smalltalk keskusteluissa todennäköisesti puhutaan vain yliopiston nimestä, ei suuntauksesta tai aineista. Joten sama vaikka juopottelun ja huoraamisen maisteriksi olisit sieltä Sorbuksen yliopistosta valmistunut, vain uliopiston nimi jää mieleen...

[RP]

Kyllä Sorbonnen yliopisto taitaa kuuluu siihen liigaan, että riippmatta tutkinnon sisällöstä, ei sitä ainakaan hakijalleen haitaksi lueta.

Yli-Viikarin listalla ollut ENA olisi Ranskassa tuosta se sanakirjamääritelmän esimerkki (siihen osaa ottaa kantaa, paljonko tuollainen lyhyehkö täydennyskoulutus painaisi). Virkakunnan eliitin ykköstuottaja ja suuryritysten johtajien koulu josta on myös ponnistanut kuudesta viimeisimmästä Ranskan presidentistä neljä.

[Tauno-yksi]

2) Ehdotan, että kaikissa valtion tehtävissä otetaan välittömästi käyttöön ns. anonyymi haku, jotta vältytään epäpätevien valitsemiselta.

Jos tarkoitus demonstroida, miten "anonyymi" haku kytännössä "toimii", niin joo...?
(Ikään kuin Yli-Viikarin CV:tä ei olisi tunnistanut vaikka siitä olisi nimi ja syntymäaika poistettu)

Totta, mutta anonyymistä hausta voisi tehdä julkisen, hakemukset siis voisivat olla julkisia, jolloin suuri yleisö pääsisi tutustumaan ns. pätevyyksiin.

Sitä voisi myös "kehittää" niin, että poistetaan firmojen ja yliopistojen yms. nimet CV:stä...jos äärimmäisyyksiin haluaa vetää. En väitä, että olisi ongelmaton systeemi...mutta jos kerran poliittinen sikailu menee tuolle asteelle, jotain tarttis tehrä.

[koojii]

Isossa maailmassa on huhujen mukaan "tasokkaita" yliopistoja, mihin pääsee vain rahalla ja suhteilla ja opetuksen laatua ei kukaan niihin päätyneistä kyseenalaista. Niistä sitten aukeaa aivan erilaiset urapolut kuin tavallisen kansan oppilaitoksista. En tiedä onko tässä tapauksessa kyse tällaisesta,

Kyllä Sorbonnen yliopisto taitaa kuuluu siihen liigaan, että riippmatta tutkinnon sisällöstä, ei sitä ainakaan hakijalleen haitaksi lueta. Arvelisin arvostuksen olevan kyllä tuolla maailmalla vielä kovempaa kuin täällä meillä, mutta kyllä tuolla täällä meilläkin pääsee pätemään.

Sitäpaitsi suurin osa ihmisistä ei lue CV:stä kuin yliopiston nimen. ChitChat smalltalk keskusteluissa todennäköisesti puhutaan vain yliopiston nimestä, ei suuntauksesta tai aineista. Joten sama vaikka juopottelun ja huoraamisen maisteriksi olisit sieltä Sorbuksen yliopistosta valmistunut, vain uliopiston nimi jää mieleen...

Onhan maailmalla kouluja, joihin on himskatin vaikea päästä ja ovet aukeaa niihin joko todella paksulla lompakolla, suhteilla tai sitten todella hyvällä akateemisella osaamisella. Tai noiden yhdistelmillä.

Englannissa ja Sveitsissä on niitä sisäoppilaitoksia lapsille, joissa opiskelu maksaa yli 50 tuhatta euroa vuodessa ja jossa muun muassa Englannin kuninkaalliset käyvät koulunsa, kuten Etonin sisäoppilaita. Boris Johnson taitaa esimerkiksi olla Etonin kasvatteja, josta jatkoi sitten Oxfordin yliopistoon. Taisi Etonin ja Oxfordin opiskeluaikojen suhteet pelastaa myöhemmin useampaankin kertaan Johnsonin.

Englannissa esimerkiksi Oxfordin ja Cambridgen yliopisto ovat niitä ylintä eliittiä edustavia yliopistoja ja Yhdysvalloissa taas Harvardin ja Yalen yliopistot ja Ranskassa Sorbonne. Niillähän on vielä käsittääkseni keskinäiset vaihto-ohjelmat, eli esimerkiksi Harvardin yliopiston opiskelija voi vapaasti lähteä suorittamaan opintoja tai tutkinnonkin loppuun Cambridgen yliopistossa tai Sorbonnessa tai päinvastoin.

Yhdysvalloissa on erilainen yliopistojärjestelmä kuin Suomessa. Ensin suoritetaan siellä se neljä vuotta kestävä college ja sieltä kandin tutkinto. Sitten sen jälkeen voi hakea vaikka kolme vuotta kestävään lääketieteelliseen kouluun. Esimerkiksi Harvardin yliopiston lääkiksen mukaan toivottavia pääaineita heille hakiessa ovat esimerkiksi englannin kieli ja kirjallisuus sekä itämaiset uskonnot. Sen sijaan hakija joka on keskittynyt collegessa pelkkiin tiedeaineisiin, kuten kemia ja biokemia ei ole toivottava hakija (suomeksi ei kannata vaivautua). Kokemus on heillä osoittanut, että hakija jolla on laaja osaaminen pärjää lääketieteen opinnoissa ja myöhemmin työssään vähintään yhtä hyvin kuin hakija joka on erikoistunut luonnontiedeaineisiin. Varmaan tietävät mistä puhuvat kun lääketieteen Nobelin palkintoja heillä on kymmeniä kappaleita tullut Helsingin yliopiston lääkiksen kokoiseen tiedekuntaan.

Mielenkiintoista saada selvyy siihen kenties jo lähipäivinä, että onko Yli-Viikarilla yliopistotutkinto Sorbonnen eliittiyliopistosta vai onko ostanut väärennetyn tutkintotodistuksen jostakin.

[Alarik]

Mtv3 jutusta poiminta:

... – Matkoja on tehty aika paljon ja ne ovat suuntautuneet kaukokohteisiin... Yli-Viikaria on näkynyt harvoin toimistolla.

...VTV:n varsinainen tehtävä eli tarkastustoiminta on kuitenkin jäänyt Yli-Viikarin kaudella aiempaa pienempään rooliin.

– Jos katsotaan VTV:n tilinpäätöstä, niin varsinaisen tarkastustoiminnan osuus on pienentynyt merkittävästi... Yli-Viikarin kaudella on panostettu viestintään ja brändin rakentamiseen..
(...)
...eriäviin mielipiteisiin on reagoitu "hiljaisuudella".
... ovat kertoneet MTV Uutisille, että vuosien mittaan muutamia esihenkilötöissä työskennelleitä ihmisiä on siirretty muihin tehtäviin, ja että kriittisten näkemysten esittäminen VTV:ssä on ollut vaikeaa. (...)

Tämän perusteella arvioisin, että VTVn johdolle työssään ei ole ollut tärkeää niinkään taloudellinen tarkastustyö - kuin on panostettu organisaation esittämän työnäytöksen taiteelliseen vaikutelmaan.

[artti]

Tässä taustoitusta. Opetushallituksen toimittajan juttu, jonka lainasin omalla luvalla kokonaisuudessaan siksi, ettei juttua voinut pätkiäkään

Opetushallitus kehittää koulutusta, varhaiskasvatusta ja elinikäistä oppimista sekä edistää kansainvälisyyttä.

Lähes viidentoista ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen Yli-Viikari palasi Suomeen vuonna 2004 ranskalaisen aviomiehen ja pienen lapsensa kanssa. Työpaikka löytyi Valtiovarainministeriön budjettiosastolta EU-avustajana ja koti Itä-Helsingistä läheltä luontoa.

Menolippu taskussa Eurooppaan (enteilevä otsikko)

On 1990-luvun alku ja yläasteikäinen Tytti Yli-Viikari on saanut kuulla kansainvälisestä IB-lukiojärjestelmästä, joka on juuri rantautunut Suomeen. Suunnitelmat vaihto-oppilasvuodesta vaihtuvat lennossa päätökseen suorittaa koko lukio ulkomailla.

"Silloin ei ollut internetiä. Kirjoitin käsin kirjeen IB-toimistoon Geneveen ja kysyin, missä tutkinnon voi suorittaa", Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tytti Yli-Viikari (s. 1975) muistelee.

Yli-Viikari sai vastaukseksi pitkän listan kouluja osoitteineen. Suunta oli mahdollisimman kauas, Australiaan tai Uuteen-Seelantiin. Yli-Viikari kirjoitti kouluihin esittelykirjeitä ja pyysi lisätietoja.

"Vanhemmat alkoivat varovasti vihjata, että vaihtoehtoja olisi lähempänäkin. Siihen aikaan kirjepostin saapuminen kesti, ja kun vihdoin aloin saada vastauksia, joista kävi ilmi esimerkiksi että kyseessä oli katolinen poikakoulu, myönnyin. Perheeni oli aika frankofiili ja olin lukenut A-ranskan, joten Ranska valikoitui maaksi aika luontevasti."

Karttakirjoja välitunnilla

Kotona kansainvälisyyteen kannustettiin. Yli-Viikarin ollessa yhdeksänvuotias perhe vietti isän työn vuoksi lukuvuoden Yhdysvalloissa. Kielistä Yli-Viikari oli kiinnostunut niin varhain, ettei edes muista.

"Naapurissamme asui suomenruotsalainen perhe. Äidin kertoman mukaan olin kolme-neljävuotiaana alkanut osoitella asioita kotona ja kysellä mitä ne ovat ruotsiksi."

Yli-Viikari laitettiin ruotsinkieliseen päiväkotiin, "kielikylpyyn ennen kielikylpyjä". Myöhemmin Helsingin Oulunkylän ala-asteen musiikkiluokalla tuntien väliajat kuluivat karttakirjaa tutkaillen.

"Opettelin maiden nimiä ja pääkaupunkeja. Luin tosi paljon, sekin herätti kiinnostuksen toisia kulttuureja ja matkustamista kohtaan. Kun sitten lähdin, olin vakuuttunut, että taskussa on vain menolippu."

Ranskassa suoritetun IB-lukion jälkeen opinnot jatkuivat ulkomailla: maisterintutkinnot viestinnästä, kulttuuri- ja taideaineista Pariisissa Sorbonnen yliopistossa, EU-opinnoista College of Europe -yliopistossa Belgian Bryggessä sekä hallintotieteistä Ranskan hallintokorkeakoulussa ENAssa. Opiskelutoverit tulivat eri puolilta Eurooppaa, Aasiaa, Afrikkaa ja Amerikkaa. Opintojen ja harjoittelujen jälkeen Yli-Viikari työskenteli Euroopan Komissiossa Brysselissä ja kestävän kehityksen think tankissa Pariisissa.

Lähes viidentoista ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen Yli-Viikari palasi Suomeen vuonna 2004 ranskalaisen aviomiehen ja pienen lapsensa kanssa. Työpaikka löytyi Valtiovarainministeriön budjettiosastolta EU-avustajana ja koti Itä-Helsingistä läheltä luontoa.

"Lapsiperhearjessa arvostaa eri asioita kuin opiskelijana. Suurkaupungissa on baarit ja ravintolat, Suomessa toimivat perhepalvelut, luonto ja turvallisuus. Sekä omat juuret, joihin halusin lastenkin tutustuvan."

Lakien valmistelun haasteet

Yli-Viikari valittiin Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajaksi loppuvuodesta 2015. Sitä ennen hän työskenteli virastossa asiantuntijana, esikuntapäällikkönä, ylijohtajana ja pääjohtajan sijaisena. Valtiontalouden tarkastusviraston tehtävänä on tarkastaa valtion taloudenhoitoa ja tuottaa eduskunnalle tietoa siitä, miten valtion varoja eli kansalaisten verovaroja käytetään.

"Seuraamme, onko rahoja käytetty oikein, lainmukaisesti ja siihen tarkoitukseen, mihin eduskunta on päättänyt että niitä käytetään. Tarkistamme, millaiseen tietoon ja mihin faktoihin esimerkiksi koulutuspoliittiset tai työllisyyteen liittyvät päätökset pohjautuvat, tai miten hyvin valmistelu soten kohdalla toimii."

Keskustan Sipilän johtama hallitus on ollut tuon tuosta otsikoissa huonoon valmisteluun kaatuneista päätöksistään. Yli-Viikari ei kuitenkaan suostu moittimaan Sipilän hallitusta.

"Lainsäädännön puutteellinen valmistelu, esimerkiksi se että vaikutuksia ei analysoida eikä asiantuntijoita kuunnella tarpeeksi laajasti, on ollut Suomessa ongelmana pitkään. Valmistelulle annetaan nykyään tosi kiireinen aikataulu, eikä resursseja – ihmistyövoimaa – ole tarpeeksi. Lisäksi vaikutusarvioiden tekeminen on haastavaa, ne ovat hyvin moniulotteisia. Hallinnossa tulisi verkostoitua enemmän ja tukea tiedon tuottajien vuorovaikutusta."Vaikka VTV ei voi itse tehdä päätöksiä, vain tuottaa tietoa ja suosituksia, lohdullista on, että VTV:a yleensä kuunnellaan."

Asioita aletaan kehittää tai korjata. Mutta erityisesti poikkihallinnollinen valmistelu on kankeaa: hallinnonalojen väliltä puuttuu keskusteluyhteys, asioita ei katsota tarpeeksi laaja-alaisesti. Niissä asioissa meidän suositukset eivät välttämättä toteudu tarpeeksi hyvin."

Ulkomaisista ystävistä apua työssä

Työelämässä kansainvälisestä taustasta on ollut paljon apua.

"Voi tietysti olla persoonakysymyskin, että on halunnut tehdä itsenäisiä ratkaisuja jo varhain, eikä pysähdy pieneen vastoinkäymiseen, mutta kyllä ulkomailla asuminen on antanut itsevarmuutta, tunteen siitä, että selviytyy mistä vain. Lisäksi siitä on saanut hurjasti perspektiiviä: on helppoa ajatella laatikon ulkopuolelta, kun on tottunut miettimään asioita eri näkökulmasta. Tietää, että asioita voidaan ratkaista eri tavoin. Se tekee myös armollisemmaksi itselle ja muille."

Opiskeluaikoina luoduista kansainvälisistä verkostoista on konkreettistakin hyötyä.

"Tässä työssä on tärkeää tietää mitä globaalisti tapahtuu, miten esimerkiksi ilmastonmuutos vaikuttaa päätöksentekoon, mikä merkitys Kiinan tilanteella on Yhdysvalloille tai miten Brexit vaikuttaa Ranskaan tai Saksaan. Luen kansainvälisiä lehtiä ja muita lähteitä, mutta sen lisäksi minulla on ulkomailla paljon ystäviä ja kollegoita, joiden kanssa näistä asioista voi puhua."

Jos ulkomaanvuodet ovat tuoneet kyvyn katsoa asioita eri kantilta työssä, myös muuhun elämään niillä on ollut positiivinen vaikutus.

"Pystyn näkemään Suomen hyvät puolet ihan eri valossa. Arvostan arjen pieniä asioita, jotka lopulta eivät ole niin pieniä, vaan kovan työn tulos ja erittäin kehittyneen hyvinvointivaltion merkki." Esimerkkeinä Yli-Viikari luettelee neuvolat, koulut, päiväkodit, perhepalvelut, "oikeastaan koko valtionhallinto ja infra".

"Muualla palvelun taso riippuu usein siitä, miten paljon haluaa maksaa, täällä viitekehys on kaikille sama. Kun kuulee eri maissa asuvien ystävien kokemuksia, arvostaa sitä, miten vapaasti lapset saavat täällä liikkua ja harrastaa, ja miten paljon yhteiskunta perheitä tukee."

Yli-Viikari tietää mistä puhuu. Perheessä on viisi lasta, nuorin neljä, Ranskassa syntynyt esikoinen neljäntoista.
Vaikka juuri tällä hetkellä Suomi tuntuu parhaalta paikalta asua, ajatus ulkomaille muuttamisesta joskus tulevaisuudessa houkuttaa.

"On olemassa ikään kuin henkinen takaovi – tieto siitä että aina voi lähteä ja jatkaa elämää jossain muualla. Kansainvälinen opiskelu avasi silmät mahdollisuuksille ja sille, että on tärkeää vaikuttaa myös Suomen asioihin."

Teksti: Silja Ylitalo

https://www.oph.fi/fi/menolippu-taskussa-eurooppaan

[Jaska Pankkaaja]

FB puolella on ollut useita postauksia että nimen omaan alapään kauneutta olisi hoidettu tonneilla..   
Onkohan totta? Jos on niin ymmärtäähän sen kun joutuu reissaamaan paljon ja parempia hotelleja,
parempia pikkolopoikia jne 

[ikuturso]

Jos on Aamulehden tunnukset, täällä olisi ainakin jotain lisätietoja:
https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000007888835.html

VTV:n pääjohtajan valintaa johtanut Eero Heinäluoma kommentoi kohua: "Yli-Viikari oli hakijoista ykkönen"
(...)[Googlen näyttämää]
Lue lisää: Taina Kivelä haki pääjohtaja Yli-Viikarin paikkaa ja pääsi haastatteluun asti ... Veli-Pekka Nurmi, eduskunnassa nykyisin työskentelevä Heidi Silvennoinen sekä tiettävästi EU:n komissiossa vaikuttava Marko Männikkö, joka aiemmin ...

Veli-Pekka Nurmi on nykyään OTK:n (onnettomuustutkimuskeskus) johtaja. Entisessä elämässään mm. Tampereen Sähkölaitoksen toimitusjohtaja. Hakkaa pätevyydessä ranskanpullat mennen tullen, mutta ehkä ei osaa ranskaa.

-i-

[Echidna]

VTV kaipaisi Pauli Vahteraa johtajakseen.

Olisi varmasti pätevin (muttei nykyhallituksen mukaan sopivin).

Vahteran blogissa "Valtiontalouden Tarkastusvirasto (VTV) – pukki kaalimaan vartijana" 25.11.2020 on oivallisesti käsitelty VTV:a
https://www.vahtera.blog/post/valtiontalouden-tarkastusvirasto-vtv-pukki-kaalimaan-vartijana

[simppali]

Naisen kaunistaumisen ymmärrän...

https://www.is.fi/politiikka/art-2000007891486.html

Vehviläinen: Yli-Viikarin selvitykset eivät tyydytä – "Kauneuden­hoitoon ja hiusten­laittoon liittyvät asiat on yleensä tapana maksaa itse"

Yli-Viikari keskusteli eilen tunnin puhemiehistön kanssa, ja puhemiehistö päätti esittää tänään kokoontuneelle kansliatoimikunnalle Yli-Viikarin hyllyttämistä virastaan rikostutkinnan ajaksi.

Kansliatoimikunta ei tänään tiistaina tehnyt vielä päätöstä Yli-Viikarin hyllyttämisestä, kokouksessa kuultiin Yli-Viikaria noin puolitoista tuntia, ja eduskunta käynnisti prosessin pääjohtajan hyllyttämisestä.

Ei kai Yli-Viikari ihan pers`aukinen ole ollut, ylijohtajan palkkaa saadessaan?

Silti piti mennä kikkailemaan valtion piikkiin,..tana eräässä valtion "firmassa" lasketaan jokainen kynän terotinkin ja lyijykynä kun hyrkät on niin tarkkaan budjetoitu, Yli-Viikarit vaan viheltelee, meillä ynnäillään ylityötunteja ja yritetään jakaa niukkuutta tasapuolisesti..vetäsen nimen alle jokaiseen lappuseen, siitäs saavat.

Nillitystä on tullut ja tulee, en välitä..sanon että ; Tee ite nämä työt.

[Uuno Nuivanen]

Osataan valtiolla muuallakin.

Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila sai viime vuonna 40 500 euron tulospalkkion, ilmenee Ylen palkitsemisraportista.

Ylä-Anttilan kiinteä kokonaispalkka luontaisetuineen on 321 000 euroa. Hänen viime vuoden kokonaisansio oli 361 000 euroa.

Palkitsemisraportin mukaan tulospalkkio perustuu kaikilta osin ennalta annettujen tavoitteiden toteutumiseen.

– Ennalta asetetut tuloskorttitavoitteet mittaavat yhtiön strategisiin painopistealueisiin kuten asiakkuuksiin, vastuullisuuteen, monimuotoisuuteen sekä henkilöstötyytyväisyyteen liittyvien tavoitteiden edistymistä, raportissa todetaan.

Ylen hallitus päättää palkitsemispolitiikasta. Hallitusta johtaa Thomas Wilhelmsson,

Mihin Ylä-Anttilan tulospalkkio tarkkaan ottaen perustui?

– Numeerisiin mittareihin. Muistaakseni Merja pääsi 70–80 prosenttiin tavoitteesta. Henkilöstötyytyväisyys perustuu meidän sisäisiin tyytyväisyysmittauksiin ja asiakkuuden osalta gallup-tiedusteluihin siitä, minkälaisen arvosanan Ylen toiminnot saavat.

– Kaikki tavoitteet ylittyivät hirveän hyvin, mikä varmasti oli osin koronankin ansiota. En osaa nyt aivan konkreettisesti sanoa, koska paperit ovat työpaikalla ja olen nyt kotona.

Miten hyvin tulospalkitseminen sopii verorahoitteiseen Yleen, jonka ei tarvitse tuskailla tulopuolen kanssa varsinkin, kun yhtiön rahoitus yleensä kasvaa joka vuosi automaatin lailla?

– Nämä ovat kohtuullisia palkkioita, jos niitä vertaa kaupallisten yhtiöiden tulospalkkioihin. Ne ovat valtioneuvoston määritelmien rajoissa ja kohdistuvat aika merkittävään osaan henkilöstöä.

– Tavoitteena on, että sillä julkisella rahalla tehdään niin hyvää tulosta kuin mahdollista, ja sitä sitten mitataan näillä eri mittareilla. Toki meillä ei ole mitään tulospalkkiota, joka liittyisi tilinpäätökseen viimeiseen lukuun, senhän pitää olla mahdollisimman lähellä nollaa joka tapauksessa. ...

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/28a2f7c0-f2c9-4b87-bede-d348329d695c

[P]

Tuli netissä vastaan.


"Minä olin ilkeä virkamies. Olin karkea ja nautin siitä. Minähän en ottanut lahjuksia, joten pitihän minun edes jollakin palkita itseni."

(Fedor Dostojevski, Kirjoituksia kellarista)

[Ajatolloh]

Kokemusta myös Suomen Pankista. Tuija Kivelä luettelee tutkintojaan ja työkokemustaan.

– Minulla on kaksi loppututkintoa, oikeastaan kolme, jos käytetään Yli-Viikarin laskuoppia. Olen filosofian ja luonnontieteiden kandidaatti sekä medianomi.

– Pääaineena olen lukenut tietojenkäsittelyoppia ja sivuaineina yritystaloustiedettä ja matematiikkaa.

Kivelä kertoo hakeutuneensa 1980-luvulla pankkialalle.

– Siellä toimin esimiestehtävissä ja päädyin sattumalta sisäiseen tarkastukseen. Suomen Pankissa olin tarkastuspäällikkönä kymmenen vuotta ja kun Euroopan keskuspankissa rakennettiin yhteistä tarkastusjärjestelmää, niin olin siinä mukana.

Yksityispuolelta löytyy kokemusta EY:stä eli aiemmin nimellä Ernst&Young toimineesta tilintarkastustoimistosta.

– Siellä olin rakentamassa väärinkäytösten tutkintayksikköä.

Myöhemmin hän alkoi kirjoittaa ja perusti verkkolehden nimellä Valta ja vastuu.

– Ajattelin, että näin sopivaa taustaa ja kokemusta ei monella ole, kun huomasin, että viraston pääjohtajan virka on auki.

– En oikein löytänyt syytä siihen, miksi minua ei kutsuttu testeihin. Johtamiskokemusta minulla oli yli 20 vuotta ja kokemusta sisäisestä tarkastuksesta, kansainvälistä ja julkisen alan kokemusta, eli kaikkea, mitä vaadittiin.

Kyllä kyllä. Sitä ollaan muka päteviä ja osataan kaikenlaista kirjanpidosta, tilintarkastuksesta, tietojenkäsittelystä ja väärinkäytösten estämisestä.

Tämä oli nyt Tuija Kivelä sillä lailla, että sinulta puuttui pätevyyksistä tärkein. Parlevuu fransee elikkäs mitenkäs se franskan kieli sujuu? Ei suju vai? No sitähän minäkin.

Kyllä tämä meni nyt ylivoimaisesti parhaalle hakijalle, kuten Heinää luova Eerokin totesi. Pulinat poiss.

[Ajatolloh]

Mielenkiintoista saada selvyy siihen kenties jo lähipäivinä, että onko Yli-Viikarilla yliopistotutkinto Sorbonnen eliittiyliopistosta vai onko ostanut väärennetyn tutkintotodistuksen jostakin.

Ei sitä tulla todennäköisesti koskaan tietämään. Ilmeisesti Tyttelin esittämiä tutkintotodistuspapereita ei ole kopioitu (=ei ole tapana valtionhallinnossa). Niistä on vain siirretty tiedot nimikirjaan.

Sorbonnesta et tietoja saa ilman Tyttelin lupaa. Ranskan tietosuoja estää.

Joten kyllä väärinkäytösten asiantuntijamme rakensi tämän mahdollisen valetutkintokorttitalonsa taitavasti. Eliittiä selvästi.

[ApuaHommmaan]

Paljonkos tuo monikylttyyrin valvontakeskus imaisee massia vuodessa?

[koojii]

Ei sitä tulla todennäköisesti koskaan tietämään. Ilmeisesti Tyttelin esittämiä tutkintotodistuspapereita ei ole kopioitu (=ei ole tapana valtionhallinnossa). Niistä on vain siirretty tiedot nimikirjaan.

Sorbonnesta et tietoja saa ilman Tyttelin lupaa. Ranskan tietosuoja estää.

Joten kyllä väärinkäytösten asiantuntijamme rakensi tämän mahdollisen valetutkintokorttitalonsa taitavasti. Eliittiä selvästi.

Olisihan se kyllä ovela veto, kun olisi ostanut Ranskasta nimenomaan väärennetyn tutkintotodistuksen. Nykyään taitaa olla ranskan taitajia sen verran vähän valtion hallinnossa töissä, että kenelläkään ei ole koko virastossa kenties riittänyt ranskan kielitaito siihen, että olisi Sorbonnen yliopistolle soittanut tai lähettänyt kirjeen ranskaksi ja tiedustellut tutkinnosta ja todistuksen aitoudesta.

Ranskassahan on monessa yliopistossa käytäntönä, että opiskelemaan otetaan kohtuullisen helposti, mutta sitten kenties yli puolet sisään otetuista potkitaan pois yliopistosta jo ensimmäisen lukuvuoden jälkeen ja jatkaa saa vain se toinen puolikas jolla on paras menestys tenteissä. Karsintaa sitten jatketaan seuraavinakin vuosina.

Em. syystä olisin kiinnostunut tietämään suorittiko Yli-Viikari sen Sorbonnen yliopiston tutkinnon loppuun saakka maisteriksi jos edes koskaan siellä on oikeasti opiskellut.

Luulisi, että Sorbonnen yliopistossakin julkaistaisiin ajoittain jotain matrikkeleita entisistä opiskelijoista ja että mahdolliset opinnäytetyötkin löytyisi koulun kirjaston kautta. Tai joku samaan väitettyyn aikaan Sorbonnessa opiskellut suomalainen tai vaikka ranskalainen voisi sen mahdollisen opiskelun siellä vahvistaa.

Myös suomalaisilla headhunttereilla voisi olla tietoa Yli-Viikarin mahdollisista opinnoista Sorbonnessa, kun ne käsittääkseni seuraavat aika aktiivisesti tiettyjä ulkomaisia eliittiyliopistoja ja alkaa soittoja ja lounaskutsuja tulla jos joku suomalainen niistä valmistuu. Mielenkiintoinen vaikutus headhunttereihinkin niillä kouluilla, kun Helsingin yliopistosta maisteriksi valmistunut niin kukaan headhunter ei ota yhteyttä, mutta vuotta myöhemmin kun kurssin parhaana Cambridgen yliopiston siitä ja siitä collegesta saa maisterin paperit, niin niitä headhunttereita on Suomessakin jonoksi saakka tarjoamassa kuka mitäkin työtä. Em. esimerkki ei ole keksitty vaan lähipiiristä kokemusta.

[Viimeinen suomalainen]

Paljonkos tuo monikylttyyrin valvontakeskus imaisee massia vuodessa?

Wikipedian mukaan 15 miljonaa euroa vuodessa.

[qwerty]

"Minä olin ilkeä virkamies. Olin karkea ja nautin siitä. Minähän en ottanut lahjuksia, joten pitihän minun edes jollakin palkita itseni."

(Fedor Dostojevski, Kirjoituksia kellarista)

Punikkien porsastelu on ymmärrettävissä helpoiten kun ottaa tulokulmaksi sen että sillä laidalla kansalaiset ovat koneistoa varten, kun taas meidän mielestä koneisto on olemassa kansalaisia varten. Sitten on myös niitä joiden mielestä kansalaiset ovat tuotantoeläimiä (nippa nappa edes ihmisiä), joiden ainoa tehtävä on tuottaa kaikkea kivaa herra rouvarodulle. Toivottavasti tuollainen ääriajattelu on kuitenkin vähemmistössä.

Näillä mennään. Niin kauan kun valtamedia, joka valitettavasti muokkaa valtaosan ajattelua, sallii tämän jatkua. Kun en ole onnistunut käännyttämään täälläkään ketään seuraamaan kaikkea muuta kuin Tampereella koulutettujen "uutisia" niin aika vaikea uskoa että tuohon on tulossa muutosta lähiaikoina.

[Ajatolloh]

Paljonkos tuo monikylttyyrin valvontakeskus imaisee massia vuodessa?

Wikipedian mukaan 15 miljonaa euroa vuodessa.

Josta 14 miljoonaa menee "työ"matkoihin, imagonkohotusvideoihin ja henkilökunnan stailaukseen. Sekä parin mörököllin palkkoihin, jotta nämä eivät vaan tule "työ"paikalle pilaamaan Tytin aikaansaamaa yhteishenkeä.

Yhdellä miljoonalla tehdään sitten valtion tarkastelutoimintaa. Kaikki huomautukset perustuvat puolisokeiden ja kuurojen valtiontalouden ammattitirkistelijöiden tekemiin havaintoihin, kuten viraston vuosikertomuksesta (noin 8 sivua ja paljon värikuvia) voimme oppia.

[Skeptikko]

Nimitysmuistio vuodelta 2007 paljastaa – VTV-virka Pöystin avustajana oli kuin räätälöity Yli-Viikarille
https://www.is.fi/politiikka/art-2000007891918.html

Yli-Viikarin uranousu VTV:ssä jatkui "virkajärjestelyillä". Oikeuskansleri, VTV:n entinen pääjohtaja Tuomas Pöysti kertoo ymmärtävänsä, että epäilyä suosimisesta on saattanut syntyä, vaikka ratkaisuilla on ollut Pöystin mukaan asialliset perusteet.
...
RANSKAN kielen taito oli ratkaisevassa asemassa, kun Tytti Yli-Viikari pääsi Valtiontalouden tarkastusvirastoon johdon asiantuntijaksi Tuomas Pöystin alaisuuteen vuonna 2007, käy ilmi nimitysmuistiosta, jonka IS sai VTV:stä tietopyynnöllä.

Toinen kärkihakija Hannu Tervonen oli Yli-Viikaria huomattavasti kokeneempi, ja oli vastannut muun muassa Päijät-Hämeen liiton kehitysjohtajana EU:n rakennerahastoja koskevien tavoiteohjelmien ja projektien laadinnasta ja hallinnoimisesta sekä ollut vastuussa Neste Oy:n palveluksessa toimiessaan konsernin EU-politiikan ja Venäjän asioiden muotoiluista.
...
Muistiossa arvioitiin kokemuserosta huolimatta, että Yli-Viikarin "perehtyneisyys julkiseen talouteen ja valtionhallintoon vastaa toisen kärkihakijan perehtyneisyyttä paremmin tarkastusviraston johdon asiantuntijan tehtävässä tarvittavaa perehtyneisyyttä".

– Yli-Viikarin työkokemuksen perusteella arvioiden hänellä on käytännön kokemusta kansainvälisestä yhteistyöstä erityisesti Euroopan unionin osalta sekä hyvä englannin ja ranskan kielen taito, nimitysmuistioon kirjattiin.

Toisen kärkihakijan Tervosen kohdalle puutteeksi kirjattiin, että "hänellä ei ole kokemusta Euroopan unionin yhteistyöstä eikä ranskan kielen taitoa".

– Kokonaisuutena arvioiden Yli-Viikaria on hänen työkokemuksensa sekä osaamisensa ja sen suuntautumisen perusteella pidettävä hakijoista ansioituneimpana johdon asiantuntijan virkaan, VTV:n hallintopäällikkö Mikko Koiranen kirjoitti muistioon.

VTV-KOHUN myötä esiin on noussut jälleen nykyisen oikeuskanslerin Pöystin keskeinen rooli Yli-Viikarin uranousussa.
...
VTV:n pääjohtajana Pöysti aloitti 2007. Pian hakuun tuli johdon asiantuntijan paikka, josta Pöysti myöntää kertoneensa "vm:n suuntaan".

VTV:n sisällä herätti ihmetystä, kun hakuilmoitukseen kirjattiin, että viran menestyksellisessä hoitamisessa eduksi luetaan ranskan kielen taito. Pöysti on kertonut harrastuksekseen ranskan kielen ja kulttuurin. Hänen puolisonsa on ranskalainen.

Virka oli kuin räätälöity Yli-Viikarille, joka oli suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon Sorbonnen yliopistossa 1997, pääaineina oli kulttuurihallinto ja viestintä. Yli-Viikarilla on alempi korkeakoulututkinto estetiikasta ja taiteen tieteistä. Lisäksi Yli-Viikari suoritti täydennysopintoja Belgiassa ja Ranskassa. Yli-Viikarilla ei ole loppututkintoa oikeustieteistä, vaikka nimitysmuistiossa Yli-Viikariin viitattiin lainsäädäntöasiantuntijana.
...
Euroopan tilintarkastustuomioistuimessa ranska on tärkeä työkieli, Pöysti perusteli ranskan painottamista hakuehdoissa IS:lle maanantaina.

Yli-Viikarin myöhemmistä nimityksistä VTV:ssä ei ole muistioita, sillä VTV:n kirjaamon mukaan myöhemmät virkanimikkeen muutokset "ovat olleet virkajärjestelyitä eivätkä nimityksiä".

Yli-Viikari nimitettiin virkajärjestelyillä ilman julkista hakua esikuntapäälliköksi vuonna 2009 ja ylijohtajaksi 2013.

Nimityksiä oudoksunut yliopistonlehtori, julkisoikeuden dosentti Matti Muukkonen Itä-Suomen yliopistosta kommentoi IS:lle, että nimikemuutoksella ei saisi muuttaa virkaa tosiasiallisesti toiseksi.

– On selkeitä viitteitä pidemmältä ajalta, että silloinen pääjohtaja (Pöysti) on nostanut kyseistä henkilöä eteenpäin. Jos henkilö on rekrytoitu johdon asiantuntijaksi, niin kyllä se on jotakin täysin erilaista kuin ylijohtaja. Onko tässä menty ikään kuin siivellä? Muukkonen kysyi.

STT:n tiedot: VTV:tä koskevassa virka­rikos­tutkinnassa epäiltynä pää­johtaja Yli-Viikarin lisäksi viraston laki­asiain­johtaja
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000007891798.html

VALTIONTALOUDEN tarkastusvirastoa (VTV) koskevassa poliisitutkinnassa on STT:n tietojen mukaan epäiltynä pääjohtaja Tytti Yli-Viikarin lisäksi lakiasiainjohtaja Mikko Koiranen. Keskusrikospoliisin esitutkinta on STT:n tietojen mukaan alkanut sopimuksesta, jonka mukaan virkamiehelle maksettiin palkkaa ilman työvelvoitetta. Eduskunnan oikeusasiamies totesi vuonna 2016 tehdyn sopimuksen lainvastaiseksi viime joulukuussa.

Yli-Viikari kiisti lauantaina tiedotteessa syyllistyneensä virkarikokseen. Myös Koiranen kiistää STT:lle syyllistyneensä mihinkään virkarikokseen.

TAPAUKSESSA oli kyse siitä, että VTV:n ylitarkastajalle maksettiin kaksi vuotta palkkaa sillä ehdolla, että hän ei tehnyt mitään. Aiemmin hallintojohtajana toiminut Koiranen ja Yli-Viikari tekivät keväällä 2016 sopimuksen, jolla viraston ylitarkastajalle maksettiin ensin täyttä ja sitten puolikasta palkkaa aina heinäkuun 2018 loppuun saakka ilman työvelvoitetta.

Sopimuksen mukaan ylitarkastajalla ei ollut velvollisuutta olla virkapaikalla tai oikeutta käyttää työpaikan tiloja ja välineitä. Oikeusasiamies Petri Jääskeläisen mukaan sopimus on ollut eduskunnan virkamieslain vastainen.

Yle kertoi tiistaina, että virasto harkitsee esitutkinnan kohteena olevan virkamiehen virasta pidättämistä.

YLI-VIIKARIN toiminta on herättänyt julkisuudessa huomiota jo pitkään. Yle kertoi viime syksynä, että Yli-Viikari oli matkustanut vuosina 2018–2019 yhteensä yli 100 000 eurolla veronmaksajien piikkiin. Osa matkoista suuntautui kalliisiin kaukokohteisiin esimerkiksi seminaareihin.

Ilta-Sanomat taas kertoi perjantaina, että Yli-Viikarille on ostettu vuosina 2018–2020 kauneudenhoitopalveluja valtion piikkiin yhteensä reilulla 4 700 eurolla.

Valtiontalouden tarkastusviraston taloussäännön mukaan pääjohtajan menot hyväksyy hallinnosta ja resursseista vastaava johtaja. Tehtävässä on toiminut elokuusta lähtien Tuula Sandholm.
...
Sandholmia on edeltänyt hallintojohtajan tehtävässä VTV:n nykyinen lakiasiainjohtaja Mikko Koiranen, joka toimi hallintojohtajana vuodesta 2004 maaliskuun loppuun 2019 asti. Lisäksi laskuja on virastossa hyväksynyt ainakin myös talous- ja suunnittelupäällikkö maaliskuun 2019 ja elokuun 2020 välisenä aikana. Kumpikaan ei kommentoinut STT:lle laskujen hyväksyntää.

[l'uomo normale]

^Vaikka olisi ollut jo aiemmin, sopii yhteyteen.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti kommentoi väitteitä VTV:n Yli-Viikarin uran pönkittämisestä: "Ei voi sanoa että olisi perheystävä"
maanantai 29.03.2021 klo 20:12
Valtiontalouden tarkastusviraston entinen pääjohtaja sanoo, että Yli-Viikarin ylennyksille oli asialliset perusteet. Yli-Viikarin toimintaa pääjohtajana Pöysti ei halua puolustaa.

Eduskunnan puhemiehistö esitti maanantaina eduskunnan kansliatoimikunnalle pääjohtaja Yli-Viikarin virastapidättämistä esitutkinnan ajaksi.
Oikeuskansleri Pöysti sanoo, ettei Yli-Viikari ole perhetuttu, eikä Yli-Viikarin nopealla etenemisellä ole ollut epäasiallisia perusteita.
Pöysti pitää VTV:ssä ilmennyttä toimintaa moitittavana ja sanoo, ettei siellä ollut samanlaista hänen pääjohtaja-aikanaan.
Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) pääjohtajana varainkäytön epäselvyyksistä poliisitutkintaan ja eduskunnan syyniin joutunut Tytti Yli-Viikari tuli tarkastusviraston palvelukseen vuonna 2007. Tehtävään hänet palkkasi silloinen VTV:n pääjohtaja Tuomas Pöysti, joka oli saman vuoden alusta aloittanut tehtävässä.

Iltalehti käsitteli Yli-Viikarin nopeaa urakehitystä Pöystin alaisuudessa vuonna 2017. Viime päivinä keskustelua Pöystin roolista Yli-Viikarin uran vauhdittajana on viritelty uudelleen etenkin sosiaalisessa mediassa.

Ennen VTV:lle tuloa Yli-Viikari oli toiminut Pöystin alaisena valtionvarainministeriön controller-toiminnossa. VTV:lle Pöysti palkkasi Yli-Viikarin avoimen haun kautta johdon asiantuntijaksi. Hakukriteereissä ollut ranskan taito toimi Ranskassa opiskelleen Yli-Viikarin eduksi. Myöhemmin Pöysti muutti Yli-Viikarin virkanimikkeen ensin esikuntapäälliköksi vuonna 2009 ja ylijohtajaksi vuonna 2013.

Eduskunta nimitti Yli-Viikarin Pöystin seuraajaksi vuoden 2016 alusta. Pöysti lähti alivaltiosihteeriksi valmistelemaan sote-uudistusta syksyllä 2015. Oikeuskanslerina Pöysti on toiminut vuoden 2018 alusta lukien.

Monella Iltalehdelle puhuneella entisellä tai nykyisellä VTV:n virkamiehellä on ollut käsitys, että Yli-Viikari ja Pöysti – joilla molemmilla on ranskankieliset puolisot – olisivat pitkäaikaisia perhetuttuja. Iltalehden haastattelemilla yli kymmenellä viraston sisäisellä lähteellä ei kuitenkaan ole ollut asiasta muuta tietoa kuin kuulopuheita tai eri asioista syntynyt mielikuva perhetuttavuudesta.

Iltalehdelle Pöysti kiistää perhetuttavuuden. Hän myöntää Yli-Viikarin olevan yksi hänen vaimonsa 411:stä LinkedIn-kaverista sekä suorittaneen opintoja College of Europessa Belgian Bruggessa samaan aikaan Yli-Viikarin kanssa.[....]

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/0056407e-3351-45fc-8652-7378e3b1dc5a

Hyvä on, ei ollut perhetuttu. Oliko kuitenkin jotain muuta? Kukaan ei halua avoimesti kysyä.

[simppali]

Yli-Viikarin uranousu VTV:ssä jatkui "virkajärjestelyillä". Oikeuskansleri, VTV:n entinen pääjohtaja Tuomas Pöysti kertoo ymmärtävänsä, että epäilyä suosimisesta on saattanut syntyä, vaikka ratkaisuilla on ollut Pöystin mukaan asialliset perusteet.

"Kahotaan sanois Savolainen", taitaa Pöystin mukava sähkösäätoinen virkatuoli heilua siellä oikeuskanslerin pohdintahuoneessa,,miltä tuntuu Pöysti kun omat koirat purevat? eli KRP.

Hieman huonoilla vesillä seilataan nykyisen hallituksen, varsinkin sisäministerin puitteissa,, lohduttele Pöysti itseäsi sillä että nyt on aika jättää kuvainnollisesti vuotava vene... ota loparit.

Aiemmin KRP on aloittanut esitutkinnan Valtiontalouden tarkastusviraston toiminnasta.

(mtv 30.3.2021)  voi olla, että Pöysti lähtee... kun voisi kertoa.

[kaarlelehmusvuori]

Kummasti tätä vihreää viikaria suojellaan, vaikka fudut ja korvausvaatimukset pitäisivät olla selviöitä tällaisessa kusetuksessa. Taitaa olla muijalla tietoa jonkun muun väärinkäytöksistä, ja asian pelätään tulevan julki? Taikka useammankin? Taas se kuuluisa maan tapa!

[simppali]

Yli-Viikarin mesenaatti virkanimityksissä on ollut nykyinen oikeuskansleri Pöysti, eihän siinä mitään , jopa minäkin voin ns. palkata henkilön virkaan ja katsella pärjäämistä mutta en voi vaikuttaa palkatun henkilön saamaan ansioon, tai etuihin.

Ammatilliseen uraan voin vaikuttaa ja vaikutan jos henkilö on soveltuva mahdolliseen tehtävään..eipä ole ainuttakaan jota en olisi suositellut,,silmät välillä hikoili kun parhaat meni uutta etsimään.

Yli-Viikari on nyt framilla,,Pöystin tekemisiä laitellaan viltin alle.

https://www.is.fi/politiikka/art-2000007891918.html

Nimitysmuistio vuodelta 2007 paljastaa – VTV-virka Pöystin avustajana oli kuin räätälöity Yli-Viikarille
Yli-Viikarin uranousu VTV:ssä jatkui "virkajärjestelyillä". Oikeuskansleri, VTV:n entinen pääjohtaja Tuomas Pöysti kertoo ymmärtävänsä, että epäilyä suosimisesta on saattanut syntyä, vaikka ratkaisuilla on ollut Pöystin mukaan asialliset perusteet.

Pientä värinää Pöystille, kaivakaa koko näytelmä esille..apua tulee.. tiedätte mistä.

[Torspo]

Hetkinen, ihan pieni hetkinen. Pääjohtajan kulukorvaukset on hyväksynyt saman talon alemmassa työtehtävässä oleva henkilö. Missään organisaatiossa en ole törmännyt siihen, että alainen tarkistaa ja hyväksyy esihenkilön matkalaskuja ja kulukorvauksia. Väärinkäytösten mahdollisuus tällaisessa epäterveessä valtasuhteessa ei ole todennäköinen vaan ilmeinen.

[Golimar]

[tweet]1377281243587477504[/tweet]

https://twitter.com/pbyrokraatti/status/1377281243587477504

Yli-viikarin CV:stä havaintona, että vastoin julkisuudessa käsitettyä, hän ei ole valmistunut Sorbonnesta, maailman top-80 yliopistosta, vaan Panthéon Sorbonnesta, joka on eri yliopisto, ranking 601-800.

Lisätty kuvakaappaus ja tekstilainaus.