2011-05-31 Ari Paulowilta kirja islamilaisesta Suomesta

[Blanc73]

Voiko tuota kirjaa tilata netistä?  Ihan sananvapauden puolesta pitää tuo kirja tilata, vaikkei olisikaan aikaa lukea sitä.

Vinkkinä muille: halvimmillaan sen saa tasahintaan 20,- Heinäpään Oluttuvasta, Isokatu 77, Oulu. Samalla saattaa saada nimmarin, jos Paulow sattuu olemaan paikalla 

http://www.oluttupa.fi/

Pääkirjasto. Aikuisten osasto 13 lainassa
Pääkirjasto. Pikalainat 1 lainassa
Pääkirjasto. Maakuntakokoelma 1 ei-lainattavaa
Kirjastoauto 1 lainassa
Kaakkurin kirjasto 1 lainassa
Kaijonharjun kirjasto 1 lainassa
Karjasillan kirjasto 1 lainassa
Koskelan kirjasto 1 lainassa
Maikkulan kirjasto 1 lainassa
Myllyojan kirjasto 1 lainassa
Myllyojan pikalainat 1 lainassa
Puolivälinkankaan kirjasto 1 lainassa
Rajakylän kirjasto 4 lainassa
Ritaharjun kirjasto 1 lainassa
Tuiran kirjasto 1 lainassa
Ylikiimingin kirjasto 1 lainassa

+ 39 varausta Eliitti on menettänyt järkensä mutta onneksi kansaan voi vielä säilyttää uskonsa.

[Blanc73]

Paulow kirjoitti vastineen YLElle:  http://aripaulow.fi/uutiset/nayta/avoin-kirje-yle1n-kirjakerhon-toimittajalle-seppo-puttoselle

[mikkoR]

Paulow kirjoitti vastineen YLElle:  http://aripaulow.fi/uutiset/nayta/avoin-kirje-yle1n-kirjakerhon-toimittajalle-seppo-puttoselle

"Minä uskon muslimien sopeutumiseen läntisiin arvoihin vasta sitten, kun Suomen maltillisena pidetty imaami Anas Hajjar vihkii lesboparin naispuolisen imaamin avustuksella ja arabimaiden lehdistö ylistää tapahtunutta."

Siinäpä jokaiselle pikkujaakolle ym. miettimistä pariksi hetkeksi, hyvin paukutta Ari 

[Totuus EPT]

Paulow kirjoitti vastineen YLElle:  http://aripaulow.fi/uutiset/nayta/avoin-kirje-yle1n-kirjakerhon-toimittajalle-seppo-puttoselle

Erittäin kattavasti selitetty Paulowin vastine Sepille.

Minä uskon muslimien sopeutumiseen läntisiin arvoihin vasta sitten, kun Suomen maltillisena pidetty imaami Anas Hajjar vihkii lesboparin naispuolisen imaamin avustuksella ja arabimaiden lehdistö ylistää tapahtunutta.

Niin, täällä uskalletaan nykyään aika vapaamielistä luterilaista kirkkoa sanoa ahdasmieliseksi, johtuneeko siitä että ollaan niin lälläreitä musulmaanien moittimiseen, pelätään että siitä seuraa ählämi ulko-ovelle käyrä sapelin kanssa, tai sitten vihervassarien ideologia on sekoittanut pään.   

[Malla]

En ole vielä lukenut Paulowin kirjaa, joten en ota kantaa siihen.

Kuulin ohjelman ja kummastuin. En pelkästään puheita vaan jo lähtökohtaa: jos kirja on toimittajan mielestä huono, miksi uhrata sille ohjelma-aikaa? Kirjallisuusohjelmassa? Jos teos on, niin kuin kuvausten perusteella ajattelen, jännäri/fantasia, eikö sitä pitäisi arvioida siinä lajissa (tai jättää arvioimatta, jos ei tykkää)?

OT: Staffan Bruun (Husiksen toimittaja!) kirjoitti teoksen Ajatolla Veikko (Otava, 1995, suom. Seppo Hyrkäs). Se on aika hulvaton kuvaus islamisoituvasta Suomesta; dystopian, jännärin ja veijariromaanin sekoitus. Tänä päivänä se joutuisi välittömästi vihakirjalistalle. Silloin sille vain naureskeltiin (ja syystä, koska se on paikoitellen hauska).

[adhd]

Kuten alussa tuli jo todettua, kannattaa kuitenkin ensin tutustua tyylilajiin. Jos vihaa kovaksikeitettyä dekkarityyliä, on syytä jättää väliin sellaiset teokset.
Itse annan kirjalle suuren arvon, vaikka en ole sitä vielä päässyt edes lukemaan, koska tässä maassa ei myydä ko. teosta.

Onko kovaksi keitetty dekkari semmoinen, missä masentunut juoppo löytää maailmantuskassa rypevien kollegoidensa kanssa ruotsalaisesta pikkukaupungista jemman täynnä israelilaisia ydinaseita, ja kaupungin tavisasukkaat nukkuvat pahaa-aavistamattomina ruususen untaan, vaikka siellä onkin viimeisen kymmenen vuoden aikana napattu noin 68 sarjamurhaajaa, 14 maailman tuhoamista suunnittellutta koplaa, 21 mustaa tai valkoista orjakauppaa harjoittanutta liigaa, 67:n ulkomaisen huumekartellin etäpesäkettä, 42 terroristijärjestöä ja poliisin todistusaineistovarasto on niin täynnä pusikosta löytyneitä venäläisiä ja yhdysvaltalaisia ydinaseita, että tuoreimpia löydöksiä on ihan pakko säilyttää pihalla pressun alla.

En tiedä kovaksikeitetyn määritelmästä enkä tiedä, miksi nyt on puhe dekkareista kun Khilafa ilmeisesti ei varsinaisesti sellainen ole. Paulow kuitenkin käsittääkseni on aiemmin tunnettu lähinnä dekkaristina, mihin varmaankin viittaat. On ehkä syytä tehdä pieni perspektiivinvaihtokoe. Brittidekkareissa, kovatasoisinakin pidetyissä sellaisissa, on varsin tavanomaista ja normaalia, että muutaman kymmenen tai parinsadan asukkaan pikkukylässä tapahtuu säännöllisesti henkirikoksia. Tätä ei yleisesti pidetä argumenttina ko. kirjallisuuslajin huonouden puolesta.

[jumppajoonas]

Ostin kirjan juuri äsken tuolta Bookplussasta ,ihan piruuttani.Hinta vain oli noussut tuosta jonkun mainitsemasta reilusta 11 eurosta 23 euroon.

En edes juuri ole tuon tyylilajin ystävä, historialliset kirjat ja tieteelliset julkaisut ovat enemmän makuuni.Toivottavasti tämä ostokseni osaltaan ärsyttää jotakuta (olipa terve motiivi kirjanostolle) 

[MW]

Tuossahan se on, pöydän kulmalla. Vielä paketissa. Täytynee kurkistaa.

[Jepulis]

Jos joku erehtyi kuuntelemaan YLEn kanavalta tulevaa radio-ohjelmaa jossa puhutaan Tervon "Laylasta" ja Paulowin "Khilafasta", niin toimittaja pyysi jopa anteeksi sitä että vieraat joutuivat lukemaan Paulowin kirjan Tästä ei YLE-journalismi voi enää parantua!Ja toki toimittaja ihmetteli sitä miksi WSOY edes julkaisi kirjan. Kuinka sairaassa yhteiskunnassa me tällä hetkellä elämme jos fantasiakirja saa mokuttajat takajaloilleen? "Vihakirja" 

Ohjelma uusitaan lauantai ko 8:05 YLEn radio1:llä. Jos kuuntelette, niin varatkaa oksennusbagit vierelle...

Niin, tämä yhteiskunta on jo niin sairas, että suvaitsevaiston äänitorvelta Tervolta on kysytty pyytääkö hän anteeksi (rasistista suhtautumistaan Kurdeihin) Kurdeilta, sen Layla-kirjan johdosta, jonka piti päinvastoin olla ylisuvaitsevaisuuden ennätys.

On syytä olla huolissaan kun intellektuelleiksi itseään nimittävät on tosisssaan pohtimassa kirjarovioiden kaltaisia vaikutusmenetelmiä.

[Hessu]

Nostan Ari Paulowin Seppo Puttoselle osoittamaa avointa kirjettä uudelleen, koska se on tainnut jäädä täällä melko vähälle huomiolle. Kirjeessä on paljon perustietoa ja faktaa islamista.

Nostan tätä juttua myös siksi, että kirjailija Ari Paulowin kirjoituksella on selkeästi enemmän merkitystä kuin Hommassa esiintyvällä anonyymikirjoittajalla tai nimellisellä nobodylla kuten itselläni.

Tarkoitan tällä sitä, että on erityisen arvokasta, että kulttuurin piiristä nousee henkilöitä, jotka ottavat rohkeasti ja perustellen kantaa.
Omalla nimellään ja omilla kasvoillaan esiintyvää julkisuuden henkilöä kuunnellaan huomattavasti tarkemmalla korvalla kuin nettipalstojen tuntemattomia kirjoittajia.


Paulowin kirje sisältää runsaasti tietoa ja se on hyvä "aloituspaketti" kaikille niille, jotka tarvitsevat pikakurssia islamin perusteista ja vaikutuksesta länsimaissa.

Kirje on ajoittain kitkeränsävyinen, mutta ainakin ne, jotka ovat kuunnelleet Puttosen toimittaman ohjelman, ymmärtävät varmasti, että kitkeryyteen on myös aihetta.

"Kun julkisuudessa kertoo länsimaissa asuvien muslimien radikalisoitumisesta, kuulee heti väitteen, että se johtuu heidän Euroopassa kohtaamastaan rasismista. Tällainen perustelu ei kestä lähempää tarkastelua, sillä muslimien radikalisoituminen alkoi arabimaissa jo 1800-luvun puolella ja kiihtyi uudelleen 1960-luvulla niiden itsenäistyttyä. Tämä kehitys jatkuu yhä edelleen niissä maissa, joissa islam on valtauskonto.

Esim. 25-vuotiaista turkkilaismiehistä jo 35 % uskoo väkivallan oikeutetuksi, mikäli siitä on apua lännen lyömiseksi. Lähes saman verran on sitä mieltä, että väkivalta on oikeutettua, mikäli se palvelee islamin etua. Näin siis sekulaarina pidetyssä Turkissa."
****
****
"Muualla Pohjoismaissa vallitsee vähintään yhtä surkea tilanne. Vastikään Oslon poliisijohto julkisti raportin josta ilmeni, että 67 % Oslon raiskauksista oli muslimimiesten, lähinnä kurdien ja pakistanilaisten tekemiä vuonna 2010. Viisivuotisraportin luvut olivat samaa luokkaa. Muslimeja on Oslon väestöstä 14 %.
Sopeutumista?

Kantasuomalaisiin verrattuina ulkomaalaisilla oli 4-kertainen yliedustus Suomen vankiloissa v. 2010. Hämeen-Anttilan ohjelmassasi mainitsemilla romaneilla oli 57-kertainen yliedustus samana vuonna. Luku ei sisällä Suomen kansalaisuuden jo saaneita rikollisia (Lähde: Rikosseuraamusviraston moniste: Selvitys etnisestä yhdenvertaisuudesta vankiloissa, Helena Huhta, Helsingin yliopiston valtiotieteen laitos).
Sopeutumista?

Suomessa on 29 vankilaa. Jos kantaväestö olisi yhtä rikollista kuin maahanmuuttajat, Suomeen olisi rakennettava n. 115 vankilaa lisää. Jos kantaväestö olisi yhtä rikollista kuin romanit, olisi niitä rakennettava peräti 1653 kappaletta. Ulkomaan kansalaisten määrä Suomen vankiloissa kasvoi viimeksi kuluneiden 6 vuoden aikana 7,7-kertaiseksi.
Kestävää kehitystä?"
****
****
"Meillä Suomessa ns. edistykselliset piirit sättivät varsin vapaamielistä luterilaista kirkkoa ahdasmielisyydestä ja monesta muustakin asiasta sen kuin ehtivät. Maassamme kauhistellaan muun muassa sitä, ettei homoja vihitä, ja sitä, etteivät kaikki pappismiehet hyväksy naispappeutta. Kirkosta erotaan kiihtyvään tahtiin.

Islamilaisessa maailmassa homovihkimyksistä ja naispappeudesta ei edes keskustella.
Muslimimaissa homoksi paljastuminen tietää usein kuolemantuomiota joko yhteiskunnan tai sen kansalaisten taholta.
Islaminyhteisöstä eroaminen tietää monissa tapauksissa kuolemantuomiota, kuten tuore esimerkki Iranista kertoo."
****
****
"Netistä löytyy lisää vaikutusvaltaisten muslimijohtajien kuten Sheikki Muhammad Saalif al-Munajjidinin ja mulla Krekarin lausuntoja. Kuten Khilafasta ilmenee, Oslossa vaikuttava mulla Krekar on uhonnut:"Kolmas maailmansota on alkanut, eikä minulla ole pienintäkään epäilystä siitä, että rapistunut länsi sen häviää."

Edellisen julistuksen on siis lausunut mulla Krekar, en minä. Minä vain välitän viestin...

Jatkuvassa poliisivartiossa Hollannissa asuva somalialaissyntyinen kirjailija Ayaan Hirsi Ali - muslimi ja oppinut nainen - on todennut: "Ei ole olemassa maltillista islamia, paitsi invaasion sumuverhona".

Minä uskon mieluummin Ayaan Hirsi Alia kuin eurooppalaisia hyödyllisiä idiootteja. Uskon myös niitä lukemattomia vaikutusvaltaisia imaameja, mullaheita ja sheikkejä, jotka pyhään sotaan kiihottavat ja sitä tukevat. Korkeasti oppineina muslimeina he luullakseni tietävät paremmin kuin sinä, minä tai Reikko ja Hämeen-Anttilla, kuinka asiat heidän sivilaationsa keskuudessa ovat. "

Koko kirje linkkiä klikkaamalla. 
http://aripaulow.fi/uutiset/nayta/avoin-kirje-yle1n-kirjakerhon-toimittajalle-seppo-puttoselle

Seppo Puttosen toimittama ohjelma on edelleen kuunneltavissa Ylen Areenassa.
http://areena.yle.fi/audio/1318586717054 Kirjakerho: Kirjoja vihasta

Ensimmäisen minuutin aikana esitellään ohjelma ja vierailevat henkilöt eli Leena Reikko ja Jaakko Hämeen-Anttila. Paulowin Khilafan käsittely alkaa kohdasta 0.30.37 ja kestää hieman yli 20 minuuttia.


Lopuksi hieman perspektiiviä kirjallisuuden parista

Hannu Salama sai vuonna 1966 tuomion jumalanpilkasta. Silloiset edistykselliset piirit puolustivat Salaman oikeutta ja organisoivat mielenosoituksen Salaman puolesta.

Sittemmin edistykselliset piirit suuttuivat Salamalle, kun tämä kertoi työläisten elämästä tavalla, joka ei miellyttänyt "edistyksen ihmisiä".

Pienenä sivuhuomiona on mainittava, että Salama käytti vuonna 1967 ilmestyneessä kirjassaan "Minä, Olli ja Orvokki" sanaa pissaliisa, joka on nykyisin taipunut muotoon pissis.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Hannu_Salama

Täytyy vielä aivan lopuksi nostaa hattua joskus moittimalleni Jari Tervolle, koska hän ei alistunut esitettyihin anteeksipyyntövaatimuksiin kirjansa Layla osalta. Kuinka moni suvaitsevainen olisi toiminut samalla tavalla? 

[jumppajoonas]

Luin tuon kirjan eilen,ei tottapuhuen ollut kovinkaan erikoinen.Henkilöhahmot jäivät ohueksi ja tyylistä tuli mieleen 20-luvun "poikain seikkailukertomukset.

Plussat kuitenkin että tästä aiheesta joku uskaltaa kirjoittaa ja jätänkin kirjan kirjahyllyyni näkyville vieraiden mahdolliseksi kiusaksi.

[Roope]

Teeman kannalta liippaa läheltä, joten siirrän tähän ketjuun.

Johannes Anyurun palkittu kirja kertoo Ruotsista, jossa muslimit on painettu 30-luvun Saksan juutalaisten asemaan. Kirjan kerronnassa kyse on aikamatkustukseen uskovan mielisairaan horinoista (vrt. Twelve Monkeys), mutta toimittajat haluavat uskoa dystopiaan sellaisenaan, koska SoO, Trump ja meriin päätyvät muoviroskat.

On kuvaavaa, että kaiken Euroopassa tapahtuneen jälkeen Ruotsissa saa ylistystä muslimit uusina juutalaisina ja ruotsalaiset islamofobisina fasisteina esittävä viidentoista vuoden päähän tulevaisuuteen sijoittuva Johannes Anyurun kirja De kommer att drunkna i sina mödrars tårar, jossa muslimit ja muut "ruotsivastaisuudesta" epäillyt on eristetty omiin gettoihinsa kidutettaviksi.

Muslimit suljetaan ruotsalaisgettoon Johannes Anyurun tärkeässä ja ajankohtaisessa romaanissa

Ruotsin parhaalle kaunokirjalle myönnettävän August-palkinnon sai viime vuonna teos, jossa länsinaapurista visioidaan apartheid-yhteiskunta.

Juhani Karila

Romaani. Johannes Anyuru: He hukkuvat äitiensä kyyneliin (De kommer att drunkna i sina mödrars tårar). Suom. Outi Menna. Schildts & Söderströms. 303 s.

SARJAKUVAKAUPAN omistaja haastattelee pilapiirtäjä Göran Lobergia liikkeessään Göteborgissa. Loberg on piirtänyt uusimpaan albumiinsa Mekkaan päin kumartuneita muslimeja, joiden peräaukoista sojottaa risteilyohjuksia.

Haastattelija toteaa, että Lobergia on uhkailtu kuvien takia.

"Se, joka ei ole saanut tappouhkauksia, ei ole sanonut mitään tärkeää", haastateltava vastaa vähättelevästi.

Pian kolme yleisön joukkoon piiloutunutta radikaalimuslimia tempaa konepistoolit esiin.

Näin kiihkeästi käynnistyy ruotsalaisen Johannes Anyurun (s. 1979) toinen suomennettu romaani He hukkuvat äitiensä kyyneliin.

[...]

Käynnistyy aivan uudenlainen tapahtumaketju, joka avaa ikkunan vaihtoehtoiseen tulevaisuuteen. Ruotsiin, jossa islaminuskoiset maahanmuuttajat ja heidän lapsensa pudotetaan yhteiskunnan hierarkiassa toisen luokan kansalaisiksi.

Sorron päätepisteenä muslimit suljetaan gettoon nimeltä Kaningården. Kompleksissa vankeja ruokitaan sianlihalla, kidutetaan, nöyryytetään ja käytetään koekaniineina.

"Sananvapausvalmentajien" oppitunneilla vangit pannaan piirtämään omat versionsa Lobergin pilakuvista.

ANYURU rakentaa taitavasti muistojen, valemuistojen ja aikamatkusteluvihjailun varaan uuskummahimmelin, jonka hahmottaminen vaatii jatkuvaa ponnistelua.

Se on varmaan kirjailijan tarkoituskin – pitää yllä epäselvyyttä siitä, toteutuuko hyytävä visio kirjan maailmassa oikeasti vai onko kyse kuvitelmasta.

Onhan meno jo nyt aivan hullua. Tavallisten ihmisten katupartiot kulkevat "suojelemassa" kansalaisia maahanmuuttajilta. Yhdysvaltoja johtaa vainoharhainen presidentti, ja valtamerissä kieppuu valtioiden kokoisia jätepyörteitä.

Yhteiskunnallinen muutos voi olla todella nopea. Anyurun romaanissa siihen riittää yksi terroriteko.

[...]

Dystopiajaksojen tunnelma on luonnollisesti epätoivoinen, mutta myös kirjan realistista nykyhetkeä leimaa melankolia. Aivan kuin Anyuru väittäisi, ettei apartheid ole vältettävissä.

VIIME vuonna He hukkuvat äitiensä kyyneliin voitti Ruotsin parhaalle kaunokirjalle myönnettävän August-palkinnon. En ihmettele valintaa lainkaan. Teos on ajankohtainen, tärkeä ja väkevästi kirjoitettu.

[...]

KANTARUOTSALAISTEN ja muun väestön välisestä kuilusta on kirjoitettu länsinaapurissa jo pitkään kiitettävän painavia teoksia. Toinen paljon huomiota saanut, monikulttuurisuutta käsitellyt tekijä on Jonas Hassen Khemiri.

Helsingin Sanomat 19.5.2018

[foobar]

Hesarin moderaatio ei petä. Kahdesta kommentointiyrityksestäni tähän mennessä nolla mennyt läpi. "Tärkeää ja ajankohtaista" kirja-arvostelua suojataan jälleen itsetarkoituksella.

[Shemeikka]

Itse veikkaan kantaruotsalaisten olevan niitä, jotka päätyvät toisen luokan kansalaisiksi ghettoihin. Ja Suomi seuraa perässä.

[Eino P. Keravalta]

Onhan se totta, että tätä menoa tulevaisuuden Ruotsissa on keskitysleirejä, joissa kidutetaan ja häväistään ihmisiä. Mutta he eivät ole muslimeja, vaan valkoisia ruotsalaisia - kaikki merkit viittaavat siihen.

[Vaniljaihminen]

Onhan se totta, että tätä menoa tulevaisuuden Ruotsissa on keskitysleirejä, joissa kidutetaan ja häväistään ihmisiä. Mutta he eivät ole muslimeja, vaan valkoisia ruotsalaisia - kaikki merkit viittaavat siihen.

Ja aivan samalla tavalla voi nähdä historiastakin, että esimerkiksi terrorismin, anarkismin ja bolshevismin piirteet on löydettävissä jo 1860-luvun Venäjältä, mutta vasta puolen vuosisadan jälkeen nämä pääsivät valtion tasolla toteuttamaan sitä mitä olivat uhanneet.

[pienivalkeapupu]

Sori vaan, Johannes A, mut ootko kuullut George Orwellista? Ainiinjoo, GO:n dystopiassa ihmisiä ei karsinoitukaan ihonvärin tms perusteella. Anteeksi, förlåt mig, I'll go get me coat.

[Totuus EPT]

Ja kukahan täällä jälleen on valhemedian levittäjä...

Nykyisen Etelä-Afrikan mustien toiminta vähemmistöjä valkoisia kohtaan "apartheidin" jälkeisen ajanjakson päätteeksi, on muuttanut käsitystä demokratiasta. Se toimii vain jos demokraattiset voimat on vallassa, ja nyt ne eivät siellä ole.

Nyt on fiktiot ja faktat sekoitettu ihan huolella, ja muslimit on uhriutettu, jollakin käänteisellä höpinällä. Nähtävästi tuollainen valheellinen paskanjauhaminen menee "punavihreä-mädättäjien seulan läpi kiitettävästi, valitettavasti todellisuudesta kirjoittaminen ei tämän seulan läpi näköjään mene.

[MW]

Tuohan on utopia, ei dystopia.

E: Muslut varmaan tykkää sikana juutalaisiin vertaamisesta.

[Roope]

Ruotsinmuslimi Johannes Anyuru halusi kirjoittaa hauskan kirjan, mutta lopputuloksessa fasistinen Ruotsi pakkosyöttää muslimeille sianlihaa, Muhammed-pilakuvia ja hermomyrkkyä

Johannes Anyurun uusin romaani He hukkuvat äitiensä kyyneliin voitti Ruotsin arvostetuimman kirjallisuuspalkinnon. Nyt painajainen fasistiseksi muuttuneesta Ruotsista on käännetty myös suomeksi.

Petja Pelli

[...]

Istumme hänen "työhuoneellaan" eli puolityhjässä kahvilassa Göteborgin rautatieasemalla. Olen juuri kysynyt, miksi Anyuru halusi romaanissaan maalata Ruotsista niin helvetillisen tulevaisuudenkuvan. Kirjassa ruotsalaiset arvot hylkääviä muslimeja suljetaan leiriin, jossa heille pakkosyötetään periruotsalaista elämäntapaa, Muhammed-pilakuvia, sianlihaa ja lopulta myös hermomyrkkyä.

Isokokoinen kirjailija katsahtaa yläviistoon ja alkaa asetella sanojaan.

"Elämme ajassa, jolloin monet poliittiset esitykset vaikuttavat kohtuullisilta, jopa minusta, mutta itse asiassa ne ovat aika radikaaleja ja pelottavia. On riski, että ne johtavat todella kamalaan yhteiskuntaan", hän sanoo.

Anyuru viittaa ajatuksiin, että ihmiseltä pitäisi voida ottaa kansalaisuus pois. Tai lakeihin, jotka alleviivaavat, että tietystä kulttuurista tulevat ihmiset ovat vähempiarvoisia kuin muut.

Tanskassa hallitus esittää parhaillaan "ghettolakeja", joiden nojalla maahanmuuttajalähiöissä tehdyistä rikoksista voitaisiin antaa kovempia rangaistuksia.

"Jos kaikki, joilla on Suomen passi, eivät olekaan oikeita suomalaisia, tosisuomalaisia, niin keitä he sitten ovat?" Anyuru kysyy. Hän käyttää sanaa "sannfinländarna", joka on myös perussuomalaisten ruotsinkielinen nimi.

"Keitä nämä ihmiset ovat maailmassa, jossa kansalaisuus on ihmisoikeuksien tae? Ilman sitä voit vaikka hukkua Välimereen, joutua hyväksikäytetyksi työmarkkinoilla tai prostituutiossa tai yksinkertaisesti kadota."

Anyurun mukaan tällaisen erottelun looginen päätepiste on maailma, jossa "valekansalaiset" eivät ole enää ihmisiä ollenkaan. Pikemmin jonkinlaisia loisia, joille voi tehdä mitä tahansa. Vaikka sitten lääketieteellisiä kokeita.

KIRJAN dystopian kokija on teinityttö, joka tapaa mielisairaalassa kirjailijan. Kirjailija muistuttaa Anyurua. Muslimityttö sanoo tulevansa tulevaisuudesta, jossa Ruotsi on muuttunut fasistiseksi maaksi ja jossa hänen ainut lohtunsa on rääväsuinen juutalaistyttö Liat.

Tyttö kirjoittaa kirjailijalle tulevaisuuskokemuksistaan. Hän kertoo göteborgilaisesta vankileiristä – entisestä pakolaissäilöstä – jonne Ruotsin vihollisia suljetaan.

[...]

Sitten tapahtui terrori-isku Charlie Hebdo –satiirilehden toimitukseen Pariisissa. Aihe tuntui mahdottomalta ja juuri siksi välttämättömältä.

"Kysyin itseltäni, mitä tapahtuu, jos liitän tämän teeman, terrorismin Euroopassa, tähän hyvin epätodelliseen romaani-ideaan. Ajatukset, joista oli ollut mahdotonta kirjoittaa, muuttuivat mahdollisiksi."

Anyuru halusi kirjoittaa kirjan, jota ei voi niputtaa yhden otsikon alle. Se hyödyntää vaihtoehtoisia todellisuuksia. On todellisuus, jossa islamistinen terrori-isku sarjakuvaliikkeessä johtaa fasistiseen yhteiskuntaan. Sitten on maailma, jossa iskun pahin vaihe vältetään. Siinäkin uhka fasismista jää ilmaan roikkumaan.

[...]

Tämän tehdäkseen Anyuru koki välttämät­tömäksi tunnustaa väkivallan olemassaolon. "Piti näyttää myös se moska, jota on. Sen hokeminen, että islam on rauhan uskonto, on merkityksetöntä nykypäivän todellisuudessa. Se on kuin kulkisi laput silmillä."

Pariisin terrori-isku sattui kesken kirjoittamisen. Se muutti rakennetta perinpohjaisesti. Mukaan tuli minä-kertoja: tuo kirjailija, joka tuntee surua. "Sain mukaan tyypin, joka sanoi esimerkiksi, että olen itse muslimi ja tämä terroristi on minunkin viholliseni. "

Tukholman terrori-iskun aikaan kirja oli jo julkaistu Ruotsissa. Anyuru siis kuvasi kirjassaan Ruotsissa tapahtuvan terrori-iskun ennen kuin sellaista oikeasti oli tapahtunut. [Roope: Ruotsin ensimmäinen terrori-isku tehtiin kylläkin jo vuonna 2010] Myös muita kirjan piirteitä on sittemmin käynyt toteen. Kirjassa esiintyy Ritarisydämet-niminen kansalaiskaarti, joka etsii kaduilta muslimeja ja Ruotsin vihollisia. "Kirjoitin sen ennen kuin Soldiers of Odinista oli kuultu mitään."

ANYURUN isä pakeni Ruotsiin Idi Aminin Ugandasta. Hän oli ruotsalaisille syvästi kiitollinen. "Hän rakasti Ruotsin kuningasta. Hän rakasti lunta, koska se muistutti häntä siitä, että hän on turvassa. Hän kannusti Ruotsia aina urheilussa liioitteluun asti."

Tätä Anyuru on miettinyt paljon: mihin asti kiitollisuus ulottuu? Hän on itse syntynyt Ruotsissa.

"Kaikkialla maailmassa on rasismia. Jos kirjoitan täällä Ruotsissa kohtaamastani rasismista, minulle saatetaan sanoa, että etkö voisi olla kiitollinen tai palata sinne mistä tulitkin, jos täällä on niin kamalaa. Ongelma vain on, että minä tulen täältä."

Anyuru varttui Växjössä maahanmuuttajalähiössä. Hänen puolitoistavuotiaasta tyttärestään kasvaa göteborgilainen. "Pitääkö hänenkin vielä olla kiitollisempi kuin muut ruotsalaiset?" Anyuru kysyy.

Anyuru uskoo, että iso osa maahanmuuton ristiriidoista liittyy tällaisiin lausumattomiin toiveisiin, kommunikaatiokatkoksiin. "Uskon valtaosan ruotsalaisista ajattelevan, että maahanmuuttajat tulevat tänne kaikista kulttuureista, mutta pikku hiljaa heistä tulee meidän kaltaisiamme. Harva kuitenkaan harkitsee tarkemmin, mitä kaikkea meidän kaltaiseksi tuleminen tarkoittaa. Vielä harvempi sanoo vaatimuksiaan ääneen tai tekee niistä mitään ymmärrettävää listaa."

Jos esimerkiksi Ruotsin lakien noudattaminen ei yksinään riitä, mikä riittää?

ANYURU kääntyi islamin uskoon kymmenen vuotta sitten. Hän kaipasi elämäänsä hengellisyyttä, lohtua ja merkitystä. "Uskovan elämä voi olla joskus raskasta, pitää esimerkiksi hillitä mielihalujaan. Minulle kuitenkin oman elämän tarkoituksen keksiminen joka aamu uudestaan oli vielä raskaampaa."

Siinä mielessä hän kokee kirkossa käyvät kristityt ruotsalaiset enemmän kaltaisikseen kuin maan maallistuneen enemmistön.

Anyurun mielestä ruotsalaisuuden ja islamin välillä ei tarvitse olla ristiriitaa. "Islam opettaa, että muslimin on pidettävä kiinni sopimuksesta, jonka hän tekee hallitsijan kanssa. Minusta on tullut Ruotsia kohtaan lojaalimpi sen jälkeen kun tulin uskoon."

Anyuru tietää, että kaikki Ruotsin muslimit eivät ajattele näin. "On niitäkin, jotka ajattelevat, että olen lojaali islamille enkä Ruotsille. Se on osa ongelmaa."

Pienistäkin islamiin liittyvistä kysymyksistä nousee nyky-Ruotsissa suuria kiistanaiheita. Yksi viimeisimmistä liittyi Anyurun lapsuudenkaupungin Växjön moskeijan rukouskutsuihin. Anyuru ymmärtää rukouskutsujen arvostelijoita. "En pidä heitä rasisteina", hän sanoo.

Anyurun mielestä rukouskutsujen saama kritiikki on merkki siitä, että Ruotsin muslimeilla on myös peiliin katsomisen paikka. "Meidän täytyy parantaa tapaamme selittää ja näyttää mitä islam on, näyttää hyvää esimerkkiä. Koska aivan selvästi nyt on niin, että ihmiset yhdistävät rukouskutsun moniin negatiivisiin asioihin."

Tätä kielteisyyttä voisi selittää myös muilla tekijöillä: kolonialismilla, rasismilla ja länsimaiden sotapropagandalla.

"Se kaikki on totta", Anyuru sanoo. "On se sitäkin. Mutta yhtä suurelta osin siinä on kyse myös meistä itsestämme."

Helsingin Sanomat 20.5.2018

[foobar]

Ja kukahan täällä jälleen on valhemedian levittäjä...

Nykyisen Etelä-Afrikan mustien toiminta vähemmistöjä valkoisia kohtaan "apartheidin" jälkeisen ajanjakson päätteeksi, on muuttanut käsitystä demokratiasta. Se toimii vain jos demokraattiset voimat on vallassa, ja nyt ne eivät siellä ole.

Nyt on fiktiot ja faktat sekoitettu ihan huolella, ja muslimit on uhriutettu, jollakin käänteisellä höpinällä. Nähtävästi tuollainen valheellinen paskanjauhaminen menee "punavihreä-mädättäjien seulan läpi kiitettävästi, valitettavasti todellisuudesta kirjoittaminen ei tämän seulan läpi näköjään mene.

Nuo kaksi kommentointiyritystä jotka ylempänä mainitsin nojasivat hyvinkin pitkälti näihin aiheisiin. Ensimmäisen kommentin kirjoitin laveasti, toisen mahdollisimman kompaktisti ja ilman pienintäkään provokaatiota. Kuten totesin, kumpikaan ei mennyt läpi.

Näissä kommenteissa mainitsin seuraavat asiat:

- Etelä-Afrikan apartheidin jälkeisen ajan valkoisen viljelijävähemmistön organisoidut murhat, ja yhteiskunnallisten päättäjien välinpitämättömyyden niitä kohtaan,
- muslimimaiden vähemmistöjen aseman eri muodoissaan, ja
- Ruotsin väestöryhmien määrällisen ja alueellisen kehityksen.

Hesari on selkeästi päättänyt, ettei lähinnä fantastisen dystooppista tarinan mallia saa kritisoida millään tapaa, vaan se pitää nimenomaan otsikosta lähtien alleviivata "tärkeäksi" ja "ajankohtaiseksi." Aivan kuin ainoa väestöryhmä joka Ruotsissa kykenisi omasta tahdostaan pahaan olisivat kantaruotsalaiset. Varmaan sekään ei menisi läpi, jos mainitsisi miltä ruotsalaiset rikostilastot - sikäli kuin niitä on enää tässä mielessä saatavilla - näyttävät etnisen profiloinnin läpi. Nimittäin siltä, että ruotsalaiset ovat vähemmistö omassa maassaan. Sitä nyt lienee turha edes mainita, että Islam ei tarjoa vääräuskoisille mitään muuta vaihtoehtoa kuin alistumisen muslimien kontrolliin. Anyurun islamin valkopesu on jälleen kerran toimittajalle pyhää, vaikka Koraani ja hadithit sekä niiden tulkinnat osoittavat joka käänteessä, että muslimien länsimaisen yhteiskunnan rakentajiksi olettaminen on yhtä harhaista kuin kuvitelmat siitä, että leijonat muuttuvat pehmeällä myötätunnolla vegaaneiksi.

Tuo juttu todistaa omalla tavallaan tolkuttoman tehokkaasti siitä, että suomalaisissa Hesarin mukaan lukien on keskitytty nimenomaan rakentamaan tarinaa, ei suinkaan kertomaan faktoja. Tarinan nimissä sivultakin tulevat huomautukset täytyy näemmä pitää kurissa. Olisiko niin, että tämä johtuu tarinan huonosta korrelaatiosta faktojen kanssa? Kumpaa pitäisi ojentaa, tarinankerrontaa vai muiden kommentointia jos näin on?

[Roope]

Tuo juttu todistaa omalla tavallaan tolkuttoman tehokkaasti siitä, että suomalaisissa Hesarin mukaan lukien on keskitytty nimenomaan rakentamaan tarinaa, ei suinkaan kertomaan faktoja. Tarinan nimissä sivultakin tulevat huomautukset täytyy näemmä pitää kurissa. Olisiko niin, että tämä johtuu tarinan huonosta korrelaatiosta faktojen kanssa? Kumpaa pitäisi ojentaa, tarinankerrontaa vai muiden kommentointia jos näin on?

Tämänaamuisen artikkelin kommentit, joita on tällä hetkellä 47, ovat nuivia, mutta asiallisia. Saa nähdä, säilyvätkö.

Siihen ensimmäiseen hyväksyttiin vuorokaudessa vain 14 kommenttia.

[foobar]

Tuo juttu todistaa omalla tavallaan tolkuttoman tehokkaasti siitä, että suomalaisissa Hesarin mukaan lukien on keskitytty nimenomaan rakentamaan tarinaa, ei suinkaan kertomaan faktoja. Tarinan nimissä sivultakin tulevat huomautukset täytyy näemmä pitää kurissa. Olisiko niin, että tämä johtuu tarinan huonosta korrelaatiosta faktojen kanssa? Kumpaa pitäisi ojentaa, tarinankerrontaa vai muiden kommentointia jos näin on?

Tämänaamuisen artikkelin kommentit, joita on tällä hetkellä 47, ovat nuivia, mutta asiallisia. Saa nähdä, säilyvätkö.

Siihen ensimmäiseen hyväksyttiin vuorokaudessa vain 14 kommenttia.

Huomasin saman. Tämä panee miettimään sitä ovatko moderaattorien kädet vapaat ja jotkin yksilöt siellä moderaatiossa todella paljon muiden kanssa eri linjoilla, vai onko tässä taustalla jokin vielä ovelampi ohjeistus kuin minkä osaisin kuvitella. Apartheidin kaatumisen todellisista seuraamuksista ei taidettu kuitenkaan yhdessäkään uudenkaan jutun kommentissa sanoa mitään. Onko islam nyt hyväksyttävämpi kritiikin aihe kuin Etelä-Afrikan valtiokoneiston välinpitämättömyys etnisiä murhia kohtaan kun ne kohdistuvat nimenomaan valkoisiin?

[Roope]

Teeman kannalta liippaa läheltä, joten siirrän tähän ketjuun.

Johannes Anyurun palkittu kirja kertoo Ruotsista, jossa muslimit on painettu 30-luvun Saksan juutalaisten asemaan. Kirjan kerronnassa kyse on aikamatkustukseen uskovan mielisairaan horinoista (vrt. Twelve Monkeys), mutta toimittajat haluavat uskoa dystopiaan sellaisenaan, koska SoO, Trump ja meriin päätyvät muoviroskat.

On kuvaavaa, että kaiken Euroopassa tapahtuneen jälkeen Ruotsissa saa ylistystä muslimit uusina juutalaisina ja ruotsalaiset islamofobisina fasisteina esittävä viidentoista vuoden päähän tulevaisuuteen sijoittuva Johannes Anyurun kirja De kommer att drunkna i sina mödrars tårar, jossa muslimit ja muut "ruotsivastaisuudesta" epäillyt on eristetty omiin gettoihinsa kidutettaviksi.

Muslimit suljetaan ruotsalaisgettoon Johannes Anyurun tärkeässä ja ajankohtaisessa romaanissa

Ruotsin parhaalle kaunokirjalle myönnettävän August-palkinnon sai viime vuonna teos, jossa länsinaapurista visioidaan apartheid-yhteiskunta.

Juhani Karila

Romaani. Johannes Anyuru: He hukkuvat äitiensä kyyneliin (De kommer att drunkna i sina mödrars tårar). Suom. Outi Menna. Schildts & Söderströms. 303 s.

[...]

Käynnistyy aivan uudenlainen tapahtumaketju, joka avaa ikkunan vaihtoehtoiseen tulevaisuuteen. Ruotsiin, jossa islaminuskoiset maahanmuuttajat ja heidän lapsensa pudotetaan yhteiskunnan hierarkiassa toisen luokan kansalaisiksi.

Sorron päätepisteenä muslimit suljetaan gettoon nimeltä Kaningården. Kompleksissa vankeja ruokitaan sianlihalla, kidutetaan, nöyryytetään ja käytetään koekaniineina.

[...]

Onhan meno jo nyt aivan hullua. Tavallisten ihmisten katupartiot kulkevat "suojelemassa" kansalaisia maahanmuuttajilta. Yhdysvaltoja johtaa vainoharhainen presidentti, ja valtamerissä kieppuu valtioiden kokoisia jätepyörteitä.

Helsingin Sanomat 19.5.2018

Liekö sattumaa, mutta myös tanskalaisen kirjailijan vuoteen 2025 sijoitetussa fiktiossa terrori-iskuun vastataan eristämällä muslimipakolaiset ghettoihin. Sitten heidät lähetetään Afrikkaan, mikä tuntuu olevan kirjaa netissä arvioineiden mielestä ihan kauhean kamalaa.

Tanskalaisen Kaspar Colling Nielsenin romaani on kyyninen kuvaus Euroopan moraalisesta rappiosta ja sen tapahtumat jättävät suuhun ikävän jälkimaun

Romaani

Kaspar Colling Nielsen: Euroopan kevät (Det europæiske forår). Suom. Katriina Huttunen. Aula & Co. 402 s.

[...]

NIELSEN käsittelee empatia­kyvyttömyyttä myös maahanmuuttajien kautta. Romaanin kuvaamassa Tanskassa pakolaiset ja heidän jälkeläisensä on suljettu armeijan valvomiin ghettoihin.

Lopulta pakolaiset pakkokarkotetaan Mosambikiin rakennettuun konttikaupunkiin, sillä tokihan valkoinen tanskalainen on jo syntyjään parempi ja arvokkaampi ihminen kuin Tanskassa koko ikänsä asunut maahanmuuttajan lapsi.

Euroopan kevät perkaa nyky-yhteiskuntia riivaavaa mielen kipuilua ja ihmisten halua katsoa maailmaa vain omalta kantiltaan. Teos nostaa esiin huomioita tasa-arvon tarpeesta, hyväksikäytön raadollisuudesta ja yleisestä näköalattomuudesta.

Helsingin Sanomat 6.2.2021

Kirjan saksalaisessa arvostelussa kauhistellaan, että "Tanskan ihan oikeat sosialidemokraattien johtajat ottivat tämän ajatuksen siirtolaisten karkottamisesta Mosambikiin vastaan suosionosoituksin ja lisäsivät sen puolueohjelmaan".