2021-01-19 Hiipuviin pikkukuntiin lukiolaisia Uzbekistanista (taustalla Vesterbacka)

[Lucce]

Kommunatsi Kiina sillä on selän takana peesaamassa rahoineen joka bisneksessä tällä hetkellä. Tunnelit yms..
Veronmaksajat kouluttaa niiden tulevia yritysvakoilijoita ja muita yhteiskuntaan soluttautujia täällä kenenkään muka tajuamatta yhtään mitään, mistä todellisuudessa on kysymys.
Vesterbacka tekee duunejaan ihan muiden etu mielessään kuin Suomalaisten ja Länsimaisen sivistysyhteiskunnan yleensä.

Sellaisia ei tänne haluta.

[Kallan]

quote]asuminen

on ilmaista myös.
Tuleeko toi KELA:lta vai maksaako kunnat?

Saavatko nämä tulijat myös oikeuden opintotukeen ja opintolainaan?
[/quote]

Oman kokemukseni mukaan joillain perusteella ulkkariopiskelijat saavat asumistukea, en ihmettelisi jos eivät saisi opintolainaakin.

On tää eriskummallista että raahataan tänne porukkaa meidän maksettaviksi ja myönnetään näille samaan syssyyn viiveellä äänioikeuskin kunnallisvaaleihin. Vihervassarit ja kokoomus toki tykkää kun halpatyövoimaa saadaan roudattua sisään paskastanioista (sisältää Vietnamin ja vastaavat).

[Outo olio]

Vesterbackan bisneksissä on hieman epäselvyyksiä Vironkin puolella.

Toteutuessaan Suomenlahden ali kulkeva rautatietunneli on vähintään 15 miljardin euron projekti, joten sen taustayrityksen jättäminen retuperälle herättää Virossa kummeksuntaa.

--

Finest Bay Area Development Estonia OÜ:llä ei ole Virossa kiinteää toimitilaa, joten ainakin toistaiseksi sitä voi pitää pöytälaatikkofirmana. Sen osakepääoma on pienin mahdollinen, 2 500 euroa.

https://www.msn.com/fi-fi/talous/uutiset/peter-vesterbackan-tunnelihankkeen-viron-yhti%c3%b6-on-laiminly%c3%b6nyt-raportointivelvoitteensa-jo-vuosia-t%c3%a4ss%c3%a4-selitys/ar-AANRXFU?li=AA59AD&ocid=mailsignout

No on kyllä aika hämmentäviä lukuja. Siis firmalta puuttuu noin kuusimiljoonakertaisesti se mitä on, siis ei kuutta miljoonaa euroa, vaan kuusimiljoonakertaisesti. 2500 ja 15 000 000 000. Liekö ihan maailmanennätys?

Toinen juttu on sitten tuo mitä on, 2500 euroa. Yhden hengen putkiasennusfirmallakin on enemmän pääomaa sidottuna firmaan. Pieni vanha pakettiauto, ja muutama ammattilaistyökalu, jo riittäisi tuohon. Tunneliprojekti kuitenkin olisi toteutuessaan Viron historian suurin yksittäinen rakennusprojekti, ei siis pelkästään nykyisen itsenäisen Viron, vaan kaikkien aikojen, mukaanlukien Neuvostoliiton aika, ja sitä edeltäneet ajat. Yhden raksaäijän putkifirmaltakin siis löytyisi enemmän pääomaa tunnelin toteuttamiseen.



Kirjoitusvirhe korjattu.

[mck]

Luumäellä ollaan myös kiinnostuneita:

Luumäki sai vihdoin sivuilleen aikaiseksi 17.3. pidetyn sivistyslautakunnan kokouksen pöytäkirjan.

-----
Ehdotus Sivistystoimenjohtaja Kai Könönen
Sivistyslautakunta keskustelee pilottihankkeesta. Päätösehdotus annetaan kokouksessa.

Esittelijän kokouksessa antama päätösehdotus:
Sivistyslautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle lukiopilottiin osallistumista syksyllä 2021. Lukio ottaa kaksi Finest Future Oy:n välittämää uzbekistanilaista tai vietnamilaista opiskelijaa varsinaisiksi opiskelijoikseen.

Päätös
Sivistyslautakunta päätti keskustelun jälkeen esittää kunnanhallitukselle lukiopilottiin osallistumista syksyllä 2021. Lukio ottaa kaksi Finest Future Oy:n välittämää uzbekistanilaista tai vietnamilaista opiskelijaa varsinaisiksi opiskelijoikseen.

http://kokoushallinta.luumaki.fi/DynLuu/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2021579-2

Seuraavaksi asiaa käsitellään sitten kunnanhallituksessa 29.3:
http://kokoushallinta.luumaki.fi/DynLuu/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2021575-5

Linkki Pöytäkirjoihin ei enää toimi (mulle näkyy vain liitteen mukaiset ptk:t)?
Miten tuo asia on edennyt?
@Kemolitor

[Radio]

Eikös tämä täytä ihmiskaupan tunnusmerkit? Kauppias kerää voitot taskuunsa ja bulvaanina toimiva kunta saa tukia. Lasku tulee meille eli valtiolle.
Absurdi keino tekohengittää kuntarakennetta yksityiselle firmalle maksetuilla palkkioille. Eivätkö kunta ja lukio voisi houkutella vähemmän eksoottisia kielipuolia valtion piikkiin. Lukiot Suomessa voisivat kilpailla oppilaista kotimaassakin tarjoamalla samat edut, kuten ilmainen täyshoito ja taatusti turvallinen ja rauhallinen opiskeluympäristö!

[Outo olio]

Muokaus: tästä olikin parempi keskustelu paremmassa ketjussa, joten poistin viestini, jatketaan Työvoimapula-ketjussa.

[sutki]

YLE Kaakkois-Suomi on käynyt haastattelemassa Rautjärven lukioon saapuneita uzbekistanialaisia opiskelijoita linkki Yle areenaan alla). Ovat opettajat sekä tulleet opiskelijat hyvin tyytyväisiä tietenkin. Ja yllättäen molemmat tulleet nuoria miehiä.
Kunta aikoo jatkaa ulkomaisten opiskelijoiden hankintaa myös ensi vuonna.

https://areena.yle.fi/1-50987718

En ihmettele kuntapäättäjien hinkua haalia opiskelijoita lukioonsa, koska muutoin "suljettu / закрыто" lappu on pian ovessa ja opettajat sekä rehtori saisivat etsiä uutta työpaikkaa.
Esim. vuonna 2020 Rautjärven lukioon haki ensisijaisesti ainoastaan kaksi (!!!) opiskelijaa.  (lähteenä https://www.prsanomat.fi/uutiset/item/1532-rautjarven-lukioon-hyvaksytyilla-korkea-keskiarvo )

Melkoisen kestämätöntä meininkiä.

[Roope]

Yle: 15 ulkomaalaista nuorta saapui pikkulukioihin Suomeen pelastaakseen ne – ainakin yksi lukioista on toistaiseksi turvassa 22.10.2021

Uzbekit (kotimaan keskitulot alle 100 250 euroa/kk) loikkasivat urhoollisesti elintasokuilun yli Suomeen ottamalla vastaan suomalaisten heille kustantaman maksuttoman opiskelun ja asumisen. Kiitos Elyorbek ja ja Javohir, kiitos Peter Vesterbacka ja kiitos toimittaja Marika Anttonen.

Miltä kuulostaisi opiskella puoli vuotta vierasta kieltä ja muuttaa sen jälkeen uuteen maahan opiskelemaan tuolla kielellä?

16- ja 15-vuotiaat Elyorbek Rayimov ja Javohir Zokirov muuttivat kuukausi sitten Suomeen Uzbekistanista. He opiskelevat parhaillaan Etelä-Karjalassa, Rautjärven lukiossa. Opintosuunnitelma on sama kuin paikallisilla nuorilla ja oppitunnit ovat suomeksi.

Miltä kuulostaisi opettaa puoli vuotta suomea opiskelleita uzbekkeja normaalin työn päälle?

Toisen asteen opiskelijoiden määrän ennustetaan vähenevän tulevaisuudessa merkittävästi Suomessa. Esimerkiksi Rautjärven lukiossa aloitti viime vuonna kolme uutta opiskelijaa. Historian pienin aloitusmäärä säikäytti kuntapäättäjät.

Lukio halutaan ehdottomasti säilyttää Rautjärvellä, mutta jokaisella luokalla pitäisi olla vähintään kymmenen oppilasta, jotta lukion toiminta olisi taloudellisesti kannattavaa. Lukion tulevaisuus on lähivuosina vaakalaudalla, jos lisää opiskelijoita ei saada.

Tänä vuonna tavoite täyttyi nipinnapin, sillä aloittajia oli yhteensä 11. Ilman kahta uzbekkinuorta se ei olisi onnistunut.

Onko järki jotenkin kortilla? Rahoitus olisi voitu järjestää tehokkaammin suoraan lopetusuhan alaisille lukioille niin, että se olisi mennyt oikeaan paikkaan ja verovaroja olisi kulunut vähemmän.

Finest Future -konsulttiyritys haluaa pelastaa pienet lukiot tuomalla opiskelijoita ulkomailta.

– Oppilasmäärät ovat puolittuneet vuosien aikana, meillä jää 20 000 opiskelupaikkaa lukioissa vuosittain täyttämättä. On huonoa resurssien käyttöä, kun sinne on kuitenkin varattu seinät ja opettajat. Pyöritämme koulujärjestelmää käytännössä puolella teholla, sanoo Angry Birds -pelin markkinoijanakin tunnettu Peter Vesterbacka.

On järjetöntä resurssien käyttöä rahoittaa ulkomaalaisten opiskelua ja Peter Vesterbackan rikastumista.

Samaan aikaan, kun lukioiden opiskelijamäärät vähenevät, Suomea piinaa työvoimapula. Tuomalla ulkomaalaisia opiskelijoita Suomeen halutaan helpottaa samalla myös työntekijäpulaa, sillä opiskelijoiden toivotaan jäävän asumaan Suomeen pysyvästi.

On järjetöntä resurssien käyttöä rahoittaa ulkomaalaisten opiskelua toivoen, että he ehkä aikanaan "helpottavat työvoimapulaa". Ei ole mitään takeita, että ulkomaalaisista tulisi nettomaksajia edes Suomeen jäädessään. Päinvastoin, mitä parempi veronmaksaja, sitä todennäköisemmin hän häipyy Suomesta valmistuttuaan.

Kukaan ei ole esittänyt siihen viittaavia laskelmia, että Vesterbackan hanke tosiaan hyödyttäisi Suomea. Itse asiassa ei ole esitetty minkäänlaisia laskelmia.

Vesterbackan mukaan Suomessa myös herättiin siihen, että jos suomalaisiin yliopistoihin halutaan saada kansainvälisiä opiskelijoita, heidät pitää tavoittaa paljon nykyistä aikaisemmin.

– Menetämme paljon potentiaalisia nuoria, koska esimerkiksi Kiinassa ja Intiassa nuoret muuttavat opiskelemaan ulkomaille jo paljon aikaisemmin kuin vasta korkeakouluiässä, Vesterbacka sanoo.

Vielä muutama vuosi sitten Vesterbacka uhosi, että hän tuo Suomeen sormia napsauttamalla 80 000 korkeakouluopiskelijaa, joiden kotimaat maksavat heidän opiskelunsa Suomelle. Tätä mainostettiin koulutusvientinä, joka toisi Suomeen valtavasti rahaa, miljardikaupalla.

Nyt suunnitelmaa on päivitetty siten, että Suomeen tuodaan lukiolaisia, joiden vuosia kestävän opiskeluputken maksavat veronmaksajat. Luvassa onkin luvattujen koulutustulojen sijaan kustannuksia ja hukkaan heitettyä rahaa.

Ei tullut luvattua takkia, liivejä tai edes kukkaroa, vaan räätäli Vesterbacka varasti housutkin jalasta.

e: Toisen lähteen mukaan keskimääräinen bruttokuukausipalkka olisi Uzbekistanissa 252 euroa

[Augustus]

Tuosta Roopen jutusta Ylen teksti:

Toisen asteen opiskelijoiden määrän ennustetaan vähenevän tulevaisuudessa merkittävästi Suomessa. Esimerkiksi Rautjärven lukiossa aloitti viime vuonna kolme uutta opiskelijaa. Historian pienin aloitusmäärä säikäytti kuntapäättäjät.

Lukio halutaan ehdottomasti säilyttää Rautjärvellä, mutta jokaisella luokalla pitäisi olla vähintään kymmenen oppilasta, jotta lukion toiminta olisi taloudellisesti kannattavaa. Lukion tulevaisuus on lähivuosina vaakalaudalla, jos lisää opiskelijoita ei saada.

Miksi ihmeessä jossain käpykylässä pitää olla lukio ja toiseksi, mikään lukio ei ole "taloudellisesti kannattava". Yleensä hieno periaate "lukio halutaan säilyttää" kääntyy melko sujuvasti siihen, että opettajat ja muu henkilökunta pelkäävät joutuvan työttömiksi ja menee sormi suuhun opettajilta miten ne asuntolainat nyt sitten lyhennetään, kun lukio lakkautetaan.

Vaikka ymmärrän tuon yksilötasolla, niin koko touhun kääriminen jonkinlaiseen kansantalouden pelastamispaketiksi on kyllä taas suurta kusetusta. Muutenkin, lukioiden tehtävä ei ole elättää syrjäkylien opettajia, vaan jotain muuta.

edit: jossain Rautjärvellä asuntolainat ei lienee ongelma, mutta yleisesti tarkoitin.

[Eisernes Kreuz]

Tämän bisneksen logiikalla voitaisiin itse asiassa perustaa kokonaan uusia lukioita eri puolille Suomea - sellaisiinkin kuntiin, joissa lukiota ei välttämättä ole koskaan ollutkaan. Opiskelijat saataisiin vaikka Uzbekistanista. Profit!

Vai olisiko sittenkin niin, etteivät päättäjät ole miettineet tätä kuviota ihan loppuun asti?

[Kallan]

On se muuten kumma kun näissä hommissa se ihmisten roudailusta toiselta puolen maapalloa Suomeen se kuuluisa Hiilijalanjälki ei paina mitään. Zoomistakaan ei ole kuultu. Olisivat uzbekit voineet etäopiskella koko lukion, ilmastoystävällisesti.

[sutki]

Vesterbackan ja kumppaneidensa tavoite on tuoda lukioihin vuosittain jopa 15000 ulkomaalaista opiskelijaa koska työvoimapula.
Pellossa käyty markkinointireissulla, liitteenä MeänTornionlaakso lehden juttu, löytyy pvesterbacka twitter-tililtä.

[Niobium]

Anteeksi, mutta Peterillä on noussut päähän.

Taivaanrannan maalareita riittää niin kauan, kuin on löysää rahaa poimittavaksi.

Mites, jos Peter tuottaisi tänne ensin yhden porukan ihan omilla varoillaan koulutettavaksi? Muutamassa vuodessa kyllä selviäisi, että tilataanko lisää vaiko eikö. Pellon lukio varmasti ottaisi vastaan opiskelijoita, joilla turvattaisiin pienen lukion tulevaisuus muutamaksi vuodeksi. Stipendiaattina Peterin laskuun.

[Jaska Pankkaaja]

Eipä kukaan tosiaan ehdota petterille että petteri ihan ite maxaa ja sitten meiä maaliman parhaat opet pitävät vähän tiimssi-lukioo uzbekeille ja siiitten, voi veljet, siitten TULEE RAHAA!

[kekkeruusi]

Mites, jos Peter tuottaisi tänne ensin yhden porukan ihan omilla varoillaan koulutettavaksi?

Ei. Petteri voi mennä omine rahoineen sinne Uzbekistaniin kouluttamaan ne lukiolaiset ihan omassa kotimaassaan. Meidän koulutusjärjestelmä on meidän maksama ja meitä varten. Muut huolehtikoot omistaan.

[justustr]

Periaatteessa suhtaudun myönteisesti ulkomaisten opiskelijoiden tuomiseen Suomeen kunhan muutama ehto täyttyy:
- opiskelijoiden taso. tässähän ei pitänyt olla kyse mistään kehitysyhteistyöstä vaan osaamispulan paikkaamisesta jolloin oppilaiden on täytettävä suomalaiset kriteerit. lukion pitää sujua lähtökohtaisesti hyvin tai mielellään erinomaisesti 
- opiskelijoiden seulonnassa painopiste kovissa tieteissä. humanisteja eli uusia rasismivinkujia lähi-idästä ei kaivata vaan insinöörejä ja matemaatikkoja jolloin katse kannattaa kääntää Itä-Aasiaan ja Itä-Euroopan maihin. näistä on jo hyviä kokemuksia parin vuosikymmenen takaa Nokian nousun mahdollistajina.
- sukupuolijakauma pitää olla 50/50 mielellään naispainotteinen. Suomeen on vuosikymmeniä rahdattu nuoria miehiä kehitysmaista. suunnan on muututtava tai meillä on edessä demografinen pommi. tämä pitää uskaltaa sanoa ääneen. (toistaiseksi taitaa Hakkarainen olla ainoa joka tästä on puhunut)
- kulttuuritausta. ei opiskelijoita islamilaisista maista.
- sitoutumisvaateet. jotain sitoutumista työllistymiseen Suomessa pitää laittaa pitkän ja kalliin opiskelun ehdoksi.

[Outo olio]

Vesterbackan ja kumppaneidensa tavoite on tuoda lukioihin vuosittain jopa 15000 ulkomaalaista opiskelijaa koska työvoimapula.

Samaan aikaan todellisuudessa, ylioppilaaksi kirjoittaa vuosittain noin 25 000 henkilöä:

Kevään ylioppilaiden nimet julki – IS:n hakukone esittelee ylioppilaat nimen ja lukion perusteella

Ylioppilaaksi valmistui tänä keväänä noin 24 700 henkilöä.

IS
24.5. 10:55

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007997809.html

Tietysti lukiosta voi valmistua myös ilman hyväksyttyä ylioppilastutkintoa, mutta oletetaan nyt että tämä määrä on niin pieni että se voidaan jättää huomiotta.

Jos visio toteutuisi, lisääntyisi vuosittain lukion aloittavien lukiolaisten määrä 25 000 henkilöstä 40 000 henkilöön, eli 60%. Täytyisi siis rakentaa vastaava määrä lisää opiskelutiloja ja myös asuntoja tai asuntoloita, näille yhteensä kymmenille tuhansille (lukio yleensä kolmivuotinen) opiskelijoille jotka tulevat maahan.

Toinen vaihtoehto tietysti on, että väestökadon myötä lukiolaisten määrä vähenisi yhtä paljon, ja lukioonmuutto ja väestökato kumoaisivat toisensa. Tällöin ei tarvittaisi yhtään uusia asuntoja, opiskelutiloja, jne., vaan nykyiset riittäisivät. Mutta onko kukaan tehnyt tällaista analyysia väestökadosta, ja mitoittanut suunnitelmia sen mukaan, en tiedä, arvaan että ei.

Ihan oma juttunsa on lisäksi se että lukion tehtävä on olla yleissivistävä "korkeakoulun esikoulu", ja jostakin kehitysmaasta tuleville ja sinne takaisin meneväksi tarkoitetuille ammattikoulu olisi paljon järkevämpi koulutus. He saisivat ammatin, ainakin teoriassa, ja pääsisivät heti kehittämään kotimaataan ja tienaamaan rahaa. Itse asiassa ajan käyttäminen lukioon on täyttä ajan haaskausta, jos sen jälkeen tarkoitus ei ole mennä korkeakouluun vaan muuttaa takaisin kehitysmaahan työntekijäksi.


Muokkaus: ilmaisua parannettu, lisätty lauseeseen sanat "vuosittain lukion aloittavien" ja toiseen lauseeseen sanat "yhteensä kymmenille" ja lisätty suluissa oleva kohta.

[Kemolitor]

Hallitus aikoo kampittaa Vesterbackan hienoa hanketta:

Oppivelvollisuuslain "korjaussarja" rajaisi Suomeen opiskelemaan tulevat alaikäiset lain ulkopuolelle

Perjantaihin asti voi antaa lausunnon hallituksen esityksestä, jota voi kutsua viime syksynä voimaan tulleen oppivelvollisuuslain "korjaussarjaksi".

Tavoitteena on tarkentaa lain kohtia, joissa on havaittu tähän mennessä puutteita.
-----
Pienissä lukioissa arvostelua on herättänyt esitys, joka rajaisi Suomeen opiskelemaan tulevat alaikäiset ulkomaalaiset oppivelvollisuuslain ulkopuolelle, vaikka heillä olisi kotikunta.

Maaseudun ja haja-asutusalueiden pieniä lukioita edustava Suomen lähilukioyhdistys arvioi, että muutos hankaloittaisi ulkomaisten nuorten opiskelua.
-----
Ammattikouluihin ja lukioihin on tullut opiskelijoita lähinnä Venäjältä ja Finest Future -hankkeen kautta Aasian maista, kuten Vietnamista ja Uzbekistanista. Suomea he ovat opiskelleet jo kotimaassaan.
-----
Hallitusneuvos Piritta Sirvio opetus- ja kulttuuriministeriöstä sanoo, ettei tarkoitus ole estää ulkomaalaisten nuorten opiskelua toisella asteella.

Sirvio pitää perusteltuna, ettei oppivelvollisuus koskisi ulkomaalaisia, jotka tulevat Suomeen opiskelemaan vapaaehtoisesti.

"Oppivelvollisuuteen liittyy muun muassa se, ettei opintoja saa keskeyttää. Myös opiskelijoiden huoltajia voi uhata sakkorangaistus, mikäli he eivät huolehdi oppivelvollisuuden suorittamisesta. Huoltajat eivät kuitenkaan yleensä osaa suomea eivätkä edes asu Suomessa", Sirvio sanoo.

Sirvion mukaan mikään ei estäisi koulutuksen järjestäjiä antamasta vastakin maksuttomia oppimateriaaleja myös ulkomaalaisille, vaikka he eivät ole oppivelvollisia.
-----
Koko juttu:
HS: Oppivelvollisuuslain "korjaussarja" rajaisi Suomeen opiskelemaan tulevat alaikäiset lain ulkopuolelle

[Roope]

Hallitus aikoo kampittaa Vesterbackan hienoa hanketta:

Eivätkös kunnat ole jo maksaneet omasta pussistaan muun muassa lukioon houkuteltujen uzbekistanistanilaisten majoituksia?

[koojii]

Omasta mielestäni Suomeen voi tulla hyvin lukioon vaikka Uzbekistanista tai Vietnamista. Sillä edellytyksellä, että opiskelija itse maksaa ne koulupaikan kustannukset (reilu 10 tonni kenties vuodessa), omat oppimateriaalinsa ja ruuat ja asumisensa.

Esimerkiksi yksityisesti rahoitetussa International School of Helsinki koulussa voi käydä peruskoulun ja lukion ja suorittaa International Baccalaureate tutkinnon. Lukukausimaksut vaihtelevat luokka-asteesta riippuen noin 12 000 eurosta 16 000 euroon. Lisäksi opiskeluun liittyy muita maksuja. Sitten toki pitää maksaa itse se asumisensa ja muut elinkustannuksensa.

Käsittääkseni Suomessa on ainakin yhdessä muussa kaupungin omistamassa IB koulussa suunnitteilla opiskelijoiden ottaminen Kiinasta. Kustannukset ovat siellä em. opiskelijoille samaa luokkaa lukukausimaksun ja muiden kustannusten ohessa kuin International School of Helsinki koulussa. Paremmin kuitenkin IB tutkinnon arvosanojen perusteella opetus sujuu siellä muualla kuin International School of Helsinki koulussa.

Esimerkiksi Sveitsissä löytyy erinomaisia yksityisiä oppilaitoksia. Esimerkiksi Le Roseyn koulussa tuition ja fees on 157.000 US dollaria vuodessa. Siellä voi suorittaa myös IB tutkinnon "lukion" päätteeksi ja muitakin tutkintoja ja heillä on erinomaiset suhteet sitten moniin erilaisiin eliittiyliopistoihin ja hyvät saumat jatkaa sieltä niihin. Englannin Etonissa lukuvuosimaksu on £48.501 vuodessa. Yhdysvalloissa sitten taas on esimerkiksi Phillips Exeter Academy, jossa lukuvuosimaksu on $57.563.

[Kallan]

Ihan oma juttunsa on lisäksi se että lukion tehtävä on olla yleissivistävä "korkeakoulun esikoulu", ja jostakin kehitysmaasta tuleville ja sinne takaisin meneväksi tarkoitetuille ammattikoulu olisi paljon järkevämpi koulutus. He saisivat ammatin, ainakin teoriassa, ja pääsisivät heti kehittämään kotimaataan ja tienaamaan rahaa. Itse asiassa ajan käyttäminen lukioon on täyttä ajan haaskausta, jos sen jälkeen tarkoitus ei ole mennä korkeakouluun vaan muuttaa takaisin kehitysmaahan työntekijäksi.


Muokkaus: ilmaisua parannettu, lisätty lauseeseen sanat "vuosittain lukion aloittavien" ja toiseen lauseeseen sanat "yhteensä kymmenille" ja lisätty suluissa oleva kohta.

Valitettavasti tosielämän pohjalta nämä kehitysmaalaiset vaan haluavat jäädä tänne ja se kehitysmaa jää paskastaniaksi, ja sitä paskastaniakulttuuria nämä haluavat tuoda tänne. Kehitysmaalaisen saa pois kehitysmaasta, mutta kehitysmaalaisuutta ei saa näistä pois yhtään mitenkään.

[Outo olio]

Hallitus aikoo kampittaa Vesterbackan hienoa hanketta:

Oppivelvollisuuslain "korjaussarja" rajaisi Suomeen opiskelemaan tulevat alaikäiset lain ulkopuolelle

-----
Koko juttu:
HS: Oppivelvollisuuslain "korjaussarja" rajaisi Suomeen opiskelemaan tulevat alaikäiset lain ulkopuolelle

Tässä on toimiva linkki:

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008567004.html

Itse uutisesta pari poimintaa:

Elinkeinoelämän keskusliitto EK suhtautuu varauksellisesti esitykseen rajata Suomessa opiskelutarkoituksessa oleskelevat toisen asteen opiskelijat, joita toistaiseksi on varsin vähän, oppivelvollisuuslain soveltamisalan ulkopuolelle.

"Maksuttomista materiaaleista saatavan säästön kääntöpuolella on opiskelijan maassa olon perusteen selvittelystä syntyvä ylimääräinen hallinnollinen työ", EK sanoo.

Suomessa tulisi EK:n mukaan käydä laaja periaatteellinen keskustelu suhtautumisesta alaikäisten opiskeluperäiseen maahanmuuttoon.

"Suomen väestökehitys huomioiden kaikki maahanmuuton edistäminen on kannatettavaa, mutta ilman huoltajaa saapuvien alaikäisten osalta on huomioitava paljon muutakin kuin pelkkään opiskelupaikkaan liittyviä kysymyksiä", EK arvioi.

Ulkomaalaisille annettavaa ilmaista hyvää ei EK vastusta, vaan päinvastoin haluaa sitä lisää. Perusteluna kustannusten pienuus, ja sitten heti seuraavaksi halutaan kasvattaa mittakaavaa. Ihan kuin Kokoomuskin, suomalaisten rahalla pitää tehdä hyvää ulkomaalaisille ja mieluiten Suomessa.

Oppivelvollisuuslain tarkennuksella myös uudistuksen väliinputoajat eli opinnoissaan hitaasti edistyneet 17-vuotiaat voisivat suorittaa oppivelvollisuutensa loppuun vastakin "lasten" peruskoulussa, eikä heidän tarvitsisi siirtyä aikuisten perusopetukseen.

Opetusministeriö on saanut useita yhteenottoja, joiden mukaan lasten perusopetuksessa jatkamista ei enää pidetä hyväksyttävänä oppivelvollisuuden suoritusmuotona 17 vuotta täyttäneille.

Ongelma koskee esimerkiksi oppilaita, jotka ovat aloittaneet peruskoulun ikäisiään myöhemmin muutettuaan ulkomailta Suomeen.

Etenkin suurissa kaupungeissa on peruskoulun ilman päättötodistusta päättäviä oppivelvollisia. Vuosittain noin 400 nuorta jää ilman perusopetuksen päättötodistusta täytettyään 17 vuotta.

Arvaan että melkein kaikki noista 400 peruskouluepäonnistujasta on mamuja. Tämäkin on oma aikapomminsa.

[Ari-Lee]

"Suomen väestökehitys huomioiden kaikki maahanmuuton edistäminen on kannatettavaa, mutta ilman huoltajaa saapuvien alaikäisten osalta on huomioitava paljon muutakin kuin pelkkään opiskelupaikkaan liittyviä kysymyksiä", EK arvioi.

Olen juuri päinvastaista mieltä. Suomen väestökehityksen huomioiden kaikki maahanmuutto on haitallista ja estettävä. Kansanvaihtotyö on kampitettava viimeistään nyt.

Miksi EK on mukana tuossa tuhoisessa työssä?

[migri]

Periaatteessa suhtaudun myönteisesti ulkomaisten opiskelijoiden tuomiseen Suomeen kunhan muutama ehto täyttyy:
- opiskelijoiden taso. tässähän ei pitänyt olla kyse mistään kehitysyhteistyöstä vaan osaamispulan paikkaamisesta jolloin oppilaiden on täytettävä suomalaiset kriteerit. lukion pitää sujua lähtökohtaisesti hyvin tai mielellään erinomaisesti 
- opiskelijoiden seulonnassa painopiste kovissa tieteissä. humanisteja eli uusia rasismivinkujia lähi-idästä ei kaivata vaan insinöörejä ja matemaatikkoja jolloin katse kannattaa kääntää Itä-Aasiaan ja Itä-Euroopan maihin. näistä on jo hyviä kokemuksia parin vuosikymmenen takaa Nokian nousun mahdollistajina.
- sukupuolijakauma pitää olla 50/50 mielellään naispainotteinen. Suomeen on vuosikymmeniä rahdattu nuoria miehiä kehitysmaista. suunnan on muututtava tai meillä on edessä demografinen pommi. tämä pitää uskaltaa sanoa ääneen. (toistaiseksi taitaa Hakkarainen olla ainoa joka tästä on puhunut)
- kulttuuritausta. ei opiskelijoita islamilaisista maista.
- sitoutumisvaateet. jotain sitoutumista työllistymiseen Suomessa pitää laittaa pitkän ja kalliin opiskelun ehdoksi.

Se tärkein: Opiskelijat maksavat kaiken ITSE. Ei minkäänlaisia tukiaisia tähän "opiskelijabusinekseen" jota voi verrata suoraan pakolaisilla tehtävään liiketoimintaan (luonakuona, tulkkauspalvelut jne...).

[Niobium]

"Suomen väestökehitys huomioiden kaikki maahanmuuton edistäminen on kannatettavaa, mutta ilman huoltajaa saapuvien alaikäisten osalta on huomioitava paljon muutakin kuin pelkkään opiskelupaikkaan liittyviä kysymyksiä", EK arvioi.

Olen juuri päinvastaista mieltä. Suomen väestökehityksen huomioiden kaikki maahanmuutto on haitallista ja estettävä. Kansanvaihtotyö on kampitettava viimeistään nyt.

Miksi EK on mukana tuossa tuhoisessa työssä?

Siinä mielessä, että väestön ikäpyramidi on todellakin ylösalaisin, niin tarvitaan korjausliikkeitä. Mutta ei nykyisen mallin mukaisia että "kaikki tänne vaan!"

Kantaväestön tukemista perheiden perustamiseen, lapsien hankkimiseen kannustavaa ja erityisesti johdonmukaista sekä jatkuvaa, pitkäjänteistä luotettavaa politiikkaa. Siihen kuuluisi haja-asutusalueiden asutuksen tukeminen, ei pelkästään tiivistäminen alueille, joilla ei yksinkertaisesti ole varaa lapsiin.

Nyt harjoitetaan purkkapaikkapolitiikkaa. Jostain vuotaa, niin vedetään jesaria päälle ja ämpäri alle. Pitkän linjan näkymät ovat yksinkertaisesti hukassa.

[Outo olio]

"Suomen väestökehitys huomioiden kaikki maahanmuuton edistäminen on kannatettavaa, mutta ilman huoltajaa saapuvien alaikäisten osalta on huomioitava paljon muutakin kuin pelkkään opiskelupaikkaan liittyviä kysymyksiä", EK arvioi.

Olen juuri päinvastaista mieltä. Suomen väestökehityksen huomioiden kaikki maahanmuutto on haitallista ja estettävä. Kansanvaihtotyö on kampitettava viimeistään nyt.

Siinä mielessä, että väestön ikäpyramidi on todellakin ylösalaisin, niin tarvitaan korjausliikkeitä. Mutta ei nykyisen mallin mukaisia että "kaikki tänne vaan!"

Minäkin olen samaa mieltä. Tätä voi verrata siihen että jonkin eläinlajin kannat olisivat hupenemassa, ja sitten alueelle tuotaisiin kilpailevia eläinkantoja muualta, ja vieläpä luonnonsuojelun nimessä.

[Golimar]

[tweet]1491311733339987972[/tweet]

https://twitter.com/mjlith/status/1491311733339987972

[tweet]1490979350292070404[/tweet]

https://twitter.com/pvesterbacka/status/1490979350292070404

Herätys päättäjät: Suomi tarvitsee pyöriäkseen vuosittain 60 000 opiskelu- ja työperäistä maahanmuuttajaa
8.2.2022 Matti Pulkkinen

X

Yrittäjä Peter Vesterbacka kiertää parhaillaan ahkerasti maamme kuntia. Hänellä on tärkeää asiaa kuntapäättäjille ja toisen asteen koulutuksesta vastaaville tahoille. Suomen koulutusjärjestelmä on kansainvälisesti arvostettu brändi. Faktat puhuvat sen puolesta, että jo lähitulevaisuudessa maassamme olevat toisen asteen koulutuksen opiskelijapaikat jäävät pahasti vajaalle käytölle, koska meillä on vähän syntyneitä ja siten nuoria. Samaan aikaan työvoimapula pahenee. - Tarvitsemme nuorten maahanmuuttoa. Valtakunnan poliitikkojen on otettava asia keskusteluun ja hoidettava se kuntoon.
Ikäluokkien raju pieneneminen johtaa siihen, että maassamme on pian merkittävästi enemmän toisen asteen koulutuspaikkoja kuin niille tulevia nuoria opiskelijoita. Samaan aikaan kaikki toimialat potevat kroonista työvoimapulaa. Yrittäjä Peter Vesterbacka vetoaa maamme päättäjiin, että he linjaisivat ripeästi opiskelu- ja työperäisen maahanmuuton tavoitteet. Hänen mukaansa maailman parhaaksi rankattu suomalainen koulutusjärjestelmä pyörii kohta tyhjillä kierroksilla. Lisäksi Suomi menettää kilpailukykynsä, kun maassa ei kerta kaikkiaan ole työvoimaa. Koulutuskuntayhtymä Saskyn kuntayhtymäjohtaja Antti Lahti allekirjoittaa täysin Vesterbackan väitteet.

X

Vesterbacka sanoo, että molemmat haasteet ratkaistaan kestävällä tavalla hallitulla maahanmuutolla. Hän osoittaa tarkoilla laskelmillaan, että yhteiskuntamme tarvitsee vähintään 60 000 nuorta tulijaa vuosittain, jotta toisen asteen koulutusjärjestelmämme säilyttää iskukykynsä ja julkinen sektori ja yrityskenttä saavat kaipaamansa tekijät.

X

Vesterbackan mukaan Suomessa on sovittava tavoite, jonka turvin maahanmuuttoa hoidetaan. Hän varoittaa päättäjiä sortumasta asian vahingoittamiseen puhumalla samassa yhteydessä jostain epämääräisestä haittamaahanmuutosta. Myös humanitäärinen maahanmuutto on täysin eri asia. Kun kaikki sotketaan samaan, on todella vaikea käydä asiakeskustelua tärkeästä asiasta.
– Suomi kertoo haluavansa viedä kansainvälisesti arvostettua koulutustamme.

X

Peter Vesterbackan mukaan nuorten maahantuloa ei kannata torbetoida heidän suomen kielen taidottomuudellaan tai pärjäämättömyydellään lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa.
– Uzbekistanissa on runsaat 34 miljoonaa asukasta, Vietnamissa reippaat 97 miljoonaa asukasta, Chanassa vajaat 30 miljoonaa asukasta ja Kiinassa 1,4 miljardia asukasta. Muun muassa näissä maissa on nuoria, jotka arvostavat kouluttautumismahdollisuutta ja sijoittautumista toisen laiseen yhteiskuntaan. Tulijoilla on valtava halu ja polte kouluttautua ja sijoittua työelämään.

Vesterbacka korostaa, että hyvin motivoitunut nuori oppii suomen kielen parhaimmillaan puolessa vuodessa tai vuodessa. Hän pohjaa tietonsa Finest Future -yrityksen hankkimiin tuloksiin.

X

Lamaannuttava työvoimapula uhkaa
– Nyt olemme tilanteessa, jossa esimerkiksi pikaruokaketjut eivät löydä tarvitsemiaan työntekijöitä. Nämä ravintolat ovat pakotettuja rajoittamaan aukioloaikaansa, Peter Vesterbacka herättelee.

X

Aluetutkija Timo Aro sanoo, että Peter Vesterbackan visio on tarpeellinen, oikeansuuntainen ja toimii välttämättömänä herätteenä kaikille.

– Tarvitsemme merkittävästi nykyistä enemmän työ- ja koulutusperustaista maahanmuuttoa. 60 000 maahanmuuttajaa vuodessa on todella paljon nykyiseen 15 500 keskimääräiseen tasoon verrattuna. Itse pidän onnistumisena jo sitä, että maahanmuuttotaso kyettäisiin nostamaan noin 30 000 henkilön tasolle vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi korostaisin maahanmuuttajien vetovoiman lisäksi vähintään yhtä paljon heidän pitovoimaisuuttansa lisääviä tekijöitä Suomessa, Aro teroittaa.

X

https://radiosun.fi/2022/02/08/heratys-paattajat-suomi-tarvitsee-pyoriakseen-vuosittain-60-000-opiskelu-ja-tyoperaista-maahanmuuttajaa/

[tweet]1491102699156557824[/tweet]

https://twitter.com/pvesterbacka/status/1491102699156557824

[tweet]1491380177300901888[/tweet]

https://twitter.com/pvesterbacka/status/1491380177300901888

[Uuno Nuivanen]

^ Ts. 'Suomi' tarvitsee kuusi miljoonaa keharimamua sadassa vuodessa. VMP. 

[Roope]

Herätys päättäjät: Suomi tarvitsee pyöriäkseen vuosittain 60 000 opiskelu- ja työperäistä maahanmuuttajaa

Vesterbacka sanoo, että molemmat haasteet ratkaistaan kestävällä tavalla hallitulla maahanmuutolla. Hän osoittaa tarkoilla laskelmillaan, että yhteiskuntamme tarvitsee vähintään 60 000 nuorta tulijaa vuosittain, jotta toisen asteen koulutusjärjestelmämme säilyttää iskukykynsä ja julkinen sektori ja yrityskenttä saavat kaipaamansa tekijät.

Missähän ne tarkat laskelmat?

Vuonna 2021 syntyi 49 583 lasta, eli 3 120 lasta enemmän kuin vuonna 2020.

Tilastokeskus 27.1.2022

[Golimar]

X

Vesterbackan mukaan Suomessa on sovittava tavoite, jonka turvin maahanmuuttoa hoidetaan. Hän varoittaa päättäjiä sortumasta asian vahingoittamiseen puhumalla samassa yhteydessä jostain epämääräisestä haittamaahanmuutosta. Myös humanitäärinen maahanmuutto on täysin eri asia.

Vesterbackan 60 000 matua + asyylihuijarit yms. vuodessa, siinähän mennään helposti yhteensä +100 000 matuun vuodessa.