2009-08-26 YLE: Suomi kouluttaa ulkomaalaisia suomalaisnuorten kustannuksella

[P]

"Muihin maihin verrattuna Suomessa on suhteellisen vähän kansainvälisiä opiskelijoita, alle kuusi prosenttia. Esimerkiksi OECD-maissa kansainvälisiä opiskelijoita on keskimäärin yli kahdeksan prosenttia ja parhaissa maissa osuus lähentelee kahtakymmentä."
Mitkä ovat nuo parhaat maat? Onko ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän vertailu joku laadullinen mittari, joka kertoo yliopiston tasosta? Vai onko ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä itseisarvo, jonka mainitseminen antaa kertojalleen kunniaa kansainvälisillä foorumeilla?
Keskustelussa Raivio toteaa myös ulkomaisten opiskelijoiden ja opettajien olevan yliopiston laadun merkki. Mitähän tämä tarkoittaa?

"Jos yliopistoon ei tule ulkoa päin uutta verta sekä opiskelijoiden että oppilaiden muodossa, niin se rappeutuu ja taantuu."
Raivio ottaa esiin geneettisen rappeutumisen. Hän vertaa yliopistoa pieneen yhteisöön, joka degeneroituu ajan myötä. Tarkoittaneeko hän tällä itse asiassa suomalaisia?

Hän sanoo meiltä lähtevän 5000 opiskelijaa ulkomaille, mutta "unohtaa" sanoa, että täällä opiskelee 15 000 ulkomaista opiskelijaa.

Olisi mielenkiintoista kuulla tai nähdä yliopiston ylioppilaskunnan kanta varsinkin tuohon laatukysymykseen.

Aika sekoilua. Raivio ei taida ymmärtää, että noissa ulkomaissa (esim. USA), joissa on paljon ulkomaalaisia opiskelijoita, opiskelijat maksavat itse opiskelunsa, ei valde. Kun porukkaa tulee opiskelemaan ulkomailta rahatukkukourassaan, niin totta kai heitä kannattaa otta vastaan päämärkänä. Hehän maksavat vielunsa itse ja parhaimmat voidaan rekrytä sitten ylläpitämään opiskelumaan taloutta valmistumisen jälkeen. Suuriosa opiskelleistä kyllä lähtee valmistumisen jälkeen maasta pois.

Suomessa koko ilon maksaa valtio = suomalaiset veronmaksajat.Tälläisessä järjestelmässä ei ole järkeä lähteä valtion rahoin Nigeriaan järjestelemään pääsykokeita peräkylien AMK:hin. Se raha kun ei ole ilmaista.

Tavalliselta veronmaksajalta se on pois, kun ulkomaalaiselle varataan paikka, paikallinen ei pääse opiskelemaan vaan makaa kortistossa. Tulee kaksi rahanreikää yhden sijaan. Karuimmassa tapauksessa sitten ulkomaalainen ei valmistu ja keskeyttää tai sitten hän valmistuttuaan nostaa kytkintaä kalliin verotuksen Suomesta suomalaisten maksama tutkinto taskussaan. Ei tuosta tuloa tai järkevää asetelmaa saa mitenkään.

Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että otetaan pirusti ulkomaalaisia opiskelemaan, kunhan he maksavat itse opinnoistaan yhteiskunnale koituvat kulut. Ihan kuin Raivion ihailemassa USA:ssa.

[turha jätkä]

Miten tuollainen hourupää on otettu professoriksi? Ukkohan puhuu niin sekoja, että jokainen pissis pystyy kumoamaan jokaisen hänen väitteensä! Ja tuollainen arkkipölvästi on yliopiston ohjaksissa!

Raivion jorinat olivat niin ala-arvoisia, ettei niitä viitsi edes kommentoida. Jokainen näkee tuosta lyhyestä lainauksestakin jo useampia aivopieruja, kehnoa logiikkaa ja marxilaista aivopesua.

Kun katsoo kaverin olematonta CV:tä, niin väkisin tulee mieleen poliittinen broileri. Jollain demarien puoluekirjalla on varmasti tuonne asti kiipinyt, tehnyt näönvuoksi jotain pseudotieteellisiä tutkimuksia neuvostoliittolaisesta taidefilosofiasta.

[Akateemisesti Nuiva]

Haastattelussa puhuttiin ilmeisesti vain  yliopisto-opiskelijoista, vaikka Karhuvaara kyllä mainitsi korkeakoulutkin...
AMK:t eivät kaiketi ihan "oikeita" korkeakouluja lie, koska siellähän se ulkomaalaisopiskelijaongelma muhii, muttei asiasta ko. haastattelussa mainittu puolta sanaa.
Taas kerran tietämättömiä katsojia vedätettiin kybällä!

En yhtään ihmettelisi, vaikka Raivio olisi tahallaan sivuuttanut ammattikorkeakoulut ja puhunut vain omasta yliopistokontekstistaan.

Karkeana yleistyksenä voisi kai todeta, että vaikka virallinen linja on 'samanarvoiset mutta erilaiset', niin akateemisissa piireissä tuo amk:ien harrastama profiilinkorotus, esim.'university of applied sciences' nimityksen läpirunnominen ja ylemmät amk-tutkinnot, on aiheuttanut paljon pahaa verta.

[Akateemisesti Nuiva]

Miten tuollainen hourupää on otettu professoriksi? Ukkohan puhuu niin sekoja, että jokainen pissis pystyy kumoamaan jokaisen hänen väitteensä! Ja tuollainen arkkipölvästi on yliopiston ohjaksissa!

Raivion jorinat olivat niin ala-arvoisia, ettei niitä viitsi edes kommentoida. Jokainen näkee tuosta lyhyestä lainauksestakin jo useampia aivopieruja, kehnoa logiikkaa ja marxilaista aivopesua.

Kun katsoo kaverin olematonta CV:tä, niin väkisin tulee mieleen poliittinen broileri. Jollain demarien puoluekirjalla on varmasti tuonne asti kiipinyt, tehnyt näönvuoksi jotain pseudotieteellisiä tutkimuksia neuvostoliittolaisesta taidefilosofiasta.

Tarkoitat siis Raiviota? Ollaan vissiin katsottu eri CV:ita, Raivio kun taitaa olla Suomen  yksi ansioituneimpia lääketieteen alan tutkijoita. Uskaltaisin myös väittää, että demarien puoluekirja on etenkin Helsingin yliopiston rehtorin ja kanslerin vaaleissa vain rasite. Vääntö hallintoviroista etenee tiedepoliittisin perustein ja ei ole aina ihan kaunista katsottavaa.

[turha jätkä]

Miten tuollainen hourupää on otettu professoriksi? Ukkohan puhuu niin sekoja, että jokainen pissis pystyy kumoamaan jokaisen hänen väitteensä! Ja tuollainen arkkipölvästi on yliopiston ohjaksissa!

Raivion jorinat olivat niin ala-arvoisia, ettei niitä viitsi edes kommentoida. Jokainen näkee tuosta lyhyestä lainauksestakin jo useampia aivopieruja, kehnoa logiikkaa ja marxilaista aivopesua.

Kun katsoo kaverin olematonta CV:tä, niin väkisin tulee mieleen poliittinen broileri. Jollain demarien puoluekirjalla on varmasti tuonne asti kiipinyt, tehnyt näönvuoksi jotain pseudotieteellisiä tutkimuksia neuvostoliittolaisesta taidefilosofiasta.

Tarkoitat siis Raiviota? Ollaan vissiin katsottu eri CV:ita, Raivio kun taitaa olla Suomen  yksi ansioituneimpia lääketieteen alan tutkijoita. Uskaltaisin myös väittää, että demarien puoluekirja on etenkin Helsingin yliopiston rehtorin ja kanslerin vaaleissa vain rasite. Vääntö hallintoviroista etenee tiedepoliittisin perustein ja ei ole aina ihan kaunista katsottavaa.

Tuo tekstini oli olevinaan eräänlaista kettuilua edelliselle kirjoittajalle, mutta tuttuun tapaan iskin kirveeni kiveen, kukaan ei tajunnut juttua.

[reino]

PS-nuorilta ihan asiallinen kannanotto tähän:

TIEDOTUSVÄLINEILLE 1.9.2009

Julkaisuvapaa heti

PerusS-Nuoret: Suomalaiset opiskelupaikat suomalaisten tehokäyttöön

Viime viikolla uutisoitiin, kuinka sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä
totesi Suomeen otettavan kenties liian paljon ulkomaalaisia opiskelijoita
siihen nähden, että hurja määrä suomalaisnuoriakin on ilman opiskelupaikkaa.
Mielipide tyrmättiin mm. opiskelujärjestöjen taholta jopa
ulkomaalaisvastaisena.

Perussuomalaiset Nuoret näkevät kuitenkin Hyssälän kommentissa paljon asiaa.
Suomen valtion rahoittamaa korkealaatuista koulutusjärjestelmää on
nykysäädöksillä helppo käyttää hyväkseen. Monet tutkintoa suorittavista
ulkomaalaisopiskelijoistamme ovat läpikulkumatkalla, ja saatuaan ilmaisen
koulutuksen he lähtevät huippuosaajina muualle kohti uusia haasteita. Myös
oppilaitokset voivat hyötyä järjestelmästä lisäämällä ulkomaalaisten
opiskelijamääriä saadakseen mahdollisimman hyvän valtiontuen.

Perussuomalaiset Nuoret vaativat, että tarpeeton ulkomaalaisopiskelijoiden
rekrytointi lopetetaan välittömästi ja annetaan ensin mahdollisuus kaikille
kotimaan nuorille. Opiskelijoiden lähtötaso on maassamme tunnetusti korkea.
Suomessa riittää tulevia ammattitaitoisia työntekijöitä, ja mikä parasta,
koulutettu suomalainen ammattilainen myös jää hyvin usein kotimaan
työmarkkinoille, toisin kuin ulkomaalaisopiskelija. Haluamme estää
korkeatasoisen suomalaisen ammattitaidon hukkaan heittämisen asettamalla EU- ja
ETA-alueen ulkopuolisista maista tuleville opiskelijoille lukukausimaksut. On
myös muistettava erottaa toisistaan eri maiden välillä tapahtuva vastavuoroinen
vaihto-opiskelu sekä tutkintoon johtava täysipäiväinen kouluttautuminen.

Suomalaiset maksavat verorahoistaan korkeatasoista ja monipuolista
koulutusjärjestelmäämme, joka on tarkoitettu omien lastemme ja nuortemme
kouluttamiseen. Miksei siis kaukaa tulevan ulkomaalaisen pitäisi
vastavuoroisesti osallistua maksutalkoisiin? Ulkomaalaisilla
huippuyliopistoilla ei ole minkäänlaisia vaikeuksia saada opiskelijoikseen
lahjakkuuksia kansallisuudesta ja korkeista lukukausimaksuista huolimatta.

--
Lisätiedot:
Heikki Tamminen
Perussuomalaiset Nuoret ry:n hallituksen jäsen
Varsinais-Suomen Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja
puh. 044 950 4324

Vesa-Matti Saarakkala
Perussuomalaiset Nuoret ry:n puheenjohtaja
puh. 050 919 6079

[Atte Saarela]

Niiden opiskelijoiden osalta jotka palaavat kotimaihinsa tuon koulutukseen käytetyn rahan voisi muuten mielestäni laskea kehitysavuksi mukaan tuohon YK:n 0.7% tavoitteeseen, jos siis opiskelija on kehitysmaasta ja jos pystytään tilastoimaan luotettavasti palaako kotimaahansa opintojen jälkeen. En tosin tiedä kuinka helppoa tilastoida.

[RP]

Niiden opiskelijoiden osalta jotka palaavat kotimaihinsa tuon koulutukseen käytetyn rahan voisi muuten mielestäni laskea kehitysavuksi mukaan tuohon YK:n 0.7% tavoitteeseen, jos siis opiskelija on kehitysmaasta ja jos pystytään tilastoimaan luotettavasti palaako kotimaahansa opintojen jälkeen. En tosin tiedä kuinka helppoa tilastoida.

Mitä jos yksinkertisesti laskettaisiin kehitysavun osaksi, jos on kehitysmaasta ja ei jää työntekijänä suomeen jälkeenpäin (tämän pitäisi olla helppo tilastoida). Britit voivat halutessaan vähentää omasta kehitysavustaan, jos Suomessa koulutettuja esimerkiksi valuu sinnepäin, mutta eihän se Suomen ja kehitysmaalaisten välisiin rahavirtoihin enää vaikuta.

[Leikkimielinen pihapeli]

Aika sekoilua. Raivio ei taida ymmärtää, että noissa ulkomaissa (esim. USA), joissa on paljon ulkomaalaisia opiskelijoita, opiskelijat maksavat itse opiskelunsa, ei valde.

No Raivio on kyllä puhunut ihan julkisesti lukuvuosimaksujen puolesta, ja hän on muistaakseni ehdottanut, että ne pitäisi ottaa käyttöön myös suomalaisten opiskelijoiden kohdalla. Eräässä tv-haastattelussa hän mielestäni laittoi yhdelle ylioppilaskuntahepulle aika hyvin jauhot suuhun, kun tämä nillitti, että lukuvuosimaksut "vahingoittaisivat koulutuksellista tasa-arvoa". Raivio totesi tälle juniorille, että tälläkin hetkellä akateemisista perheistä tulevat päätyvät korkeakouluun seitsemän kertaa muita todennäköisemmin, eli jos "tasa-arvo" on ylioppilaskuntien arvoasteikossa niin korkealla, niin eikö heidän pitäisi pikemminkin olla huolestuneita tästä epäsuhdasta kuin mahdollisista lukuvuosimaksuista.

Käytännössähän homma taitaa olla niin, että tuo "tasa-arvon" säilyttäminen on vain sellainen aihe, josta ylioppilaskuntien poliitikonalkujen on helppo kirjoittaa hurskastelevia tekstejä yleisönosastoihin vailla faktapohjaa.

Perussuomalaiset Nuoret vaativat, että tarpeeton ulkomaalaisopiskelijoiden
rekrytointi lopetetaan välittömästi ja annetaan ensin mahdollisuus kaikille
kotimaan nuorille.

Melkoista höpöhöpöä. Mitä ihmeen lisämahdollisuuksia suomalaisnuoret tarvitsevat opiskeluun? Kuka heitä tällä hetkellä estää lähtemästä kouluun?

kun ulkomaalaiselle varataan paikka, paikallinen ei pääse opiskelemaan vaan makaa kortistossa.

Huuhaata tämäkin. Jos ei pääse kouluun, sitten mennään töihin. Siksi toiseksi täytyy olla melkoinen imbesilli, jos ei aikuinen ihminen halutessaan löydä Suomesta opiskelupaikkaa.

Jos oletusarvo olisi se, että sekä ulkomaalainen ja suomalainen jäisivät molemmat töihin Suomeen niin silloin tietenkin olisi asiallista rankata pelkän pätevyyden perusteella parhaat kouluun. Nyt asia ei ole niin. Ulkomaalaisten kouluttaminen ulkomaiden työmarkkinoille on silkkaa kallista hyväntekeväisyyttä.

Jos noita ammattikorkeiden ulkomaalaismääriä aletaan karsia, niin työmarkkinoiden kannalta varmaan järkevämpää olisi jättää ko. paikat täyttämättä kokonaan kuin antaa ne suomalaisille. Vai onko ammattikorkeissa muka olemassa opintolinjoja, joista valmistuu ihmisiä liian vähän suomalaisten työmarkkinoiden tarpeisiin nähden?

[Nikopol]

Opettaja-lehden Hannu Laaksola panee taas parastaan: Suomi tarvitsee ulkomaalaisia opiskelijoita.

Tässä pääkirjoitus

http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTAJALEHTI_EPAPER_PG/2009_36/138637.htm

ja tässä sen kirvoittama bloggaus

http://nikopol2008.blogspot.com/2009/09/suomi-tarvitsee-ulkomaalaisia-osa-xxxiv.html

Hyvää perjantaita vaan taas Opettaja-lehdestä.

[Hippo]

Hyvää perjantaita vaan taas Opettaja-lehdestä.

Opettaja-"lehti" on todellinen perjantain huumoripaketti.

[todellisuus]

Keskusta on päähallituspuolue, mutta tuista vastaava ministeri puhuu kuin olisi oppositiossa ja hänellä ei olisi mitään valtuuksia tehdä asialle mitään... hoh hoijakkaa.

Tätä tasapainottamaan saadaan kohta varmaan joku kokoomuslainen, joka vastaavasti haukkuu keskustalaiset miedon neutraalisti "liian lepsusta" maahanmuuttopolitiikasta.

[Roope]

Suomessa opiskelee noin 15 000 ulkomaista yliopisto- ja ammattikorkean opiskelijaa, ilmaiseksi.

Ulkomaisten opiskelijoiden määrää on hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena kasvattaa reilusti, sillä kaikki Suomen ammattikorkeat ja yliopistot haluavat olla kansainvälisiä opinahjoja, kansainvälistymisstrategioiden mukaisesti. Vuoteen 2015 mennessä jo seitsemän prosenttia tutkinnonsuorittajien määrästä pitäisi tulla ulkomailta.

Suomessa tarvitaan kansainvälisiä opiskelijoita ja tutkijoita, mutta myös opettajia. Siihen tähtää niin Aalto-yliopisto kuin Helsingin yliopistokin.

Yliopiston sijoittuminen kansainvälississä vertailuissa, tutkimusvälineet, englanninkielisyys ja muutenkin hyvä maine tuovat imua ulkomaisiin tutkijoihin ja opiskelijoihin. Ilmaisuus tuo puolestaan lieveilmiönä mukanaan oleskeluluvan kalastelijat ja todistusten väärentäjät. Vain 60 prosenttia Suomessa opiskelevista haluaisi maksaa koulutuksestaan.

Vissi epäsuhta on myös siinä, että vain 4 000 suomalaisopiskelijaa saa opintotukea ulkomailla opiskeluunsa. Tämä tieto selviää Verkkoapilan sivuilta.

Keskustalainen ministeri Liisa Hyssälä sai muutama viikko sitten aikaan pahan äläkän epäillessään, että Suomessa opiskelee liikaa ulkomaisia opiskelijoita.

Vaikka Hyssälä rinnastikin väärin ulkomaisten opiskelijoiden vievän koulutuspaikkoja suomalaisilta, on Hyssälän puheessa keskustelun itua.

Myös Opettaja-lehdessä on ryhdytty kyselemään, pitääkö Suomen antaa maksutonta koulutusta myös EU:n ja Eta-maiden ulkopuolelta tuleville korkeakoulujen tutkinto-opiskelijoille?

Viime vuosien kummallisia ilmiöitä ovatkin olleet suomalaiset ammattikorkeat, jotka kulkevat haalimassa englanninkielisille linjoilleen ilmaisia opiskelijoita pitkin Aasiaa ja Afrikkaa, kun eivät muuten ole saaneet linjoja täyteen.

Jotakin tässä ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen rahanjaossa on vääristynyt, sillä nämä opiskelijat valmistuttuaan eivät edes jää Suomeen. Vieraskielinen opetus on kallista, eivätkä kaikki ulkomailta tulevat ole varattomia.

Suomelle on jäänyt kouluttajan rooli myös terveydenhoito-oppilaitoksissa, jotka kouluttavat vuosittain 100–200 ulkomaista opiskelijaa. Jos suomenkieltä ei sinä aikana opi, ei täältä saa töitäkään ja edessä on joka tapauksessa muutto muualle.

Uusi yliopistolaki antaa ensi vuonna mahdollisuuden lukukausimaksujen keräämiseen yksittäisissä ohjelmissa.

Jo vuonna 2005 opetusministeriön työryhmä ehdotti, että EU-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta perittäisiin 3 500–9 500 euron vuotuiset lukukausimaksut. Sillä maksettaisiin osa koulutuksen kustannuksista.

Kehitysapu ja hyväntekeväisyys on sitten luku erikseen.

Koulutus voisi olla Suomelle menestyvä vientituote, jonka muut maat ovat oivaltaneet. Esimerkiksi Australiassa koulutuksen vientitulot ovat olleet useita miljardeja dollareita. Maksullisuus lisäisi myös motivaatiota valmistua.

Uuden koulutusaikakauden kynnyksellä ei voi kuin toivottaa onnea Lahden ammattikorkeakoulun ja neljän muun eteläisen ammattikorkeakoulun yhteishankkeelle, jossa koulutusta viedään ulkomaille.

Siinä Suomessa opiskelevien ulkomaalaisten koulutuksesta osa tehdään heidän kotimaassaan ensi vuonna. Suuntana on aluksi Aasia ja siellä Kiina, Intia ja Vietnam.

Tekniikka & Talous:
Helena Raunio: Ulkomaiselle opiskelulle saatava hintalappu 14.9.2009