2014-01-30 TS Räsänen aikoo lopettaa oleskeluluvilla kikkailun

[Iloveallpeople]

Tuolta löytyy kuvia: http://fifi.voima.fi/kuvareportaasi/2014/lokakuu/kuvissa-ei-paperittomuudelle-ei-lasten-sailoonotolle

[Parsifal]

Suomalaisen vasemmiston ajama Suomen afrikkalaistaminen sai nyt soraa pulkan alle Räsäsen muodossa. Päivi jaksaa aina silloin tällöin yllättää positiivisesti, mutta harvemmin enää nykyään...

Sokeakin kana voi joskus löytää jyvän.

Joidenkin poliitikkojen toiminta on kyllä sen verran randomia, että mieleen tulee tikkaa heittävä apina. Joskus osuu vahingossa kymppiin, mutta useimmiten ei edes tauluun. Normaali ihminen sentään yrittää tietoisesti osua kymppiin, ja pikku harjoittelulla useimmat saavat kasan ainakin seiskan sisäpuolelle.

Vihervasemmiston toiminta on sentään johdonmukaisesti moraalitonta ja irrationaalista.

[Roope]

Eduskuntatalo. Seisoin hyytävässä tuulessa ja seuraan ulkomaalaislain muutoksia vastustavaa mielenosoitusta. Vasemmiston Anna Kontula kiepahtaa valiokuntien välissä kertomassa käsittelystä. Demareiden Nasima Razmyar kysyy, minkälainen keskustelu meillä olisi, jos Suomeen saapuisi saman verran maahanmuuttajia kuin muihin Euroopan maihin?

Suomessa maahanmuutto on vaatimatonta, mutta sen herättämä keskustelu jotain aivan muuta.

Taneli Hämäläinen: Kolmas Suomi - Kaduilla ja Kabineteissa 24.10.2014

Oikein hyvä kysymys. Jos Suomeen saapuisi laittomia siirtolaisia yhtä paljon kuin vaikkapa Kreikkaan, meillä ei tosiaankaan käytäisi vakavissaan keskustelua siitä, pitäisikö vapaaehtoisesta käännytyksestä kieltäytyville hylätyille turvapaikanhakijoille myöntää jatkossakin automaattinen oleskelulupa lakitekstiin jääneen porsaanreiän vuoksi.

[Iloveallpeople]

Eduskuntatalolla mielenosoitus siirtolaisten perusoikeuksien heikennyksiä vastaan

Noin sata ihmistä kokoontui aamupäivällä keskiviikkona 22.10. Eduskuntatalolle vastustamaan lakiehdotuksia, jotka lisäisivät siirtolaisten paperittomuutta ja vakiinnuttaisivat lasten säilöönoton. Esitykset heikentäisivät toteutuessaan huomattavasti ulkomaalaisten perusoikeuksia Suomessa.

Mielensoituksen aluksi joukko hallituksen "ministereitä" kävi repimässä oleskelulupia:
...

Vapaa liikkuvuus -verkosto

[Jari Leino]

Vastauskin tuli:

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja James Hirvisaaren /m11 näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 754/2014 vp:

Mihin konkreettisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta palautussopimukset Afganistanin ja Irakin kanssa saadaan vihdoinkin solmittua ennen tämän hallituskauden loppua?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Valtioneuvoston periaatepäätöksessä maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategiasta todetaan, että selkeillä säännöksillä ja toimivalla paluujärjestelmällä varmistetaan se, että Suomeen ei synny ilman maassaolo-oikeutta oleskelevien ihmisten joukkoa, mutta että vapaaehtoista paluuta on pidettävä ensisijaisena vaihtoehtona. Myös joulukuun 16 päivänä 2008 annetun paluudirektiivin mukaan palauttamisen sijasta olisi suosittava vapaaehtoista paluuta. Paluudirektiivissä onkin jäsenvaltioille asetettu velvollisuus kehittää menettelytapoja vapaaehtoisen paluun edistämiseksi. Vapaaehtoisen paluun hankkeiden avulla kansainvälistä suojelua hakeneiden vapaaehtoinen paluu on lisääntynyt merkittävästi.

Ulkomaalaislaissa on myös säännökset toimenpiteistä, joihin on ryhdyttävä, jos ulkomaalainen ei täytä maassa oleskelun edellytyksiä. Tällöin hänet on joko käännytettävä tai karkotettava. Ketään ei kuitenkaan saa käännyttää tai karkottaa alueelle, jolla hän voi joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi, eikä alueelle, jolta hänet voitaisiin lähettää sellaiselle alueelle. Tämä ns. palautuskielto tulee ottaa huomioon maastapoistamismenettelyn kaikissa vaiheissa.

Kolmansiin maihin käännyttäminen tai karkottaminen edellyttää yhteistyötä tai myötävaikutusta näiden maiden viranomaisten taholta. Tämä yhteistyö tai myötävaikutus voi perustua palauttavan ja vastanottavan viranomaisten välillä sovittuun käytäntöön tai kyseisten valtioiden väliseen kirjalliseen yhteisymmärrykseen. Tyypillisenä esimerkkinä valtioiden välisestä kirjallisesta yhteisymmärryksestä pidetään takaisinottosopimuksia. Takaisinottosopimukset ovatkin osoittautuneet hyödyllisiksi välineiksi laittomasti maassa olevien henkilöiden palauttamiseksi. Ne helpottavat käytännön yhteistyötä vastaanottavan valtion kanssa, koska niissä määritellään noudatettavat menettelyt ja asetetaan selkeät määräajat.

Euroopan unionin solmimia sopimuksia voivat hyödyntää unionin jäsenmaat. Euroopan unioni on solminut takaisinottosopimukset 16 maan kanssa. Euroopan unionilla on vireillä neuvotteluja usean kolmannen maan kanssa. Suomella on kahdenväliset takaisinottosopimukset Viron, Latvian, Liettuan, Romanian, Bulgarian, Sveitsin ja Kosovon kanssa.

Suomi on käynyt paluuseen ja palauttamiseen liittyviä neuvotteluja Afganistanin ja Irakin kanssa. Neuvottelut Irakin kanssa alkoivat vuonna 2009 ja Afganistanin kanssa vuonna 2010. Koska kyseessä ovat kahdenväliset neuvottelut, hallituksella ei ole mahdollisuutta antaa määräaikaa, jonka kuluessa molemmat osapuolet ovat saavuttaneet yhteisymmärryksen.

Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 2014

Sisäministeri Päivi Räsänen

[saint]

Vastauskin tuli:

Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja James Hirvisaaren /m11 näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 754/2014 vp:

Mihin konkreettisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta palautussopimukset Afganistanin ja Irakin kanssa saadaan vihdoinkin solmittua ennen tämän hallituskauden loppua?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Valtioneuvoston periaatepäätöksessä maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategiasta todetaan...
[...]
blaa blaa...
[...]
Suomi on käynyt paluuseen ja palauttamiseen liittyviä neuvotteluja Afganistanin ja Irakin kanssa. Neuvottelut Irakin kanssa alkoivat vuonna 2009 ja Afganistanin kanssa vuonna 2010. Koska kyseessä ovat kahdenväliset neuvottelut, hallituksella ei ole mahdollisuutta antaa määräaikaa, jonka kuluessa molemmat osapuolet ovat saavuttaneet yhteisymmärryksen.

Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 2014

Sisäministeri Päivi Räsänen

Just just...pitihän tämä arvata...kiitti vaan vitusti Päivi, vastauksesta. Tiivistäen voisi siis sanoa, ettei hallitus pysty venymään minkäänlaisiin toimenpiteisiin asian tiimoilta, vaan neuvottelut tulevat jatkumaan maailman tappiin...

[Roope]

Suomessa ihmisoikeuksien tulisi koskea kaikkia, ei vain Suomessa syntyneitä. Ulkomaalaisten ihmisoikeudet ovat vaarassa heikentyä, jos vakiinnutamme vapaaehtoisen paluun sekä ulkomaalaisten säilöönottoa koskevat hallituksen esittämät lakimuutokset.

Niiden turvapaikan hakijoiden osalta, joita Suomi ei kykenisi palauttamaan, vietäisiin mahdollisuus tilapäiseen oleskelulupaan, peruspalveluihin ja oleskelunsa virallistamiseen. Lakimuutoksen seurauksena yksin tulleet lapset voidaan sijoittaa säilöönottokeskukseen.

Sosiaalityöntekijän pakollisesta kuulemisesta ennen lapsen säilöönottoa ollaan myös luopumassa. Kansainvälisten sopimusten mukaan lasten säilöönoton pitäisi olla poikkeuksellinen, viimesijainen keino. Meidän ei tulisi tehdä pakolaisista paperittomia eivätkä lapset kuulu säilöön – nämä ihmisoikeusheikennykset olisivat kuitenkin lakimuutosten konkreettisia seurauksia.
...
Aino-Kaisa Pekonen
Kirjoittaja on vasemmistoliiton varapuheenjohtaja.

Kansan Uutiset: Suomi on jäljessä ihmisoikeuksissa 16.11.2014

Hylätyt turvapaikanhakijat eivät ole pakolaisia.

Ihmisoikeudet tarkoittavat tasa-arvoisuutta ja yhdenvertaisuutta, sitä, että kaikilla on samat oikeudet. Tehdään siitä myös totta.

Ihmisoikeudet eivät tarkoita sitä, että "kaikilla on samat oikeudet".

[J.M]

Suomessa ihmisoikeuksien tulisi koskea kaikkia, ei vain Suomessa syntyneitä.

Ihmisoikeudet koskevat Suomessa ihan jokaista, Aino-Kaisa Pekosen on turha yrittää valehdella muuta. Se, että omaa vääristyneen mielikuvan siitä, mitä kaikkea ihmisoikeudet pitävät sisällään, on vain ja ainoastaan henkilön oma ongelma.

Kansainvälisten sopimusten mukaan

Termi kansainvälinen sopimus on nykyään samaa sarjaa kuin termit rasismi tai äärioikeisto.

Eli liian paljon väärinkäytetty, eikä täten tarkoita yhtään mitään.

[Kemolitor]

Asia on tänään käsittelyssä eduskunnassa. Suomen Pakolaisapu taistelee viimeiseen asti, ettei kukaan potentiaalinen avustettava vain poistui Suomesta:

Vapaaehtoiseen paluuseen pakottaminen käsittelyssä eduskunnassa

Hallitus esitti syksyllä vapaaehtoisen paluun vakiinnuttamista ulkomaalaislakiin. Samalla vapaaehtoisesta paluusta kieltäytyviltä evätään oleskelulupa, ja heidät pakotetaan maan alle. Eduskunta käsittelee esitystä huomenna tiistaina.

"Suomi luo tietoisesti uuden paperittomien siirtolaisten ryhmän. Konfliktialueilta paenneet ihmiset, joita ei voida palauttaa, jätetään yhteiskunnan ulkopuolelle", toteaa Suomen Pakolaisavun viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparta.

Nykyisen lainsäädännön mukaan kielteisen päätöksen saanut turvapaikanhakija saa Suomesta tilapäisen oleskeluluvan, jos häntä ei voida poistaa maasta. Monet valtiot eivät suostu vastaanottamaan henkilöitä, jotka ovat jättäneet kotimaansa hakeakseen länsimaista turvaa.

"Jos ihmisellä on vaihtoehtona jäädä Suomeen ilman papereita tai palata turvattomaksi kokemiinsa oloihin Afganistaniin, Irakiin tai Somaliaan, hän kyllä jää tänne. Lakiesitys perustuu oletukselle, että vain poikkeuksellisesti valittaisiin paperiton oleskelu", Väkiparta toteaa.

Hallintovaliokunnan viime viikolla valmistuneessa mietinnössä todetaan yhtäällä, että paperittomien määrää ei tiedetä, ja toisaalla, että lakimuutoksen seurauksia paperittomien määrän kasvuun seurataan ja puututaan tarvittaessa lakia jälleen muuttamalla.

Lakiesityksen tarvetta perustellaan uskottavalla lupajärjestelmällä, joka vähentää ihmiskaupan ja ihmissalakuljetuksen kannustimia. Mietinnössä todetaan myöhemmin, että lakiesityksen mahdollisena vaikutuksena on paperittomien riski tulla hyväksikäytetyksi ihmiskaupassa tai harmaassa taloudessa.

"Mietinnön mukaan paperittomien oikeusasema on tätä esitystä laajempi kysymys – niin kuin onkin. Se ei kuitenkaan päde perusteluna ihmisten oikeusaseman tahalliseen heikentämiseen", Väkiparta sanoo. 

Hallintovaliokunta puoltaa myös niin sanotun kevytkarkotuksen lisäämistä lakiin. Lakimuutoksen jälkeen tilapäisellä oleskeluluvalla oleva henkilö voidaan karkottaa kahdeksan päivän varoitusajalla, mikäli tilanne kotimaassa muuttuu.

"Säädöksellä romutetaan vahva vakiintunut ero käännytyksen ja karkottamisen välillä. Tilapäisellä oleskeluluvalla oleskelevien henkilöiden oikeussuoja heikkenee merkittävästi", Väkiparta toteaa.

Pakolaisapu: Vapaaehtoiseen paluuseen pakottaminen käsittelyssä eduskunnassa

Tämä oli ihan mahottoman hienosti sanottu: "Jos ihmisellä on vaihtoehtona jäädä Suomeen ilman papereita tai palata turvattomaksi kokemiinsa oloihin Afganistaniin, Irakiin tai Somaliaan, hän kyllä jää tänne."

Jotenkin minusta nyt tuntuisi, ettei ihmisen oma kokemus ole ihan ensisijainen, kun pohditaan lakeja ja asetuksia, varsinkin kun tätä ihmisen omaa kokemusta on aika vaikea todentaa. Mutta jos jätetään kokemiset ja turvattomuudet pois ja sanotaan asia suoraan: "Jos ihmisellä on vaihtoehtona jäädä Suomeen tai palata Afganistaniin, Irakiin tai Somaliaan, hän kyllä jää tänne."

[Roope]

Täysistunnon pöytäkirja PTK 159/2014 vp

159. TIISTAINA 24. HELMIKUUTA 2015 kello 14.01

3)  Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain ja ulkomaalaislain muuttamisesta

Hallituksen esitys  HE 170/2014 vp

Yleiskeskustelu

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:  Arvoisa puhemies! Vapaaehtoisen paluun tukeminen niissä tapauksissa, joissa kansainvälistä suojelua hakeneelle ulkomaalaiselle ei myönnetä oleskelulupaa, on perusteltua. Korvaus ja avustus myönnettäisiin tarveperusteisesti, ja avustuksen myöntäminen edellyttäisi suunnitelmaa avustuksen käytöstä. Myönteistä on myös se, että nykyinen, hankepohjalta toimiva vapaaehtoisen paluun toiminta vakiinnutetaan osaksi Suomen oikeusjärjestelmää.
Lakiesityksen mukaan vastaanottopalveluiden lopettaminen on jatkossa mahdollista tilanteissa, joissa henkilö voisi palata kotimaahansa avustettuna käyttäen hyväksi vapaaehtoisen palvelun järjestelmää. Näillä ohjaavilla toimilla pyritään osaltaan varmistamaan se, että vain hyvin poikkeuksellisesti henkilö valitsisi jäävänsä vastaanottopalveluiden päätyttyä oleskelemaan Suomessa laittomasti.

Laittomasti maahan jäävien määrää on kuitenkin mahdotonta arvioida. Voi olla, että vapaaehtoisen paluun suosio jääkin oletettua vähäisemmäksi ja paperittomien, oikeudettomaan tilaan joutuneiden ihmisten määrä kasvaa. Nämä henkilöt ovat silloin alttiita hyväksikäytölle ihmiskaupassa ja harmaassa taloudessa taikka joutuvat elättämään itsensä kerjäämisellä tai rikollisuudella. Näiden riskitekijöiden takia tämän lain toimeenpanon vaikutuksia onkin seurattava tarkasti ja tarvittaessa ryhdyttävä toimiin tilanteen korjaamiseksi.

Anna Kontula /vas:  Arvoisa puhemies! Edellisen puhujan kelpo briiffin jälkeen on helppo jatkaa. Tämän lain valmisteluprosessi on tuonut minulle selväksi ainakin kaksi keskeistä asiaa siitä, mikä poliittisessa päätöksenteossa menee pieleen.
Ensimmäinen asia on se, että ihmisten on kovin, kovin vaikea sietää sitä, että oikea elämä ei ole johdonmukaista eikä se taivu selkeisiin kaavoihin. Me säädämme lakia sellaiseen insinööritodellisuuteen, jossa paha häviää, kun se kielletään, ja jossa oikeuslaitos ei tee virheitä, vaikka ihan oikeasti me tiedämme, että kumpikaan näistä ei pidä paikkansa.

Me olemme kykenemättömiä käsittelemään sitä tosiasiaa, että tässäkin lainsäädännössä, vaikka oikeuslaitos objektiivisesti olisi todennut henkilön palaamismahdollisuudet turvallisiksi ja mahdollisiksi, niin subjektiivisesti tehty, tästä poikkeava arvio kuitenkin vaikuttaa siihen, miten ihmiset todellisuudessa käyttäytyvät. Me ratkaisemme sen ongelman, että ihmiset häiritsevät epäloogisella käyttäytymisellään meidän loogista oikeusjärjestelmää, sillä, että poistamme tästä kaavasta ihmiset, koska eihän hyvä oikeusjärjestelmä nyt ihmisiä tarvitse.

Toinen huomio on, että usein ideologia ja siitä kumpuavat arvotukset ohittavat faktat päätöksenteossa. Meillä on varsin laaja tietopohja muiden maiden kokemuksen perusteella siitä, mitä tämäntyyppisistä päätöksistä seuraa. Me tiedämme muualta Euroopasta, että tästä seuraa paperittomuusilmiön syveneminen - ei suinkaan se, että ihmiset kiltisti lähtevät pois maasta sitten, kun me olemme päättäneet, että nyt ei ole enää sopivaa jäädä.

Sulkemassa silmät me teemme tietoisen valinnan uudenlaisesta paperittomuusilmiöstä, sellaisesta paperittomuusilmiöstä, joka näkyy kaikkialla yhteiskunnassa ja joka vähitellen saavuttaa yhteiskunnassa sellaisen legitimiteetin, kuten Tukholmassa, jossa valtion virkamiehet saattavat käydä paperittomien pitämissä ruokaloissa lounastunnilla. Se tehdään sen takia, että järjestelmä säilyttäisi uskottavuutensa, eikä kukaan huomaa tässä mitään ongelmaa, mitään ristiriitaa.

Satu Haapanen /vihr:  Arvoisa puhemies! Tästä edustaja Kontulan filosofisesta ja hyvästä puheenvuorosta on sitten hyvä jatkaa. Myöskin minä näen tässä ongelmia ja sen takia jätin sitten valiokunnassa vastalauseen tähän lain toiseen osaan. Eli tämä itse järjestelmähän vapaaehtoisesta paluusta on hyvä ja vaikuttaa hyvältä niitten ihmisten kohdalla, joilla on todellinen mahdollisuus sitten palata avustettuna ja tuettuna sinne lähtömaahansa. Mutta aivan niin kuin edustaja Kontula totesi, reaalimaailmassa se ei ole aina mahdollista, vaikka esitetyn lain mukaan sen sitten pitäisi tapahtua noin vain helposti. Ja ongelmallinen minun mielestäni on hallituksen esitys nimenomaan näiden vastaanottopalvelujen lopettamisesta ulkomaalaiselta, jolta on evätty oleskelulupa ja joka viranomaisten mielestä voisi avustettuna palata kotimaahansa. Valiokunta mietinnössään hyväksyy tämän kohdan lakiesityksestä, mutta itse joudun jättämään tähän vastalauseen ja hylkäysesityksen. Se sisältää valiokunnassa esille nostamiani seikkoja, joiden perusteella pidän lakiesitystä ongelmallisena.
Termi "vapaaehtoisen paluun järjestelmä" on harhaanjohtava, sillä sille ei ole todellista muuta vaihtoehtoa kuin jäädä oleskelemaan maahan laittomasti tai siirtyä toiseen maahan. Vapaaehtoisesta paluusta kieltäytyvältä evätään oleskeluluvan lisäksi kaikki palvelut välttämätöntä toimeentuloa ja huolenpitoa lukuun ottamatta. Toisin sanoen hän jää aivan omilleen. Hallituksen esityksen hyväksymän valiokunnan mietinnön mukaan vapaaehtoisesta paluusta kieltäytyvä henkilö ei voi enää vastaisuudessa saada tilapäistä oleskelulupaa ulkomaalaislain 51 §:n perusteella. Nykyisen lainsäädännön mukaan kielteisen päätöksen saanut turvapaikanhakija saa Suomesta tilapäisen oleskeluluvan, jos häntä ei voida palauttaa omaan kotimaahansa. Todennäköistä onkin, että hyväksytyn lakiehdotuksen seurauksena Suomeen syntyy väistämättä uusi laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden ryhmä.

Se, että henkilö on tähän asti voinut saada tilapäisen oleskeluluvan, on pitänyt Suomessa asuvien paperittomien määrän pienenä verrattuna muihin Pohjoismaihin ja muihin Euroopan maihin. Paperittomuuteen sisältyy aina riskejä henkilön oman hyvinvoinnin ja yhteiskunnan kannalta. Joutuuhan henkilö joka tapauksessa hankkimaan elantonsa, ja jos ei se ole laillisesti mahdollista, kasvaa riski henkilön ajautumisesta vaikkapa rikolliseen toimintaan.

Kasvavan paperittomuuden seuraukset yhteiskunnalle ovat hallituksen esityksessä jääneet arvioimatta. Pidänkin parempana nykyistä käytäntöä, että kielteisen oleskeluluvan saaneella henkilöllä on osoite ja perustoimeentulo sen sijaan, että hän hankkisi elantonsa kadulta tai tuttavien avustamana. On puhuttu, että vastaanottopalvelut olisi vetovoimatekijä, mutta esimerkiksi Pakolaisapu ry:n lausunnon ja muidenkin asiantuntijoiden mukaan Suomessa vastaanottopalvelut eivät ole vetovoimatekijä. Näin myös valiokunta mietinnössään toteaa.

Suomen turvapaikanhakijamäärät ovat erittäin pieniä muihin Euroopan maihin verrattuna. Vuonna 2014 Suomeen saapui 3 651 turvapaikanhakijaa ja Ruotsiin yli 80 000, siis Suomeen 3 600 ja Ruotsiin yli 80 000. Jos turvapaikkaa Suomesta hakeneet ja kielteisen päätöksen saaneet henkilöt poistetaan vastaanottokeskuksista sekä evätään asunto ja muut välttämättömät peruspalvelut, kuten terveydenhuolto, siirtyvät he mahdollisesti kunnan toimeentulotukipalveluiden puoleen. Tämä poistaminen vastaanottokeskuksista heikentää kyseisten ihmisten oikeuksia ja lisää myös kuntien taloudellisia kustannuksia mahdollisesti. Myös perustuslakivaliokunta toteaa hallintovaliokunnalle antamassaan lausunnossa, että perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta vapaaehtoisen paluun järjestelmän ongelmana voidaan pitää sitä, että sen seurauksena Suomeen syntyy väistämättä uusi laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden ryhmä.

Terhi Peltokorpi /kesk:  Arvoisa puhemies! Edellisissä puheenvuoroissa tuotiinkin esille tämä huoli, jonka työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa toimme meidän lausunnossamme esille, että tämä lakimuutos saattaisi johtaa siihen, että Suomeen voi syntyä paperittomien henkilöiden joukko ja tämä ilmiö muuttuisi myös nykyistä näkyvämmäksi. Tätä asiaa on seurattava tarkoin ja tarvittaessa tehtävä uusia toimia ja puututtava tähän tilanteeseen. Tässä on ilman muuta olemassa sitä riskiä, mitä edustaja Haapanen toi esille, että henkilöillä, jotka ovat täällä paperittomina, voi olla houkutusta sortua rikolliseen toimintaan tai ainakin harmaaseen talouteen, jotta pystyvät elättämään itsensä. Siksi tämä tilanteen seuranta on tärkeä.
Olisin omassa puheenvuorossani halunnut kuitenkin nostaa vielä toisen näkökulman esille, jonka työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa nostimme: lapsen edun näkökulman. Valiokunnan lausunnossa totesimme, että lapsen edun yksilöllinen arvioiminen ja huomioon ottaminen ja lapsen edun tosiasiallisen toteutumisen varmistaminen kaikessa toiminnassa esityksen soveltamisalalla on erityisen tärkeää. Nostan tässä esille myös erityisesti ne lapset, jotka ovat ilman huoltajaa. Meidän on todella tarkkaan mietittävä ja katsottava, mikä on se lapsen tilanne ja mikä on lapsen edun mukaista. On hyvä, että ilman huoltajaa olevien lasten osalta ei tätä vapaaehtoista paluuta sovellettaisi.

Ben Zyskowicz /kok:  Arvoisa herra puhemies! Hyvät kansanedustajat! Puhun nyt tässä esityksessä olevasta ulkomaalaislain 51 §:n muutoksesta.
Edellä puheenvuoron käyttäneet kansanedustajat ovat hyviä ihmisiä ja varmasti tarkastelevat tätä asiaa omasta näkökulmastaan hyvin perustein, mutta pakko myöntää, että oma näkökulmani on aivan toinen. Kun Suomeen saapuu turvapaikanhakija, hänellä on oikeus Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimustenkin mukaan hakea turvapaikkaa. Sen jälkeen hänen turvapaikkahakemustaan käsitellään asianmukaisissa prosesseissa ja nämä prosessit pitävät sisällään valitusmahdollisuuksia viranomaisten päätöksistä.

Nyt jos henkilö hakee turvapaikkaa mutta viranomaismenettelyssä todetaan, että hänellä ei ole oikeutta turvapaikkaan eikä hänellä myöskään ole oikeutta humanitäärisen suojelun perusteella oleskelulupaan, niin silloinhan tämmöisellä henkilöllä ei ole mitään perustetta, oikeutta jäädä maahan. Pääsäännön mukaan silloin toimitaan niin, että tämä henkilö käännytetään Suomesta, ja jos hän ei suostu Suomesta vapaaehtoisesti lähtemään - mitä tapahtuu aika usein, koska Suomi on maailman paras maa ja tänne mielellään jäädään - niin silloin kahden poliisin voimin tällainen henkilö väkisin saatetaan tarvittaessa takaisin lähtömaahansa.

Nyt keväällä 2013 muistaakseni korkein hallinto-oikeus päätti, että jos tällainen henkilö, jolla ei ole mitään perustetta ja oikeutta jäädä Suomeen, ei vapaaehtoisesti palaakaan lähtömaahansa ja jos hän on sellaisesta maasta Suomeen tullut, että hänen kotimaansa ei ota vastaan vastentahtoisia palautuksia, niin tällaiselle henkilölle tulee antaa Suomessa oleskelulupa, tilapäinen oleskelulupa, sitten vielä uudelleen tilapäinen vuodeksi ja sen jälkeen pysyvä oleskelulupa.

No, tämä korkeimman hallinto-oikeuden lain vaatimaksi edellyttämä menettelyhän on koko turvapaikkajärjestelmän pilkkaamista. Jos on tämmöinen henkilö, joka vapaaehtoisesti ei palaa ja jonka lähtömaa ei ota häntä vastaan palautettuna, niin minkä takia hän yleensä hakee mitään turvapaikkaa? Minkä takia käydä läpi mitään turvapaikkaprosessia, jos kaiken lopputulos on kuitenkin se, että riippumatta siitä, onko hänellä perusteita turvapaikan saamiseen tai humanitäärisen suojelun perusteella oleskeluluvan saamiseen, hän joka tapauksessa saa Suomessa oleskeluluvan? Eihän tässä ole mitään järkeä. Minkä takia me silloin tämmöisten henkilöiden kohdalla yleensä pohdimme koko turvapaikan tarpeellisuutta? Jos lopputulos on se, että kun ihminen ilmoittaa, että minähän en mihinkään lähde, niin hänelle kuitenkin on Suomessa oleskelulupa annettava, tämähän on täysin järjetöntä. Näin korkein hallinto-oikeus kuitenkin voimassa olevaa lainsäädäntöä tulkitsi, ja kesti aivan liian pitkään ennen kuin hallitus sai tänne eduskuntaan esityksen tämän ilmiselvän porsaanreiän tukkimiseksi.

Nyt meillä on tässä hallintovaliokunnan mietintö, joka tämän porsaanreiän tukkii, joka tukee hallituksen esitystä tämän porsaanreiän tukkimiseksi. Tämähän on aivan selvä asia. Eihän meillä voi olla sellainen systeemi, että ihminen käy läpi koko turvapaikkaprosessin ja todetaan, että hänellä ei ole mitään oikeutta jäädä Suomeen, ja sen jälkeen Suomen viranomaiset sanovat: "Ai, sinä et suostu lähtemään maasta. No, tässä on sinulle oleskelulupa, jää sitten Suomeen, vaikkei sinulla ole mitään perusteita Suomeen jäädä." Minä en ymmärrä, että edustajat Kontula ja muut täällä ovat puoltaneet tällaista järjestelmää. Yhtä hyvin me voimme lakkauttaa näiden ihmisten osalta koko turvapaikkaprosessin, jos kerta lopputuloksena on kuitenkin se, että he saavat Suomeen jäädä.

Tämä hallituksen esitys ja siitä annettu hallintovaliokunnan mietintö on perusteltu, ja totta kai suomalainen oikeusvaltio toimii näin. Miten muuten se voisi toimia? Jos kerta kaikki Suomen lailliset prosessit on käyty läpi ja todettu, että henkilöllä ei ole mitään perustetta Suomeen jäädä ja hän voi turvallisesti palata omaan maahansa, niin miten meidän systeemimme voisi olla sellainen, että sen jälkeen me piut paut välitämme tästä prosessista ja sanomme: "Ahaa, sinä niskoittelet, sinä et halua lähteä omaan maahasi. No, kyllä sinä saat Suomeen jäädä, tämä on kuitenkin maailman paras maa ja varmasti kaikin tavoin turvallisempi ja parempi maa kuin se maa, mistä olet Suomeen tullut"?

Täällä käytetyissä puheenvuoroissa on kerrottu, että nämä ihmiset joutuvat tekemään rikoksia, jäämään maahan paperittomina, ajautuvat ehkä hyväksi käytetyiksi ja niin edelleen. Tämmöinen riski on olemassa, jos he Suomeen jäävät. Mutta koko homman tarkoitus on se, että he eivät jää Suomeen, koska heillä ei ole mitään oikeutta jäädä Suomeen.

Lopuksi, herra puhemies, totean, että kun täällä on kerrottu, miten paljon tämän kautta lisääntyy Suomessa olevien paperittomien määrä - väistämättä, niin kuin täällä kerrotaan - ehkä tämä on hyvä pitää mielessä, kun pohditaan niin sanottujen paperittomien eli laittomasti Suomessa olevien terveyspalveluiden laajentamista. Samat ihmiset, jotka vähättelevät, että ei tämä terveyspalvelun laajentaminen koske kovinkaan suurta joukkoa, tämän asian käsittelyssä korostavat, miten suuri paperittomien joukko Suomeen tätä kautta muodostuu.

Anna Kontula /vas:  Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowiczin puheenvuoro oli erinomainen esimerkki siitä insinööritodellisuudessa tapahtuvasta lainsäädännöstä, josta edellisessä puheenvuorossa puhuin. Minä en tiedä, millä perusteella edustaja Zyskowicz arvioi minun hyvyyttäni ihmisenä mutta todennäköisesti yhtä heikon evidenssin perusteella kuin millä hänen muukin argumentaationsa lepää. (Ben Zyskowicz: Anteeksi, ehkä erehdyin!)
Paperiton henkilö tämän jälkeen oleskelee tässä maassa ilman työlupaa. Joissakin tapauksissa hän todennäköisesti oleskelee myös ilman sosiaaliturvaa. Vaikka perustuslaki hänelle takaa välttämättömän toimeentulon ja huolenpidon, on todennäköistä, että merkittävä osa näistä henkilöistä ei sen piiriin löydä. No, millä nämä ihmiset elävät, kun he eivät voi tehdä työtä eivätkä voi saada sosiaaliturvaa?

Minun nähdäkseni edellä esitetty logiikka menee niin, että kun tehdään näiden ihmisten elämästä riittävän kurjaa, niin kyllä he sitten varmaan lähtevät. Tällainen arvio perustuu täydelliselle tietämättömyydelle niistä olosuhteista, joihin nämä ihmiset olisivat lähtemässä. Me emme pysty luomaan niin kurjia olosuhteita, että ne kilpailisivat surkeudesta Afganistanin vuoristoseudun taikka Pohjois-Irakin kanssa. Prostituutio, kerjääminen ja harmaa talous tässä yhteiskunnassa päihittävät ne olosuhteet, joihinka nämä henkilöt joko subjektiivisesti tai objektiivisen tiedon varassa kuvittelevat joutuvansa.

Tässä lainsäädännössä ollaan nyt tosiaan tukkimassa porsaanreikä, tukkimassa epäjohdonmukaisuus, aivan kuten edustaja Zyskowicz esitti. Mutta samalla tähän maahan luodaan tietoisesti lisää kurjalistoa, lisää alamaailmaa, lisää rikollisuutta, mikä minun mielestäni on aika kova hinta siitä, että meidän lainsäädäntö on siisti ja johdonmukainen.

Satu Haapanen /vihr:  Arvoisa puhemies! Pystyn kyllä näkemään logiikan edustaja Zyskowiczin puheessa, vaikka olen asiasta eri mieltä. Ja tässä lakiesityksessä on ongelmakohtia. Esimerkiksi henkilö voidaan käännyttää Irakiin, Somaliaan tai Afganistaniin, emmekä voi olla varmoja siitä, ovatko nämä alueet turvallisia ja kuinka pitkään ne ovat turvallisia. Eli tämä on yksi iso ongelmakohta tässä. Ja sitten ei pystytä millään lailla seuraamaan, mitä siellä tapahtuu sitten, kun ihminen on käännytetty takaisin sinne kotimaahansa.
Ongelmana on minun mielestäni myöskin lapset. Heillä on oikeus kyllä perusopetukseen, mutta kuinka turvallisin mielin paperittomat vanhemmat voivat laittaa lapsensa kouluun. Tämä ongelma on meillä käsittelemättä. Joutuvatko he elämään joka päivä siinä pelossa, että nyt tulee viranomainen ja vie heidät, kuljettaa väkisin pois Suomesta?

Minä näkisin sellaisen ratkaisun tähän asiaan hyvänä, että näille ihmisille annettaisiin tilapäinen oleskelulupa vuodeksi tai kahdeksi, ja kun toisaalta puhumme siitä, kuinka meillä on työvoimapula Suomessa, meillä on nuorista työntekijöistä pulaa täällä, niin sitten autettaisiin näitä - jotka ovat useasti nuoria ihmisiä ja miksei vanhempiakin - ei vietäisi pois sitä työlupaa, mutta autettaisiin heitä siinä, että he saisivat mahdollisesti opiskelupaikan tai työpaikan. Nyt kun he, aivan niin kuin edustaja Kontula sanoi, jäävät ilman työlupaa, jäävät he vaille kaikkia niitä mahdollisuuksia integroitua normaalisti, laillisesti tähän yhteiskuntaan, mikä heidän kannaltaan ja varmasti meidän kaikkien kannalta olisi se paras vaihtoehto niille, jotka eivät sitten halua syystä tai toisesta palata sinne kotimaahansa, joka ei halua ehkä ottaa heitä edes vastaan. Toivoton tilanne.

Ben Zyskowicz /kok:  Arvoisa herra puhemies! Suomi on maailman paras maa. On aivan varmaa, että se, mitä edustaja Kontula sanoi, on totta. Olosuhteet Suomessa, vaikka kuinka huonot, ovat aina paremmat kuin mitä ne ovat esimerkiksi Somaliassa - no, en sano aina, toivottavasti vuosien saatossa tämä tilanne muuttuu, mutta tänä päivänä Suomessa elintaso, turvallisuus, kaikki on varmasti aina parempaa kuin mitä on olosuhteet tänä päivänä Somaliassa tai Irakissa tai Afganistanissa.
Totta kai, tämä on totta. Jos me lähtisimme tästä ajattelusta, mitä edustaja Kontula ja muut täällä ovat esittäneet, edustaja Haapanen viimeksi, niin se tarkoittaa sitä, että kunhan joku keinottelee itsensä Suomeen, vaikka hänellä ei ole perusteita saada oleskelulupaa Suomesta, niin meidän pitää palkita hänet oleskeluluvalla Suomessa, ellei hän ole sellaisesta maasta, joka on valmis ottamaan vastaan sinne käännytetyt oman maan kansalaiset.

Ei kyse ole lainsäädännön johdonmukaisuudesta itseisarvona, vaan kyse on koko oikeusvaltioajatuksesta. Jos me luotamme siihen, että meillä on oikeusvaltio, joka arvioi nämä turvapaikkatarpeet ja humanitäärisen suojelun tarpeet, niin silloin ainoa järkevä johtopäätös on se, että sellaiselle henkilölle, jolla ei ole perustetta saada Suomesta oleskelulupaa, ei myöskään oleskelulupaa anneta ja hän palaa sinne omaan maahansa. En voi kuvitella, että meillä olisi mitään muuta perustetta, lähtökohtaa. Ei kai lähtökohta voi olla se, että kun ihminen on käynyt turvapaikkaprosessin läpi ja kun hänellä ei ole perusteita ollut, niin hänet pitää palkita erikseen siitä oleskeluluvalla, vaikka hänen kohdallaan on juuri todettu, että perusteita oleskelulupaan ei ole.

Anna Kontula /vas: Arvoisa puhemies! Meillä on kyllä lainsäädännössä lukuisia esimerkkejä myös siitä, että on annettu realismin lyödä ylitse lainsäädännön johdonmukaisuudesta, että mitenkään mahdotonta se ei myöskään oikeusvaltiossa ole.
Minä kiinnittäisin kuitenkin vielä huomiota täällä esitettyyn vaatimukseen siitä, että tämä ongelma paperittomuuden mahdollisesta syntymisestä tai laajenemisesta jotenkin ratkeaisi sillä, että nyt seurataan tarkoin.

Kysymyshän on piiloilmiöstä. Kysymys on piiloilmiöstä vielä myös uusien paperittomien kohdalla, jotka periaatteessa pystyvät tässä yhteiskunnassa toimimaan eri tavalla julkisesti kuin paperittomat tähän mennessä. Se tarkoittaa, että me emme pysty seuraamaan tarkoin. Me pystymme saamaan informaatiota näistä ihmisistä ja tästä ilmiöstä siinä vaiheessa, kun ollaan jo hyvin pitkällä ilmiön vakiintumisessa, siinä vaiheessa, kun maito on jo kaatunut. Sen takia niin kuin omantunnon hyvittely sillä, että laitettiin nyt sinne valiokunnan lausuntoon kuitenkin, että pitää seurata tarkoin, ehkä auttaa päättäjää nukkumaan paremmin, mutta siitä ei ole mitään apua itse siinä paperittomuusongelman ratkaisussa.

Ben Zyskowicz /kok:  Arvoisa herra puhemies! Haluan lopuksi vielä kiinnittää huomiota tähän ilmiöön vetovoimatekijänä.
Jos maailmalla tiedetään - ja kyllä viidakkorumpu näissä asioissa hyvin tehokkaasti toimii - että kun pääset Suomeen ja vaikka sinulla ei ole mitään oikeutta saada Suomesta oleskelulupaa humanitäärisin perustein, niin Suomi antaa sinulle oleskeluluvan ja tarjoaa kaiken sen sosiaaliturvan ja kaikki ne mahdollisuudet, mitä Suomi pohjoismaisena hyvinvointiyhteiskuntana tarjoaa jokaiselle, jolla on oikeus Suomessa olla, jos tämä tieto maailmalla leviää, niin kyllä kai tämä toimii vetovoimatekijänä.

Ja haluammeko, edustaja Kontula, todellakin sitä, että esimerkiksi Somaliasta tai esimerkiksi Irakista tai esimerkiksi Afganistanista Suomeen todellakin aitojen pakolaisten lisäksi tulee niitä henkilöitä, joilla ei ole mitään perustetta pelätä joutuvansa vainotuksi tai epäinhimillisen kohtelun kohteeksi omassa lähtömaassaan mutta jotka tietävät, että kun vain Suomeen pääset - ihmissalakuljettajille maksamalla pääset Suomeen - niin sinä aina saat Suomeen jäädä ja saat nauttia suomalaisen yhteiskunnan kaikista hyvistä puolista, vaikka sinulla ei ole mitään oikeutta eikä mitään laillista perustetta saada Suomessa turvapaikkaa tai oleskelulupaa humanitäärisin perustein? Minun mielestäni tämä näin luotava systeemi, joka nyt on ollut voimassa, joka nyt muutetaan, sanotaan, tämä näin luotu systeemi, se on minun mielestäni jotenkin niin epäjohdonmukainen ja niin perusteeton, että vaikka ymmärrän edustajien eri näkökulman tähän asiaan kuin mitä minulla ja valiokunnalla on, niin kuitenkin ihmettelen, että miten näin järjetöntä systeemiä voidaan puolustaa. Poistetaan sitten koko turvapaikkamenettely, otetaan kaikki vastaan.

Satu Haapanen /vihr:  Arvoisa puhemies! Minusta tämä pelko, että Suomi vetäisi tänne valtavan määrän turvapaikanhakijoita, on aivan perusteeton. Meillä on ollut juuri tämä tilanne, niin kuin edustaja Zyskowicz kuvaili, että täällä on saanut tilapäisen oleskeluluvan ehkä helpommin kuin muualla. Mutta ei se ole johtanut siihen, että tänne nyt valtavat määrät ihmisiä tulisi. Äsken sanoin, että vuonna 2013 tänne oli 3 651 turvapaikanhakijaa, Ruotsiin lähes 30 kertaa enemmän, 80 000. Lähes 30 kertaa enemmän, 80 000 turvapaikanhakijaa oli Ruotsissa.
Valitettavasti maailman tilanne on semmoinen. Se ei ole meidän hallittavissa tällä hetkellä. Turvapaikanhakijoita tulee, ellemme me saa maailman maita rauhoitettua. Tänään ollaan puhuttu Isiksestä. Ellei saada tilannetta muualla rauhoittumaan, niin valitettavasti tämä ilmiö on meidän edessä, teimme me vaikka minkälaisia lakeja. Tämä on ongelman lakaisemista maton alle. Meidän pitäisi miettiä paljon laajemmin kysymystä, että miten saadaan turvalliset olosuhteet varmistettua siellä, missä on tällä hetkellä levotonta, mistä ihmisten on pakko lähteä liikkeelle, ja toisaalta, miten me sitten auttaisimme ihmisiä, jotka ovat tänne asti joutuneet, asettumaan paremmin tähän maahan. Sehän on ihan sattumanvaraista, mihin ihminen sattuu syntymään.

Ja meidän ilmasto, meidän vähäinen ihmismäärä muutenkin, ovat semmoisia tekijöitä, jotka eivät tänne houkuttele muita kuin ehkä kaikkein epätoivoisimmassa tilanteessa olevat.

Anna Kontula /vas:  Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on harhakäsitys kuvitella, että niillä ihmisillä, jotka elävät konfliktialueella toisella puolella maailmaa, ehkä lukutaidottomana, olisi kovin selkeä käsitys siitä, mitenkä eri maiden turvapaikkakäytäntöjen yksityiskohdat poikkeavat toisistaan, kun ei siitä ole selkeätä käsitystä edes Suomen eduskunnan päättäjillä.
Toinen asia. Vetovoimatekijöistä ehdottomasti tärkein on sukulaisverkostot. Ei sosiaaliturva, eikä sää, vaikka kumpikin näistä myös jollakin lailla asiaan vaikuttaa.

Kolmas tosiasia. Ihmiset liikkuvat, halusimme me sitä tai emme. Minusta kokoomuksen linja on hirvittävän ristiriitainen, jos samaan aikaan itketään sitä, että tänne tulee ihmisiä jostakin maasta, ja sitten kuitenkin viestitetään ulospäin, että maa tarvitsee lisää työvoimaa ja tarvitsee maahanmuuttajia, koska meidän väestöpyramidi on niin vääristynyt. Jonkinnäköistä logiikkaa toivoisi.

Anne Holmlund /kok:  Arvoisa herra puhemies! Pakko on itsekin tähän jotakin todeta.
Ensinnäkin täytyy kiittää edustaja Zyskowiczia siitä, että hän uskaltaa pitää tämän tyyppisiä, ei aina niin kiitollisia asioita esillä ja myös tuoda näitä vastakkaisia näkökulmia tähänkin keskusteluun.

Minua häiritsee aina se, että kun me puhumme ulkomaalaisista, kolmansien maiden kansalaisista, niin me haluamme jotenkin laittaa yhteen kaikki, sekä turvapaikanhakijat että myös muut.

Me puhumme toisaalta, että me tarvitsemme maahanmuuttoa. Tämä on ihan selvä asia: me tarvitsemme tulevaisuudessa työntekijöitä meidän työmarkkinoille. Mutta en itse näe sitä ratkaisuna, että meille tulee paperittomia henkilöitä, joilla ei ole tavallaan mitään oikeutta saada mitään statusta Suomessa. He eivät ratkaise meidän työmarkkinoita eivätkä taatusti tule siihen tilanteeseen, mitä käytännössä tarvitaan. Tämä on iso ja vaikea yhtälö.

Samaan aikaan meidän pitää torjua sitä, että rasistiset asenteet eivät nouse. Itse näen tämän kysymyksen myös sellaisena, että silloin kun tuemme sitä lainmukaista, kansainvälisten sopimusten mukaista käytäntöä, kun henkilöllä on oikeus saada turvapaikka, hänelle pitää se myöntää ja silloin tarjota hänelle status ja asema. Tämä on minun mielestäni tärkeä asia.

Eniten olen huolissani siitä, että kun Suomi on sitoutunut kiintiöpakolaisia ottamaan, niin yleensä heillekin on ollut erittäin vaikeaa löytää kuntapaikkoja. Eli meidän ei tarvitse edes käydä keskustelua siitä, onko näillä kiintiöpakolaisilla oikeus tulla. Heillä on oikeus tulla, sillä heillä on käytännössä aivan selvä pakolaisstatus. Ja tämä usein näissä keskusteluissa sekaantuu. Nythän on ollut kyse niistä henkilöistä, joilla ei ole mitään tavallaan oikeutta, mitään erityistä perustetta jäädä Suomeen. Tämä täytyy minun mielestäni muistaa tässäkin keskustelussa.

Ben Zyskowicz /kok:  Arvoisa herra puhemies! Vastaan vielä kerran edustaja Kontulan argumentteihin. Hän sanoi, että ei tuolla toisella puolella maailmaa tiedetä, mikä on Suomen käytäntö tai jonkun muun maan käytäntö, kun eivät sitä tiedä ihmiset Suomen eduskunnassakaan. Edustaja Kontula, nyt ei kannata olla sinisilmäinen.
Kyse on näiden ihmisten elämän kannalta aivan keskeisistä asioista. Kun on kyseessä esimerkiksi somalialaiset, joilla on jo sukulaisverkostoja Suomessa, niin kuvitteletteko te todella, etteivät nämä tiedot siitä, miten suomalainen käytäntö näissä asioissa toimii ja miten se ei toimi, mene näiden verkostojen kautta sinne Somaliaan ja siellä oleville sukulaisille? Aivan varmasti menevät. Ei tarvitse sitä epäillä, etteikö tänä päivänä tieto kulkisi. Se, etteikö siellä muka sitä tiedetä, jos Suomen käytäntö jossakin asiassa on muuttunut tai muuttuu, ja joka vaikuttaa aivan ratkaisevasti heidän elämäänsä ja mahdollisuuteensa esimerkiksi jäädä Suomeen, on kyllä valitettavan sinisilmäinen näkemys.

Sitten tämä, että tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa. Usein niin sanotut maahanmuuttokriitikot sotkevat täysin humanitäärisen maahanmuuton, joka perustuu meidän kansainvälisiin velvoitteisiin, yleisiin ihmisoikeussopimuksiin, ja työperäisen maahanmuuton, ja usein moitin heitä siitä, että he kaikki ulkomaalaiset laittavat samaan nippuun ja puhuvat täysin sekaisin näistä kahdesta asiasta.

Nyt edustaja Kontula teki aivan samoin. Kun halusitte perustella, minkä takia näiden, jotka pyrkivät Suomeen niin sanottuina humanitäärisinä maahanmuuttajina eli pakolaisina, vaikka heillä ei ole siihen perustetta, pitäisi kuitenkin saada Suomeen jäädä, niin perustelitte sitä sillä, että me tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa. Ei kai tämä humanitäärinen maahanmuutto ole tarkoitettu joksikin takaportiksi, jolla Suomeen pääsevät sitten ne, joilla ei ole oikeutta tänne tulla, koska me tarvitsemme tulevaisuudessa lisää työperäistä maahanmuuttoa?

Anna Kontula /vas:  Edustaja Zyskowicz, en suinkaan perustellut humanitääristä maahanmuuttoa meidän työvoimatarpeillamme vaan ihmettelin sitä, miksi täällä jo valmiiksi olevat ihmiset eivät kelpaa kokoomukselle silloin, kun työvoimalle on tarvetta. Ehkä tämä tulee yllätyksenä, mutta myös turvapaikanhakija voi haluta tehdä työtä. Myös henkilö, joka tulee tänne töihin, voi paeta jotakin, ja myös sekä työperustaisesti että turvapaikkaa hakemaan tullut henkilö saattaa täällä rakastua ja sen jälkeen jäädäkin tänne ensisijaisesti sen takia, että saisi olla läheistensä kanssa.
Minä en itse henkilökohtaisesti kannata työargumentaation sotkemista maahanmuuttokysymyksiin lainkaan mutta en malta olla kritisoimatta tätä kategorisointia, joka ei millään lailla liity ihmisten tosiasialliseen elämään ja jonka johdosta meillä käytetään jopa maahanmuutossa oleskeluoikeuden epäämisen perusteena sitä, että ihminen on vaihtanut sitä perustetta, jolla hän maassa haluaa olla, niin kuin ei ihmisellä nyt voisi olla useampia tarpeita oleskella jossakin maassa samanaikaisesti, onhan meillä suomalaisillakin.

Lisäksi haluaisin muistuttaa, että jo tällä hetkellä Helsingin palvelusektori pitkälti pyörii maahanmuuttajavoimin, minkä nyt voi havaita jokainen, joka liikkuu jollakin lailla julkisessa tilassa. Merkittävä osa näistä on turvapaikanhakijoina maahan tulleita ihmisiä ja heidän jälkeläisiään.

Markku Eestilä /kok:  Arvoisa puhemies! Edustajat Zyskowicz ja Holmlund käyttivät hyvät puheenvuorot täällä. On aika tärkeätä tehdä selväksi, että Suomeen tulee esimerkiksi pakolaisia, jotka ovat tänne tervetulleita. Tänä vuonna heidän kiintiönsä taitaa olla 1 050 kappaletta. Heitä kotoutetaan tänne ja heitä koulutetaan, ja minusta tämä on se oikea linja.
Sitten on toisenlainen linja, minkä myös Suomella pitäisi olla tiukka, mitä tämä hallituksen esitys nyt edustaa. Se on se, että kun tänne tullaan laittomasti, niin sitä ei pidä edistää millään palveluilla, ei kattavalla terveydenhuollolla eikä millään muulla. Itsekin kuulun siihen ryhmään, joka näkee tätä. Se on selvä uhka, ja näen asian samalla tavalla kuin edustaja Zyskowicz, että kyllä se sana siellä kiertää ja huhu kiertää: on olemassa maa, minnekä saa mennä, siellä hoidetaan sairaudet kattavasti, sieltä ei tarvitse lähteä pois, ja siellä on korkea elintaso. Tätä ei nykymaailmassa pidä vähätellä, tämä pitää ottaa vakavasti, ja nimenomaan syy siihen, minkä takia tämä pitää ottaa vakavasti: Kyse ei välttämättä ole pelkästään niistä ihmisistä, jotka tänne maahan tulevat, minkälaista kohtelua he saavat, vaan sillä on suuri merkitys, mitenkä sitten meidän suuri kantaväestömme kokee tämän ilmiön ja miten he suhteuttavat sen omaan senhetkiseen elintasoonsa ja asemaansa, kuinka he saavat palveluja. Meidän ei kannata ehdoin tahdoin hakea ristiriitaa näillä asioilla, ja parempi on tehdä semmoinen linja, joka ehkäisee laitonta maahanmuuttoa ja tavallaan takertuu ennalta ehkäisevästi niihin ongelmiin, mitä ilmiselvästi on tulossa, jos me noudatamme liian liberaalia linjaa.

Anne Holmlund /kok:  Arvoisa puhemies! Minusta edustaja Eestilä kiteytti varsin hyvin tämän asian. Omasta mielestäni turvapaikanhakijat, joilla on laillinen peruste, ovat tervetulleita ja heille pitää löytyä Suomesta asema, ja toivon lämpimästi, että jokainen löytää työpaikan.
Minusta on erinomaisen hyvä, että Helsingin kaupunki on työllistänyt niin paljon maahanmuuttajia. Se on pelkästään myönteinen ja hyvä asia, mutta tässä on kyse niistä, joilla ei ole laillista perustetta. Siksi pidän erittäin tärkeänä, että näitä kahta asiaa ei sekoiteta keskenään. Toki näillä molemmilla ihmisryhmillä on erityyppiset ongelmat, mutta tämä ei ole suinkaan se linja, mitä kokoomus on hakenut, että me nimenomaan olemme olleet kannattamassa työperäistä maahanmuuttoa ja sitä, että ne, joilla on laillinen peruste, myös pääsevät työelämään, saavat kielitaidon, saavat koulutuksen ja voivat integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan. Se on myös äärimmäisen tärkeää silloin, että meillä säilyy tietty rauhanomaisuus meidän yhteiskunnassamme, jokainen löytää oman paikkansa, ja uskon sen olevan myös kaikkien maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden ja tänne tulijoiden etu.

Tässä puhuttiin myös Ruotsista, ja en itse pidä kauhean hyvänä sitä, että meidän lukuja verrataan Ruotsin lukuihin. Ruotsilla toki on ihan erilainen tausta ja historia, mutta ehkä viimeaikaiset esimerkit eivät ole olleet myöskään kovin onnistuneita. On tärkeää, että toisaalta yhteiskunta, joka ottaa vastaan turvapaikanhakijoita, pystyy heidät myös sijoittamaan. Jos emme pysty sijoittamaan, on aivan selvää, että turvattomuus lisääntyy. Se lisääntyy myös maahanmuuttajilla itsellään, ja tämä ei ole mielestäni kenenkään edun mukaista. Nämä asiat pitää myös katsoa varsin tarkkaan ja olla myös jossakin määrin inhorealisti näiden asioiden suhteen. Ei olla liian sinisilmäisiä. Pyritään olemaan avoimia, mutta liika sinisilmäisyys voi joskus kostautua.

Ehkä myös pieni kommentti liittyen siihen, mitkä asiat ovat vetovoimatekijöitä. Ehkä joskus on aika yllättävääkin, että havaitsemme, että monessa maassa itse asiassa internet toimii aivan moitteettomasti, älypuhelimet ovat käytössä ja ihan käytännössä millä kielellä tahansa löytyy tietoa myös Suomen sosiaaliturvasta. Kyllä nämä yllättäen saattavat olla vetovoimatekijöitä, mitä välttämättä täällä emme miellä. Mutta on myös nähtävissä Pohjoismaiden kesken sentyyppinen trendi, että kun yksi Pohjoismaa kiristää (Puhemies koputtaa) maahanmuuttopolitiikkaa, toiseen maahan hakeutuu enemmän turvapaikanhakijoita. Tällaista liikehdintää on ihan selvästi nähtävillä, eli kyllä tämä viesti kulkee.

Satu Haapanen /vihr:  Arvoisa puhemies! Tässä lakiesityksessä on se ongelma, että nyt Suomi vauhdittaa omin toimin kehitystä, joka todennäköisimmin johtaa paperittomien määrän kasvuun. Sen sijaan meidän olisi pitänyt miettiä vähän luovempia keinoja. Ei pitäisi niin kategorisesti sitten sulkea pois ihmistä kaikista mahdollisuuksista ja palveluista ulkopuolelle. Ei voida puhua vapaaehtoisesta paluusta, jos vastakkainen vaihtoehto sitten on pois jääminen kaikkien palveluitten piiristä, ehkä ihan sitä kiireellisintä terveydenhoitoa lukuun ottamatta.
Tämä, että ihminen ei voi sitten enää tehdä työtä tai ei voi saada opiskelupaikkaa, ei saisi olla niin ehdoton kielto, vaan kyllä pitäisi olla sellainen aika, että ihminen voisi sitten hakea vaikka töitä, ja jos hän saa sen työpaikan, niin sitten tämä kielteinen päätös vaikka purettaisiin. Eli tämmöisiä luovia vaihtoehtoja, jotka antaisivat ihmiselle mahdollisuuden sitten rakentaa omaa elämäänsä.

Meidän etumme ja onnemme on se, että me olemme pieni maa, jossa kuitenkin meillä olisi mahdollisuus, ja pienet ovat nämä turvapaikanhakijamäärätkin. Elikkä omilla luovilla ratkaisuilla saisimme myös sitten ehkäistyä tämän paperittomien ongelman, joka nyt näyttää olevan meille tulossa.

Pitää muistaa, että nämä ihmiset ovat tavallisia ihmisiä. Ihan murto-osa siellä on sellaisia, joilla saattaa olla rikollista taustaa. Ja olen aivan sitä mieltä, että rikollisia ei meidän maahamme pidä päästää eikä tulla, niin että heidät pitää palauttaa sinne lähtömaahansa. Mutta kyse on perheistä, nuorista, nuorista miehistä, nuorista naisista. Minun mielestäni kyllä meidänkin pitäisi miettiä, jos he haluavat tänne kylmään Pohjolaan tulla, miten heitä sitten autettaisiin pääsemään elämän alkuun täällä. Meillä on varaa siihen.

Anna Kontula /vas:  Arvoisa puhemies! Vetovoimatekijöistä kannattaa tutustua aiheesta tehtyyn tutkimukseen. Ei löydy evidenssiä niille peloille, joita tässä salissa on esitetty, ei löydy niin, että se olisi tilastollisesti merkittävä ilmiö.
Mitä tulee huoleen kantaväestön oikeustajusta, maahanmuuttolainsäädännössä on muun muassa sininen kortti, joka takaa kaikki hyvinvointivaltion herkut lapsilisiä myöten sellaiselle maahanmuuttajalle EU-alueen ulkopuolelta, jonka tulotaso vastaa kansanedustajan tulotasoa tai on siitä ylöspäin. Eikö tässä ole jotain, josta kannattaisi olla huolissaan, jos on huolissaan kansan oikeustajusta ja siitä, mitä pidetään järkevänä ja oikeudenmukaisena politiikkana?

Henkilökohtaisesti olen myös sitä mieltä, että kun paperittomuus alkaa näkyä enemmän meidän katukuvassa, niin kyllä se myös tulee huomattavasti muuttamaan ihmisten käsitystä siitä, millainen Suomi on ja millaisilla pelisäännöillä täällä eletään. Ne vaikutukset ovat nähtävissä muualla Euroopassa jo nyt.

Lopuksi huomauttaisin, että samoilla argumenteilla, joilla tänä päivänä usein puhutaan hallitusta maahanmuutosta ja tiukasta rajapolitiikasta, pitkälti samoilla argumenteilla, perusteltiin aikanaan kuntarajoja ja sitä, että ihmisillä ei tule olla oikeutta muuttaa kunnasta toiseen. Puhuttiin vetovoimatekijöistä, puhuttiin sosiaaliturvashoppailusta, puhuttiin ihmisten hallitsemattomasta liikkumisesta paikasta toiseen.

Yleiskeskustelu päättyi.

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_159_2014_ke_p_2.shtml

[ruikonperä]

Luovilla ratkaisuilla saamme maahantunkeutujan käteen lyötyä Suomen passin. Tässä ja pottunokan siedätyshoidossa lienee tärkeimmät. Hajaantukaa.

[Kemolitor]

Verkkouutisissa tiivistelmä Kontulan ja Zyskowiczin näkemyksistä:

Kontulan ja Zyskowiczin sanasota maahanmuutosta: "sinisilmäistä", "minun hyvyyteni ihmisenä"

Kokoomuksen Ben Zyskowicz ja vasemmistoliiton Anna Kontula kävivät kiivaan keskinäisen debatin eduskunnassa, joka käsitteli lakia kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta ja ulkomaalaislain muuttamista.

Ben Zyskowicz kehui eduskunnan hallintovaliokunnan mietintöä porsaanreiän tukkimisesta.

– Eihän meillä voi olla sellainen systeemi, että ihminen käy läpi koko turvapaikkaprosessin ja todetaan, että hänellä ei ole mitään oikeutta jäädä Suomeen, ja sen jälkeen Suomen viranomaiset sanovat: 'Ai, sinä et suostu lähtemään maasta. No, tässä on sinulle oleskelulupa, jää sitten Suomeen, vaikkei sinulla ole mitään perusteita Suomeen jäädä'. Minä en ymmärrä, että edustajat Kontula ja muut täällä ovat puoltaneet tällaista järjestelmää. Yhtä hyvin me voimme lakkauttaa näiden ihmisten osalta koko turvapaikkaprosessin, jos kerta lopputuloksena on kuitenkin se, että he saavat Suomeen jäädä, Ben Zyskowicz sanoi.
-----
– Minun nähdäkseni edellä esitetty logiikka menee niin, että kun tehdään näiden ihmisten elämästä riittävän kurjaa, niin kyllä he sitten varmaan lähtevät. Tällainen arvio perustuu täydelliselle tietämättömyydelle niistä olosuhteista, joihin nämä ihmiset olisivat lähtemässä. Me emme pysty luomaan niin kurjia olosuhteita, että ne kilpailisivat surkeudesta Afganistanin vuoristoseudun taikka Pohjois-Irakin kanssa. Prostituutio, kerjääminen ja harmaa talous tässä yhteiskunnassa päihittävät ne olosuhteet, joihin nämä henkilöt joko subjektiivisesti tai objektiivisen tiedon varassa kuvittelevat joutuvansa, Anna Kontula totesi.

Zyskowicz vastasi Kontulan ajattelun tarkoittavan, että "kunhan joku keinottelee itsensä Suomeen, vaikka hänellä ei ole perusteita saada oleskelulupaa Suomesta, niin meidän pitää palkita hänet oleskeluluvalla Suomessa, ellei hän ole sellaisesta maasta, joka on valmis ottamaan vastaan sinne käännytetyt oman maan kansalaiset".

– Haluammeko, edustaja Kontula, todellakin sitä, että esimerkiksi Somaliasta tai esimerkiksi Irakista tai esimerkiksi Afganistanista Suomeen todellakin aitojen pakolaisten lisäksi tulee niitä henkilöitä, joilla ei ole mitään perustetta pelätä joutuvansa vainotuksi tai epäinhimillisen kohtelun kohteeksi omassa lähtömaassaan, mutta jotka tietävät, että kun vain Suomeen pääset - ihmissalakuljettajille maksamalla pääset Suomeen - niin sinä aina saat Suomeen jäädä ja saat nauttia suomalaisen yhteiskunnan kaikista hyvistä puolista, vaikka sinulla ei ole mitään oikeutta eikä mitään laillista perustetta saada Suomessa turvapaikkaa tai oleskelulupaa humanitäärisin perustein, Zyskowicz kysyi.

– Poistetaan sitten koko turvapaikkamenettely, otetaan kaikki vastaan, hän provosoi.

Anna Kontulan mukaan "ihmiset liikkuvat, halusimme me sitä tai emme".
-----
Ben Zyskowicz vastasi, että ei kannata olla sinisilmäinen. Hän sanoi Kontulan sotkevan humanitäärisen maahanmuuton ja työperäisen maahanmuuton.

– Kun on kyseessä esimerkiksi somalialaiset, joilla on jo sukulaisverkostoja Suomessa, niin kuvitteletteko te todella, etteivät nämä tiedot siitä, miten suomalainen käytäntö näissä asioissa toimii ja miten se ei toimi, mene näiden verkostojen kautta sinne Somaliaan ja siellä oleville sukulaisille? Aivan varmasti menevät. Ei tarvitse sitä epäillä, etteikö tänä päivänä tieto kulkisi, Zyskowicz totesi.
.....
VU: Kontulan ja Zyskowiczin sanasota maahanmuutosta: "sinisilmäistä", "minun hyvyyteni ihmisenä"

[NiuniuNuiva]

No huhhuh. Ensimmäistä kertaa elämässäni mietin että pitääkö tässä alkaa Kokoomusta äänestää kun ne näyttävät laittavan kampoihin vihreiden ja vasemmistoliiton tyypeille... En nyt kuitenkaan.

[Roope]

No huhhuh. Ensimmäistä kertaa elämässäni mietin että pitääkö tässä alkaa Kokoomusta äänestää kun ne näyttävät laittavan kampoihin vihreiden ja vasemmistoliiton tyypeille... En nyt kuitenkaan.

Usein niin sanotut maahanmuuttokriitikot sotkevat täysin humanitäärisen maahanmuuton, joka perustuu meidän kansainvälisiin velvoitteisiin, yleisiin ihmisoikeussopimuksiin, ja työperäisen maahanmuuton, ja usein moitin heitä siitä, että he kaikki ulkomaalaiset laittavat samaan nippuun ja puhuvat täysin sekaisin näistä kahdesta asiasta.

Suomen kansainväliset velvoitteet humanitaarisessa maahanmuutossa määritellään tosiasiallisesti kansainvälisillä sopimuksilla, muussa mielessä ne perustuvat vain ihmisten toisistaan poikkeaviin näkemyksiin velvoitteista. Suomen pakolaispolitiikka ylittää liberaalisuudessaan kirkkaasti nämä sopimukset, ja siitä aiheutuva humanitaarinen maahanmuutto on moninkertaista verrattuna siihen, että Suomi tosiaan tiukentaisi maahanmuuttopolitiikan sopimusten tasolle. Zyskowicz selvästikin tietää tämän, mutta väittää silti Suomen humanitäärisen maahanmuuton perustuvan kansainvälisiin velvoitteisiin, vaikka muut samojen sopimusten alaiset maat eivät samanlaisia velvoitteita tunnusta.

Suomessa maahanmuuttokriitikot kaikkein viimeisinä sekoittavat humanitaarista ja työperäistä maahanmuuttoa. On kuitenkin otettava huomioon, että kun puhutaan EU:n ulkopuolelta tulevien kielitaidottomien ja kouluttamattomien maahanmuutosta, ovat tällaisen maahanmuuton haitat ja ongelmat pitkälle samoja riippumatta maahantulokategoriasta.

Vaikka Zyskowicz esittää tiukkaa ja järkevää maahanmuuton suhteen, hän saatavuusharkinnan lakkauttamisella ajaa itse asiassa täsmälleen samaa kuin Vasemmistoliiton Kontula ja Vihreiden Haapanen. Tämän nyt käsiteltävään lakiin vahingossa livahtaneen, koko maailmassa aivan poikkeuksellisen liberaalin porsaanreiän korjaamisen vaatimisesta huolimatta Zyskowicz seisoo muuten maahanmuuttopolitiikassa samalla puolella Kontulan ja Haapasen kanssa. He kaikki haluavat helpottaa ja lisätä perusteettomina turvapaikanhakijoina, laittomina maahantulijoina tai lumetyöntekijöinä itsensä maahan keplotelleiden kielitaidottomien ja kouluttamattomien ulkomaalaisten maahanmuuttoa. Zyskowicz ei tätä varmaankaan halua myöntää, mutta juuri näin on käynyt Ruotsissa, kun se lakkautti työlupien saatavuusharkinnan. Sielläkin lakkauttamista ajoivat yhdessä porvarit ja vihervasemmisto.

[RP]

Lakiuudistus hyväksyttiin 6.3. Lopullisessa äänestyksessä (nopeasti lukien) vihreät ja vaseemistoliitto vastustivat muiden kannattaessa.
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/vex3000.sh?TUNNISTE=HE+170/2014
(en löytänyt tietoa voimaanastumispäivästä)

[Roope]

Meri Korniloff: Paperittomien ihmisoikeudet remonttiin Suomessa 17.4.2015

Eduskunta hyväksyi vapaaehtoisen paluun vakiinnuttamiseen liittyvän lakimuutoksen, jonka mukaan henkilöt, joita ei pystytä kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen käännyttämään ja jotka eivät palaa vapaaehtoisesti, eivät enää saa tilapäistä oleskelulupaa. Heidät katsottaisiin oleskelevan Suomessa laittomasti ja heidät poistettaisiin vastaanottokeskuksesta. Ruohonjuuritason kokemuksen perusteella nämä ihmiset eivät välttämättä palaa kotimaahansa.

Lakiesityksestä ei selviä, miten hakija voi osoittaa sen, ettei voi palata. Jos joku on palannut Suomesta tiettyyn lähtömaahan, oletetaan paluun olevan mahdollinen myös toiselle samasta maasta lähtöisin olevalle hakijalle. Vastaanottokeskuksen johtaja voi päättää palveluiden jatkamisesta tilapäisesti ja vain erittäin poikkeuksellisissa tilanteissa. Vaikka on kyse henkilön perusoikeuksista, hänellä ei ole oikeussuojakeinoja tässä tilanteessa. Vastaanottopalvelujen lakkauttamista koskevasta päätöksestä ei voi valittaa.

En ole kuullut vielä ainoastakaan tapauksesta, jossa lähteminen ei olisi vilpittömästä yrittämisestä huolimatta onnistunut. Aivan varmasti Pakolaisneuvonta olisi tehnyt tällaisesta ison numeron. Oikeasti kyse on ollut joka kerta omasta päätöksestä yrittää jäädä maahan laittomasti sen jälkeen, kun turvapaikkahakemus on hylätty.

Lain valmistelussa muutosta on perusteltu vetovoimatekijällä, mikä on täysin perusteeton väite. Jopa sisäministeriö itse on todennut seuraavaa: "Turvapaikanhakijoiden määrä on Suomessa pysynyt vakaana, vaikka hakijamäärät ovat monissa EU-maissa selvästi kasvaneet. Suomessa ei ole muihin EU-maihin verrattuna erityisiä vetovoimatekijöitä, jotka kannustaisivat turvapaikan hakemiseen tai humanitaariseen maahanmuuttoon." (lainaus Maahanmuuton ja kotouttamisen suunta 2011 – 2014 -katsausta koskevasta tiedotteesta ministeriön verkkosivuilta).

Tiedotteen irrallinen ja perustelematon väite on järjenvastainen, kun ajattelee Suomen vetotekijöitä vaikka Italiaan ja Kreikkaan verrattuna. Itse katsauksessa ei otetakaan kantaa vetotekijöihin, eikä sanaa edes mainita. On kuitenkin itsestään selvää, että hylätyille turvapaikanhakijoille tarjottava oleskelulupa on vetotekijä.

Kysymys kuuluukin, miksi vesittää hyvä käytäntö erittäin vaikeassa tilanteessa olevien ihmisten kohdalla, jotka usein ovat kotoisin konfliktialueilta esimerkiksi Irakista. Joukossa on myös lapsiperheitä. Lisäksi edellä olevassa lainauksessa yhdistetään käsite vetovoimatekijä turvapaikkapolitiikkaan kokonaisuudessaan, mikä on lähtökohtaisesti arveluttavaa. Oikeus hakea kansainvälistä suojelua on ihmisoikeus.

Väliaikainen käytäntö ei ole koskaan ollut eduskunnan tarkoittama, vaan johtui KHO:n yllättävästä laintulkinnasta. Turvapaikanhakijoiden suojelun tarve tutkitaan turvapaikkatutkinnassa. Jos tarvetta suojeluun ei tutkitusti ole, ei ole ihmisoikeus jäädä Suomeen. Turvapaikkaprosessi on juuri sitä varten, että tutkitaan, onko henkilöllä jotain laillista perustetta jäädä Suomeen. Näissä tapauksissa ei ole.

Lakiesityksessä ei ole selvitetty eikä turvattu sitä, miten näiden ihmisten perusoikeudet käytännössä turvataan. Lakimuutokset heikentävät perusteetta turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa.

Ei tunnu millään menevän perille, että kyse ei ole turvapaikkaa hakevista, joilla on tietyt kansainväliset oikeudet, vaan hylätyistä turvapaikanhakijoista, jotka yrittävät jäädä laittomasti Suomeen.

Tuloksena on uusi ryhmä paperittomia, jotka oleskelevat Suomessa ilman siihen vaadittavaa oleskeluoikeutta – täysin viranomaisten tieten. Kenen ovelle nämä ihmiset tulevat kolkuttamaan kun ruoka loppuu, tulee kylmä tai kun he sairastuvat? Kunnan luukulle, vapaaehtoisten lääkärien ylläpitämälle Global Clinicille vai ehkäpä kirkon portille? Me ruohonjuuritason toimijat näemme ensimmäisenä lakimuutoksen seuraukset.

Laittomat siirtolaiset ovat vastuussa omista päätöksistään, ei yhteiskunta. Heille on annettu taloudellisesti tuettu mahdollisuus palata kotiin, mutta he valitsevat väärin, koska laskelmoivat hyötyvänsä Suomeen jäämisestä. Tällaista ei pidä tukea.

Meri Korniloff

Paperittomat-hankkeen koordinaattori

[Micke90]

Mitenkäs tuon oleskeluluvilla kikkailun lopettamisen suhteen olikaan? Jäikö sekin tekemättä? 

[Roope]

Sitä iloa ei kauan kestänyt. Nerg ja kumppanit ryhtyvät taas jakamaan oleskelulupia hylätyille turvapaikanhakijoille, jotka eivät suostu lähtemään Suomesta vapaaehtoisesti.

Tuhannet voivat jäädä asumaan palautuskeskuksiin

SISÄASIANMINISTERIÖN kansliapäällikkö Päivi Nerg myöntää palautuskeskusten perustamisen liittyvän mahdollisuuteen, että suuria määriä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita henkilöitä ei voida pakkokäännyttää esimerkiksi Irakiin.

Kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille avattavista palautuskeskuksista voi tulla pitkäaikaisia leirejä niille turvapaikanhakijoille, joita ei voida käännyttää, ja jotka eivät lähde vapaaehtoisesti. On epäselvää, millaisia oikeuksia heillä olisi. Heidän määräänsä ei osata arvioida.

[...]

Palautuskeskuksissa ihmisiä kannustettaisiin palaamaan vapaaehtoisesti. Vapaaehtoiseen paluuseen on mahdollista saada taloudellista tukea maahanmuuttovirastolta ja kansainväliseltä siirtolaisjärjestö IOM:ltä. Siihen suostuvan paluuprosessi kestää paperien täyttämisestä paluuseen joitakin viikkoja tai kuukausia. 

Niille, jotka eivät uskalla tai tahdo palata ja joita ei voi pakolla käännyttää, palautuskeskukset voivat muodostua pitkäaikaisiksi asuinsijoiksi. Nerg ei lähde arvioimaan, kuinka paljon tällaisia ihmisiä saattaa olla. Heille myönnettäisiin Nergin mukaan tilapäiset oleskeluluvat.

Tähän asti käytäntö on ollut, että tällaisille henkilöille on myönetty tilapäinen oleskelulupa, eli niin sanottu B-lupa vuodeksi kerrallaan. Kahden vuoden jälkeen lupa on muuttunut pysyväksi, jos henkilöä ei edelleenkään ole voinut pakkokäännyttää. Viime talvena kiristetyn lainsäädännön mukaan tällaista tilapäistä lupaa ei myönnetä, jos ihminen ei suostu palaamaan vapaaehtoisesti.

"Teemme kaikkemme, ettei näitä lupia pitäisi antaa, ja teemme jatkuvaa arviointia siitä, koska myönnetty lupa voidaan ottaa ihmiseltä pois. Ihmisten pitää olla tietoisia, että jos he ovat saaneet kielteisen päätöksen, tähän yhteiskuntaan jääminen ei ole heidän tiensä."

Kotouttamistoimien, kuten kielenopetuksen piirin nämä ihmiset eivät pääsisi. Sitä ei ole vielä mietitty, olisiko heillä oikeus tehdä esimerkiksi töitä. Nergin mukaan lapsilla olisi kuitenkin oikeus koulunkäyntiin.

"Heillekin pitää suoda ihmisarvoisen elämän mahdollisuus."

Vihreä Lanka 4.12.2015

[ISO]

Noista palautuskeskuksista tulee varmasti lupsakoita paikkoja, niitten ympäristössä tulee olemaan niin turvallista ettei siellä poliisia tule näkymään koskaan.

Johtuen siitä, ettei edes polliisit uskalla mennä niitten lähelle.

[Uuno Nuivanen]

Hylkäisivät nyt ensin edes jonkun malliksi.

[guest1783]

Kansliapäälliikkö siis vain ilmoittaa kävelevänsä yli lain, joka eksplisiittisesti kieltää oleskeluluvan antamisen niille, jotka eivät kielteisen päätöksen saatuaan suostu lähtemään vapaaehtoisesti. Eihän Nerg voi tuommoista "määrätä", että annetaan kuitenkin oleskelulupa, jos laki sanoo, että lupaa ei anneta! Jo pelkästään tämmöisiin lausumiin pitäisi Nergin pomon, Petteri Orpon, tarttua heti  ja ilmoittaa, että lupia EI TIPU.  Ja siirtää Nerg sivuun tehtävistään, joita hän ei selvästikään ole pätevä hoitamaan.

Mutta mitäänhän ei tapahdu, ja kaikki halukkaat (pun intended) matut saavat luvat ja jäävät tänne ad infinitum.

Ei vain jaksaisi enää tätä paskaa.

[Sydämistynyt]

Näille irakilaisille sotilaskarkureille, joutilaille koulupudokkaille, muuten vain laiskoille miehenmölleille meinataan loputtomiin sorvata kiltin kansalaisen käsikirjasta Sääntöjä    Ei saa sylkeä lattialle, ei saa hätistellä tyttöjä, syö puurosi; jos saat kielteisen turvapaikkapäätöksen, pysy vokissa ja pura pois pommivyö vyötäröltäsi...

[caprifolium]

Sitä ei ole vielä mietitty, olisiko heillä oikeus tehdä esimerkiksi töitä.

No kas kummaa! Vastakkainasettelen taas, mutta on se sitten ihmeellistä, miten aina puhutaan turvapaikanhakijoiden/pakolaisten/siirtolaisten/whatever oikeudesta tehdä töitä mutta suomaisten kohdalla tuosta oikeudesta ei olla lainkaan huolissaan.

[Roope]

Yle toimii Pakolaisneuvonnan aktivistien äänitorvena ja antaa ymmärtää, että viranomaisten toiminta pakottaa ilman oleskelulupaa jäävät turvapaikanhakijat limbotilaan, josta heillä ei ole ulospääsyä. Tietysti on. He voisivat koska tahansa palata kotimaahansa, mutta jäävät mieluummin Suomeen.

Yle: Turvapaikanhakijan limbotila: Ei oleskelulupaa, ei mahdollisuutta käännytykseen, ei paluuta kotimaahan 15.3.2016

[writer]

Yle toimii Pakolaisneuvonnan aktivistien äänitorvena ja antaa ymmärtää, että viranomaisten toiminta pakottaa ilman oleskelulupaa jäävät turvapaikanhakijat limbotilaan, josta heillä ei ole ulospääsyä. Tietysti on. He voisivat koska tahansa palata kotimaahansa, mutta jäävät mieluummin Suomeen.

Yle: Turvapaikanhakijan limbotila: Ei oleskelulupaa, ei mahdollisuutta käännytykseen, ei paluuta kotimaahan 15.3.2016

Juuri tuon takia Petteri Orpon vakuuttelut että maastapoistamiskeskukset eivät ole suljettuja on täysin järjetöntä sekoilua.

[Roope]

[tweet]1321061314979123200[/tweet]

Pakolaisneuvonta
Hallituksen tavoite oleskelun laillistamisen helpottamisesta ihmisille, jotka ovat tällä hetkellä maassa ilman oleskelulupaa, on hyvä ja kannatettava. Tämä olisi niin yksilöiden kuin koko yhteiskunnankin edun mukaista.

Sisäministeriö etsii keinoja, jotta laittomasti maassa olevat voisivat hakea oleskelulupaa –...
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr): "Pyritään estämään varjoyhteiskunnan syntymistä."
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/67517fdd-aebb-4553-8f00-ffcaceddc6b6

Suomessa oli ennen heinäkuuta 2015 voimassa laki tilapäisten oleskelulupien myöntämisestä kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille, joita ei viranomaistoimin voitu palauttaa.

Kyseinen laki esti omalta osaltaan nimenomaan turvapaikanhakijataustaisten paperittomuutta mahdollistamalla työnteon ja osallistumisen yhteiskuntaan sekä piti ihmiset viranomaisten tavoitettavissa.

Lain voimassaoloaikana Suomeen tuli eurooppalaisessa mittakaavassa hyvin vähän turvapaikanhakijoita. Mahdollisuutta oleskelun laillistamiseen ei siis voi pitää houkuttimena tai vetovoimatekijänä.

https://twitter.com/pakolaisneuvo/status/1321061314979123200

Hallituksen tavoite oleskelun laillistamisen helpottamisesta ihmisille, jotka ovat tällä hetkellä maassa ilman oleskelulupaa, on hyvä ja kannatettava. Tämä olisi niin yksilöiden kuin koko yhteiskunnankin edun mukaista.

Ei ole millään opilla yhteiskunnan edun mukaista jaella mahdollisimman paljon oleskelulupia laittomasti maassa oleskeleville, jotka on todettu turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttäjiksi.

Toimenpiteessä olisi minkäänlaista mieltä vain kertaluonteisena, kun samalla jotenkin varmistettaisiin (esim. palautukset kolmanteen maahan Euroopan ulkopuolelle), ettei Suomeen pääse tai ainakaan jää enää lainkaan laittomia siirtolaisia turvapaikanhakijoina tai muuten. Ilman tätä rajausta oleskelulupien jakelu vapaaehtoisesta paluusta röyhkeästi kieltäytyville on vetotekijä, joka houkuttelee Suomeen juuri sitä porukkaa, jota tänne ei pidä houkutella.

Suomessa oli ennen heinäkuuta 2015 voimassa laki tilapäisten oleskelulupien myöntämisestä kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille, joita ei viranomaistoimin voitu palauttaa.

Ensinnäkään kyseessä ei ollut eduskunnan ilmaisema tahto vaan korkeimman hallinto-oikeuden odottamaton tulkinta vanhasta laista, joka porsaanreikä korjattiinkin pian. Missään muussa maassa ei tietenkään ole vastaavaa lakia tai laintulkintaa.

Toiseksi, uusi laintulkinta koski kielteisen turvapaikkapäätöksen ja lainvoimaisen käännytyspäätöksen saaneita, jotka vastustivat poliisia kieltäytymällä palaamasta kotimaahansa vapaaehtoisesti. Lähteminen tai jääminen oli siis kiinni ainoastaan käännytettävän omasta tahdosta, ei esimerkiksi siitä, että kotimaa olisi kieltäytynyt ottamasta vastaan tai että sinne ei olisi voitu matkustaa.

Kyseinen laki esti omalta osaltaan nimenomaan turvapaikanhakijataustaisten paperittomuutta mahdollistamalla työnteon ja osallistumisen yhteiskuntaan sekä piti ihmiset viranomaisten tavoitettavissa.

Kun "paperittomuuden" määritelmä on, että ihminen on laittomasti maassa, niin aivan varmasti oleskelun perusteeton laillistaminen estää laitonta oleskelua, mutta mitään järkeä siinä ei ole.

Lain voimassaoloaikana Suomeen tuli eurooppalaisessa mittakaavassa hyvin vähän turvapaikanhakijoita. Mahdollisuutta oleskelun laillistamiseen ei siis voi pitää houkuttimena tai vetovoimatekijänä.

Käsittämätön laintulkinta ehti olla voimassa noin kaksi vuotta ennen porsaanreiän tukkimista. Ei ole tutkittu, kuinka laajalle tieto porsaanreiästä oli levinnyt ja kuinka se vaikutti, mutta kesästä 2015 lähtien, jolloin korjattu laki ehti astua voimaan, Suomeen vyöryi puolessa vuodessa 20 000 turvapaikanhakijaa Irakista. Ilmiö oli Euroopassa ainutlaatuinen ja lehtihaastattelujen mukaan heitä oli vetänyt Suomeen helpoksi ja nopeaksi oletettu oleskeluluvan saaminen.

Vastoin Pakolaisnevuonnan väitettä on hyvinkin mahdollista, että kymmenet tuhannet irakilaiset tulivat Suomeen vain hetkeä aiemmin suljetun juridisen porsaanreiän perässä, sillä tuhannet irakilaiset palasivat Suomesta pettyneinä Irakiin jo ennen ensimmäistä turvapaikkahaastatteluaan, kun huomasivat oleskeluluvan saamisen oletettua vaikeammaksi.

On muutenkin järjetön väite, että oleskelulupien jakaminen myös kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille ei olisi houkutin tai vetovoimatekijä, kun jo erot turvapaikan myöntämisprosenteissa ovat kiistaton vetotekijä. Vuonna 2015 suurin osa Ruotsiin ja Suomeen saapuneista kauhean hädänalaisista turvapaikanhakijoista kulki myös Tanskan läpi, mutta vain harva haki sieltä turvapaikkaa. Siihen on syynsä:

Irakilaisten myönteiset turvapaikkapäätökset Pohjoismaissa vuonna 2014 (Eurostat, Migri):
Suomi 74 % (2015 86 %)
Ruotsi 50 %
Norja 31 % (kiristi Irak-kriteereitä 9/2015)
Islanti 14 % (2008-2014)
Tanska 13 %