2020-11-10 Helsingissä 100-150 vaarallisen nuoren joukko, valtaosa mamuja

[Sivulause]

Vai että oli bussissa myös isokokoisia miehiä, jotka eivät tehneet mitään.

Ummehtunutta sukupuolittamista. Naiset ovat aivan yhtä kykeneviä ottamaan kehareilta turpaan/puukosta.

[Taikakaulin]

Sitten oli kyselyssä Kari Tolvasen ohella kokoomusta edustaneen Wille Rydmanin melkoisen epäkokoomuslainen kommentti, että jengirikollisuutta ehkäistäisiin "torjumalla maahanmuuttoa maista, joista tulijoilla on suurimmat vaikeudet sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan". Mitähän Orpo ja Mykkänen tuohon sanovat?

Kokoomus kyseli taannoin kansalaisten mielipidettävä Taloustutkimuksen kautta mm. tästäkin asiasta. Liite.

"Poliitikkojen olisi puhuttava rohkeammin maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osallisuudesta jengirikollisuuteen"

Huom, kokoomuslaisesti kysellään uskaltaisiko aiheesta puhua. Teot tämän ongelman ratkaisemiseksi eivät tulisi tietysti kuuloonkaan, koska ne eivät kuulu kokoomuksen agendaan. Puhuahan nämä veitikat osaavat, jos äänien saaminen sitä edellyttää.



P.S

Kyselyssä ei suoraan sanottu kuka on kyselyn takana, mutta pystyin päättelemään kokoomuksen olleen tämän takana, koska lopuksi kyseltiin tarkempia mielipiteitä nimenomaan eri kokoomuspoliitikoista.

[Äpyli]

Koululaisten vanhemmat ihmettelevät, miksi kukaan aikuinen ei puuttunut tilanteeseen, vaikka bussi oli lähes täynnä.

Ne ihmiset, joilla on kykyä ja kokemusta puuttua tuollaiseen toimintaan, tiedostavat, että puuttuminen voi mennä vihkoon omalta tai muiden kannalta todella nopeasti. Ryöstäjillä todennäköisesti on teräase mukana ja silloin tilanne muuttuu jo huomattavasti huonompaan suuntaan. Kun päässä käy nopeasti läpi skenaarion, jossa nujuaa ahtaassa bussitilassa aseistettujen ja aggressiivisten isokokoisten vastustajien kanssa, paljastuu nopeasti että hyöty/haittasuhde on sellainen ettei todellakaan kannata puuttua. Puuttuminen tarkoittaa aina sitä että ottaa riskin tilanteen eskaloitumisesta. Ei ole enää sitten turvallista tietä tilanteesta ulos vaikka mitä tekisi.

Tämä ei ole syytös koululaisten vanhempia kohtaan, mutta se on helppoa jälkeenpäin huudella turvassa ollessaan siitä, miten muiden olisi pitänyt toimia. Se on pikemmin toisinpäin: kohdattuaan jotakin yllättävää ja vaarallista, suuri osa ihmisistä ei pysty toimimaan tavoitteellisesti siinä tilanteessa. Kun oma turvallisuus on uhattuna, silloin pelikenttä muuttuu. Ja ne joilla on kokemusta teräaseista, tietävät että silloin panokset nousevat korkealle ja rationaalinen ajattelu muuttuu vaikeaksi.

Itsekin joskus kauan sitten ihmettelin sitä, mikseivät kaupungeissa asuvat ihmiset ainakaan matalalla kynnyksellä puutu tuollaisiin tapahtumiin. Oltuani (ammatissa) lukuisissa vaarallisissa tilanteissa, en ihmettele enää. Niin kauan kuin esimerkiksi ryöstössä kyse on vain materiasta, selvitään vielä halvalla. Uusia muotivaatteita ja kännyköitä saa rahalla vaikka harmittaisi. Mutta jos saa puukosta, siitä voi jäädä elinikäisiä fyysisiä ja/tai psyykkisiä seurauksia.

[Heppu Dille]

Tuollaiseen bussiryöstön kaltaiseen tilanteeseen puuttuminen edellyttäisi tavikselta jonkinlaista aseistusta. Toki jos bussissa olisi joukko isoja miehiä mamuja vastassa, voisi asia hoitua ilmankin. Siinäkin tapauksessa lopputulos saattaisi olla sellainen, että lehdissä kerrottaisiin aikuisten rasistien pahoinpidelleen reippaita mamunuorukaisia, jotka kimppapuolustautuessaan saivat kuitenkin viillettyä suomalaisrasisteja. Valtakunnansyyttäjä pitäisi huolta että miehet saataisiin tuomiolle, ja kovennettua tulisi mikäli joku olisi viilletyksi tultuaan käyttänyt neekeri-sanaa.

Tässä on mielestäni hyvin kiteytetty tilanne, johon Suomessa on ajauduttu osittain myös median takia. Tummaihoisten väkivalta- ja ryöstöyrityksiin puuttuvalla kantasuomalaisella miehellä ei ole kuin hävittävää: joko saa itse turpaansa/puukosta tai paikalla sattuu olemaan joku näkemästään ja kokemastaan sosiaaliseen mediaan kirjoittava veronikahonkasalo, ja media raportoi, kuinka veronikahonkasalo kertoo joutuneensa todistamaan rasistista pahoinpitelyä.

[toumasho]

On niillä toimittajilla kyllä huumorintajua. Tämänaamuista juttua lukiessa kokemus eteni seuraavasti: "Mitä ihmeen härmän julleja tänne on tullut?" <artikkeli mainitsee isokokoiset ryöstäjät>, "Miten ihmeellä muka äänekkääseen ryöstöön ei kukaan puuttunut, täh?" <artikkeli puhuu selkeästi havaittavasta ryöstöstä>.... kunnes viimeisellä neljänneksellä...

– Pojat olivat painaneet tuntomerkit tarkasti mieleensä. He kertoivat, että ne olivat arviolta 16–17-vuotiaita

ulkomaalaistaustaisia miehenalkuja

, yksi äiti kertoo toisen pojan isän vahvistaessa saman.

"AI NE OLIKIN NEEEEEEEEEKEREITÄ!!!!!" huudan täällä kotona, samalla juuri tätä varten kehitettyä ivallista naurua nauraen. Voi jumalauta! Kyllä tämä maailma olisi *niin* paljon siedettävämpi, jos otsikossa lukisi suoraan "Kaksi NEEEEKERIÄ ryösti kantasuomalaiset pojat bussissa", tai edes "Kaksi MAAAHANMUUTTAJAA(TAUSTAISTA) ryösti kantasuomalaiset pojat bussissa". Niin sitten EI tarvitsisi kuluttaa 3/4 ajasta sinisilmäiseen ihmettelyyn, että onpa Suomessa "kumma" meno. Ihan normaaliahan tuo on. Tapahtui hyvinvoinnin haltuunotto, eräiden puolueiden poliitikot ovat tuolle siunauksensa antaneet.

Itse toivon brasilialaista menoa tänne, eli vapaalla oleva poliisi ottaa aseen käsilaukustaan ja ampuu ryöstäviin neekerinuorukaisiin muutaman reiän, loput tästä kamalasta ryöstöstä selvittäköön patologi.

[Uuno Nuivanen]

^ No eiväthän ne välttämättä Afrikan neekereitä olleet, vaan kenties näitä jaffeja tms. Rotutyyppi kerrottiin kai vain poliisille, kun niin hyvät tuntomerkit olivat. 

[Outo olio]

Tuohon "paikkansa löytämättömyyden" ajatukseen liittyy ennakko-oletus siitä, että rikolliset ovat tahdotonta massaa, eivätkä todellisia ihmisiä, joilla on oma tahto. Ei tahdota myöntää, että elämäntavaltaan rikollinen on saattanut etsiä ja myös löytää sellaisen paikan maailmassa, jota pitää itselleen sopivana olosuhteet huomioonottaen.

Itse olen miettinyt ihan samansuuntaisia. Täytyy muistaa, että eivät kaikki maahanmuuttajataustaiset henkilöt mene mukaan katuryöstöihin, huumekauppaan, velanperintään, tai ties mihin muuhun. Ihmisellä on vapaus valita, mutta jos vaihtoehdot ovat tyyliin kaupan kassa, siivooja, bussikuski, pyllynpyyhkijä, jne., niin kaikki eivät moista elämää halua, jos vaihtoehtona on kovatuloisempi ura rikollisena. Mitä haluaisin tehdä isona, olisinko metronkuljettaja vai metroryöstäjä? Ja tämä ei ole rodusta kiinni, vaan universaali ilmiö, kuuluisana esimerkkina Barry Sealkin vastasi haastattelijan kysymykseen että "mutta kun minä en halua tavallista elämää. Pidän vaarasta, ja suurista rahoista".

[SatuSetä]

Vaikka kyse on vakavasta asiasta, itseäni hieman huvitti nuo kysymysmerkit noiden lauseiden perässä. Se on ihan ilmiselvää miksi kukaan ei halua puuttua, auttaa tai nähdä. Näille ei vaan voi Suomen oikeusjärjestelmä mitään.

Iltalehti hieman freudilaisesti jopa lipsautti tämän.

Iltalehti ei julkaise ryöstön uhreiksi joutuneiden poikien tai heidän vanhempiensa nimiä heidän turvallisuutensa takia.

Kyllä, todella haluaisin todistaa näitä "poikia" vastaan ja saada heidät vainoamaan omia lapsiani. Jos nyt sitten en itse saisi heti kättelyssä puukosta.

"Saat mitä tilaat."

[Riukulehto]

Poliisijohtaja Sanna Heikinheimo kirjoittanut katujengeistä.

Vaikka katujengikeskustelun kohdalla on rehellistä todeta, että poliisin tunnistamista, katujengiin kytkeytyvistä henkilöistä useimmilla on maahanmuuttajatausta, ei tämän toteaminen kuitenkaan ole avoin kutsu maahanmuuttajavastaiseen keskusteluun, vaan kehotus pohtia, mistä se johtuu? Poliisi on tunnistanut, että moni katujengiläiseksi identifioituva on nuorempana ollut viranomaisten moniammatillisen ennalta estävän toiminnan kohteena – kehitys on siis lähtenyt huonoon suuntaan jo nuorena, eikä puuttuminenkaan ole tuonut toivottua tulosta. Mikä menee vikaan, kun rikollisen elämäntavan houkuttamat ja rikollisuuden pariin ajautuvat nuoret ja nuoret aikuiset eivät luota yhteiskuntaan, eivätkä näe sen tarjoamia mahdollisuuksia? Pikemminkin katujengiläisiksi tunnistetuilla on usein havaittu poikkeuksellisen kielteinen suhtautuminen yhteiskuntaan ja sen toimijoihin, kuten poliisiin. 

Loput linkistä: https://poliisi.fi/blogi/-/blogs/katujengikysymyksen-ratkaisu-ei-ole-yksin-poliisin-kasissa

[Jorma M.]

^ upea suoritus poliisijohtajaämmältä. Juuri tuollainen naivistinen länkytys mahdollistaa ja multiploi kehareiden katuvallan PK-seudulla.

Tuo on kuin jostain Lapinlahden Lintujen sketsistä: "niin, mistäköhän se nyt sitten mahtaisi johtua se väkivaltaisuus, VOISIKOHAN se johtua vaikkapa..."

[Lalli IsoTalo]

Jos ei voi sanoa mistä on kyse, niin pitäköön sitten turpansa kiinni.

»Minkä ylipäänsä voi sanoa, sen voi sanoa selvästi, ja mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava.»
- Wittgenstein

[F1nka]

Sen sanoisin huonon sanomisen puolesta, että huonokin sanominen pitää aiheen tapetilla.

[Eino P. Keravalta]

Poliisijohtaja Sanna Heikinheimo:

..on rehellistä todeta, että poliisin tunnistamista, katujengiin kytkeytyvistä henkilöistä useimmilla on maahanmuuttajatausta, ei tämän toteaminen kuitenkaan ole avoin kutsu maahanmuuttajavastaiseen keskusteluun, vaan kehotus pohtia, mistä se johtuu?

Poliisittarelta nyt täysin järjenvastaista horinaa.

Eli haitallista maahanmuuttoa ei saisi vastustaa, vaan iltateellä pitäisi itsekunkin pohtia, miksi maahanmuutto on haitallista. Minusta olisi parempi laittaa stoppi haitalliseksi nähdylle maahanmuutolle heti ja vasta sitten alkaa pohtia syitä. Ei voi olla niin, että jos auton jarrut eivät toimi, jatketaan vain ajelua ja ajellessa sitten kovasti pohditaan, mikseivät jarrut toimi. Siinähän käy huonosti. Jos jokin asia tuottaa vakavia ongelmia, sen tekeminen on lopetettava ja vasta sen jälkeen on aika pohtia ongelmien syitä.

Haittamaahanmuutolle on laitettava välitön stoppi, koska on nähty, että se vahingoittaa maatamme, sen taloutta ja sen ihmisiä syvästi. Sen jälkeen voidaan pohtia, miksi haittamaahanmuutto on haitallista. Jos syy löydetään, pitää miettiä, voimmeko me mitään sille syylle. Jos emme voi juurisyille mitään, emme enää koskaan vastaanota haittamaahanmuuttoa. Jos taas toteamme, että meillä on keinot muuttaa haittamaahanmuutto hyötymaahanmuutoksi, meidän tulee tehdä laskelmat tuosta prosessista ja katsoa, onko se resurssiemme puolesta mahdollista tai kannattavaa.

Kaikki sitä poliisijohtajiksi pääsevätkin! Ajatellaankohan siellä poliisijohdossa, että jos murtovaras tunkeutuu taloon, häntä ei saa vastustaa esimerkiksi soittamalla poliisille tai usuttamalla koiran kimppuun, vaan antaa hänen täyttää säkkinsä ja samalla pohtia ääneen perheen kesken, että minkähän takia se on alkanut murtovarkaaksi...

[Blanc73]

katujengiin kytkeytyvistä henkilöistä useimmilla on maahanmuuttajatausta, ei tämän toteaminen kuitenkaan ole avoin kutsu maahanmuuttajavastaiseen keskusteluun, vaan kehotus pohtia, mistä se johtuu?

Huonolaatuista haittamaahanmuuttoa turvapaikkajärjestelmää hyväksikäyttäen. Ainoa toimiva keino välttää Ruotsin tie, on tulpata humanitäärinen maahanmuutto Afrikasta ja Lähi-idästä. Muuta tehokasta keinoa ei yksinkertaisesti ole.  Ensi hätään sosiaaliturva kansalaisuusperusteiseksi ja turvapaikka on oltava määräaikainen, eikä automaatio pysyvään siirtolaisuuteen.

[Riukulehto]

Useita nuorten tekemiä ryöstöjä - poliisi puuttuu tapauksiin kovilla pakkokeinoilla

Julkaisuajankohta 16.11.2022 15.17
UUTINEN

Itä-Uudenmaan poliisissa on tutkittavana useita alaikäisten nuorten tekemiä vakavia rikoksia. Teot ovat tapahtuneet marraskuussa lyhyen ajan sisällä Keravalla sekä eri puolilla Vantaata.

Keravan juna-asemalla 1.11. tapahtuneessa rikostapauksessa 12 ja 13 -vuotiaat pojat ryöstettiin viisihenkisen poikaporukan toimesta. Yksi epäillyistä tekijöistä tehosti ryöstöä näyttämällä Karambit-tyylistä puukkoa. Asianomistajilta anastettiin vaatteita, rahaa ja sähkötupakkaa. Tähän törkeänä ryöstönä tutkittavaan tapaukseen epäillyt henkilöt ovat kaikki alaikäisiä.

Vantaan Martinlaaksossa 5.11. 17 -vuotiaan nuoren epäillään ampuneen käsiaseella maata kohden. Tämän jälkeen joukko miehiä oli hyökännyt nuoren kimppuun ja pahoinpidelleet tämän. Tehtävälle osallistui useita Itä-Uudenmaan sekä Helsingin poliisilaitoksen partioita sekä ensihoidon yksikkö. Tapaukseen kiinniotettiin pahoinpitelyyn epäiltynä kolme henkilöä, jotka ovat kaikki täysi-ikäisiä. Laukauksen ampunutta nuorta epäillään ampuma-aserikoksesta ja tapon yrityksestä.

Vantaan Myyrmäessä 7.11.2022 tapahtuneessa tapon yrityksenä tutkittavassa tapauksessa epäiltynä ovat kaksi kuusitoista vuotiasta nuorta, joiden epäillään puukottaneen 15 -vuotiasta uhria useita kertoja eri puolille kehoa. Uhri sai vakavia sairaala- ja leikkaushoitoa vaativia vammoja. Tilanne on saanut alkunsa siitä, kun uhri seurueineen on pakottanut epäillyt autoon ja kuljettanut toiseen kaupunginosaan. Toisessa kaupungin osassa tilanne eteni käsikähmään seurueiden välillä. Autoseurueen jäseniä epäillään törkeästä ryöstöstä ja vapaudenriistosta.

Vantaan Koivukylässä 10.11 tapahtuneessa törkeänä ryöstönä tutkittavassa tapauksessa 14 -vuotiaalta nuorelta ryöstettiin takki teräaseella uhkaamalla. Epäiltyinä tekijöinä on neljä 15 -vuotiasta nuorta.

– Näihin edellä mainittuihin tapauksiin poliisilla on ollut kiinniotettuna useita alaikäisiä henkilöitä. Rikosnimikkeet näissä tapauksissa ovat vakavia ja vaihtelevat pahoinpitelystä törkeään ryöstötön ja aina tapon yritykseen saakka. Tapon yrityksen minirangaistus on kahdeksan vuotta vankeutta ja törkeässä ryöstössä rangaistusasteikko on 2–10 vuotta vankeutta. Teoista on odotettavissa tuntuvia rangaistuksia, kertoo nuorten tutkintaryhmän rikoskomisario Sampsa Aukio.

– Itä-Uudenmaan poliisilaitos suhtautuu vakavasti nuorten ryöstörikollisuuteen. Esitutkinnassa poliisi on käyttänyt tapauksissa epäiltyihin henkilöihin kovia pakkokeinoja. Nuoria on muun muassa vangittu, pidätetty, määrätty matkustuskieltoon sekä ilmaisukieltoon ja kiireellisiä sijoituksiakin on tehty, Aukio jatkaa.

https://poliisi.fi/-/useita-nuorten-tekemia-ryostoja-poliisi-puuttuu-tapauksiin-kovilla-pakkokeinoilla

[Luotsi]

Tapon yrityksen minirangaistus on kahdeksan vuotta vankeutta

Minirangaistus taposta on kahdeksan vuotta vankeutta. Ei nyt oleellisesti nuorison perseilyyn liity, mutta ärsyttäviä tällaiset asiavirheet poliisin virallisissa tiedotteissa.

[ämpee]

Tapon yrityksen vähimmäismäärä näyttää olevan 14 vuorokautta ja enimmäismäärä 9 vuotta vankeutta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rangaistus

Perunanenän sietää ajatella, muiden ei ehkä tarvitse.

[Betonikostaja]

Vai että haittamatupentuja on määrätty ihan matkustuskieltoon. Kyllä nyt on poliisilla kovat piipussa.

Tai sitten ei. Näiltä voisi kieltää korkeintaan pääkaupunkiseudun julkisissa liikennevälineissä matkustamisen. Pk-seudun ulkopuolellahan nämä eivät mene, ja jos sattuisivat vaikkapa Afrikan suuntaan matkustamaan, niin sitä ei pidä missään nimessä kieltää, vaan siihen pitää pikemminkin kannustaa. Sinne vaan ja yksisuuntainen matka nimenomaan.

Mikään muu ei enää yllättäisi kuin se, että poliisi saisi tälle ongelmalle jotain tehtyä.

[Blanc73]

YLEn paskatuutista taas turahtaa...

https://yle.fi/a/3-12627484?utm_source=twitter&utm_medium=social&utm_content=yleuutiset
Aram Aflatunin kolumni: Jos haluamme ehkäistä radikalisoitumista, meidän on syytä uudistaa suomalainen peruskoulu

Kun alaikäisten väkivaltarikokset ovat kasvussa ja radikalisoitumisen uhkatasoa on nostettu, pitää katsoa peruskoulun suuntaan, kirjoittaa Aflatuni.

Muutama vuosi sitten tapasin suomalaisessa pikkukaupungissa 17-vuotiaan Joelin (nimi muutettu), joka oli tehnyt pakolaiskeskuksen räjäytyssuunnitelman.

Pitkään Ruotsi oli se radikalisoituvien ammuskelevien lähiönuorten pesä. Viime syksynä jouduimme katsomaan peiliin herätessämme harva se viikko uutisiin alaikäisten väkivallanteoista Suomessa. Kevään aikana sisäministeriö, poliisi ja monet järjestöt joutuivat laatimaan selvityksiä kasvaneesta väkivallasta.

Radikalisoitumisen taustalla on jokaisen nuoren inhimillinen perustarve. Taannoisessa Deloitten milleniaalitutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) 83 prosenttia nuorista piti tehtävänään kehittää maailmaa parempaan suuntaan.

Esimerkkinä suomalainen poika ja maahanmuuttajien jengirikollisuudesta ei sanakaan. Ullatus.

[Betonikostaja]

Tuo Aflatunin kolumni oli jo koomisella tavalla paska. Hetkeen en ole noin epäuskottavaa kolumnia lukenut.

Vai että haittamatujen pennutkin haluaisivat vain rakentaa maailmaa parempaan suuntaan, mutta kun koulu ei tarjoa siihen malleja, niin pitää alkaa keppostelemaan. Aina sama laulu, vika löytyy yhteiskunnasta.

Ja todellinen ongelmahan ovat ilman muuta pakolaiskeskuksen räjäyttämistä suunnittelevat kantisnuoret. Tuo koko tapaus Joel haiskahti keksityltä. Viimeistään se paljasti, että jonkun pikkupaikkakunnan poliisi olisi muka kysynyt Aflatunilta, löytyisikö häneltä töitä tälle kuvitteelliselle pakolaiskeskuksen räjäyttäjälle. Ihan kuin tuollainen ammattimamu pystyisi töitä tarjoamaan.

Turha odottaa nuorison oirehtimisen loppumista, jos ei nähdä tai haluta nähdä, ketkä pahiten oirehtivat.

[Lucce]

Aramin ja Ylen kaltaisten mielestä Syy on aina jossakin muualla kuin itse Totuudessa.
Heikon Propagandan/Valheen tunnistaa siitä, että sitä ei ole mietitty tarpeeksi loppuun asti tai sitten se ampuu liikaa yli, tässä tapauksessa täyttyy molemmat elementit.
Ihmiset eivät ole onneksi mitään idiootteja, vaan he ymmärtävät näkemäänsä ja kuulemaansa vielä kuitenkin oikein  hyvin ja osaavat rakentaa Todellisen Profiilin heistä, keitä nämä Radikaalit oikeasti ovat.

Totuus Voittaa Aina, ei ehkä jokaista valheella voideltua syytettä joka ikinen kerta, Mutta Lopulta Kuitenkin.

[simppali]

Koulussa ne ekstrimistit kasvavat. Muutama vuosi sitten tapasin suomalaisessa pikkukaupungissa 17-vuotiaan Joelin (nimi muutettu), joka oli tehnyt pakolaiskeskuksen räjäytyssuunnitelman. Poliisi oli saanut puhuttua nuoren irti äärioikeistolaisen ryhmän palkkalistoilta. Paikallinen konstaapeli kysyi, voisinko tarjota kundille oikeita töitä. Lupasin yrittää.

...tu, että naurattaa, ei konstaapeli ole mikään ely-keskuksen työvoimaneuvoja,,mutta olihan (nimi muutettu) jo eräällä palkkalistalla Aram Aflatunin mukaan. Tällaista soopaa tuupataan yle:n puolelta.

Entä mitä tapahtui äärioikeistoryhmästä erkaantuneelle Joelille? Hän sai ensimmäisen työtodistuksen ja palkan verokortille. Yksi työpesti ei ratkaissut Joelin elämän kipuja, mutta antoi mahdollisuuden valita radikalismin sijaan toisen tien.

Aram Aflatuni

Kirjoittaja on tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon saanut koulukehittäjä ja mediatuottaja, joka kierrettyään viime aikoina armenialaisia kouluja, uskoo entistä vahvemmin Suomen mahdollisuuksiin uudistaa koko maailman peruskoulu.

Aramia varmaan korpeaa, että Suomalaisessa peruskoulussa ei ole ihan varmaa ohituskaistaa matuille, kun käytännössä lukutaidoton matu saa säälitotarin peruskoulun ysiltä, niin nykyisen dogmin mukaan on opiskelua jatkettava oppivelvollisuusiän loppuun 18v, vaikka oppilas ei osaa edeenkään lukea,. Mitäs meinaat Aram tehdä asialle?..käytkö kysymässä jostain armenia nimisestä maasta joka on maana ,,, rektaali... neuvoja?

[Jaska Pankkaaja]

Muutama vuosi sitten tapasin suomalaisessa pikkukaupungissa 17-vuotiaan Joelin (nimi muutettu), joka oli tehnyt pakolaiskeskuksen räjäytyssuunnitelman.

vittuihavarmana vitturäjäätän ne vituneekrit.

Pojalta ei siis puuttunut MITÄÄN muuta kuin ne räjähteet, välineet räjäyttää ne kuten nalli, osaaminen itse räjäytykseen sekä vielä tahto ja rohkeus.

Osaava leijonasuikka iski taas kuin 1,5 volttia ja yhdessä YLEnannon kanssa tuotettiin juutinen jonka 68% suomalaisista ottaa ihan tosissaan, siis 100% suamalaista.

Toki koko juttu saattoi olla täysin sepitettykin, luultavasti olikin.

[Äpyli]

Viitaten Aram Aflatunin kolumniin. Mielestäni Aflatunin ajatus siitä, että nuoren on vaikea löytää paikkansa yhteiskunnassa, ei ole täysin väärä. Nykymaailma on koulututtautumisen ja työpaikan saamisen näkökulmasta erilainen kuin pari vuosikymmentä sitten. Tämä koskee erityisesti nuoria ongelmallisia miehenalkuja, jotka ovat voineet aiemmin löytää yhteiskunnallisen lokeronsa mestari-kisälli-tyylisellä ratkaisulla mikäli koulunpenkiltä ponnistaminen ei ole syystä tai toisesta onnistunut. Mestari-kisälli-järjestelmää ei nykyisin kuitenkaan ole tarjolla perinteisessä mielessä, vain joitakin oppisopimus-tyylisiä ratkaisuja, jotka yleensä on tarkoitettu jo hieman kokeneemmille. Ensimmäisen työpaikan saaminen on iso kynnyskysymys (pätee tietysti myös yleisesti kaikkiin muihinkin nuoriin). Sen jälkeen käy helpommaksi. Mutta ensimmäinen kerta jalan saamiseksi oven väliin työmarkkinoilla on monelle se vaikein osa. Tähän olisi yhteiskunnan tärkeää löytää ratkaisuja, sillä joutilaat nuoret miehet aiheuttavat ongelmia aina ja kaikkialla.

Kuitenkin Aflatun tarjoaa ratkaisuksi peruskoulureformin kysymättä tarkemmin, mikä on johtanut muutostarpeeseen. "Sosiaaliset projektit koulussa" ongelmanuorten pelastamiseksi kuulostaa kyllä juuri sellaiselta feelgood-hömpältä, joita itse vierastan. Miksi ennen pärjättiin ilman tällaisia projekteja? Miksi ongelmattomien oppilaiden pitäisi käyttää voimavarojaan tällaisiin projekteihin sen sijaan, että käyttäisivät ne opiskeluun? Ei ole ilmaisia lounaita kouluajan suhteen, jos valitaan x, se on poissa asioista y ja z. On helppoa vaatia lisävastuita koulujärjestelmälle ja sitähän on käsittääkseni jo yritetty surullisenkuuluisalla inkluusiolla - huonoin tuloksin. Mutta koulu, psykiatria tai sosiaalitoimi tai muutkaan palvelut, eivät elä tyhjiössä, erillään muusta yhteiskunnasta. Mikäli päätetään ottaa monikulttuurista ja ongelmallista väestöä yhä kasvavassa mittaluokassa, ei koululla eikä muillakaan palveluilla ole mahdollista ratkaista jatkuvasti lisääntyviä ongelmia. Aflatun siis lataa mielestäni aivan kohtuuttomia odotuksia sekä koulujärjestelmään että sen reformiin.

Tapaamieni nuorten kokemus on, että he eivät ole koulussa tiimi. Jokaisella on oma kirja, oma pulpetti, omat arvosanat. Koulusta lähdetään vailla kokemusta "tein jotain, mikä muutti maailmaa paremmaksi".

Stanfordin yliopiston rauhantutkimuksen yksikön mukaan(siirryt toiseen palveluun) parempi maailma syntyy yhteistyöprojekteista, joissa lisätään myönteistä vuorovaikutusta ihmisten välille. Mitä juhlava lause tarkoittaa käytännössä? Koulun tulee raivata täyteen ahdetusta lukujärjestyksestä
tilaa opettaa kykyä havaita ongelmia omilla kotikulmilla, hahmottaa niiden juurisyitä.

Miksi juuri koulun pitäisi olla se taho joka tarjoaa tällaista tiimiytymistä. Nuoret hakeutuvat luontaisesti kaltaistensa seuraan niin koulussa kuin vapaa-ajalla. Mitä hyvää toisi se, että väkisin pakotetaan erilaisiin tiimeihin ja projekteihin, joita kyllä nykykoulutus on jo pullollaan -- koululaiset ja kriittinen opetusaika pitäisikin siis Aflatunin mukaan valjastaa opiskelun ohessa myös ideologiseen maailmanparantamiseen? Harvassa ovat ne nuoret jotka kykenevät tuon tason juurisyiden hahmottamiseen kun ei moni aikuinenkaan siihen kykene. Aflatun maalaa varsin lavealla pensselillä vaatiessaan koulua raivaamaan tilaa sosiologisten ongelmien tarkastelua varten; on minusta kohtuutonta asettaa tällaisia odotuksia alaikäisiin joiden kyky hahmottaa maailmaa on muutenkin vielä vasta kehittymisen alkutaipaleella. Entä jos nuori hahmottaakin juurisyyksi massiivisen mittakaavan ongelmallisen maahanmuuton "jokaisen nuoren perustarpeen eli maailmanparantamisen" sijasta? Hylsy ja uudelleenkoulutus?

Aram Aflatuni

Kirjoittaja on tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon saanut koulukehittäjä ja mediatuottaja, joka kierrettyään viime aikoina armenialaisia kouluja, uskoo entistä vahvemmin Suomen mahdollisuuksiin uudistaa koko maailman peruskoulu.

Vai että Suomen pitäisi uudistaa koko maailman peruskoulu. Tämä selvä. Laitetaanko avoin shekki vai tilisiirto?

[Kapseli]

Näin offina mainitsen kun katselin ylen uutisen miten ukrainan pakolaiset työllistyy hyvin kielimuureista huolimatta. Voisinkin tällä perusteella väittää, että satojen pakolaiseksperttien vuosien syrjäytymistutkimukset ja niiden johtopäätökset voisi pikkuhiljaa heittää lannoitteeksi pelloille. Miten muuten ukrainalaisten rikollisuus kehittyy? Koska kyse ei on geeneistä ollenkaan vaan yhteiskunnasta niin oletan ukrainalaisten yllätysraiskailevan aivan samoilla lukemilla kuin lähi-idän vahvistukset. Milloin saadaan dataa.

[Kemolitor]

Nuorten tekemissä ryöstöissä valtava kasvu – uhreilta viedään kengätkin jalasta

Alaikäisten tekemäksi epäiltyjen ryöstöjen määrä on lähes kolminkertaistunut viime vuodesta, selviää poliisin tilastoista.

Kun viime vuoden tammi-lokakuussa poliisille ilmoitettiin 82 alaikäisen tekemäksi epäiltyä ryöstöä, törkeää ryöstöä tai niiden yritystä, oli luku tänä vuonna samassa ajassa 245.

Tilastoissa on tärkeä huomioida se, että siihen tallentuu erillisiksi tapauksiksi jokainen teosta epäilty, eli kolmen alaikäisen yhdessä tekemästä ryöstöstä tilastoihin tulee kolme tapausta. Tilastoon myös vaikuttaa se, miten hyvin poliisi saa rikoksia selvitettyä, sillä jos tapauksissa ei tunnisteta ketään alaikäistä epäiltyä, tilastoituvat ne aikuisten tekemiksi rikoksiksi.
-----
Ryöstörikoksia koskevissa rikosilmoituksissa on tapahtunut Helsingissä huolestuttava nousu. Viimeisimpien tilastojen mukaan Helsingin poliisilaitoksella oli tutkittavana vajaat 150 ryöstöä tai niiden yritystä.

– Luultavasti suurin luku kymmeneen vuoteen, eli todella runsas piikki, hän arvioi.

– Ryöstörikokset ovat hyvin radikaalisti nousseet Helsingissä.
-----
Forssia huolestuttaa nuorten ryöstörikosten huomattava kasvu.

– Ei hirveästi enää ole välttämättä lapsia, jotka ei tietäisi tapausta, että oma kaveri olisi ryöstetty tai jotain muuta tehty, hän pohtii.
-----
Koko juttu:
MTV: Nuorten tekemissä ryöstöissä valtava kasvu – uhreilta viedään kengätkin jalasta

Tuo kohta "jos tapauksissa ei tunnisteta ketään alaikäistä epäiltyä, tilastoituvat ne aikuisten tekemiksi rikoksiksi" oli aika mielenkiintoinen, alaikäisten tekemiä ryöstöjä voi olla (ja ja todennäköisesti onkin) huomattavasti enemmän kuin tuo jutussa annettu 245.

[sakarit]

Iltalehti 19.11.

Helsingissä meneillään valtava nuorison ryöstöaalto
Poliisin mukaan koronavuosien jälkeen nousseelle ilmiölle on vaikea löytää yksittäistä syytä.

Alaikäisten nuorten toisiin alaikäisiin kohdistamia ryöstöjä on tänä tullut poliisin tietoon ennätysmäärä Helsingissä. Tapauksia tulee tutkintaan viikoittain.
Poliisi arvioi, että Helsingin seudulla on jatkuvasti yhä enemmän rikoksiin syyllistyviä nuoria.
Rikoskomisario Marko Forssin mukaan korona-aikana syntyneet nuorten ongelmat saattavat näkyä nyt kasvaneina rikosmäärinä.
Sivullisia poliisi neuvoo soittamaan ryöstön nähdessään hätänumeroon.
145 erityyppistä ryöstöä marraskuun puoliväliin mennessä. Tämä on Helsingin poliisin nuorisoryhmällä tutkinnassa olevien tai selvitettyjen alaikäisten tekemien ryöstörikosten määrä tältä vuodelta ja vuotta on vielä hieman jäljellä. Ryhmää vetävä rikoskomisario Marko Forss on tilanteesta erittäin huolissaan ja kuvailee määrää täysin poikkeukselliseksi.

– Ihan ennätysvuosi menossa. Ainakaan viimeiseen kymmeneen vuoteen ei ole vastaavaa. Juuri viikonloppuna tuli kaksi lisää, Forss sanoo Iltalehdelle.

Ryöstöjen lukumäärässä ovat mukana rikokset joita poliisi tutkii nimikkeillä ryöstö tai törkeä ryöstö. Myös molempien yrityksiä on joukossa. Toisen omaisuuden varastaminen muuttuu ryöstöksi siinä kohtaa, kun rikoksen uhria uhataan väkivallalla tai väkivaltaa käytetään. Jos mukana on teräaseita tai muuta aseistusta, tekoa tutkitaan yleensä törkeänä ryöstönä.

Väkivalta vaihtui ryöstöihin
Rikoskomisario Forss sanoo, että selkeää yksittäistä syytä poikkeukselliselle ryöstösumalle on vaikea sanoa. Jonkinlainen jatkumo koronavuosien ongelmille on kuitenkin kyseessä. Siinä missä kaksi edellistä koronapandemian sävyttämää vuotta olivat täysin poikkeuksellisia nuorten vakavan väkivaltarikollisuuden suhteen. Nyt rikollisuuden muoto on vaihtunut ryöstöihin.

– Törkeitä pahoinpitelyitä, tapon yrityksiä, tappoja, Forss listaa vuosien 2020 ja 2021 nuorten rikoksia, joita oli määrällisesti huomattavan paljon.

– Tämä vuosi on taas poikkeuksellinen ryöstörikosten kohdalla. Ihan selkeä piikki niissä nyt on, hän jatkaa.

Forss toteaa korona-ajan ongelmien jatkon olevan kyllä "paras arvaus" ilmiöön, mutta koska kyseessä on laaja asia se vaatisi myös isompaa tutkimusta.

Koko juttu
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/3ccb7408-0663-47c7-add3-1b6d606476e6

Kovin ollaan tietämättömiä ryöstöaallon syistä, korona tietty mainittu, kun ei muuta tule mieleen. Minä ja moni muu varmaan osaisi auttaa poliisia ja iltalehteäkin, mutta uutisen kommentointi on jostain syystä estetty. Ehkäpä aukeaa kun alkaa autojenpoltot ja kranaatti-iskut.

[Eino P. Keravalta]

Niin.

Eli kun oli corona, nuorisolla meni huonosti ja se oli väkivaltainen.

Nyt kun ei ole coronaa, nuorisolla menee huonosti ja se on väkivaltainen.

Hyvät on selitykset 

Ensi vuonna sitten selitellään, että väkivalta johtuu Ukrainan sodasta. Ja sitten vuonna 2024 nuoriso voi pahoin, koska Ukrainan sota loppui. Vuonna 2025 puukotellaan, koska inflaatio ja vuonna 2026 sitten taas, koska ei ole inflaatiota.

Ja jos kriisit loppuvat kesken niin aina voidaan hoksata, että nuoriso tappaa, raiskaa, ryöstää ja hakkaa henkihieveriin, koska ilmastonmuutos ahdistaa sitä. Aikuiset, kantakaa vastuunne ilmastosta: nyt jokainen 13-vuotias Muhis kantaa puukkoa eikä saa yöllä nukutuksi kun häntä ahdistaa luontokato ja tulevat pakolaisvirrat.

[F1nka]

^^Ruotsalaisille syy-seurausyhteys ei ole aikariippuvainen, kun seurauksena tulleet ryöstelyt alkoivat ennen syyksi mainittua koronaa 

[Roope]

Atte Kaleva: Jengirikollisuuteen pitää puuttua kovalla kädellä

[...]

Meillä lähinnä pääkaupunkiseudulla toimiviin jengeihin kuuluu jo toistasataa pääasiassa maahanmuuttajataustaista nuorta. Jengien jäsenet ovat aseistautuneita, eivätkä kaihda käyttää rajuakaan väkivaltaa. Tämä näkyy myös suomalaisen poliisin arjessa.

Ruotsissa ja Tanskassa ollaan pari askelta edellä. Tanskassa ongelmaan on suhtauduttu alusta alkaen vakavana turvallisuusongelmana, mutta Ruotsissa kysymys on pitkään nähty lähinnä sosiaalipoliittisena haasteena. Taustalla voi olla yhteiskunnallisia kysymyksiä, kuten epäonnistunutta kotoutumista, segregaatiota ja syrjäytymistä. Yhtä hyvin voi kuitenkin myös nähdä haluttomuutta kotoutumiseen, piittaamattomuutta yhteisistä arvoista sekä rikollisen elämäntavan ihannointia. Jengiläiset eivät oirehdi rikoksilla. He ovat valinneet rikosten polun.

[...]

Jengirikollisuuteen ei ole yhtä lääkettä. Tarvitaan monenlaisia, sekä kovia että pehmeitä keinoja. Rikoksiin ja rikollisuuteen on puututtava kovalla kädellä ja jengiin kuulumisen pitää olla rangaistusten koventamisperuste. Tarvitaan myös lähtökohtaisesti paljon kovempia rangaistuksia kuin meillä nykyisin annetaan. Laittomien aseiden kantamisen pitää itsessään olla aina törkeä rikos. Ulkomaiset rikolliset pitää karkottaa maasta ja myös kaksoiskansalaisuuksien poistamisen pitää olla mahdollista. Samaan aikaan on vaikutettava siihen, etteivät nuoret rekrytoituisi jengeihin. Se edellyttää, että yhteiskunta kykenee tarjoamaan nuorilleen kiinnostavia tulevaisuudennäkymiä ja tukemaan heitä niiden saavuttamisessa. Jengeistä irtautumaan pyrkiviä on autettava.

On kuitenkin tarpeen nostaa pöydälle se kissa, mistä monet Suomessa ja aiemmin myös Ruotsissa ovat mieluusti vaienneet: nuorisojengit liittyvät keskeisesti maahanmuuttoon ja epäonnistuneeseen kotoutumiseen. Meille on tullut ihmisiä, jotka eivät ole kyenneet tai edes halunneet kotoutua ja tulla osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Maahanmuuttajayhteisöt ovat pikemminkin muodostaneet omia diasporiaan ja rinnakkaisia yhteiskuntia, joissa pätevät valtakulttuurista poikkeavat käsitykset siitä mikä on oikein ja mikä väärin.

Monet jengiläiset ovat toisen polven maahanmuuttajia ja moni heistä on syntynyt Suomessa. Se kertoo karua kieltä myös maahanmuuttajayhteisöjen halukkuudesta ylläpitää heidän omiin kulttuurisiin käsityksiinsä perustuvia rinnakkaistodellisuuksia. Tulijat ovat yksiselitteisesti käyttäneet hyväkseen luottamustamme ja hyväntahtoisuuttamme ja aiheuttaneet meitä koskevan sisäisen turvallisuuden vakavan uhan.

Kaikki maahanmuuttajat eivät ole sopeutumattomia tai rikollisia. Kansalaisuuksittain tarkasteltuna erilaiset maahanmuuttajaryhmät eroavat toisistaan merkittävästi siinä, miten niihin kuuluvat Suomeen kotoutuvat ja onnistuvat aloittamaan täällä uuden elämän. Onnistuminen ja epäonnistuminen näkyvät selvästi myös tilastoissa. Esimerkiksi Uzbekistanin kansalaisten työllisyysaste Suomessa on 82,62 prosenttia, mikä on jopa kantaväestöä korkeampi luku. Vertailun vuoksi afganistanilaisten vastaava prosenttiluku on 15,35, somalialaisten 13,55, irakilaisten 13,20 ja syyrialaisten 6,47. Vastaavanlaisia eroja näkyy myös rikollisuutta kuvaavissa tilastoissa.

On kiistatonta, että joistain kulttuureista on helpompaa kotoutua Suomeen kuin toisista. Valitettavasti huomattava osa maahanmuuttajistamme tulee kulttuureista, joiden sopeutuminen on tilastollisesti heikointa. Se ei lupaa hyvää myöskään jengirikollisuuden tulevaisuuden suhteen.

Ruotsin tie ei saa olla Suomen tie. Jengiväkivallasta, ampumisista ja pommeista ei saa tulla jokapäiväinen osa suomalaista arkea. Tähän kehitykseen pitää puuttua nyt. Jengirikollisuus on kitkettävä nyt, kun se vielä on mahdollista. Siihen tarvitaan tietoa, rohkeutta ja päättäväisyyttä. Sinisilmäisyys ja ongelmien vähättely johtavat meidät Ruotsin tielle. Ruotsalaisten neuvo on karu: "Tehkää jotain, kun vielä voitte. Me emme enää voi."

Verkkouutiset 22.10.2022

Kokoomuksen Atte Kaleva tunnistaa kyllä jengirikollisuuden juurisyyt ("tarpeen nostaa kissa pöydälle") ja vaatii siihen puuttumista "kovalla kädellä", mutta ei silti esitä minkäänlaisia muutoksia jengirikollisuutta tuottavaan maahanmuuttopolitiikkaan, eikä kirjoituksessa edes mainitse sitä. Muut keinot ovat enimmäkseen tuttuja Ruotsista, joten tiedetään, että ne eivät riitä pysäyttämään kielteisen kehityksen kierrettä.

Kun maahanmuuttopolitiikan valinnoista muiden lailla vaikeneva Atte Kaleva on gallupeja johtavassa kokoomuksessa niin "maahanmuuttokriittinen" kuin puolueeseen vielä juuri ja juuri mahtuu (Kirsi Piha olisi heittänyt ulos), on selvää, että Ruotsin tie on lässytyksestä huolimatta myös Suomen tie.