Kun Kokoomus oli vielä Kansallinen

[AcastusKolya]

Lähde: Suomen Leijona/Martti Häikiö.

[Vaniljaihminen]

Kokoomusta jännällä tavalla pitää kasassa pelkkä traditio - ja sekin itse asiassa vain poliittisten vastustajiensa ansiosta. Vasemmistossa on paljon "ei kaikelle mitä kokoomus ehdottaa" -porukkaa ja heidän päätään ei käännä mikään arvoliberalismi ei vaikka kokoomus alentuisi vihreiden toimisto-osastoksi, minkä se nyt kyllä on jo ehtinyt tehdäkin. Jos joku Jaana Pelkonen viime kaudella hengaili lähinnä Jani Toivolan ja Aino-Kaisa Pekosen seurassa, sai kyllä ainakin todeta että millä tavoin tätä ei tarvitse edes liioitella.

Vielä löytyy sitä vanhaa kokoomustakin, mutta lähinnä yksittäisten edustajien kohdalla, sekä äänestäjäkunnasta jossa ei nyt vaan tajuta että se poliittinen mopo on karannut käsistä ja että se seksikkyyspisteiden hankkiminen vasemmiston kanssa flirttailemisesta on tehnyt koko puolueesta vasemmistopuolueen. Kokoomukselle on käynyt päinvastainen tuuli kuin Tanskan Venstre-puolueelle: entisestä konservatiivipuolueesta on tullut viherliberaali kun taas entisestä työväenpuolueesta on tullut konservatiivinen kansanpuolue.

[Kari Kinnunen]

Juu kyllähän nykyinen tele-Stubb kokoomus on eri puolue kuin takavuosien arvokkaiden patruunoiden maanpuolustuskerho.

Olisiko ollut Itälän aikoihin kun kansallisesta kokomuksesta tuli mainostoimisto bob johtoinen monikansallinen sekoomus. Tuote jota myydään hönteille cityhipstereille. Jollaisia nykykokkareet ainakin julkisuudessa pörräävien persoonoiden perusteella ovat.

Flushit ja popupit ovat juurevan konepajayrittämisen korvanneet, voisi jopa sanoa.

[pyrokatti]

Muistaakseni Holkerin hallituksen muodostamisen aikoihin Kari Suomalainen piirsi kuvan jossa kypäräpappi katseli kuvaansa peilistä. Päähän oli vaihtunut silinterihattu ja kypärä oli laskettu peilin edessä olevalle hyllylle. Ja siihen se on jäänytkin.

[Julleht]

Tämä lieneekin hyvä ketju hieman luodata kokoomuksen nykytilannetta ja vaihtoehtoja tulevaan.

Lyhyesti, väitän että perussuomalaisten askeleet kohti markkinaliberaalimpaa suhtautumista talouteen viime vuosina ovat saattaneet kokoomuksen ensi kertaa pitkään aikaan tilanteeseen, jossa sillä ei ole enää monopolia Suomen markkinaliberaaliin ja arvokonservatiiviseen oikeistoon. Toisin sanoen, sen täytyy tästä lähtien kilpailla perussuomalaisten kanssa kyseisestä kohortista, mikä johtanee kokoomuksen konservatiivisempaan politiikkaan ja puolueen liberaalisiiven vuotamiseen, josta se on tähän asti pitänyt kiinni aktiivisella miellyttämisellä ja politikoinnilla. Tästä tasapainoilusta juontunee myös suhteellisen yleinen narratiivi, jonka mukaan kokoomus ajaa kaksilla rattailla.

Argumentti nojaa pääasiassa kolmeen komponenttiin:
1) PS:n liikkuminen kohti markkinaliberalismia
2) Uusi tilanne ja kokoomuksen arvio optimaalisista liikkeistä siinä
3) Tehtävän liikkeen vaikutukset

Ensiksi, perussuomalaisten siirtymä on asia johon on alettu kiinnittää huomiota vasta vaalikevään myötä laajemmin median toimesta, vaikka se on ollut aistittavissa jo jonkin aikaa. Ennen vaaleja niin Ylen kuin HS:n vaalikone näytti PS-ehdokkaiden olevan lähimpänä kokoomuksen talouskantoja (liitteet 1-3). Niin ikään ennen vaaleja huomattiin mielipidemittausten tausta-aineistosta, että siirtymää tapahtuu nyt myös kokoomuksen ja keskustan riveistä perussuomalaisiin.

Vaalien jälkeen Yleisradio havainnoi koosteessaan äänestysalueista, että alueet joilla PS oli suurin painottuivat mediaaniltaan rikkaampaan osaan alueista. Valtio-opin professori Hanna Wass vetosi muun muassa tähän, kun hän analysoi perussuomalaisten vetoavan nyt myös porvaristoon uudella tavalla. Viimeksi samansuuntaisen tulkinnan vahvisti kokoomuksen eurovaaliehdokas Eija-Riitta Korhola tekstissään.

Näiden pohjalta lienee suhteellisen turvallista sanoa, että PS-puolueen siirtymää kohti markkinaliberaalimpia kantoja on tosiaan tapahtunut. Ainakin tarpeellisissa määrin, jotta se houkuttelee nyt myös kokoomuslaisia.

Toinen osa liittyy kokoomuksen liikkeisiin uudessa tilanteessa, jossa sen kanssa arvokonservatiivisista markkinaliberaaliin suuntautuvista äänestäjistä kilpailee toinen puolue. Aiemmin kokoomus on ollut siitä otollisessa tilanteessa vuosikymmeniä, että mainitulla äänestäjäryhmällä ei juuri ole ollut vaihtoehtoa kotimaisella puoluekentällä. Kaikki muut puolueet ovat joko olleet arvoiltaan liian liberaaleja tai talouskannoiltaan epäliberaaleja. Kokoomus on ikään kuin saanut rauhassa toimia suomalaisen markkinaliberaalin kohortin sateenvarjopuolueena.

Näin ollen sen ei ole tarvinnut mitenkään erityisesti pitää arvokonservatiivista kohorttia tyytyväisenä konservatiivisella politiikalla, vaan se on voinut keskittyä urbaanien liberaalien kosiskeluun liberaalimmalla politiikalla. Juuri tähän liittyy ketjussakin esiin tuotu kokoomuksen siirtymä pois kansallismielisyydestä ja konservatiivisista arvoista. Niistä kypäräpapeista.

Nyt kun perussuomalaiset ovat arvokonservatiivisena ja tarpeellisissa määrin markkinaliberaaleina liikkuneet kilpailemaan kyseisestä kohortista, on nähdäkseni kokoomuksen alettava myös uudella tavalla pitämään konservatiivista kohorttiaan tyytyväisenä mikäli se mielii sen pitää PS:n paineessa. Kokoomuksen on tässä vaiheessa punnittava, onko sen saavutettavissa isompi kannatus suomalaisen puoluekentän arvoliberaalissa vai arvokonservatiivisessa päässä. Molempia kohortteja on uudessa tilanteessa hankala pitää. Itse veikkaan jälkimmäistä, ja lähtevät yrittämään kyseisen arvokonservatiivisen markkinaoikeistoblokin säilyttämistä. Tuskin ainakaan vapaaehtoisesti luopuvat.

Kolmas komponentti on sitten tämän kokoomuksen siirron seuraukset poliittiselle kentälle. Jos kokoomus valitsee edellä kuvatun arvokonservatiivien äänistä kamppailun, tarkoittanee se puolueen arvoliberaalin siiven vuotamista jonnekin. Todennäköisesti vihreisiin. Tällöin vihreiden keskustaoikeistolainen siipi vahvistuu ja puolueesta saattaa oikeasti tulla se poliittisen keskustan liberaali puolue joka se kuvittelee ja väittää olevansa jo nyt.

Vastaavasti kokoomuksen pyrkiessä miellyttämään konservatiiveja konservatiivisemmalla politiikalla ja liberaalisiiven vuotaessa kokoomuksesta muodostuu arvokonservatiivisempi puolue. Tällöin se olisi tulevaisuudessa potentiaalinen hallituskumppani perussuomalaisille, mutta yhteistyö esimerkiksi demarien ja vihreiden kanssa varmasti vaikeutuisi.

Toki kokoomus voi valita toisinkin, liberaalin kohorttinsa (kuvittelen mutulla näiden olevan suunnilleen yhtä suuret). Tällöin he käytännössä lahjoittavat arvokonservatiiviset markkinaliberaalimmat äänestäjänsä perussuomalaisille, joka kasvaisi edelleen. Olettaen etteivät markkinaliberalismia karsastavat äänestäjät lähde lätkimään. Tässä tapauksessa olisi sauma esimerkiksi auringonlaskuaan kokevalle kepulle brändätä itsensä kilpailemaan tästä lokerosta.

Peliteoreettinen pohdiskelu on mukavaa näin torstai-illan ratoksi.

[Golimar]

................Kokoomus ilmoittaa ideologiansa rakentuvan konservatismista, sosiaalireformismista ja liberalismista peräisin olevista aineksista. Kansallisen Kokoomuksen perustivat monarkiaa kannattaneet (Vanha)suomalaisen puolueen enemmistö sekä Maalaisten Kansanpuolueen monarkistinen vähemmistö ja Nuorsuomalaisen puolueen nationalistishenkinen vähemmistö. Kokoomuksen puoltamat arvot ovat alusta alkaen pysyneet kutakuinkin samana: esivallan kunnioitus, kansallismielisyys, omistusoikeuden suojeleminen, talouselämän edut, kristillinen etiikka ja sosiaalinen omatunto. Kansallinen Kokoomus on alusta alkaen kokenut konservatismin, sosiaalireformismin, kapitalismin, nationalismin ja liberalismin välistä kilpailua puolueen sisällä.

Esivallan lujittamiseksi kokoomus kannatti verotuksen kiristämistä, jotta valtionkoneistoa ja asevoimia kyettäisiin laajentamaan. Nykyään kokoomus on etääntynyt melko kauas ideologisesta pohjastaan, mutta "koti-uskonto-isänmaa" on edelleen käytännössä puolueelle tärkeä arvopohja. Kokoomuksen liberalisoitumista kuvastaa se, että perinnäisiä arvoja puolustavat, lähinnä kokoomuslaiset, perustivat Kristillisen Liiton ja se, että monet Liberaalisen kansanpuolueen kansanedustajat keskustayhteistyön väljennyttyä siirtyivät Kansalliseen Kokoomukseen.....................................

1930-luku näki nationalismin ja oikeistoradikalismin huiman nousun Euroopan valtioissa, joka myös Suomessa näkyi Lapuan liikkeenä. Moni äärioikeistolainen kokoomuksen aktiivi ja kannattaja oli mukana siinä – lisäksi Kokoomuksen ja Isänmaallisen Kansanliikkeen välillä oli vaaliliitto eduskuntavaaleissa. Kokoomuksen enemmistö, Paasikiven johdolla, päätti kuitenkin ajaa Isänmaallisen Kansanliikkeettä lähellä olevat pois puolueesta, ei suinkaan nationalismin takia (joka oli enemmän tai vähemmän yhteinen arvo molemmille osapuolille), vaan siksi että kyseiset radikaalit ryhtyivät ajamaan valtiokapitalismia, siten rikkoen yksityisen omistusoikeuden perusideaa, josta kokoomuksen enemmistö ei ollut valmis tinkimään.............................

Kansallinen Kokoomus uudistui aatteellisesti 1950-luvulta alkaen, dynaamisen konservatismin kautta yksilökeskeisyyteen. Puolue omaksui sosiaalisen markkinatalouden, pienomistukseen ja yksityisyrittäjyyteen perustuvan "kansankapitalismin" sekä yksilökeskeisyyden ja moniarvoisuuden perinteisten konservatiiviarvojen lisäksi näin pyrkien niin sanotuksi yleispuolueeksi.

1970-luvulle saakka kokoomus oli voimakkaasti teollisuuden, pääomapiirien ja suuromistajaluokan puolue, mutta se ryhtyi 1960-luvulta alkaen muuttumaan keskiluokkaiseksi ja toimihenkilökentän konservatiiveja kerääväksi puolueeksi. Virkamiehet ja toimihenkilöt olivat 1970-luvulla jo päässeet sodanjälkeisestä palkkakuopastaan, jolloin niiden edunvalvonta ei enää ollut radikaalia vaan konservatiivista. Vuosina 1951–1965 kokoomuksen paha kilpailija porvariston äänistä oli Suomen Kansanpuolue.

Sosiaalivaltion räjähdysmäisesti laajennuttua virkamiesten ja toimihenkilöiden osuus kokonaisväestöstä oli 1970-luvulta alkaen huomattavasti suurempi kuin aiempina vuosikymmeninä. Kokoomus käytännössä omaksui pitkälti roolin, joka oli ollut 1965 toimintansa lopettaneella Suomen Kansanpuolueella......................

Kokoomus pyrki muuttamaan suhtautumistaan presidentti Urho Kekkoseen ja samalla välillisesti myös hälventämään Neuvostoliiton ulkopoliittisia epäluuloja sitä kohtaan hallituspuolueena. Tämä ei sopinut kaikille, minkä vuoksi muodostettiin Perustuslaillinen kansanpuolue korostamaan ristiriitaa, mikä aiheutui Kekkosen valitsemisesta presidentiksi vuosiksi 1974–1978 käymättä presidentinvaalia julistamalla asia 5/6 enemmistöllä kiireelliseksi ja säätämällä perustuslaista poikkeava laki. Muutokseen pyrkineitä kokoomuslaisia sanottiin remonttimiehiksi.........................

Vuonna 1987 kokoomus pääsi hallituspuolueeksi 21 oppositiovuoden jälkeen. Pääministeriksi tuli Harri Holkeri, jonka johtaman sinipunahallituksen kaudella Suomi ajautui kenties historiansa pahimpaan lamaan.............................

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansallisen_Kokoomuksen_historia

[MW]

................Kokoomus ilmoittaa ideologiansa rakentuvan konservatismista, sosiaalireformismista ja liberalismista peräisin olevista aineksista. Kansallisen

***
Vuonna 1987 kokoomus pääsi hallituspuolueeksi 21 oppositiovuoden jälkeen. Pääministeriksi tuli Harri Holkeri, jonka johtaman sinipunahallituksen kaudella Suomi ajautui kenties historiansa pahimpaan lamaan.............................

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansallisen_Kokoomuksen_historia

Tämä kunnolla ryssiminen, ei pelkästään silloisen kokoomuksen syytä, aloittikin sitten

"fantastista" - aikakauden,

jolloin kaikki periatteet heitettiin romukoppaan.

Ei kai individualismissa sinänsä mitään vikaa ole, mutta sen muuttuessa pyrkyryydeksi, jotain pahaa tapahtuu.

Ja nopeiden yhteyksien muuttaessa maailmaa, mutatoituminen kiihtyy.

[Faidros.]

Faidrokselle Kokoomus loppui silloin, kun he päättivät puolueena äänestää EU:n puolesta.
Sen jälkeen meni helvetin monta vuotta äänestäessäni pelkkiä henkilöitä.
JH-a:n asetettua remmiin, päätös puolueesta on pitänyt.

[nutsy]

USarissa Atte Kaleva, Manolis Huuki (Pohjanmaan Kokoomusnuoret) ja Josefiina Tiirola (Muonion Kokoomusnuoret) antavat suoraa palautetta puolueensa linjasta.

Kokoomuksen palattava oikealle raiteelle

(...)

Olemme huolissamme siitä, mihin nykyisenlainen Kokoomus on suuntaamassa. Puolueemme on ollut yhtä vaalikautta lukuunottamatta lähes 30 vuotta hallituksessa. Tänä aikana puolueen ideologinen työ on näivettynyt ja olemme siirtyneet sellaiseksi yleispuolueeksi, joka tavoittelee vaalikausien välissä pikavoittoja erinäisillä poliittisilla toimilla sen sijaan, että puolue pyrkisi käsitteellistämään kokoomuslaisen arvopohjan ja toimimaan eduskunnassa myös sen mukaisesti.

(...) käytännön politiikassa emme elä oppiemme mukaista elämää. Tämä on huolestuttava ilmiö yhdistettynä yksi asia kerralla käsiteltävään pikavoittopolitiikkaan ja siihen, ettei Kokoomus enää toteuta äänestäjiensä ajattelun mukaista politiikkaa.

Vuodesta 2011 lähtien olemme luovuttaneet osan identiteetistämme muiden muokattavaksi. Esimerkiksi vaikeat kysymykset siirtolaisuuteen tai ilmastonmuutokseen ovat toteutuneet muiden puolueiden määritelmien kautta. Kokoomuslaisina olemme huolissamme siitä, miten aika ajoittain muut määrittelevät, mitä me puolueena edustamme. Toimimme useasti meille epämieluisten tai peräti oikeistolaisuuden ideologisten perusteesien vastaisesti noudattamalla muun muassa vasemmiston sanelemaa polkua. Muiden tekemien määrittelyjen perusteella Kokoomus muistuttaa ikävällä tavalla halpakopiota ilmastoaktivistista tai sitten esiinnymme julkisuudessa jakovarapopulisteina kannatuksen maksimoimiseksi. Kokoomuksen linjan pitäisi siis jatkossa kirkastua.

Suomalaisen yhteiskunnan muutos ja kokoomuslainen ajattelu eivät onnistu, jos puolue ei itse noudata omaa ideologista perintöään.

(...)

-> http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275022-kokoomuksen-palattava-oikealle-raiteelle

Tätä eivät kyllä puolueen johdossa tule koskaan myöntämään.

Kommenteista poimittuna,

Kokoomus ei pitkään aikaan ole nähnyt Helsinkiä ja pääkaupunkiseutua kauemmaksi. Kamppailu vihreiden nuorten naisten äänistä Helsingissä on vienyt Kokoomuksen arvoliberaaliin höttömaailmaan. Kataisen, Stubbin ja Orpon erottaa Arhinmäestä ja Ville Niinistöstä vain siten, että ensinmainitut pukeutuvat paremmin.

-> http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275022-kokoomuksen-palattava-oikealle-raiteelle#comment-4161058

Näinhän tuo on, ei käy kiistäminen.

[Kari Kinnunen]

^^

Niin, itselleni kokkareviha nousi kun ymmärsin heidän pitävän EU eli itäkilpailua alallani hyvänä asiana. Pidän kokoomusta nimenomaan kotimaisen pienyrittäjyyden vihollisena.

Kokoomus vetoaa EU kilpailuun. Vaan onko EU laajuinen kilpailu kovinkaan reilua? Mietitäänpä elitasoeroja EU maissa.

Kokkareiden politiikka on jo pitkään vaikuttanut pyrkimykseltä duunarin elintason tuhoamiseen. Nykykokkareet ovat eliitin puolue jonka tavoitteena yhteiskunta jossa vain rikkaita ja köyhiä sekä todella köyhiä.

[multa tulille]

Näin aluksi pinnasänkyperspektiivistä ja sitten vähän vapaampana kokoomusta tarkastellen Vuoden 1948 jälkeen, tulee mieleen muutama tekijä. Sodan jälkeen Kokoomuksen ja Demarien ns asveliakseli, (jota maalaisliiton kekkosvastainen siipi tuki), palautti mahaan jäjestyksen vuoden 1948 EK-.vaalien jälkeen. Kekkosen jatkuvasti väkisin itselleen ottama valta maalaisliitossa  ja valtakunnan politiikassa johti siihen että vuoden 1956 TP-vaalien jälkeen (jossa Moskovan vaalipiirin Dzersinskin aukion äänestysalueelta valituilla oli kaikken parhaimamat äänet) tilanenne alkoi aseveliakselin kannalta heikentyä, mikä näkyi erittäin traagisesti vuoden 1958-lopun yöpakkasten jälkeen. Se johti aseveliakselin suomalaiskansallisen ajattelutavan edustajien eristämiseen Suomen politiikasta. Valta oli Kremlillä ja Keekosella. 

Demarit nöyrtyi ensin ja pääsi hallaitukseen v 1966 vaalivoiton jälkeen- Kokoomusta ei kukaan tarvinnut ja vaikka se sai vuonna 1970 EK-vaaleissa suuren voiton, se ei mitään vaikuttanut. Kekkonen hoiteli "kokoomusluonteiset" asiat vuorineuvosten kanssa ryyppäämällä ja sotilaita käskyttämällä.

Lisäksi luonnollinen väestönvaihto puoluessa vaikutti myös. Demareissa Kekkonen suosi nuoria, koksa se katsoi saavansa ne taaksensa. Ja vaikka kokoomuksestakin alkoi löytyä remonttimiehiä jotka juoksivat kilpaa Tehtaankadulla kantelemaan "väärämielisistä", ei kokoomusta muuten kukaan tarvinnut.

Ja sitten kun Koivisto varovaisena miehenä vihdoin v 1987 päästi Holkerin kokooomustaet hallitukseen, se pani oikeaoppisuuden jatkokurssin suorittaneet demarit niitä vahtimaan. Ja vaikka kokoomus sai sen jälkeen suhteellisen reippaasti ääniä, se sai niitä puolueen johdosta huolimatta eikä sen johdosta, koska siihen aikaan ei oikein muuta edes jollain lailla tolkun porukkaa ollut, jota olisi voinut äänestää

Vasta kun olot maassa alkoivat muuttua "peruutamattomasti" eräitten asioiden suhteen, Vieraskirja ja Scripta alkoi löytyä ja perussuomalaisuudessa alkoi olla asiaa esillä ja Kataisesta tuli pääministeri, alkoi kokoomuslaisille tulla arvo pohjalaiset anturoiden alle ja pelko perseeseen. Mutta mielestäni perussyy oli suomettuminen ja sen vaikutukset, joista ei kaikin osin ole vieleäkään toivuttu.

Edit painovirheet korjattu

[Kokoliha]

Kansallinen kokoomus perustettiin 1918 niiden jäsenten toimesta, jotka kannattivat kuningaskuntaa.

Kuningaskuntaa jonka kuninkaaksi valittiin lokakuussa 1918 Hessenin prinssi Friedrich Karl.

Eli jo silloin oli havaittavissa nykyiseenkin kokoomukseen pesiytynyt ulkomaisen herran palvonta.

Kansallinen Kokoomushan on siis vain palannut aatteellisille juurilleen. Sata vuotta sitten kyseessä oli Hessenin prinssi, nyt Angela Merkel ja Bilderberg.

[Vaniljaihminen]

No tuolle kuninkaanvallalle oli kyllä aivan validit perusteet siinä, että saadessaan saksalaisen prinssin pääsisi Suomi samalla Saksan suojelukseen, mikä ei nyt aivan olematon "turvatakuu" ollut. Tuona aikana Saksa oli vielä sangen voimakas, sillä olihan se kukistanut muun muassa Venäjän (big deal). Monarkia ei taatusti Suomessa kaatunut mihinkään demarien aloitteeseen vaan siihen että Saksa lopussa hävisi läntisille ympärysvalloille - mutta pystyi käymään yhä sotaa Baltian maita vastaan paria vuotta myöhemmin.

[multa tulille]

Monarkia ei taatusti Suomessa kaatunut mihinkään demarien aloitteeseen vaan siihen että Saksa lopussa hävisi läntisille ympärysvalloille - mutta pystyi käymään yhä sotaa Baltian maita vastaan paria vuotta myöhemmin.

Saksalaisethan joutuivat lähtemeään mm Suoesta loppusyksystä 1918, kun koko keisarillinen järjestelmä romahti ja varmaan Baltiastakin, joissa sitten Baltit alkoivat taistella itsenäisyydestään  mutta mun käsittääkseni Leninin ja Trotskin Neuvosto-Venäjää vastaan, samoin kuin Puolalaiset vähän etelämpänä. Mitä ulkovaltoihin tulee, niin ainakin Suomenlahdella oli kesällä 1919 suht reipas englantilainen laivasto-ossasto varmistamassa "alueen rauhaa ja turvallisuutta" ja pitämässä bolseviikkejä vähän järjestyksessä.

Sakemanneilla oli  omassa pesässään pikkuisen jäsentenvälisiä kun piti kuningasvallan tilalle saada Weimarin tasavaltaa ja samaan aikaan kukistaa nämä Lenin-tartunnan saaneet ns spartakistit. etunenessä sen ajan Soma-Li, Rosa  Luxemburg ja kaverinsa Karl Liebknecht. Ja muistaakseni Baijerissakin yritettiin perustaa jonkin sortin sosialistista nevuostotasavaltaa

[Puskistahuutelija]

Jussi Varjukselta varsin oiva kirjoitus, joka keskittyy enimmäkseen juuri kokoomuksen valinnan paikkaan, josta jäsen @Julleht ansiokkaasti kirjoitti tuossa aiemmin.

Kommentti: Kokoomus voi ottaa oppia Itävallasta – mutta oppi voi viedä ojaan

Kokoomuksen ponneton oppositiopolitiikka voi vielä vaihtua kovaan riskinottoon, kirjoittaa erikoistoimittaja Seppo Varjus.
Nuorekas charmi sekoittuu uhmaan. Silkkihansikkaaseen piilotettua terästä. Hymyilevä kuolema. Sebastian Kurz, Itävallan kansanpuolue.

Päällekäyvää keski-ikää ja huolestumista. Harmaaseen pukuun kiedottu anteeksipyyntö. Ahdistunut hymy. Petteri Orpo, Suomi, kokoomus.

...

Oikealta ohi

Ylen tuoreimmassa puoluekannatusmittauksessa perussuomalaiset oli ottanut jo kolmen prosenttiyksikön kaulan kokoomukseen. Kokoomus saattaa lohduttautua sillä, että sen kannatus, siis 17,1, prosenttia oli toiseksi suurin ja isompi kuin pääministeripuolue demareilla, joka oli menettänyt reilun prosenttiyksikön. Toisaalta, kun keskustan kannatus kasvoi, hallituksen ja opposition tasapaino ei juuri muuttunut.

Kokoomuksen ongelma ovat perussuomalaiset, eivät demarit. Jos perussuomalaiset sementoivat asemansa suurimpana oppositiopuolueena, kokoomusta hyvin todennäköisesti odottaa joskus asema sen apupuolueena hallituksessa.

Perussuomalaiset ovat kaikkialle levittäytyessään koukanneet myös kokoomuksesta oikealta ohi. Sellaista uhkaa puolue ei ole kokenut 75 vuoteen. Kokoomusäijiä miellyttää suora maahanmuuttajien haukkuminen ja ilmastonmuutoksen vähättely. Heistä oma puoluejohto vaikuttaa liian vapaamieliseltä ja vihreältä. Siksi kokoomuksen kannatus ei kasva ja voi kohta laskeakin.

Matki ja tuhoa

Itävallassa Kurz varasti vapauspuolueen teemat ja syleili sen sairaaksi hallituksessa. Moni perinteinen Euroopan konservatiivipuolue harkitsee samaa kikkaa oikeistopopulistien kanssa. Politiikassa kun usein pitää ensin tunnistaa pahin kilpailija ja sitten naamioitua saman näköiseksi, jotta voisi viedä tältä ääniä.

Kurzin ratkaisu ongelmaan on hyvin henkilökohtainen. Hänen poikamaisuutensa pehmentää kovia puheita juuri sopivasti. Vankalta isännältä tai emännältä tämä ei onnistuisi.

Kokoomuksessa Orpon haastajaksi mainitaan useimmin Antti Häkkänen, jolla tosiaan on hiukan Kurtzin näköä. On eri asia onko Häkkäseltä lopulta Kurzin paloa tai edes halua.

Kokoomukselle Itävallan tie ei olisi riskitön. Jos kokoomus alkaisi jäljitellä perussuomalaisten maahanmuutto- ja ilmastopolitiikkaa, olisi vaara, että puolueen viimeinenkin urbaani liberaali valitsisi vihreät. Ja perussuomalaisten kevytversioksi on vaikea alkaa, minkä siniset saivat karvaasti kokea.

Isoimmat potentiaaliset äänilähteet ovat hallituspuolueet Sdp ja keskusta. Sdp:n äänestäjiä ei kokoomus vedä vaikka perussuomalaiset onkin monta vetänyt. Myös tyytymättömille keskustalaisille perussuomalaiset ovat usein luonnikkaampi vaihtoehto kuin herraskainen kokoomus.

...

Koko juttu: https://www.is.fi/politiikka/art-2000006262161.html

[Jepulis]

^ Tosin tuokin jollain heiveröisellä tavalla vähäsen tilannetajuisempi kirjoitus syyllistyy valehteluun ja propagandaan toistamalla vihervasemmistolaista epä-älyllistä valhemantraa:

Kokoomusäijiä miellyttää suora maahanmuuttajien haukkuminen ja ilmastonmuutoksen vähättely.

Väärin. Tiedän kokemuksesta, että kokoomusäänestäjä äijiä ei miellytä vähättely vaan sensijaan ärsyttää valehtelu, juuri sattumoisin sellainen valehtelu, jota Varjus harjoittaa.

- Ilmastonmuutoksen torjumisen todelliset vaikutukset Suomeen verrattuna niihin kustannuksiin ja toimenpiteisiin, joita siihen oletettuun muutoksen tuloon nojaten kansakunnalla ajetaan tänä päivänä, eivät ole missään järkevässä suhteessa toisiinsa ja niissä ei ole lainkaan kustannus-vaikutus mekanismin mukaista tarkastelua mukana. Se on sama kuin rahaa kaadettaisiin kaivoon toivoen vedenpinnan nousevan lähemmäksi suuta kun vieressä on myös ämpäri ja köysi.

- Useat entiset kokoomusäänestäjät ovat lisäksi laskutaitoisia ja ymmärtävät myös, että vaikka ottaisimme Afrikasta miljoona ihmistä, Afrikassa ei siltikään hätä ja ongelmat lopu. Eikä ihmiset. Sensijaan meiltä loppuvat helposti rahat. Vielä vähemmän afrikkalaisten ongelmat väheni kun kokoomusjohtaja Orpo hoiti tänne tulijoita maista, joissa ei edes ole kovin ihmeellistä hätää juurikin niiden hätääkärsivien sijasta. Se vastaa tilannetta missä lähdetään auttamaan naapuria tapetoinnissa kun toisen naapurin talo palaa.

Tuonkaltainen typeryys ärsyttää, eikä se haukku kohdistu tulijoihin ilman syytä vaan Orpoon yksinomaan hyvästä syystä.

[guest15923]

Aikansa kutakin. Jos ja kun persut kasvaa alati suuremmaksi pääministeripuolueeksi, on jonkun hävittävä vastaava määrä ääniä. Ne jotkut ovat kolme suurta, joiden ryssiminen sekä korruptio on ajanut maan kuilun partaalle. Kokoomus saa nyt maksaa kovaa hintaa siitä liki 30 vuoden hallituskaudestaan, jonka aikana aivan kaikki periaatteet on myyty. Varmasti säilyy jonkin verran äänestäjiä, mutta kun niitä cityliberaaleja kulttuuri-ihmisiä kalastelee niin moni muukin... No, politiikka on kova laji.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Koomus on perseellään ihan muutaman poliitikon takia Katainen, Stubb ja Oro ovat tämä syöpä ja heidän perskärpäsensä. Kokoomuksen pitäisi houkutella Harkimo takaisin ja nostaa johtoon harkimo sekä Lepomäki.

[ISO]

Orpo lähtee seuraavissa pj vaaleissa kuin kuoriämpäri keittiöstä.

Seuraavalla puheenjohtajalla on erilainen arwopohja, nykyisellä kokoomus ei pärjää Perussuomalaisia vastaan.

[Pyhä Olavi]

Miten Kokoomus vihreän puolueen kravattiosastona voisi pärjätä Persuja  vastaan ? Jotenkin vihreiden ja kokoomuksen roolit vaihtoi nyt paikkaa, vihreät oli ennen Kokoomuksen puisto-osasto.

[Supernuiva]

Orpo lähtee seuraavissa pj vaaleissa kuin kuoriämpäri keittiöstä.

Seuraavalla puheenjohtajalla on erilainen arwopohja, nykyisellä kokoomus ei pärjää Perussuomalaisia vastaan.

Puolue-elimet tekevät päätöksen, joka saattaa olla hyvinkin ihmeellinen. Katsokaa hieman sitä, millaisia ehdokkaita on valittu kokoomuslaisten seasta erilaisiin tehtäviin. Kertovatko nämä ehdokkaat siitä, että puolue olisi minkään muun kuin sen nykyisen linjan takana? Minusta ei.

Kovinkaan moni ei ole ymmärtääkseni löytänyt kokoomuslaisten vaaleissa lupaaman ja politiikassa toteuttaman välillä mitään eroa? Tästä syystä on vaikea uskoa, että arwopohjat muuttuisivat muutoin kuin markkinatutkimuksien jälkeen. Tällöinkin voi olla vaikea uskoa sitä, että muutos olisi aito, ja se johtaisi myös poliittisiin tekoihin - kuten ensimmäisenä puheeseen.

Juuri yksikään kokoomuslainen ei ole julkisuudessa katsonut hyvällä perussuomalaisia teemoja, tämä pitää muistaa.

[Peltipaita]

En ole täysin varma että kokoomus tai eliitti ylipäätään olisi koskaan ollut isänmaallinen tai erityisesti suomalaisen puolella. Käytännön pakosta kaikki on johtunut. Oma toimeentulo ja hyvinvointi on ollut kantavana voimana, ei mikään isänmaallisuus. Enkä halua soimata heitä siitä, ihminen nyt vain on sellainen. Kuitenkin, haluan kiinnittää huomion ajatteluun että ennen olisi ollut paremmin eliitin / kokoomuksen kanssa. Ei ollut.

Jussi Saramo:

Suomi oli joskus maa, jossa eliittikin ymmärsi yhteiskuntaa ja eri yhteiskuntaluokkia. 

Näin oli. Eliitti huolehti että köyhilläkin oli säälliset mahdollisuudet kohtuulliseen elämään, (patruunat rakennuttivat työläisille asunnot jne.) Nyt ajattelen että se oli tuo naapurissa oleva Suuri Ja Mahtava, jota vastaan täytyy tarvittaessa saada mobilisoitua koko kansa, jos suuri ja mahtava tulee ryöstöretkelle Suomeen. Nato on sittemmin nähty omistavissa piireissä keinona joka hoitaisi puolustuksen ilman että siihen suomalaisten köyhien apua tarvitaan. Eli ei sitä hyvää tahtoa aiemminkaan ehkä niin ollut. Oli käytännön sanelema pakko olla mieliksi suomalaiselle sotilaalle.

[Radio]

Sisällisotamme pani eliitin pelkäämään. Hyvinvointimme on kyllä revitty tuottavaa työtä tekevien selkänahasta. Tosin ei herraonni nyt aivan kurja ollut. Johtajiakin oli ja osa hyviä. Mutta kuka sai launtain vapaapäiväksi 1968? Ei ainakaan kokkareet.

[Peltipaita]

Kokoomus puolueena on todellisissa vaikeuksissa. Ei kokoomuksella ole mitään sen kummempaa aatetta. On vain puolue joka hoitelee lainsäädännön kautta asioita pörriäisille sun muille maksaville asiakkaille. Kun tämä asia on selvinnyt äänestäjille, alkoi alamäki. Mihin tällaista puoluetta tarvitaan? Edunsaajia on hyvin vähän kun tuolle linjalle on lähtenyt.

[Jorma M.]

^ Tosin tuokin jollain heiveröisellä tavalla vähäsen tilannetajuisempi kirjoitus syyllistyy valehteluun ja propagandaan toistamalla vihervasemmistolaista epä-älyllistä valhemantraa:

Kokoomusäijiä miellyttää suora maahanmuuttajien haukkuminen ja ilmastonmuutoksen vähättely.

Väärin. Tiedän kokemuksesta, että kokoomusäänestäjä äijiä ei miellytä vähättely vaan sensijaan ärsyttää valehtelu, juuri sattumoisin sellainen valehtelu, jota Varjus harjoittaa.

Olen seurannut näitä Varjuksen kirjoituksia. Ehkä miehen pultsarin ulkonäön, en ainakaan kirjoitusten sisällön vuoksi.

Suomen onnettomien politiikantoimittajien joukossa Varjuksessa yhdistyy moni paska elementti: persuvihaaja, rahavallan renki, teeskentelijä, pelkuri, omahyväinen vaikka keskinkertainen kirjoittaja. Naivi tai vätys se silti ei ole.   

[Saturnalia]

En ole täysin varma että kokoomus tai eliitti ylipäätään olisi koskaan ollut isänmaallinen tai erityisesti suomalaisen puolella. Käytännön pakosta kaikki on johtunut. Oma toimeentulo ja hyvinvointi on ollut kantavana voimana, ei mikään isänmaallisuus. Enkä halua soimata heitä siitä, ihminen nyt vain on sellainen. Kuitenkin, haluan kiinnittää huomion ajatteluun että ennen olisi ollut paremmin eliitin / kokoomuksen kanssa. Ei ollut.

Eliitti huolehti että köyhilläkin oli säälliset mahdollisuudet kohtuulliseen elämään, (patruunat rakennuttivat työläisille asunnot jne.) Nyt ajattelen että se oli tuo naapurissa oleva Suuri Ja Mahtava, jota vastaan täytyy tarvittaessa saada mobilisoitua koko kansa, jos suuri ja mahtava tulee ryöstöretkelle Suomeen. Nato on sittemmin nähty omistavissa piireissä keinona joka hoitaisi puolustuksen ilman että siihen suomalaisten köyhien apua tarvitaan. Eli ei sitä hyvää tahtoa aiemminkaan ehkä niin ollut. Oli käytännön sanelema pakko olla mieliksi suomalaiselle sotilaalle.

Tuo sota-aspekti oli vain osa sitä. 60-70 luvulla vasemmisto oli Suomessa todella vahva, ja tärkeintä oli pitää omat työväenluokka uskollisena omalle järjestelmälle, ettei vasemmiston koko kasvanut enää enempää jolloin Neuvostoliiton valta maassa olisi kasvanut suorassa suhteessa. Kokoomus otti tuolloin työväenluokkaan linjan että parempi myötäillä ja antaa hallitusti periksi. Näin syntyi hyvinvointivaltio. Johannes Virolainen ajoi läpi pakkoruotsin sitouttaakseen työväenluokkaa kulttuurisesti länteen ja antaakseen sille eväitä kommunikoida massamuuttovirran keskellä. 

Toki nimenomaan vasemmisto hyvinvointivaltiota ajoi läpi, mutta oikeisto näki tuolloin että on järkevää suostua siihen nyt. Kutsuuko tällaista toimintaa sitten isänmaallisuudeksi, on lähinnä lukijan silmässä. Jos vasemmiston valta olisi kasvanut vielä siitä mitä se tuolloin jo oli - eli jonnekin kahteen kolmasosaan - niin liittyminen Neuvostoliittoon olisi ollut käytännössä enää vain järjestelykysymys. Sisällissodan veteraanit olivat tuolloin noin 65-vuotiaita ja Jatkosodan veteraanit noin 45-vuotiaita. Maassa oli helvetisti porukkaa jolla oli paljonkin hampaankolossa. Toki molempiin suuntiin myös.

Paradoksien ystävä voinee nykyään todeta, että Kokoomusta uhkaa Neuvostoliiton puute. Sillä ei ole enää minkäänlaista motiivia olla mieliksi suomalaiselle työväenluokalle millään tavoin, jonka se mieluusti korvaisi kokonaan nöyremmillä ulkomaalaisilla. Kokoomus ei halua nykyään ajatella kansallismielisesti koska sehän tarkoittaisi että omalla työväenluokalla olisi yhä arvo sekä neuvotteluasema. Nykyinen lipilarismi mahdollistaa oikeistolle eräänlaisen pumpulimaisen psykologisen mukavuuden, oman työväenluokan kanssa ei tarvitse enää juuri neuvotella, eikä haluta neuvotella kun ei ole enää pakkoa.

Oman työväenluokan voi korvata ulkomaalaisilla koska sossu elättää sekä sen että korvatut suomalaiset. Ulkomaalaiset ovat halpoja eivätkä järjestäydy poliittisesti. Kaiken lisäksi nykyvasemmisto kannattaa samaa kehitystä, koska kulttuurinen vallankumous on sille tärkeämpi kuin oman työväenluokan tappio. Suomalainen duunari tai suomalainen työtön on nykyään kulttuurivallankumouksen collateral damage, ja tämän hetkisessä ilmastovouhotuksessa hän näyttäisi päätyvän jälleen samaan osaan. Suomalainen duunari tai köyhä on nykyään jatkuvasti, vuosikymmenestä toiseen vasemmiston suurempien tavoitteiden tavoittelun sijaiskärsijä. Feministiset tavoitteet, multikulttuuriset tavoitteet, ilmastotavoitteet.

60-80 luvuilla me olimme vähän kuin koulukisaaja ja kiusattu, jotka näyttelivät ystävyyttä kun iso miesopettaja seisoi vieressä. Tällä en ota kantaa siihen, kumpi osapuoli oli kiusaaja ja kumpi kiusattu. Molemmat vuoronperään lähinnä. Nyt ope ei enää näe. Kokoomus oli ennen jossain määrin kansallinen koska ei tuolloin voinut kukaan hulluimmissa ajatuksissaankaan ajatella että oman työväenluokan voisi hylätä korvaamalla sen ulkomaalaisilla. Mieletön ajatus. On vähän kohtuutonta nykyään valittaa ettei suomalaista duunaria saa enää tekemään kakkaduuneja kun noiden duunien palkkatason määrittää nykyään ulkomainen työvoima joka on nöyrää omista syistään, eläen omaa tarinaansa eristäytyneenä meidän tarinamme keskellä.

[repo]

Paradoksien ystävä voinee nykyään todeta, että Kokoomusta uhkaa Neuvostoliiton puute. Sillä ei ole enää minkäänlaista motiivia olla mieliksi suomalaiselle työväenluokalle millään tavoin, jonka se mieluusti korvaisi kokonaan nöyremmillä ulkomaalaisilla. Kokoomus ei halua nykyään ajatella kansallismielisesti koska sehän tarkoittaisi että omalla työväenluokalla olisi yhä arvo sekä neuvotteluasema.

Neuvostoliiton puutteen Kokoomus on saanut kätevästi korvattua Venäjä, Venäjä, Venäjä -uhalla ja -pelottelulla. Kätevästi siksi ettei Venäjä, Venäjä, Venäjä -pelote [1] ja äänestäjäkunnan suuri yksimielisyys EU-jäsenyyden tarjoamasta turvasta Venäjä, Venäjä, Venäjä -pelotetta vastaan pakota Kokoomusta enää kansallismieliseen myötäilyyn ja täten vahvisti Kokoomuksen edustaman neuvotteluaseman (vrt. SAK:n neuvotteluasema siihen mennessä).

Kun edelliseen yhdistää henkiseen ja mielikuvalliseen muutokseen suomalaisessa äänestäjäkunnassa 2000-luvulla, missä syntyi mm. Kokoomusta äänestävä Sari Sairaanhoitaja, Nokia Dream Team ja monet muut näiden väliltä Kokoomusta äänestävät "menestyjät" mm. halvemman (euro)velkarahan luoman vauraudentunteen sekä 90-luvun laman muistojen saattelemina, niin Kokoomuksen tie on ollut poliittisesti menestys. Menestyksen huumassa Kokoomus (tai sen taustavaikuttajat) ovat lähteneet hyvin uhkarohkeisiin yhteiskunnallisiin muutoksiin, jollaisena itse pidän juuri isänmaallisuuden ja kansallisuuden täydellistä hylkäämistä erityisesti Suomen EU-politiikassa mutta myös täysin varauksetonta multikulttuurin edistämistä.

1.

Syyskuussa 2007 Häkämies linjasi Yhdysvalloissa CSIS-instituutissa pitämässään puheessa, että "Suomen tämän päivän kolme pääasiallista turvallisuushaastetta ovat Venäjä, Venäjä ja Venäjä".[4] Puhe herätti keskustelua Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jyri_H%C3%A4k%C3%A4mies#Puolustusministerin%C3%A4

Edit: typoja

[Riukulehto]

USarissa Atte Kaleva, Manolis Huuki (Pohjanmaan Kokoomusnuoret) ja Josefiina Tiirola (Muonion Kokoomusnuoret) antavat suoraa palautetta puolueensa linjasta.

Manolis Huuki loikannut Perussuomalaisiin.

Poliittisen elämäni tärkein hetki – tienhaara ja uuden reitin valinta kohti Perussuomalaisia

20/08/2020 kirjoittaja Manolis Huuki
(...)

Muutoksen tuulet – miksi siirryin Perussuomalaisiin

Kevät 2020 oli minulle elämäni raskainta aikaa monessa suhteessa. Minulla oli ihmissuhdepuolella ongelmia, olin kevyesti stressaantunut opiskelustani Yhdysvaltojen Kansasissa ja lisäksi pohdin omaa poliittista jatkoani. Tässä vaiheessa kevättä koin myös poliittisen burn outin, eli käytännössä poistin ihmisiä sosiaalisen median seurannasta. Tuon tämän seikan ilmi, koska näin jälkikäteen ajateltuna siinä ei ollut mitään järkeä, vaan silloinen toiminta oli vahvasti pohjalla käyneen miehen tyhmä ratkaisu, jota ei olisi saanut sotkea sen hetkisen olotilan kanssa. Siispä, pyydän anteeksi kaikilta, jotka ovat ihmetelleet, miksi minusta ei ole kuulunut tai minua ei ole saanut kiinni sosiaalisen median välityksellä.

Henkisesti raskaan kevään lisäksi mietin seuraavaa faktaa: Vaaleihin oli keväällä jo alle vuosi. Minun piti ensinnäkin vastata itselleni kysymykseen: "miksi (haluat jatkaa politiikassa)?"

Tätä kysymystä olen pohtinut jo aikaisempina vuosina hypoteettisesti. Todellinen pohdiskelu Perussuomalaisiin siirtymisestä ajoittui kuitenkin vasta toukokuulle 2020, koska vastasin tuohon äsken esittämääni ensimmäiseen kysymykseen: "Koska haluan tehdä asioita isänmaani puolesta". Kysyin itseltäni jatkokysymyksenä: "Mikä on se väylä, jota pitkin toteutat antamaasi vastausta edelliseen?". Tähän oli helppo, mutta harmillista vastata seuraavalla tavalla: "Vaikea kuvitella, että Kokoomuksessa." Harmillinen vastaus, jonka pohdinta sai minut hätkähtämään ja miettimään omaa jatkoani.

Kävin elämäni kovimman jaakopinpainin toukokuussa 2020, mutta itseni tuntien, kävin läpi jokaisen näkökulman, pyysin näkemyksiä muilta ystäviltäni ja mietin asiaa ihan vaalien näkökulmasta: mikäli haluan jatkaa politiikassa vähintään paikallistasolla, niin minun täytyy siirtyä Perussuomalaisiin, koska puolue edustaa pientä ihmistä paremmin paikallistasolla. Nostaisin ideologiset syyt kuitenkin kärkeen. Minulle on ollut vaikea pala katsoa tietynlaista hyvesignalointia ja lyhyen pikavoittojen politiikkaa tietyissä asiakysymyksissä. Viittaan erityisesti maanpuolustuksessa tapahtuviin muutoksiin ja EU-tasolla Kokoomuksen ponnettomuuteen elpymisrahaston kritisoinnissa. Kokoomusaikana maahanmuutto ei ollut minulle pääteema, mutta ulko- ja turvallisuuspolitiikassa kävi päivä päivältä selkeämmäksi, miten maahanmuuttokysymys kuuluu tähän lokeroon ja Kokoomus ei ole osannut valita, onko se tässä asiassa sisäisen turvallisuuden (realismi) vai naivin auttamisenhalun (idealismi) kannalla.

Hyvänä esimerkkinä toimii Turkin hybridivaikuttaminen tammikuussa 2020 Kreikan rajalla: Puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo ja eduskuntaryhmän PJ Kai Mykkänen olivat sitä mieltä, että Kreikan olisi pitänyt järjestää rajalle jonkinlainen tilapäinen vastaanottokeskus – kenelläkään ei käynyt mielessä, että tällainen ehdotus johtaisi todellisuudessa pysyvään siirtolaistulvaan rajaseudulla? Minun on puoliksi kreikkalaisena helppo ymmärtää, miksi tällaiset lausunnot ovat idealismissaan täysin älyttömiä ja naiveja. Tämä tapaus olkoot esimerkkinä yhdestä niistä syistä, mitkä saivat pohtimaan siirtoa Perussuomalaisiin, jossa realismi on naivismin tilalla. Summa sum marum, ideologiset painotukset vaikuttivat päätökseeni harkita siirtoa Perussuomalaisiin.

Lopuksi

Tämä siirto oli lopulta helppo, sillä minut otettiin iloisesti vastaan. Olin alkukesästä yhteydessä puoluesihteeri Simo Grönroosiin ja varapuheenjohtaja Riikka Purraan ja aiheena oli tietysti siirtyminen Perussuomalaisiin. Kesäkuun 5. tapasin puoluesihteeri Grönroosin puoluetoimistolla, hän esitti minulle hyviä kysymyksiä ja annoin hänelle niihin vastauksia. Näiden jälkeen tietysti olin nöyränä, mutta kasvoilleni levisi hymy Grönroosin todettua "eiköhän tässä ole riittävät edellytykset hyväksyä sinut (Perussuomalaisten) jäseneksi".

Pitkä teksti. Loput linkistä -> https://manolishuuki.fi/poliittisen-elamani-tarkein-hetki-tienhaara-ja-uuden-reitin-valinta-kohti-perussuomalaisia/

[Jorma M.]

Luulisin että Kokoomus oli vielä kansallinen 1960-luvulla. Ei ainakaan enää Holkerin aikana 1971-

Holkeri oli joka suhteessa mädäntynyt. Ihmisenä, suomalaisena, miehenä, valkoisena, kristittynä jne.

[Apostrofi]

Luulisin että Kokoomus oli vielä kansallinen 1960-luvulla. Ei ainakaan enää Holkerin aikana 1971-

Holkeri oli joka suhteessa mädäntynyt. Ihmisenä, suomalaisena, miehenä, valkoisena, kristittynä jne.

Kerro ihmeessä tarkemmin. Miten hän oli mädäntynyt mainitsemissasi asioissa?