Tasa-arvon käsitteen sisältö?

[Lalli IsoTalo]

Miksi tasavalta varmistaa kansalaisten juridiset oikeudet paremmin kuin demokratia?

Hyötykäsitteessä on termi "yleinen hyöty" ja "suurin hyöty suurimmalle osalle kansalaisia". Erityisesti jälkimmäinen kuulostaa hyvältä ajatukselta, mutta ei sitä ole.

Miksi ei?

Demokratiassa enemmistö voi äänestää itselleen etuja, joista pieni vähemmistö kärsii, esimerkiksi pakkolunastukset. Tällöin kaikkia ei kohdella samojen lakien mukaan, vaan vähemmistön yksilöiden oikeuksia loukataan.

Kaikki varmaan muistamme sanonnan "demokratia on sitä, että kaksi sutta ja lammas äänestävät ruokalistasta". Tähän kaksi havaintoa:

Havainto 1. Eivät äänestäisi, jos lampaalla olisi ase, ja tasavallassa olisi.

Havainto 2. Tasavallassa yksilön vähemmistöjen oikeudet on turvattu paljon paremmin kuin demokratiassa (jota myös enemmistön diktatuuriksi kutsutaan). Lisää tietoa eroista täällä: https://www.thoughtco.com/republic-vs-democracy-4169936 (sama kuin liite).

Pointtini:
Suomen pitäisi palata Perustuslain §1 tilanteeseen: olemme nimittäin täysivaltainen tasavalta, emme demokratia. Se lisäisi juridista yhdenvertaisuutta.

(Valtion tyypillinen kehityskulku:
1. monarkia > 2. tasavalta > 3. demokratia > 4. sosiaalidemokratia 5. sosialismi > 6. kommunismi > 7. jotain muuta.)

Ja lopuksi oma ajatukseni (näin luulen):
Valtion ei pitäisi maksimoida yhteistä hyvää, vaan minimoida yksilön paha.

Johtopäätös:
Tasavalta varmistaa paremmin yksilöiden juridisen tasa-arvon kuin demokratia, sosiaalidemokratia, jokin sosialismin versio tai kommunismi.

[Nikolas]

Kaikki varmaan muistamme sanonnan "demokratia on sitä, että kaksi sutta ja lammas äänestävät ruokalistasta".

Kärsivällisesti olemme odotelleet milloin Sveitsin 172 vuotta kestänyt yhteiskunnallinen koe etenee sanottuun ruokalistavaiheeseen. Milloinkahan se olisi tulossa?

Sveitsi on täysimittainen demokratian kokeilu käytännössä. Useimpia muita voi luonnehtia havaintoesimerkeiksi edustuksellisen järjestelmän toteutuksesta.

(Valtion tyypillinen kehityskulku:
1. monarkia > 2. tasavalta > 3. demokratia > 4. sosiaalidemokratia 5. sosialismi > 6. kommunismi > 7. jotain muuta.)

Ellei kääpiövaltio Liechtensteiniä lasketa, Sveitsi on ainoa demokratiaksi luokiteltava valtio, ja se ei ole vielä muuttunut sosiaalidemokratiaksi. Ilmeisesti SDP:n Forssan kokouksen aikoihin kirkasotsaiset sosialidemokraatit olettivat Sveitsin muuttuvan sosialistiseksi ensimmäisten maiden joukossa. Mutta kun niin ei käynytkään, Forssan ohjelmassa mukana ollut suoraa demokratiaa koskeva tavoite poistettiin myöhemmästä ohjelmasta.

Olemme käytännössä havainneet kuinka useat edustuksellisen järjestelmän valtiot ovat muuttuneet sosiaalidemokratioiksi, mutta demokratia ei ole siihen taipunut.

[Lalli IsoTalo]

Totta. Pankkirit tarvitsevat yhden turvallisen maan rahoilleen. Ja vaikka olet tietenkin oikeassa ja asian ytimessä, niin älkäämme lipsuko liian kauas ketjun otsikosta. Ja kyllä, parasta tasa-arvoa on päättää asioista mahdollisimman maanläheisellä tasolla, sitovilla kansanäänestyksillä.

[Vaniljaihminen]

Platonin mukaan:

okhlokratia -> autokratia -> tyrannia -> aristokratia -> oligarkia -> demokratia -> okhlokratia

Paraskin hallintomuoto korruptoituu irvikuvakseen ja sitten se korvautuu elinvoimaisemmalla hallitusmuodolla, joka aikanaan korruptoituu sekin.

[kelloseppä]

Muutamat kirjoittajat ovat todistaneet wäkewästi, että tasa-arvoa ei ole olemassa. Ehkä ei olekaan. En vain ihan ymmärrä, mihin tälläisella todistelulla pyritään. Esim. koomapotilasta taidetaan aika yleisesti pitää oikeustoimikelvottomana, joten miksi oikeutoimikelvottoman ihmisen tulisi saada äänestää.

Millaista (epä)tasa-arvoa kansallismielsiten suomalaisten pitäisi siis tavoitella? Toistaiseksi ajatus yksilöiden tasa-arvosta lain edessä, kutsutaan sitä vaikka juridiseksi tasa-arvoksi, on tässä ketjussa muutaman kirjoittajan hyväsymä ajatus. Onko muunlainen tasa-arvo edes tarpeen? Tarvitaanko lisäyksiä?

Onko pohdinta tasavallan ja/tai demokratian olemuksesta tasa-arvokysymys? Edes ns. juridisen tasa-arvon kannalta? Ehkä se pohdinta kuuluisi pikemminkin pohdintaan kuinka hyvin tai huonosti kansalaisten tahtotila toteutuu. Suora demokratia on kannatettava ajatus, mutta jokainen myöntää, että jos sitovan kansanäänestysten järjestämiskynnys lasketaan liian alas, kansalaiset väsyvät jatkuviin kansanäänestykseen ja äänestysprosentti on taipuvainen laskemaan lopulta poliittisesti sietämättömän alas. Ts. onko se edes tasa-arvokysymys, että hyvin selvällä kansalaisten vähemmistöllä saadaan jokin aloite läpi kansanäänestyksellä? Ehkä, jos kansanäänestyksellä halutaan esittää, ettei esim. työttömillä ole äänestysoikeutta lainkaan. Halutaanko tällaistäkään?

[Nikolas]

Platonin mukaan:

okhlokratia -> autokratia -> tyrannia -> aristokratia -> oligarkia -> demokratia -> okhlokratia

Näen asian siten että demokratia ja oklokratia eivät ole vääjäämättömästi järjestyksessä toteutuvia yhteiskunnan kehityksen vaiheita vaan demokratian ja oklokratian erottaa toisistaan kansan laatu: Jokin kansakunta tavoittelee demokratiaa mutta saavuttaakin vain oklokratian. Toinen kansakunta tuottaa toimivan demokratian, havaitsee sen hyväksi ja pitää demokratian voimassa.

Siinä olen Platonin kanssa samaa mieltä että oklokratia ei ole vakaa tila vaan sen kumoaa jokin oklokratiaan verrattuna ylivertainen ja parempaa järjestystä tuottava järjestelmä.

[Supernuiva]

Mutta eikö valta ole myös demokratiassa oklokraattista, jos äänestystuloksilla "pyyhitään pyllyä".

Näkymättömät median edustajat kertovat ihmisille sen, mikä on heidän mielipiteensä. Valkoista voidaan selittää mustaksi ja toisinpäin, eikä tämä herätä mitään. Lisäksi demokratiassa puoluetoimintaa osallistuu niin pieni joukko väestöstä, että eikö sekin jo muistuta hieman okloratiaa?

Nykyinen demokratia on hieman rappeutunut. Muistamme vielä varmasti uuvattien seikkailut politiikassa.

[Nikolas]

Suora demokratia on kannatettava ajatus, mutta jokainen myöntää, että jos sitovan kansanäänestysten järjestämiskynnys lasketaan liian alas, kansalaiset väsyvät jatkuviin kansanäänestykseen ja äänestysprosentti on taipuvainen laskemaan lopulta poliittisesti sietämättömän alas.

Demokratian vallitessa tämäntapaiset pulmat korjataan kuntoon kansanäänestyksellä. Jos järjestämiskynnys on liian matala, sitä nostetaan.

[Nikolas]

Nykyinen demokratia on hieman rappeutunut. Muistamme vielä varmasti uuvattien seikkailut politiikassa.

Emme elä demokratiassa. Jos meillä olisi demokratia, valtio tuottaisi tasaisen luotettavasti kansan enemmistön haluamia ratkaisuja. Meillä on edustuksellinen järjestelmä ja sen mukana edustuksellisen järjestelmän ongelmia, joista annoit tutun esimerkin.

[Lalli IsoTalo]

Platonin mukaan:

okhlokratia -> autokratia -> tyrannia -> aristokratia -> oligarkia -> demokratia -> okhlokratia

Piti googlata:

"Oklokratia viittaa valtiomuotoon, jossa valta on väkijoukolla tai järjestäytymättömällä ihmismassalla. Oklokratian synonyymina käytetään toisinaan sanaa rahvaanvalta. Oklokratiaa pidetään niin sanotun terveen hallitusmuodon, demokratian eli kansanvallan, vastakohtana, rappeutuneena demokratiana. Wikipedia"

"Itsevaltius (myös autokratia ja yksinvaltius) on valtiomuoto, jossa valtionpäämiehen valtaa ei rajoiteta millään tavalla."

[kelloseppä]

Suora demokratia on kannatettava ajatus, mutta jokainen myöntää, että jos sitovan kansanäänestysten järjestämiskynnys lasketaan liian alas, kansalaiset väsyvät jatkuviin kansanäänestykseen ja äänestysprosentti on taipuvainen laskemaan lopulta poliittisesti sietämättömän alas.

Demokratian vallitessa tämäntapaiset pulmat korjataan kuntoon kansanäänestyksellä. Jos järjestämiskynnys on liian matala, sitä nostetaan.

Teoriassa. Jos äänoikeutetut jaksavat raahautua äänestyspaikalle poikkeuksellisesti nimenomaan tästä asiasta. En näe siis äänestysväsymyksen ongelman suhteen suoraa demokratiaa automaattisen ehdottomasti itseään korjaavana. Äänestysväsymyksen tuoma onglema korjautuisi muka ehdottoman automaattisesti äänestämällä?

[Lalli IsoTalo]

Äänestysväsymyksen tuoma onglema korjautuisi muka ehdottoman automaattisesti äänestämällä?

Ei ehkä kannata odottaa ehdotonta automaattisuutta. Tässäkin paras on hyvän vihollinen.

Eräässä Svetsin kantonissa asuva serkkuni sanoi, että äänestämättä jättäneitä sakotetaan, tosin sakko on hyvin pieni.

Näitä äänestyksiä voisi varmaan niputtaa yhteen, jolloin olisi pari äänestyspäivää vuodessa?

Mutta olemme kai vähän etääntymässä siitä tasa-arvosta.

[Nikolas]

Demokratian vallitessa tämäntapaiset pulmat korjataan kuntoon kansanäänestyksellä. Jos järjestämiskynnys on liian matala, sitä nostetaan.

Teoriassa. Jos äänoikeutetut jaksavat raahautua äänestyspaikalle poikkeuksellisesti nimenomaan tästä asiasta.

Käytännössä. Vaikka jokin äänestettävä asia olisikin erityisen epäkiinnostava ja äänestysaktiivisuus sen vuoksi poikkeuksellisen matala, äänestyksen tulos on siitä huolimatta velvoittava.

[Nikolas]

Mutta olemme kai vähän etääntymässä siitä tasa-arvosta.

Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus on eräs tasa-arvon muoto. Alaikäiset ja muut kuin maan kansalaiset jäävät äänioikeuden ulkopuolelle mutta jokaisella oikeutetulla on yksi samanarvoinen ääni.

[Nikolas]

Näitä äänestyksiä voisi varmaan niputtaa yhteen, jolloin olisi pari äänestyspäivää vuodessa?

Sveitsissä kansanäänestyksiä järjestetään enintään neljä kertaa vuodessa joten kyllä siellä äänestykset on niputettu.

[ikuturso]

Minä näen sukupuoliin liittyvän tasa-arvon asetelmana, jossa tytöillä ja pojilla, naisilla ja miehillä on samat mahdollisuudet menestyä elämässään, saada opiskella ja edetä työelämässä. Tämä ei tarkoita sitä, että opiskelu- tai työpaikoissa pitäisi olla sukupuolikiintiöt vaan sitä, että sukupuolta ei saa asettaa esteeksi pääsylle johonkin. Miten sukupuolet sitten jakaantuu eri opiskelu- ja työpaikkoihin riippuu yksilöiden valinnoista, joihin voi se sukupuolikin vaikuttaa, mutta siihen prosessiin ei pidä ulkoa kajota. 

En osaa asiaa tuon filosofisemmin selittää.

Yksilöiden valinnoista tai sitten työn vaatimuksista.

Jos pitää pystyä savusukelluskamat päällä kantamaan 80-kiloinen ihminen harteilla pari kerrosta rappusia alas, niin sitten työn vaatimuksena on fysiikka, jolla tuo onnistuu. Jos sellainen fysiikka löytyy 90-prosenttisesti useammin miehiltä kuin naisilta, niin sen vuoksi ei pidä lähteä miettimään, että palohenkilöitä on kuitenkin läsnä aina useampi ja joku voi kantaa vaikka lapsen jos se toinen kantaa aikuisen. Sitten aletaan kiintiöidä vuoroja, että joka vuoroon saadaan vähintään n kappaletta raavaita. Sitten se alkaa olla jo syrjivää raavaille, koska hennoilla on suurempi vapaus työvuorojen järjestelyissä, jos raavaita tarvitaan aina tietty määrä riviin.

Moottoripyöräpoliiseilla on myös raskaat fyysiset vaatimukset. Niihin kuuluu mm. poliisipyörän työntäminen tietyssä ajassa tietynlaisen radan. Tällekin on perusteet. Ajat vaikka takaa mopopoikaa metsäautotien päähän, jossa ei ole kääntöpaikkaa. Pyörää ei saa käännettyä kuin työntämällä ja vekslaamalla edestakaisin. Vaaditaan takajaloilta pituutta ja voimaa työntää sitä vehjettä. Itse olen ollut joskus isolla moottoripyörällä vapaaehtoisessa pelastuspalvelussa mukana. Siinä tuli koluttua useampikin umpiperä sekä tehtävissä että harjoituksissa, kun kartoitettiin alueen metsäautoteitä. Eli kokemusta on tuostakin...

-i-

[Näkkileipä]

Minusta aito ja oikea tasa-arvo on sellaista, jossa ei lainkaan huomioida: sukupuolta, etnistä taustaa, seksuaalisuutta, uskontoa... ym. sellaisia asioita joilla ei ole loppujen lopuksi, mitään vaikutusta. Esim. Työelämässä tai ihmisten kohtelussa.