Wille Rydman: Monikulttuurisuus ja länsimainen oikeusjärjestys

[mikkoellila]

Monikulttuurisuus ja länsimainen oikeusjärjestys

Yllättävänkin vähälle huomiolle jäi, kun Suomen Islamilaisen Yhdyskunnan imaami Khodr Chehab muutama viikko takaperin väläytti ajatusta Sharia-lain aseman virallistamisesta Suomessa. Imaami perusteli ajatustaan sillä, että Sharian virallinen asema lisäisi Suomen monikulttuurisuutta.

Sharia-laki on islamilaisen uskonnon mukaan Allahin ihmisille antama muuttumaton laki. Se säätelee yksilön ja yhteiskunnan suhdetta, miehen ja naisen asemaa, oikeaa toimintaa erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa ja likipitäen kaikkea, mitä ihmisen päivittäiseen elämään kuuluu.

Länsimaisen oikeusjärjestyksen sisäistänyttä ihmistä Sharia-laki harvoin viehättää. Sharia antaa miehille ja naisille erilaiset oikeudet ja velvollisuudet. Lain edessä sukupuolet eivät ole yhdenvertaiset. Aviorikoksesta voi Sharia-lain nojalla saada kivitystuomion. Tietyistä rikoksista tuomitaan myös raipaniskuihin. Sharia-laki sallii niin ikään avioliitot alaikäisten, jopa 12- tai 13-vuotiaiden lasten kanssa.

Mutta vaikka luulisi länsimaisen ihmisen automaattisesti kavahtavan Sharia-oikeutta, on Sharia silti tehnyt hidasta tuloaan Eurooppaan jo pidemmän aikaa. Eräänlainen kulminaatiopiste saavutettiin, kun Sharia-laille myönnettiin viime vuonna Iso-Britanniassa virallinen asema osana oikeusjärjestystä. Tämän jälkeen vaatimukset Sharia-lain aseman virallistamisesta myös muualla Euroopassa ovat yleistyneet ja voimistuneet.

Länsimaista oikeusjärjestystä ei Sharia sentään vielä ole Britanniassakaan syrjäyttänyt, vaan Sharia-tuomioistuimilla on ainoastaan oikeus sovitella asianomistajariitoja. Silti brittiläisten Sharia-tuomioistuinten ratkaisut ovat sitovia, mikäli jutun kaikki osapuolet ovat tunnustaneet niiden toimivallan etukäteen.

Tässä kohtaa tullaan myös siihen, millä Suomen Islamilaisen Yhdyskunnan imaami Khodr Chehab perusteli Sharia-lain soveltamisen mielekkyyttä Iso-Britanniassa ja mahdollisesti myös Suomessa – monikulttuurisuudella. Monikulttuurisuudella tunnutaan nykyään voitavan perustella lähes mitä tahansa, mistä tässä käsitteessä siis oikeastaan on kyse?

Näyttää siltä, että monikulttuurisuuden nimissä ollaan huomaamattomasti purkamassa länsimaisen kulttuurin ja yhteiskuntajärjestyksen kantavimpiakin peruspilareita. Yksi näistä on yhdenvertaisuus lain edessä. Tätä yhtä länsimaisen kulttuurin vahvimmista kivijaloista ei ole ollut helppoa saavuttaa tai varsinkaan ylläpitää, mutta vuosisatojen valistuksen ja työn jälkeen olemme päässeet tilanteeseen, jossa lait koskevat yhtäläisesti kaikkia. Nyt osassa Eurooppaa tästä kulttuurimme kivijalasta ollaan luopumassa vapaaehtoisesti sellaisten järjestelmien hyväksi, joissa eri väestönosiin pätevät eri säännöt ja eri lait.

Jos monikulttuurisuus on sitä, että yhteisten ja yhtäläisten pelisääntöjen ja lakien puitteissa kukin on vapaa valitsemaan oman tapansa olla ja elää, silloin monikulttuurisuudessa ei ole mitään vikaa. Mutta tästä monikulttuurisuudessa ei taidakaan olla kyse. Tämähän on itse asiassa se tila, jossa läntiset demokraattiset yhteiskunnat ovat eläneet jo pitkän aikaa.

Monikulttuurisuudella tunnutaan tarkoittavan jotain muuta. Sitä käytetään käsitteenä sellaisissa yhteyksissä, joissa halutaan perustella erilaisten etnis-kulttuuristen ryhmien oikeutta elää omien lakiensa ja pelisääntöjensä mukaan piittaamatta yleisistä laeista ja säännöistä. Sitä käyttävät sellaiset poliittiset liikkeet ja ajattelijat, jotka itse asiassa haluavat muuttaa länsimaiset yhteiskunnat tilkkutäkkiyhteiskunniksi, joissa mitään yhteistä ja yhteisesti sovittua normistoa ei olekaan. Yhteiskunniksi, joissa etnis-kulttuuriset ryhmittymät elävät toistensa seassa noudattaen kukin omia sääntöjään ja lakejaan.

Sanon sen aivan suoraan: mikäli monikulttuurisuudella tarkoitetaan tällaista yhteiskuntajärjestystä – tai itse asiassa kaiken yhteiskunnalliseksi järjestykseksi kuvattavan katoamista – en kannata sitä. Päinvastoin, vastustan sitä jyrkästi.

Kun pohdimme tulevaisuuden maahanmuuttopolitiikkaa, meidän tulee ensimmäiseksi ratkaista kysymys siitä, millaista yhteiskunnallista kehitystä haluamme maahanmuuttopolitiikkamme edistävän ja palvelevan. Samassa yhteydessä tulee käsitellä myös sitä, miten muuttajat valikoidaan ja miten heidät sopeutetaan yhteiskuntaan – vai sopeutetaanko.

Itse olen sitä mieltä, että ainoastaan sellainen maahanmuuttopolitiikka on onnistunutta, jossa muuttajat sopeutetaan osaksi ympäröivää yhteiskuntaa. Suomessa on tästä onnistuneita esimerkkejä 1800-luvulta – tuolloin Suomeen muuttaneet juutalaiset ja tataarit omaksuivat täydellisesti suomalaisen yhteiskuntajärjestyksen ja lainsäädännön, vaikka säilyttivätkin tietyt uskontonsa ja kulttuurinsa ominaispiirteet.

Jos haluamme muuttajien sopeutuvan yhteiskuntaan ja tulevan osaksi sitä, on meidän kuitenkin päättäväisesti torjuttava visiot "monikulttuurisuudesta". Monikulttuurisuus tai "monikulttuuristuminen" eivät ole automaatioita, vaan niitä molempia ruokitaan tai torjutaan poliittisilla päätöksillä. Toivottavasti meillä on rohkeutta sanoa, etteivät vaatimukset monikulttuurisuudesta saa kävellä ohi sellaisten läntisten perusarvojen kuin yhdenvertaisuuden lain edessä.

[Motor City Contexti]

Tämä nyt on sama juttu kuin yrityselämässä käytettty välimiesoikeus sopimusrikko asioissa. Sekin pitää olla etukäteen molempien osapuolien sopima asia. Ehkä tätä asiaa hieman liioitellaan. Tosin en tunne aisaa sen enempää mitä kirjoituksesi luin.

Tälläistä asioista sopimista oikeuden ulkopuolella voisi Suomessakin harrastaa laajemmin. Tälläinen sopiminen ilman oikeudenkäyntiä on hyvin yleistä Common law järjestelmässä oikeus sitten vain vahvistaa sopimuksen omalla päätöksellään. 98% jutuista sovitaan jenkeissä niin rikos kuin sivilliasioista.

Eli tälläinen common law oikeusjärjestelmä on paljon joustavanpi ja mahdollistaa erillaisia ratkaisumalleja riidoille ja tämä on se länsimainen oikeusjärjestelmä joka on voimassa Jenkeissä Britanniassa Ausseissa. Tämä meidän järjestelmä on  voimassa Suomessa ,Venäjällä ,kiinassa ja on nimeltään civil law järjestelmä.

[HaH]

Motor City Contextille esimerkki:

Jos Länsimaisen Valtion Laki sanoo, että lapsia on perinnönjaossa kohdeltava tasapuolisesti, sukupuolesta riippumatta, niin tällöin sharian mukainen "enemmän pojille"-periaate (eli siis Jumalan Profeetalle antama jako-ohje) sotii olemassa olevaa Lakia ja yhtiskuntaperiaatetta vastaan, riippumatta siitä, ovatko tyttö-orvot hyväksyneet etukäteen sharia-oikeuden toimivallan. Eritoten kun tyttö-orvot muslimiyhteisöissä harvemmin ovat asemassa, jossa voivat kieltäytyä sharia-päätöksistä sitä suvun heille tarjotessa...

Eli mistään länsimaisesta sovitteluratkaisusta tai välimiesoikeudesta ei ole kyse. Kyse on kahdesta täysin erilaisesta oikeuskäytännöstä, jotka eivät sovi saman katon alle. Hupaisaa kyllä, Britanniassa sharia-oikeus pääasiasa on ratkonut juuri moisia tapauksia. Mutta ehkä Briteissä tasa-arvo ei niin kovin hyvällä mallilla ollut edes entuudestaan, tiedä tuota.

[Mursu]

Tämä nyt on sama juttu kuin yrityselämässä käytettty välimiesoikeus sopimusrikko asioissa. Sekin pitää olla etukäteen molempien osapuolien sopima asia. Ehkä tätä asiaa hieman liioitellaan. Tosin en tunne aisaa sen enempää mitä kirjoituksesi luin.

En näe sitä samana. Välimiesoikeudessa kyse on siitä, että prosessia yksinkertaistetaan. Oikeudessa kuitenkin käytetään edelleen Suomen lakia. Välimiesprosessiin osallistuvat ovat yleensä myös sivistystasoltaan sellaisia, että osaavat tehdä päätöksen siitä rationaalisesti. Lisäksi tässä ei luultavasti ole painostusta mukana.

Shariaoikeudessa käytetään jotain aivan muuta lakia, joka ei tunnusta Suomen oikeusperiaatteita. Lisäksi etenkin naisilla tuskin on riittävää tietoa tai vapautta tehdä päätös itsenäisesti.

Näiden vuoksi, jos tuollaisia "oikeuksia" missään muodossa hyväksyttäisiin, tulisi niiden olla suositusluonteisia, eli päätöksen jälkeen osapuolet saisivat päättää hyväksyvätkö sen vai vievätkö varsinaiseen oikeuteen.

Tälläistä asioista sopimista oikeuden ulkopuolella voisi Suomessakin harrastaa laajemmin. Tälläinen sopiminen ilman oikeudenkäyntiä on hyvin yleistä Common law järjestelmässä oikeus sitten vain vahvistaa sopimuksen omalla päätöksellään. 98% jutuista sovitaan jenkeissä niin rikos kuin sivilliasioista.

Eihän sopiminen mitenkään vierasta ole Suomessakaan. Rikosasioissa sitä ei tehdä (pieniä sakkoja lukuunottamatta), eikä pidäkään. Kyllä syytetyllä on oikeus puolustaa itseään. USA:ssa sopimukseen usein liittyy uhka huomattavasti suuremmasta, jopa ylimitoitetusta tuomiosta. Oikeus ei saisi olla kaupan.

[Motor City Contexti]

En usko, että ne shariaoikeudet ovat mitään muuta kuin suositusluontoisia eikä kenkään tuomitseminen niissä onnistu ilman, että tuomittu suostuu menettelyyn ja hyväksyy tuomion.

Esim jos oikus määrää korvauksia, en oikein usko paikallisen ulosottoviraston mullahin papereista paljoa perustavan. Enkä muidenkaa viranomaisten pystyvän toimimaan shariaoikeuksien määräysten perusteella. Jos vaikka Sharialaki määrää vankilaan niin tuskin mikään vankila ottaa mullahin passituspapereita vastaan.

Ja jos vaikka mullahit alkavat rikkomaan kotirauhaa omatoimisesti löytävät itsensä oikeudesta siitä oikeasta oikeudesta.Puhumattakaan silpomis rangaituksien määräämisestä ja toimeenpanosta.

Mitä tähän Plee bargin systeemiin tulee, niin jos siinä ei päästä sopimukseen edessä on jury menettely jossa 13 tavallista kanslaista päättää onko syytetty syyllinen. Miten luulisit Halla-ahon syytteille käyvän tälläisessä menettelyssä. Itse pidän Yhdydvaltalaista oikeus käytäntöä reilunpanan kuin tätä Suomalaista syyttäjä/kumileimasin systeemiä. Tosin tämä sopimiskäytäntö on myös tulossa Suomeen tosin ilman mahdollisuutta tulla vertaistensa tuomitsemaksi.

[HaH]

En usko, että ne shariaoikeudet ovat mitään muuta kuin suositusluontoisia eikä kenkään tuomitseminen niissä onnistu ilman, että tuomittu suostuu menettelyyn ja hyväksyy tuomion.

Kun 3-vuotiaalle orpo-tyttärelle määrätään Brittiläisessä sharia-istuimessa puolta pienempi perintöosuus kuin veljelleen, niin et onneksi usko, että tylleröinen tilanten hyväksyisi.

Nyt on pakko lausua perunalauseke, eli toivottaa "hyvää päivänjatkoa".

[Homma Admin]

Mitä tähän Plee bargin systeemiin tulee, niin jos siinä ei päästä sopimukseen edessä on jury menettely jossa 13 tavallista kanslaista päättää onko syytetty syyllinen.

Plee bargin? 

[Batman]

Engelsmanni astui miinaan jo yli sata vuotta sitten, kun Englannissa hyväksyttiin (virallistettiin) oman tuomioistuimen perustaminen juutalaisille. Tästä muslimit saivat aiheen vaatia että "meille kanssa". Tasapuolisuuden nimessä tällaista vaatimusta on vaikea torjua. Suomessa tällaisia uskonnollisia rinnakkaistuomioistuimia ei ole eikä tule.

[theopim]

Somalian kanssa sopimus että sharia-lakia haluavat sinne tuomittavaksi.

http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2009/09/somaliassa_katkottiin_varkailta_kasia_990611.html