2016-05-01: HS: Turvapaikanhakijoista puolessa vuodessa koodareita

[Blanc73]

Espoo lähettää kymmeniä työttömiä koodarikouluun: "Loistavat ja menestyvät työssään"

Ja tämä kuuluisa koodarikoulu kestää kokonaiset 3 kk? Missä fantasiamaailmassa nämä mokuttajat oikein elävät? Järjetöntä skeidaa.

[Uuno Nuivanen]

Kun aina voidaan opettaa, mitä tahansa, mutta koulutettavien pitää olla edes kiinnostuneet alasta mihin heitä koulutetaan, kun ei kaikki mamut edes pääse dösäkurssia läpi, saati heitä huvita koko kurssi.

Jos on tullut vain hakemaan osuutensa Hölmölän sosiaaliturvasta, miksi innostua mistään mitä orjakansa on järjestävinään.

[Maija Poppanen]

Mun on jotenkin vaikea uskoa alan työllisyystilanteen huomioiden, että jos näillä tyypeillä, joilla jo "on ennestään taustaa ja työkokemusta tietotekniikan alalla", ei ole ollut omasta takaa intoa tai kunnianhimoa pitää ammattiataitoaan yllä jatkuvalla uuden opettelulla - ei sitä osaamista millään kolmen kuukauden kurssilla kyllä "päivitetä" tarvittavalle tasolle.

Kouluttajallehan nää kuitenkin on ihan win-win. Vaikkei yksikään työllistyisi, saisi keräillä taskuihinsa lojuvaa rahaa, toimia kotouttajana - mikä tuntuu olevan arvo jo itsessään - ja moraalisäteillä ilmaisessa julkisuudessa median avustamana. Asiaahan uutisoidaan joka tapauksessa - ja mahdolliset laihat tulokset vaietaan häveliäästi.

Jos sen sijaan yksikin saadaan tempputyöllistettyä - koulutukselle on varma jatkorahoitus. Media ryntää tekemään juttua Mahmudista, joka omassa maassaan nuoresta ìästään huolimatta ehti jo toimimaan raketti-insinöörinä, kirurgina ja superkoodarina - ja tyytyy silti rasistisesti syrjivässä Suomessa tekemään työtä vaikka ilmaiseksi, koska haluaa hyödyttää yhteiskuntaa ja on muutenkin niin vitun hieno ihminen. Hesari kertoo myös ikänsä työttömänä olleesta Terosta, jota ei työt kiinnosta.

Jos saadaan yksi oikea työläinen - sellainen, joka alunperinkin oli päätynyt koulutukseen vahingossa - mummojen hoitajamitoitusta tiputetaan hieman koulutusrahoituksen jatkuvuuden vuoksi, työttömät pistetään anomaan korvauksensa päivittäin vogonien hallinnoimasta virastosta kymmensivuisella hakemuksella ja Presidentti kiirehtää kutsumaan ne irakilaisista Suomeen, joita Sipilän viesti ei vielä ollut tavoittanut. Rajakontrollia ei onneksi tarvi höllentää, kun ei sitä ole ennestäänkään ollut.

[nollatoleranssi]

Mun on jotenkin vaikea uskoa alan työllisyystilanteen huomioiden, että jos näillä tyypeillä, joilla jo "on ennestään taustaa ja työkokemusta tietotekniikan alalla", ei ole ollut omasta takaa intoa tai kunnianhimoa pitää ammattiataitoaan yllä jatkuvalla uuden opettelulla - ei sitä osaamista millään kolmen kuukauden kurssilla kyllä "päivitetä" tarvittavalle tasolle.

Kouluttajallehan nää kuitenkin on ihan win-win. Vaikkei yksikään työllistyisi, saisi keräillä taskuihinsa lojuvaa rahaa, toimia kotouttajana - mikä tuntuu olevan arvo jo itsessään - ja moraalisäteillä ilmaisessa julkisuudessa median avustamana. Asiaahan uutisoidaan joka tapauksessa - ja mahdolliset laihat tulokset vaietaan häveliäästi.

Jos sen sijaan yksikin saadaan tempputyöllistettyä - koulutukselle on varma jatkorahoitus. Media ryntää tekemään juttua Mahmudista, joka omassa maassaan nuoresta ìästään huolimatta ehti jo toimimaan raketti-insinöörinä, kirurgina ja superkoodarina - ja tyytyy silti rasistisesti syrjivässä Suomessa tekemään työtä vaikka ilmaiseksi, koska haluaa hyödyttää yhteiskuntaa ja on muutenkin niin vitun hieno ihminen. Hesari kertoo myös ikänsä työttömänä olleesta Terosta, jota ei työt kiinnosta.

Nämähän 3kk kurssit ovat pelkkää rahastusta koulutuksen järjestäjiltä. Jokainen ymmärtää ettei ammattilaiseksi tulla muutamassa kuukaudessa.

Toimittaja ei ole muuten mitenkään suojattu ammatti, koska kuka tahansa, mistä tahansa ja millä tahansa koulutuksella voi olla toimittaja. Ei siihen tarvita kuin alkeellinen suomen kielen taito. Ehkä ajatellaan saman säännön pätevän muihinkin aloihin.

[valtakunnanpärkhele]

Alkuperäinen juttu on toukokuulta 2016, tässä on siis muutama puolivuotisjakso vierähtänyt, olisko jollain nyt esitellä näitä työllistyneitä turvapaikkahakijataustaisia koodareita. Niitähän pitäis olla, jos ei satoja, niin ainakin kymmeniä?

Veikkaan, jos yksikin olisi työllistynyt oikeisiin töihin niin sitä esiteltäisiin kaikissa medioissa kuin Miihkalin kakkaa.

Koulutusfirmat vain vetäneet helpot hillot valtiolta.

[Niobium]

Ihan neutraali kysymys, johon oikeasti haluaisin saada vastauksen: kuinka monta Irakista tai Somaliasta tänne saapunutta naispuolista koodariopiskelijaa olette mediassa nähneet?

En yhtään epäile, etteikö naisella ole lähtökohtaisesti samanlaiset edellytykset samoista lähtökohdista eli nollasta. Jossain on nyt hieman vinoumaa, kun esiteltävät to be-huippuosaajat ovat järjestään varsin hyvässä lihassa olevia nuoria miehiä.

Burkhassa on hankala näppistä nähdä, jos perustettaisiin sitten vain naisille-koodauspajoja, jossa ei tarvitsisi kaapua käyttää, niin opettajien tulisi olla naisia etc. Ja sitten ne työpaikat, joihin nämä naiset voisivat kenties pyrkiä ihan oikealla osaamisellaan, niidenkin pitäisi mukautua uussuomalaiseen työkulttuuriin.

Edelleen, hyväksyykö viiden tähden muslimikoodari pomokseen naisen?

Tämä laiva on uponnut jo ennen, kuin sitä on vesille laskettu.

[Mr.Reese]

Ylen viime viikolla uutisten sekaan sijoittamassa propagandainsertissä oli muutama light-kaapukummitus ihmettelemässä näppiksen ääressä jollain it-kurssilla. Näytöllä oli tyhjä word-dokumentti. Muista nyt liittyikö tämä insertti työvoimapulaan tjsp.

[N. O. Hääppönen]

Hephep, seis!

Kova pula ict-osaajista - 4 000 koulutetaan syksyllä alkavilla kursseilla
---
Wärtsilän henkilöstöjohtaja Päivi Castrén on jäsenenä FITechin jatkuvan oppimisen työryhmässä.
---
Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama ja Aalto-yliopiston koordinoima FITech ICT -hanke toteutetaan seuraavan kolmen vuoden aikana yhteistyössä Aalto-yliopiston, Turun yliopiston, Vaasan yliopiston ja Åbo Akademin sekä Lappeenrannan, Oulun ja Tampereen yliopistokonsernien kanssa. Konsortion perustajajäseniä ovat lisäksi Teknologiateollisuus ry ja Tekniikan Akateemiset TEK.

https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/8864140e-023e-40d5-97ab-d11cb6f17369

Yhteydenotto telakkateollisuuden ja koodarikasvattamon kehtoon on päässyt unohtumaan. Muut koulutuspuuhastelut voi jättää ja pirauttaa R.Rantalalle, kyllä sieltä pesee!

Vakavammin, ei tainnut noista kuitenkaan olla Suomen pelastajiksi. Ullatus.

[Titus]

"Suomessa ei tarvitse enää puhua koodaripulasta" – DXC osti Luxoftin

Yhdysvaltalainen it-yritys DXC Technology on ostanut digitaalisia ratkaisuja suunnittelevan Luxoftin 2 miljardilla dollarilla.

Yritysoston myötä DXC täydentää koodariosaamistaan. Luxoft toiminnan painopiste on Keski- ja Itä-Euroopassa, joten DXC:n mukaan uusi osaajajoukko hyödyttää paljon yhtiön suomalaisia asiakkaita.

"Yrityskauppa tuo DXC:lle aivan uudenlaista osaamista. Me olemme kovia perus-it:n kanssa, mutta meiltä on toistaiseksi puuttunut kovan luokan design- ja digital experience -osaamista. Kyvykkyys saatiin nyt tällä kaupalla ja kärjistäen voisi sanoa, ettei Suomessa tarvitse enää puhua koodaripulasta – meillä on 13 000 korkeasti koulutettua koodaajaa käytössämme", toteaa Suomen DXC:n toimitusjohtaja Kari Järnström.

https://www.tivi.fi/uutiset/tv/a4ea738c-961b-407c-afd2-aec131332872


#üllatus
#kuudenkuukaudenkoodarit

[Mr.Reese]

Mutku ei slobo käy. Huippukoodarit tulevat afrikasta.

[Roope]

Koodarin töihin ei pelkkä tutkinto riitä – Koodaripula tarkoittaa yhä useammin pulaa kokeneista konkareista

Koodaripula. Sana on varmasti tuttu, jos on viime vuosina vilkaissut talousuutisia tai edes otsikoita. Koodarien puutteen arvioidaan uhkaavan talouskasvua. Töitä riittäisi joidenkin arvioiden mukaan jopa 10 000 osaajalle.

Koodaripulaan vastatakseen valtio on investoinut miljoonia euroja täydennyskoulutuksiin, joiden avulla alanvaihtajat voivat täydentää osaamistaan ohjelmointiopinnoilla.

Yritykset taas järjestävät muutaman kuukauden mittaisia koulutuksia, joiden jälkeen on mahdollista työllistyä ohjelmointialalle.

Silti kaikki kouluttautuneet eivät löydä töitä. Alan ammatillisen perustutkinnon suorittaneista hieman alle kolmannes oli vuosi valmistumisen jälkeen työttömänä. Tuoreimmat tilastot ovat tosin vuodelta 2019 eli luku kertoo vuonna 2017 valmistuneista datanomeista.

Yksi selitys on se, että mikään tutkinto ei yksinään riitä ohjelmointitöitä hakevalle. Käytännön osaamisesta tulee olla näyttöjä.

[...]

Hyvänen uskoo, että datanomi oppii koulussa samoja teknologioita ja ohjelmointikieliä, joiden osaamista yritykset työpaikkailmoituksissa kertovat hakevansa. Se ei kuitenkaan yksinään riitä.

Ohjelmistokehittäminen on usein projektityötä tiimeissä.

– Projektityöskentely ja opinnoissa opitun soveltaminen käytännössä, sen kun pystyy näyttämään, niin varmasti auttaa työllistymisessä, Hyvönen muistuttaa.

Projektityökokemusta voi kartuttaa esimerkiksi opintojen ohella kesätöissä tai harrastuneisuudella.

– Monella, jolla ei ole työkokemusta, on jokin harjoitustyö, esimerkiksi demo itse suunnitellusta ja toteutetusta ohjelmistosta, jota voi käyttää käyntikorttina työnantajalle.

Kilpailu erityisesti aloittelevien ohjelmistosuunnittelijoiden paikoista on kovaa. Visman juniorikoodarihaussa vuosi sitten oli Hyvösen mukaan yli 400 hakijaa, jotka olivat joko vastavalmistuneita tai opintojen loppusuoralla. Heistä puolella oli yliopisto-opintoja.

[...]

Tutkintoja uudistetaan työnantajien toiveiden suuntaan, joten pelkkä ohjelmoinnin osaaminen ei riitä, Merikanto sanoo.

– Nykyisin työskennellään moniammatillisissa tiimeissä hyvin itseohjautuvasti. Sen lisäksi että pystyy tekemään ohjelmistokehitystä, pitää ymmärtää liiketoimintaa ja keskustella erilaisten ihmisten kanssa.

Uudessa ohjelmistokehittäjän tutkinnossa opiskellaan siis myös vuorovaikutustaitoja ja projektinhallintaa. Business College Helsingissä näitä on opetettu jo aiemminkin, mutta nyt ne tulevat valtakunnallisesti tutkintovaatimuksiin.

Silti koodarin työhön pääsy vaatii melkein aina opiskelijan omaa harrastuneisuutta tai kiinnostusta panostaa kielen tai teknologian opiskeluun.

[...]

Kaikki voivat oppia ohjelmointia, mutta kaikki eivät opi sitä niin, että he voisivat tehdä sitä työkseen, hän sanoo.

– Pulaa on vaativaa ohjelmointia tekevistä, Merikanto sanoo.

Se vaatii roolista riippuen joko abstraktia ajattelua ja matemaattis-loogista päättelykykyä tai modernien teknologioiden hyvää hallintaa ja visuaalista silmää.

Koodaripulassa onkin siis hänen mukaansa kyse siitä, että yrityksiin tarvittaisiin kokeneempia osaajia, jotka osaavat juuri oikeita teknologioita tai -kieliä, ymmärtävät liiketoimintaa ja osaavat puhua niin työkavereiden kuin tekniikasta ymmärtämättömien asiakkaiden kanssa.

Yle 18.2.2020

[Kemolitor]

Ketjun avausviestistä:

-----
VASTIKÄÄN perustetun Integrifyn taustalla on kolme yrittäjää, jotka yrittivät keksiä uudenlaisia ratkaisuja pakolaiskriisiin ja turvapaikan saaneiden kotouttamiseen.
-----
Integrify esitteli ideaansa noin 700 turvapaikanhakijalle, joista satakunta oli kiinnostunut koulutuksesta. Ensimmäiset viisi aloittivat koulutuksen joitain viikkoja sitten, ja muutama on jo siirtynyt harjoitteluun oikeisiin työpaikkoihin.
------
Integrifytä vetävä Daniel Rahman kertoo, että lähikuukausina yhtiö haluaa aloittaa noin sadan ihmisen kouluttamisen. Rahmanin mukaan jopa yli kymmenen prosenttia turvapaikanhakijoista voisi soveltua koulutukseen.
-----

Olen yrittänyt etsiskellä, että tuliko tästä ratkaisu Suomen huutavaan ja kiljuvaan koodaripulaan vai eikö tullut. Pahoittelen, jos asiasta on ketjussa jo kerrottu aikaisemmin.

Tänään Kauppalehdessä kerrottiin, miten kävi:

Turvapaikanhakijoiden koodarikoulu muutti suuntaa ja pääsi kovaan kasvuun kiinni – "Aihe oli poliittisesti aivan liian tulenarka"
-----
Suomessa on puhuttu koodaripulasta vuosia. Teknologiateollisuus on arvioinut, että vuoteen 2021 mennessä pelkästään ohjelmistoalalle tarvittaisiin yli 11 000 uutta osaajaa. Lähivuosina tarve kasvaa, ja niin on myös muualla Euroopassa.

Vuonna 2016 perustettu Integrify on lähestynyt ongelmaa ratkaisulähtöisesti. Suomeen osunut pakolaiskriisi sai vastaanottokeskuksen perustaneen Daniel Rahmanin yhtiökumppaneineen kehittämään koulutuksen, jossa kielitaitoisimmat ja motivoituneimmat turvapaikanhakijat oppivat koodareiksi.

Yhtiön pilottiin osallistuneista viidestä turvapaikanhakijasta neljä työllistyi ohjelmistoalalle, ja ­Integrify sai mallille valtavasti julkisuutta. Silti se ei lähtenyt lentoon, eikä kaavailtu satojen pakolaisten koulutus koskaan toteutunut.

"Aihe oli poliittisesti aivan liian tulenarka", Rahman sanoo.
-----
Koko juttu:
Kauppalehti: Turvapaikanhakijoiden koodarikoulu muutti suuntaa ja pääsi kovaan kasvuun kiinni – "Aihe oli poliittisesti aivan liian tulenarka"

"Aihe oli poliittisesti aivan liian tulenarka", Rahman sanoo, ja tässä vaiheessa varmastikin toimittaja innostuu ja pyytää tarkennusta, mutta ei, sitten siirrytään aivan muihin aiheisiin. Miten niin poliittisesti tulenarka? Päinvastoin rahoitusta olisi varmasti ollut tulossa monesta suuntaa, Hesari ja Yle olisivat suitsuttaneet viikoittain, miten turvapaikanhakijat ratkaisevat Suomen koodaripulan.

[Roope]

Olen yrittänyt etsiskellä, että tuliko tästä ratkaisu Suomen huutavaan ja kiljuvaan koodaripulaan vai eikö tullut. Pahoittelen, jos asiasta on ketjussa jo kerrottu aikaisemmin.

Tänään Kauppalehdessä kerrottiin, miten kävi:

Ei tosiaankaan kerrota, vaan jatketaan totuuden kiertämistä mahdollisimman kaukaa antamalla ymmärtää, että yritysten janoamia ammattilaiskoodareita voisi tosiaan kouluttaa joillain pikakursseilla ja vaikka turvapaikanhakijoista.

Viime vuosina Integrifyn koulutuksen on käynyt läpi 160 opiskelijaa yli 50 maasta.
...
Nyt Integrify kouluttaa koodareita, vuokraa heitä määräajaksi asiakasyrityksiin ja myy valmiita it-konsultointiprojekteja.

Käytännössä kaikki kursseilta valmistuvat voivat saada töitä yhtiön palkkalistoilta. Idea on madaltaa asiakasyritysten kynnystä työllistämiseen.

Tämä on otettu positiivisesti vastaan. Rahman kertoo, että viime vuonna startup tuplasi liikevaihtonsa reiluun 400 000 euroon ja tulos oli positiivinen.

Jos useita vuosia toimineen ohjelmistoalan henkilöstövuokrausfirman liikevaihto on tosiaan vain 400 000 euroa, firma on minkäänlaisena tekijänä lähinnä huono vitsi. Ja toimittaja ei muka tajua tätä?

[kummastelija]

Aina ahistaa, kun tätä ketjua lukee.

Oon koodannut vuodesta 1983 saakka. Ensin harrastuksena. Nyt työnä. Pieni osa ihmisistä on sellaisia, joista voi tulla koodari. Näistä murto-osasta voi tulla hyvä koodari. Hyvän koodarin tuntee siitä, että hän kykenee monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseen. Koodari osaa pilkkoa monimutkaiset ongelmat pienemmiksi ratkottaviksi osakokonaisuuksiksi ja ratkoa ne. Taito keskittyä ja syventyä on tärkeä. Hyvä koodari ei tee juurikaan virheitä.

Suuresta osasta ihmisiä ei millään koulutusponnistuksella saa tehdyksi kunnollista koodaria. AMK ja yliopistokoulutuksissa voidaan 4-6 vuoden koulutuksella tehdä jonkinmoisia juniorikoodareita. Tähän 5 vuotta työkokemusta ja vanhempien kolleegoiden antamaa ohjausta päälle, niin koodari alkaa olla hyvä.

Muutaman kuukauden kurssituksella ei ummikosta kouluteta yhtään mitään. Tuommoiset väitteet ovat koodaajien ammattitaidon halveksuntaa. Kolmessa kuukaudessa ammattitaito on sillä tasolla, että puuseppäkandidaatti osaisi erottaa vasaran ja sahan toisistaan. Ei muuta.

[Jäniksenkäpälä]

Aina ahistaa, kun tätä ketjua lukee.

Oon koodannut vuodesta 1983 saakka. Ensin harrastuksena. Nyt työnä. Pieni osa ihmisistä on sellaisia, joista voi tulla koodari. Näistä murto-osasta voi tulla hyvä koodari. Hyvän koodarin tuntee siitä, että hän kykenee monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseen. Koodari osaa pilkkoa monimutkaiset ongelmat pienemmiksi ratkottaviksi osakokonaisuuksiksi ja ratkoa ne. Taito keskittyä ja syventyä on tärkeä. Hyvä koodari ei tee juurikaan virheitä.

Suuresta osasta ihmisiä ei millään koulutusponnistuksella saa tehdyksi kunnollista koodaria. AMK ja yliopistokoulutuksissa voidaan 4-6 vuoden koulutuksella tehdä jonkinmoisia juniorikoodareita. Tähän 5 vuotta työkokemusta ja vanhempien kolleegoiden antamaa ohjausta päälle, niin koodari alkaa olla hyvä.

Muutaman kuukauden kurssituksella ei ummikosta kouluteta yhtään mitään. Tuommoiset väitteet ovat koodaajien ammattitaidon halveksuntaa. Kolmessa kuukaudessa ammattitaito on sillä tasolla, että puuseppäkandidaatti osaisi erottaa vasaran ja sahan toisistaan. Ei muuta.

Voisin vielä väittää tässä, että nykyään, kun käytetään paljon ulkoistuksia, ja ostetaan usein jopa todella huonolaatuista koodia, kun kerran halvalla saadaan, syödään hyvien koodareitten aikaa aika runsaasti. Myös erilaiset uudet menetelmät, kuten Safe syö paljon työn tuottavuutta; se antaa pomoille mahdollisuuden saada käppyröitä tuottavuudesta, mutta teettää valtavasti lisää kirjanpidollista työtä ja suunnittelutyötä.

[kummastelija]

...etaan usein jopa todella huonolaatuista koodia, kun kerran halvalla saadaan, syödään hyvien koodareitten aikaa aika runsaasti. Myös erilaiset uudet menetelmät, kuten Safe syö paljon työn tuottavuutta; se antaa pomoille mahdollisuuden saada käppyröitä tuottavuudesta, mutta teettää valtavasti lisää kirjanpidollista työtä ja suunnittelutyötä.

Juuri näin. Tarvitsee sanoa vain yksi sana: Intia.

Jokainen iso ohjelmistojen kanssa värkännyt yritys on siirtänyt jossain vaiheessa ohjelmistotyötään Intiaan. Siitä vaan suomalaisten(kin) projektit siirrettiin Intian pojille. Itsekin olen muutaman kerran nähnyt, kun VP:t ovat tiedotustilaisuudessa oaukutelleet henkseleitään, kun kertoivat porukoiden töiden siirtämisestä. Intian pojilta löytyi diplomit ynnä muut. Vielä kehtasivat vittuilla, että suomalaisen insinöörin hinnalla saa viisi intialaista.

Joka jumalan kerta kävi niin, että jos Intiasta jotain softaa saatiin, se ei toiminut alkuunkaan. Sen lisäksi että viisi intian poikaa yritti nyhertää sen yhden suomalaisen koodin kimpussa, niin usein se suomalainen joutui kädestä pitäen opastamaan päivittäisessä työssä.

[starsailor]

Olin joskus pikkufirmassa, jossa kävi koittamassa useampi di ohjelmistoalan tutkinnon omaava, joita ei pidetty koeaikaa pidempään. Ainakin osan näistä tiedän työllistyneen alalle myöhemmin. Rima tuottavan ja ei-tuottavan välillä on aika korkealla. Tämä on selvästi muiden seikkojen lisäksi selvä syy miksi pakolaisena tulleista ei pääsääntöisesti tule koodareita. Jos he eivät ole sitä jo tullessaan tänne, niin heistä tuskin tulee sellaisia. Tosin, jos otetaan esivallinnan kautta 100 koulutukseen, niin kyllä varmasti 10% on edellytykset alalle, mutta veikkaan kantaväestöstä suhdeluvun esivalinnan kautta olevan korkeampi. Niistä huippukoodareista, joista yritykset kilpailevat, lähes kaikki ovat huippuälykkäitä ja motivoituneita koodausalan työskentelyyn. Kumpaakin tarvitaan, jotta pääsee siihen tasolla, että sinusta käydään kilpailua.

[Outo olio]

Koodarin töihin ei pelkkä tutkinto riitä – Koodaripula tarkoittaa yhä useammin pulaa kokeneista konkareista

Yle 18.2.2020

Tuo uutinenkin on jotenkin koominen, heti ekaksi alaa promotaan pelaamalla tietokonepelejä, ja kuvassa henkilöllä Darth Vader -kypärä päässä.

Niko Kalkkinen (vas.), Kasperi Veikkolainen, Tomi Jumppanen, Nuutti Manssila ja Sakari Marttonen osallistuvat opinahjossaan Business College Helsingissä 100 tunnin tietokonepelihaasteeseen. Opiskelijat ovat suunnitelleet ja toteuttaneet pelikoneen itse koulun tiloihin. He pelaavat valitsemiaan pelejä neljän tunnin vuoroissa ja yöpyvät oppilaitoksessa. Tempauksella halutaan markkinoida tieto- ja viestintätekniikan ammatillista peruskoulutusta.

Miten tämä pelaaminen muka markkinoi ohjelmointialaa mitenkään? Jää vaikutelma että kaikki on mennyt pelleilyksi ja pelkäksi huomiotaloudeksi.

[stefani]

Joskus koodailusta puhutaan siten, että kun on oppinut koodaamaan, niin työpaikka olisi taattu, mutta se ei taida olla kuitenkaan niin, kun koodailun maailmassa on paljon kaikenlaisia elitistisiä koulukuntia, joilla on hyvin tiukkoja periaatteita siitä, miten koodataan juuri oikein, ja väärin koodaavat pidetään ulkopuolisina?

[Supernuiva]

Joskus koodailusta puhutaan siten, että kun on oppinut koodaamaan, niin työpaikka olisi taattu, mutta se ei taida olla kuitenkaan niin, kun koodailun maailmassa on paljon kaikenlaisia elitistisiä koulukuntia, joilla on hyvin tiukkoja periaatteita siitä, miten koodataan juuri oikein, ja väärin koodaavat pidetään ulkopuolisina?

VR:n lippukauppa taisi olla yksi esimerkki tästä, siinähän on edelleen jotain tietoturvatonta, koska oliko jotain koodariosaamattomuutta tms., jotta sitä olisi voitu vaihtaa. Muistaakseni liittyi vaunukarttoihin ja paikkavaraukseen.

[stefani]

Jos jokin tietty projekti jossain on mennyt pieleen, en väittäisi, että siinä olisi kyse siitä, mitä tarkoitin.

Tarkoitin, että vaikka lähtökohtaisesti on perusteltua, että koodareiden taitoja yritetään arvioida, joskus ne arviointikriteerit voivat olla erikoisen ideologisia ja viisastelevia.

[foobar]

Jos vaihtoehtona on palkata joku joka on tullut joltain puolen vuoden kurssilta vs. joku jolla on edes pari vuotta kokemusta positiivisessa mielessä "tunnetusta" firmasta on selvä kumpi on vähäriskisempi kandidaatti palkata. Tällaiset kurssitetut tai muualla kuin oikeassa työympäristössä "itseoppineet" ovat valitettavasti suurelti porukkaa joka ei oikeastaan ymmärrä siitä mitä tekevät yhtään mitään. Harjoitustehtävillä tai sopivan tason keskustelulla nämä voi hyvin suurella todennäköisyydellä raakata ihan oikeiden syiden perusteella, mutta jos paikkaan hakee 300 joista tietää jo viiden sekunnin vilkaisulla että heistä on vain haittaa ja kolme joiden näytöt ovat hyvät, on niihin kolmeen sataan esim. oikean tuotekehittäjän ajan vartin verran käyttäminen per henkilö aivan älytöntä ajan ja rahan hukkaa.