Perustuslakiuudistus "oikeusvaltion vahvistamiseksi"

[Roope]

Aihe sen verran tärkeä, että kannattaa nostaa erikseen esiin ja seurattavaksi.

Valtakunnan­syyttäjä: Jos seuraava hallitus ei ota perustus­laki­uudistusta hallitus­ohjelmaan, on piru merrassa

Valtakunnansyyttäjä Ari-Pekka Koiviston mukaan olisi valtava riski, jos hänen tehtävänsä joutuisi epädemokraattisten voimien käsiin.

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄ Ari-Pekka Koivistosta on vaikea kuvitella, ettei seuraavan hallituksen hallitusohjelmasta löytyisi kirjausta perustuslakiuudistuksesta.

"Se olisi aivan todella huolestuttava signaali, jos uudistusta ei siellä ole. Silloin meillä olisi piru merrassa", Koivisto sanoo.

[...]

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄN riippumattomuuden vahvistamista nykyisestä Koivisto pitää välttämättömänä.

Valtakunnansyyttäjän asema on hyvin itsenäinen, ja siihen kuuluu paljon valtaa. Koivisto johtaa Syyttäjälaitoksen toimintaa. Se tarkoittaa, että hän nimittää kaikki alue- ja erikoissyyttäjät, pystyy määräämään näille tehtäviä ja tarvittaessa jopa irtisanomaan. Valtakunnansyyttäjä voi koska tahansa ottaa ratkaistavakseen minkä tahansa vireillä olevan rikosasian. Vastaavasti hän voi myös perua jo nostetun syytteen, silloinkin, kun asia on vireillä tuomioistuimessa.

Ensimmäinen valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki varoitti vuosi sitten artikkelissaan, että "jos siis haluttaisiin oikeusvaltion periaatteita murentavin keinoin vaikuttaa oikeuslaitoksen toimintaan, olisi 'väärien vallanpitäjien' viisasta ensimmäiseksi pyrkiä eroon itselleen epäsopivasta valtakunnansyyttäjästä ja saada tilalle laajoja valtuuksia käyttämään sopivampi henkilö".

KOIVISTO on tästä Kuusimäen kanssa samoilla linjoilla.

"Maailmalla on todella paljon esimerkkejä siitä, että kun epädemokraattiset voimat alkavat myllätä, tiettyjä virka-asemia otetaan aika nopeasti haltuun. Valtakunnansyyttäjä on yleensä listan kärjessä, koska hänellä on niin laajat toimivallat", hän sanoo.

"Väärissä käsissä tästä tehtävästä käsin saisi koko rikosoikeudellisen järjestelmän pahaan juntturaan."

NYKYISIN valtakunnansyyttäjän irtisanominen ja uuden nimittäminen on kohtalaisen helppoa, helpompaa kuin esimerkiksi päällikkötuomareiden kohdalla. Sekä irtisanomisesta että nimittämisestä myös säädetään tavallisella lailla, minkä vuoksi kumpaakin prosessia olisi helppo muuttaa vielä nykyistäkin kevyemmäksi.

Helsingin Sanomat 1.5.2024

Jos valtakunnansyyttäjän viran pelätään joutuvan "epädemokraattisten voimien" haltuun "vääriin käsiin" jopa vain parin seuraavan vaalikauden kuluessa, niin kenen "oikeissa käsissä" se on tähän asti ollut ja mistä nämä kädet tunnistaa erilleen? Ketkä ilmoittavat ottavansa vastuun esimerkiksi valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen ja valtionsyyttäjä Anu Mantilan länsimaista demokratiaa halveksivista teoista ja puheista?

Juuri "epädemokraattinen" on oikea sana määrittelemään valtakunnansyyttäjän toimintaa viime vuosina. Koivisto ja kumppanit tuntuvat vastustavan sitä, että poliitikot voisivat puuttua yhä holtittomammaksi menneeseen mielivaltaan, jota valtakunnansyyttäjä on harjoittanut.

Miksei kukaan kysy, miksi Suomen oikeuskäytännöt ovat tietyiltä osin erkaantuneet länsimaisesta perinteestä etenkin sananvapauden suhteen? Miksi juuri nyt on niin kiire betonoida mielivalta suomalaisten äänestäjien ulottumattomiin ja naamioida operaatio "oikeusvaltion vahvistamiseksi"?

[Nikolas]

Valtakunnansyyttäjän asema on hyvin itsenäinen, ja siihen kuuluu paljon valtaa.

Tämähän on kyllä moneen kertaan havaittu ja todettu.

"Maailmalla on todella paljon esimerkkejä siitä, että kun epädemokraattiset voimat alkavat myllätä, tiettyjä virka-asemia otetaan aika nopeasti haltuun. Valtakunnansyyttäjä on yleensä listan kärjessä, koska hänellä on niin laajat toimivallat", hän sanoo.

Pientä korjausta tähän.

Kun sosialidemokraattiset voimat alkavat myllätä, tiettyjä virka-asemia otetaan aika nopeasti haltuun. Koskee myös valtakunnansyyttäjää. Punamummo näytti konkreettisesti kuinka se käy.

[Epäluottamusmies]

Ensimmäinen valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki varoitti vuosi sitten artikkelissaan, että "jos siis haluttaisiin oikeusvaltion periaatteita murentavin keinoin vaikuttaa oikeuslaitoksen toimintaan, olisi 'väärien vallanpitäjien' viisasta ensimmäiseksi pyrkiä eroon itselleen epäsopivasta valtakunnansyyttäjästä ja saada tilalle laajoja valtuuksia käyttämään sopivampi henkilö".

Luonnollisesti paras tapa turvata oman ideologian hegemonia on miehittää tällainen erottamattoman lakitsaarin paikka omalla porukalla täältä ikuisuuteen.

Demokratian puolustaminen on aina ollut etupäässä epädemokraattisen vasemmiston slogan.

[Joutselkä]

-------

Ketkä ilmoittavat ottavansa vastuun esimerkiksi valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen ja valtionsyyttäjä Anu Mantilan länsimaista demokratiaa halveksivista teoista ja jne

Tyhmä kysymys. Virkamiehet vastaavat tietysti itse toimistaan virkavastuulla. Ja valtio vastaa myös mahdollisista vahingoista tai loukkauksista.

Syyttäjiä ei valita vaaleilla. Valtakunnansyyttäjiä ovat tähän mennessä nimittäneet presidentit Ahtisaari, Halonen ja Niinistö. Yhdenkään nimitys ei ole ollut poliittinen vaan virka-ansioihin perustunut. Näin pitää olla jatkossakin.

[Roope]

Ketkä ilmoittavat ottavansa vastuun esimerkiksi valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen ja valtionsyyttäjä Anu Mantilan länsimaista demokratiaa halveksivista teoista ja jne

Tyhmä kysymys. Virkamiehet vastaavat tietysti itse toimistaan virkavastuulla. Ja valtio vastaa myös mahdollisista vahingoista tai loukkauksista.

Et tainnut ymmärtää, mitä ajoin takaa. Jos kerran "epädemokraattiset voimat" (joilla vaalien kautta saatu tuki kansalta) voivat olla vastuussa Koiviston ja kumppaneiden mielestä vääränlaisen ja epätoivottavan valtakunnansyyttäjän valinnasta ja sitä kautta teoista, niin mikä tekee tähänastisista valtakunnansyyttäjistä ja heidän valitsijoistaan oikeanlaisia ja toivottavia?

Etenkin Raija Toiviaisen kausihan oli monin tavoin katastrofi ja huipentui Päivi Räsäsen oikeudenkäynteihin.

Syyttäjiä ei valita vaaleilla. Valtakunnansyyttäjiä ovat tähän mennessä nimittäneet presidentit Ahtisaari, Halonen ja Niinistö. Yhdenkään nimitys ei ole ollut poliittinen vaan virka-ansioihin perustunut. Näin pitää olla jatkossakin.

Vaikka nimistystä ei ehkä aikoinaan mielletty poliittiseksi, etenkin Raija Toiviaisen toiminta oli mitä suurimmassa määrin radikaalin poliittista ja siksi virhe, mutta sitä ja sen taustoja ei ole kyseenalaistettu oikein missään.

Mitä se pelättävä "epädemokraattisuus" siis on suhteutettuna esimerkiksi Toiviaisen toimintaan?

[Pallopääkissa]

Miksi missään ei keskutella siitä mitä "oikeusvaltio" ja "oikeusvaltioperiaate" tarkoittavat?

Kun joku sanoo sanan "oikeuvaltio" tai "oikeusvaltioperiaate", mitä hän tarkoittaa sillä? Vasemmistolaisessa retoriikassa se tarkoittaa sitä että demlajuristit pitävät hallussaan tuomareiden ja syyttäjien virkoja. Se tarkoittaa myös rajoittamatonta maahanmuuttoa.

Tiukasti tulkiten, alkuperäisessä merkityksessään oikeusvaltio on valtio jossa julkisen vallan tulee perustua lakiin.

https://fi.wiktionary.org/wiki/oikeusvaltio

(oikeustiede) saksalaisperäinen ajatus valtiosta, jossa kansalaista julkisen vallan toiminnan kohteena suojaavat kirjoitetut lait ja perustuslakiin kirjatut perusoikeudet

https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/oikeusvaltio

substantiivi valtio jonka hallintoelimet toimivat oikeusjärjestyksen mukaisesti ja jossa yksilöillä on oikeusturva mm. hengen, vapauden ja omaisuuden osalta.

https://fi.wiktionary.org/wiki/oikeusvaltioperiaate

(oikeustiede) julkisen vallan käytön lainmukaisuus ja erityisen konkreettisesti perustuslain noudattaminen; noudatettava ajatus, että valtio on nk. oikeusvaltio, jota hallitaan lakien mukaan ja jonka hallinnon vallankäyttö on lakien rajoittamaa, jotta kansalaiset ovat suojassa viranomaisten mielivallalta

Valtakunnansyyttäjänviraston toiminta on vuosikausia ollut mielivaltaista, joten se ei ole oikeusvaltioperiaatteen mukaista.

[Joutselkä]

^

----
Et tainnut ymmärtää, mitä ajoin takaa. Jos kerran "epädemokraattiset voimat" (joilla vaalien kautta saatu tuki kansalta) jne

Oikeusvaltio kuuluu erottamattomasti demokraattiseen järjestelmään. Kääntäen valtio, jossa ei ole riippumatonta oikeuslaitosta, ei ole aidosti demokraattinen. Ihan basic juttu.

Syyttäjän ratkaisutoimintaa ei ohjaa poliittinen tarkoituksenmukaisuusharkinta, joten jos poliitikko haluaa muuttaa syyttämiskäytäntöä, sen on tapahduttava lainsäädännön kautta eikä poliittisilla nimityksillä.

Vallassa olevan puolueen ei toisaalta tavallista lakia muuttamallakaan pidä voida alistaa syyttäjiä poliitikkojen määräysvaltaan. Viimeksi mainitusta syystä syyttäjien riippumattomuudesta pitää säätää perustuslaissa.

[Pallopääkissa]

Tasavallan presidentti nimittää tuomarit ja syyttäjät, valtioneuvoston esityksestä. Esittelevä ministeri on oikeusministeri.

[ämpee]

Onni Rostila on tehnyt juutuupifilmin tuosta "oikeusvaltion vahvistamisesta", filmin kesto 26:07.
https://www.youtube.com/watch?v=mDmYmZZsqw0

Esityksen nimenä on "Tästä oikeusvaltio-älämölössä on kyse".
Mielenkiintoinen esitys ja valaisee tämän jutun taustoja sekä kähmintää asian puitteissa.

Leena Meri on viheltänyt kähminnän jäähylle ja sekös nyt harmittaa.

[falco]

Suomessa poliitikot eivät kuitenkaan valitse tuomareita tuomioistuimiin, vaikka vakinaisen tuomarin virkaansa nimittää tasavallan presidentti muodollisesti valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta (tuomioistuinlaki 673/2016, 11:3 §).

Oleellista on, mikä taho tekee asiasta perustellun esityksen valtioneuvostolle.

Tuomioistuinlaki 11:7 § 2 mom: "Korkein oikeus tekee korkeimman oikeuden jäsenen virkaan nimittämisestä perustellun esityksen, joka toimitetaan valtioneuvostolle tasavallan presidentille esittelemistä varten. Korkein hallinto-oikeus tekee vastaavasti esityksen korkeimman hallinto-oikeuden jäsenen virkaan nimittämisestä."

Tuomioistuinlaki 11:7 3 mom: "Muun kuin 1 ja 2 momentissa mainitun tuomarin nimittämisestä perustellun esityksen tekee 20 luvussa tarkoitettu tuomarinvalintalautakunta."

Eli KKO:n ja KHO:n tuomareista perustellut esitykset tekevät KKO ja KHO, ja muiden tuomareiden osalta perustellun esityksen tekee tuomarinvalintalautakunta, jossa ovat tuomareiden lisäksi edustettuina muun muassa syyttäjät, asianajajat ja oikeustieteellinen tutkimus.

Käytännössä siis tuomarit valitsevat uudet tuomarit vertaistensa joukosta. Poliitikot eivät pääse asiaa sorkkimaan, ja tämä on tärkeä oikeuslaitoksen riippumattomuuden edellytys.

[Joutselkä]

Käytän esimerkkiä. Poliitikko, joka haluaa ankaroittaa rattijuoppojen tuomioita, voi pyrkiä rattijuopumuksen rangaistusasteikkoa korottavaan lainmuutokseen, mutta ei voi nimittää tuomarin virkaan kiihkomielisesti rattijuoppoja vihaavaa valtiosihteeriään.

Poliitikko ei myöskään voi lakia alemmilla ohjeilla tai määräyksillä vaatia syyttäjiä ajamaan ankarampia syytteitä hallitusohjelmassa  painotetuista rikoksista. Syyttäjä ei ole poliitikon väline politiikkansa edistämiseen.

Oikeusvaltion heikentäminen on pitkä tie, jonka päässä häämöttää natsi-Saksan Volksrerichtshof-tyyppinen poliittinen oikeuslaitoksen irvikuva.

[Luotsi]

Käytän esimerkkiä. Poliitikko, joka haluaa ankaroittaa rattijuoppojen tuomioita, voi pyrkiä rattijuopumuksen rangaistusasteikkoa korottavaan lainmuutokseen, mutta ei voi nimittää tuomarin virkaan kiihkomielisesti rattijuoppoja vihaavaa valtiosihteeriään.

Poliitikko ei myöskään voi lakia alemmilla ohjeilla tai määräyksillä vaatia syyttäjiä ajamaan ankarampia syytteitä hallitusohjelmassa  painotetuista rikoksista. Syyttäjä ei ole poliitikon väline politiikkansa edistämiseen.

Oikeusvaltion heikentäminen on pitkä tie, jonka päässä häämöttää natsi-Saksan Volksrerichtshof-tyyppinen poliittinen oikeuslaitoksen irvikuva.

Onnittelut voitosta Godwinin lain noudattamisessa! Palkinto ohessa.

[Joutselkä]

^

touché

Pitääpä väsätä hieno palkinto demla-kortin heiluttelusta jatkoa varten.

[Totti]

Eli KKO:n ja KHO:n tuomareista perustellut esitykset tekevät KKO ja KHO, ja muiden tuomareiden osalta perustellun esityksen tekee tuomarinvalintalautakunta, jossa ovat tuomareiden lisäksi edustettuina muun muassa syyttäjät, asianajajat ja oikeustieteellinen tutkimus.

Käytännössä siis tuomarit valitsevat uudet tuomarit vertaistensa joukosta. Poliitikot eivät pääse asiaa sorkkimaan, ja tämä on tärkeä oikeuslaitoksen riippumattomuuden edellytys.

Poliitikot pääsevät väliin sikäli, että valtioneuvoston (hallituksen) ja / tai presidentin ei tarvitse hyväksyä ehdotettua tuomaria. En tiedä kuinka yleistä on hylätä tuomariehdotukset, mutta vaikuttaa siltä että syytä olisi tarkastaa tiukemmalla seulalla kuka pääsee tuomariksi.

Huolestuttavampi on lain 10 luku koskien kelpoisuusvaatimuksia. Niitä ei käytännössä ole muodollisesti lainkaan lukuun ottamatta "oikeustieteen maisterin tutkintoa" ja suomen kansalaisuutta. Periaatteessa siis kuka tahansa mamukin voi päästä tuomariksi.

Halla-aho väläytti presidentinvaalien alla, että kansanedustajat ja ministerit voisi olla syntyperäisiä suomalaisia. Koska tuomarointi on hyvin läheisesti kytköksissä edellä mainittuihin, myös tuomarit pitäisi olla syntyperäisiä suomalaisia. Sama koskee poliittista riippumattomuutta, jonka puitteissa tuomari ei saisi olla esim. puolueen jäsen.

Tuomarien aatteellisuushan on ikuinen problematiikka oikeusjärjestelmän toimivuuden kannalta. Voiko esim. persuaktiivi luottaa siihen että vasemmistopuolueiden tuomarijäsen tuomitsee oikeudenmukaisesti? Entäs jos tuomarina on muodollisesti pätevä muslimimamu, jonka pitäisi ratkaista muslimimamujen ja valkolaisten välisiä jengiriitoja? Uskooko joku rehellisesti, että tuomio voisi olla oikeudenmukainen?

Tuomiojärjestelmä on superherkkä kaikenlaiselle aatteellisuudelle ja etenkin vasemmisto on hyvin herkkä toteuttamaan politiikkansa tuomiojärjestelmän kautta (sen takiahan Demla on olemassa). Sama koskee uskonnollisia ja etnisiä ryhmiä, jotka tuomiotilanteessa helposti vetävät kotiinpäin.

Tuomareiden pätevyysvaatimuksiin pitäisi asettaa lisää rajoituksia, jolla varmistetaan puolueettomuus. Lisäksi rikoslakiin pitää saada tuntuvia rajoituksia tuomioiden lieventämiseen, jottei anneta tuomareille liikaa valtuuksia pienentää rangaistuksia henkilökohtaisten sympatioiden takia.

[ämpee]

Eli KKO:n ja KHO:n tuomareista perustellut esitykset tekevät KKO ja KHO, ja muiden tuomareiden osalta perustellun esityksen tekee tuomarinvalintalautakunta, jossa ovat tuomareiden lisäksi edustettuina muun muassa syyttäjät, asianajajat ja oikeustieteellinen tutkimus.

Käytännössä siis tuomarit valitsevat uudet tuomarit vertaistensa joukosta. Poliitikot eivät pääse asiaa sorkkimaan, ja tämä on tärkeä oikeuslaitoksen riippumattomuuden edellytys.

Meillä vain on ongelma nimeltään Demla.
Jos noiden tuomarivalintoja tekevien parissa ei ole mitään muuta joukkuepelin harrastajaa kuin Demla, niin Demla vähitellen myrkyttää koko porukan ja lopuksi muodostaa Demla-monopolin.
Demlan mukana on se politiikka uitettu kuvioon sisälle.

Joten ei pidä ihmetellä miten nykyiset valtakunnansyyttäjät ovatkin niin kovin samanlaisia.
Räsäsen jutun esille tuomaa ihmeteltävää.

[Joutselkä]

^ ja heti löytyi voittaja. Palkintokortti vielä työn alla.

[Pallopääkissa]

Tähän ketjuun sopii keskustelun aiheiksi sellaiset termit kuin tuomioistuinaktivismi (tai juridinen aktivismi) ja tuomarivalta.

https://en.wikipedia.org/wiki/Judicial_activism

Halla-aho mainitsi presidentinvaalien alla Israelin parlamentin puhemiehen maininneen että asiantuntijavalta muodostaa riskin, ja yksi asiantuntijavallan muoto on tuomarivalta.

https://en.wikipedia.org/wiki/Kritarchy
https://en.wikipedia.org/wiki/Government_by_Judiciary

Sanotaan että poliitikkojen ei pidä sekaantua tuomiovallan tontille. Ei pidäkään, ja jos haluaa toisenlaisia tuomioita, pitää säätää toisenlaisia lakeja. Mutta samalla pitää sanoa että tuomiovallan ei pidä astua hallitusvallan tontille eikä varsinkaan lainsäädäntövallan eli lainsäätäjän tontille.

Lain ylin tulkintavalta on eduskunnan perustuslakivaliokunnalla, ei millään tuomioistuimella eikä syyttäjänvirastolla.

Tasavallan presidentti nimittää syyttäjät ja tuomarit. Hän saa poiketa tuomarinvalintalautakunnan suosituksista ja hallituksen esityksistä, ei se ole kiellettyä. Jos ainoastaan tuomarit nimittäisivät tuomareita ja ainoastaan syyttäjät nimittäisivät syyttäjiä, homma menisi täydeksi kavereiden suosimiseksi. Presidenttikin voi nimittää kavereitaan mutta presidentin voi sentään vaihtaa vaaleissa, ja hänet voi valita vain kahdesti.

Tuomioistuinaktivismi ja tuomarivalta johtaa siihen mitä Onni Rostila sanoi, että yhteiskunnallisia asioita aletaan päättämään oikeusistunnoissa. Esim. se jos suomalainen tuomioistuin tai EIT kieltäisi hallitusta laittamasta itärajaa kiinni ja määräisi päästämään matot sisälle. Tässä tuomioistuin puuttuisi hallitusvallan tontille. Ensimmäinen kysymys on miksi tuomioistuimella olisi ylipäätään annettu toimivaltaa päättää tuollaisesta asiasta. Asia on poliittinen, ei juridinen. Yhteiskunnallisista asioista päättäminen on poliittista päätöksentekoa, eikä syytteiden nostamista eikä tuomioiden jakamista.

Ben Zyskowicz sanoi vasemmiston ja Kekkosen toimineen oikeuslaitosta vastaan YYA-aikana.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ben-zyskowicz-olen-kerettilainen-kansanedustaja-puolustaa-leena-merta-ja-kehottaa-juristieliittia-kertomaan-kuka-uhkaa-oikeusvaltiota/be020e0d-0ddf-4834-a1b1-416aa641f5b1?ref=twitter:f47c
Ilmeisesti oikeuslaitos oli Kekkosen ja vasemmiston mielestä liian porvarillinen ja neuvostovastainen. Eiköhän tilanne muuttunut ajan oloon kun demlalaisia pääsi suuremmassa määrin tuomareiksi ja syyttäjiksi.

Martin Scheinin-ketjussa on mainittu Demlan vaikutus tuomioistuinlaitoksen ja syyttäjälaitoksen toimintaan.https://hommaforum.org/index.php/topic,134881.0.html

Amerikassa on perustuslain tulkinnan koulukuntina "originalismi" ja "elävän perustuslaki".
https://en.wikipedia.org/wiki/Originalism
https://en.wikipedia.org/wiki/Living_Constitution

https://en.wikipedia.org/wiki/Judicial_interpretation
https://en.wikipedia.org/wiki/Statutory_interpretation

[ikuturso]

Netistä löytyy ainakin väitettyä tietoa (Olli Pusa ja Reijo Tossavainen), jonka mukaan tuo mainittu Kuusimäki sekä molemmat: Mantila ja Toiviainen ovat demlan jäseniä.

En sitten tiedä hakeutuvatko kaikki "valtakunnan keskeiset" juristit tai sellaiseksi haluavat demlan jäseniksi vaikka eivät olisikaan kommareita...

Mutta haiskahtaa tosi pahalta ajattelu, jossa kaikki poliittinen ohjaus koitettaisiin poistaa siinä vaiheessa juuri kun syyttäjäkaarti ovat vasemmistoateisteja ja kristityn kimpussa.

-i-

[dothefake]

Tietääkseni Demlaan voi liittyä kuka tahansa, miksipä emme valloittaisi sitä?

[Emo]

Tietääkseni Demlaan voi liittyä kuka tahansa, miksipä emme valloittaisi sitä?

No niinpä näkyy!

https://www.demla.fi/liity-jaseneksi

Jäseneksi Demlaan voi liittyä kuka tahansa oikeuspoliittisista asioista kiinnostunut henkilö. Vaikka suurin osa jäsenistämme on lakimiehiä tai oikeustieteen opiskelijoita, ei oikeustieteellinen koulutus ole jäsenyyden edellytys. Demlan hallitus hyväksyy uudet jäsenet kerran kuukaudessa.

Jäsenhakemuksen voit täyttää alla olevalla lomakkeella tai lähettää sen sähköpostilla osoitteeseen [email protected]. Jäsenhakemuksen voi toimittaa myös kirjeitse postiosoitteeseen: Oikeuspoliittinen yhdistys - Rättspolitiska föreningen Demla ry, Lintulahdenkatu 10, 00500 HELSINKI.

Jäsenmaksu on 45 euroa vuonna 2023 ja alennettu jäsenmaksu 23 euroa. Jäsenmaksun hintaan sisältyy Oikeus-lehti. 

👍🏻

[Roope]

Oikeusvaltio kuuluu erottamattomasti demokraattiseen järjestelmään. Kääntäen valtio, jossa ei ole riippumatonta oikeuslaitosta, ei ole aidosti demokraattinen. Ihan basic juttu.

Syyttäjän ratkaisutoimintaa ei ohjaa poliittinen tarkoituksenmukaisuusharkinta, joten jos poliitikko haluaa muuttaa syyttämiskäytäntöä, sen on tapahduttava lainsäädännön kautta eikä poliittisilla nimityksillä.

Vallassa olevan puolueen ei toisaalta tavallista lakia muuttamallakaan pidä voida alistaa syyttäjiä poliitikkojen määräysvaltaan. Viimeksi mainitusta syystä syyttäjien riippumattomuudesta pitää säätää perustuslaissa.

Syyttäjän ratkaisutoiminta on Suomessa muuttunut sananvapauden ja uskonnonvapauden osalta siitä, mitä se on ollut perinteisesti länsimaisissa demokratioissa, eikä muutoksen takana ole ollut lainsäädännön muuttamista vaan lakien tulkinnan radikaali ja mielivaltainen muuttaminen.

Mikä tapahtuneessa on millään tavalla toivottavaa "riippumattomuutta", kun meneillään olevalla operaatiolla vaaditaan riippumattomuuden nimissä lisää mielivaltaa, tulkintavaltaa ja toiviaisten toiminnan suojelemista?

Käytän esimerkkiä. Poliitikko, joka haluaa ankaroittaa rattijuoppojen tuomioita, voi pyrkiä rattijuopumuksen rangaistusasteikkoa korottavaan lainmuutokseen, mutta ei voi nimittää tuomarin virkaan kiihkomielisesti rattijuoppoja vihaavaa valtiosihteeriään.

Poliitikko ei myöskään voi lakia alemmilla ohjeilla tai määräyksillä vaatia syyttäjiä ajamaan ankarampia syytteitä hallitusohjelmassa  painotetuista rikoksista. Syyttäjä ei ole poliitikon väline politiikkansa edistämiseen.

Oikeusvaltion heikentäminen on pitkä tie, jonka päässä häämöttää natsi-Saksan Volksrerichtshof-tyyppinen poliittinen oikeuslaitoksen irvikuva.

Valtakunnansyyttäjäksi päätyi syyttäjälaitosta politiikan välineenä käyttänyt (mm. kansanedustajien vaino, jollainen CV:ssä kansainvälisesti merkittävää) Raija Toiviainen (käytän esimerkkinä toimintansa äärimmäisyyden vuoksi), joka jo toteutti poliittisen oikeuslaitoksen irvikuvan parhaansa mukaan. Kerro ja perustele, mikä olisi se vielä pahempi valinta ja miten se konkreettisesti näkyisi, kun vaaditulla perustuslain muuttamisella halutaan kaikesta päätellen suojella edellisen valtakunnansyyttäjän kaltaista mielivaltaa?

[falco]

Tähän ketjuun sopii keskustelun aiheiksi sellaiset termit kuin tuomioistuinaktivismi (tai juridinen aktivismi) ja tuomarivalta.

https://en.wikipedia.org/wiki/Judicial_activism

Tasavallan presidentti nimittää syyttäjät ja tuomarit. Hän saa poiketa tuomarinvalintalautakunnan suosituksista ja hallituksen esityksistä, ei se ole kiellettyä. Jos ainoastaan tuomarit nimittäisivät tuomareita ja ainoastaan syyttäjät nimittäisivät syyttäjiä, homma menisi täydeksi kavereiden suosimiseksi. Presidenttikin voi nimittää kavereitaan mutta presidentin voi sentään vaihtaa vaaleissa, ja hänet voi valita vain kahdesti.

Näin se tosiaan on. Valtioneuvosto voi ratkaisuehdotuksessaan muuttaa KKO:n/KHO:n/tuomarinvalintalautakunnan perusteltua esitystä. Näin ei ole kuitenkaan tainnut juurikaan käydä, joten käytännössä juristien tekemät esitykset ohjaavat valintaa. Tässä toteutuu ainakin poliittisen kontrollin mahdollisuus. Valtioneuvosto ei voi itse esittää, jos ei ole mitään tuomarinpaikkoja auki. (Se on sitten oma tarinansa, jos TP haluaa muuttaa valtioneuvoston ehdotusta ja miten ristiriita ratkaistaan.)

Poliittinen kontrolli tuomarinimityksiin on varmaankin oltava, mutta siinä on haasteensa. Jos vaikka kuvitellaan tilanne, jossa KKO ehdottaisi valtioneuvostolle suhteellisen neutraalia uutta Korkeimman oikeuden jäsentä, mutta laitavasemmistolainen sosialistihallitus (sellaisia Suomessa on ollut hiljattainkin) muuttaisi esitystä niin, että VN ehdottaisikin TP:lle professori Martin Scheininia uudeksi Korkeimman oikeuden jäseneksi.

[Pentecost]

Laki on niin kuin se luetaan.

Jos joku kuvittelee, ettei poliittinen tahtotila tai painostus vaikuttaisi millään tavoin oikeuslaitoksen tuomioihin, on mielestäni totaalisen sokea ja täysin vailla todellisuudentajua.

Suomessahan kukin oikeusaste voi tehdä ihan omanlaisensa ratkaisun, täysin päinvastaisen kuin alempi oikeusaste. Jo tämä on itsessään aika kiehtovaa seurattavaa.

Itä-Suomessa piti aloittaman suuren sellutehtaan. Oli hankittu rakennus- ja ympäristöluvat. Kaiken piti olla selvää ja homman hallussa. Kuinka ollakaan, KHOn vihertynyt tuomari ilmaantui paikalle ja julisti vastoin kaikkia aiempia tahoja tehtaan haitalliseksi sellaisen EUn asetuksen avulla, joka oli tehty Saksan heikossa hapessa olevia jokia varten.

Voin kertoa iltasatuja suomalaisen systeemin hyvyydestä. Jos jaksaa ja viitsii, voi myös vilkaista Karpon vanhoja ohjelmia juutuubin puolelta. Niissä, jos missä, näkyy suomalaisen oikeusjärjestelmän "oikeudenmukaisuus". Nykyisin se voi olla vähemmän suoraa tai näkyvää, mutta pintaa kun raaputtaa, paska alkaa haista.

[Roope]

Poliittinen kontrolli tuomarinimityksiin on varmaankin oltava, mutta siinä on haasteensa. Jos vaikka kuvitellaan tilanne, jossa KKO ehdottaisi valtioneuvostolle suhteellisen neutraalia uutta Korkeimman oikeuden jäsentä, mutta laitavasemmistolainen sosialistihallitus (sellaisia Suomessa on ollut hiljattainkin) muuttaisi esitystä niin, että VN ehdottaisikin TP:lle professori Martin Scheininia uudeksi Korkeimman oikeuden jäseneksi.

Täysin mahdollinen ehdotus molemmilta tahoilta, eikä sitä nykymenossa edes pidettäisi mitenkään ihmeellisenä.

Scheinin on jo Suomen vaikutusvaltaisimpia oikeusoppineita, eikä hänen hulluimpiakaan lausuntojaan ole kyseenalaistanut vaikuttajista kuin ehkä Zysse. Juuri Scheininin kaltaisten valintojen turvaamiseksi tätä perustuslakiuudistusta ajetaan.

[Pallopääkissa]

Tähän ketjuun sopii keskustelun aiheiksi sellaiset termit kuin tuomioistuinaktivismi (tai juridinen aktivismi) ja tuomarivalta.

https://en.wikipedia.org/wiki/Judicial_activism

Tasavallan presidentti nimittää syyttäjät ja tuomarit. Hän saa poiketa tuomarinvalintalautakunnan suosituksista ja hallituksen esityksistä, ei se ole kiellettyä. Jos ainoastaan tuomarit nimittäisivät tuomareita ja ainoastaan syyttäjät nimittäisivät syyttäjiä, homma menisi täydeksi kavereiden suosimiseksi. Presidenttikin voi nimittää kavereitaan mutta presidentin voi sentään vaihtaa vaaleissa, ja hänet voi valita vain kahdesti.

Näin se tosiaan on. Valtioneuvosto voi ratkaisuehdotuksessaan muuttaa KKO:n/KHO:n/tuomarinvalintalautakunnan perusteltua esitystä. Näin ei ole kuitenkaan tainnut juurikaan käydä, joten käytännössä juristien tekemät esitykset ohjaavat valintaa. Tässä toteutuu ainakin poliittisen kontrollin mahdollisuus. Valtioneuvosto ei voi itse esittää, jos ei ole mitään tuomarinpaikkoja auki. (Se on sitten oma tarinansa, jos TP haluaa muuttaa valtioneuvoston ehdotusta ja miten ristiriita ratkaistaan.)

Poliittinen kontrolli tuomarinimityksiin on varmaankin oltava, mutta siinä on haasteensa. Jos vaikka kuvitellaan tilanne, jossa KKO ehdottaisi valtioneuvostolle suhteellisen neutraalia uutta Korkeimman oikeuden jäsentä, mutta laitavasemmistolainen sosialistihallitus (sellaisia Suomessa on ollut hiljattainkin) muuttaisi esitystä niin, että VN ehdottaisikin TP:lle professori Martin Scheininia uudeksi Korkeimman oikeuden jäseneksi.

Tässä tullaan siihen kuka nimittää jäsenet tuomarinvalintalautakuntaan, ja keitä sinne nimitetään. Jos tuomarinvalintalautakunnassa on Martin Scheininin tapaisia jäseniä, on hyvin todennäköistä että se ehdottaisi tuomareiksi Martin Scheininin tapaisia hakijoita.

Kannattaa muistaa presidentin nimitysvalta. Tarja Halonen oli presidentti 2000-2012. Hän nimitti poliittisesti ja ideologisesti samanmelisiä juristeja tuomareiksi ja syyttäjiksi sekä muihin virkoihin. Apulaisokeuskansleri Mikko Puumalainen vastusti rajan sulkua käyttäytyen ikään kuin hänellä olisi veto-oikeus hallituksen päätöksiin. Halonen nimitti Puumalaisen vuonna 2007. Nimitetyt virkamiehet jäävät jäljelle vaikka nimittäjä ei olisi enää virassa. Jotkin virkamiehet voivat olla samoissa viroissa useita vuosikymmeniä.

Halonen nimitti Pauliine Koskelon korkeimman oikeuden presidentiksi 2006 jossa oli 2015 saakka. Sitten 2016 Koskelo meni Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen tuomariksi, kun Suomen tuomarinpaikka aukesi.

Tästä syystä persujen ja ylipäätään kansallismielisten tulisi tietoisesti pyrkiä opiskelemaan oikeustiedettä ja hakea kaikkiin virkoihin, joissa tarvitaan oikeustieteellinen tutkinto: tuomarit käräjäoikeuksissa, hovioikeuksissa ja korkeimmassa oikeudessa; hallinto-oikeuksissa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa; syyttäjät syyttäjänvirastoissa, oikeusministeriön virat; sisäministeriön virat; yliopistojen oikeustieteellisten tiedekuntien dosentit ja professorit...

[DuPont]

Sosialistista autoritarismia pitää pyrkiä poistamaan oikeuslaitoksestamme.
- tarvitsemme yksinkertaisia selkeitä lakeja, emme monitulkittavia
- periaate tulee olla: Vähemmän lakeja, selkeämmin tulkittavia lakeja
- sitä kautta säästämme myös oikeuslaitoksen byrokratiasta miljoonia

PS: Martin Scheininin kaltaiset neuvostoajan "oppineet" pois!

[ohkurin_narsi]

^Vähemmän lakeja on sinällään hieno ajatus, mutta silloin päätyy äkkiä brittityyppiseen common law systeemiin, missä oikeuden päätökset ratkaisee koska lait ei sano mitään. Minun nähdäkseni common law on huono järjestelmä missä on oikeuslaitoksen mielivalta.

Selkeämmät lait on toki tavoittelemisen arvoinen asia.

[Pallopääkissa]

Jos jossain on suomettumisketju, tämän voi siirtää sinne. Tässä kuitenkin puhutaan melko pitkään punikkijuristeista joten mielestäni tämä voi olla täälläkin.

Itsepetos suomalaiseen tapaan - Jälkisuomettumisen ruumiinavaus 17
https://www.youtube.com/watch?v=SekBTK2G3bs

"Neuvostoliitossa taiteilijat hiljensi sensuuri, Suomessa apurahajärjestelmä."

Pekka Virkin vieraana kirjaillija Jarkko Tontti, joka tuottaa aikalaisdiagnostiikkaa jälkisuomettumisen rumuuksista. Tietokirjailija Virkin ohjelmasarja luotaa Suomen lähihistorian räjähdysherkkiä kipupisteitä.

[Pallopääkissa]

Kuuluisiko tämä itäraja-ketjuun, vai meneekö tänne? Benkku on ennenkin piikitellyt punikkijuristeja. Benkku on juristi ja on ollut eduskunnan jäsen 1979 alkaen, joten on kokenut konkari. Hän ei kumartele akateemisia juristeja, varsinkaan jos ne ovat punikkeja.

BenTV: Suomi on oikeusvaltio, sanoo professori Kaarlo Tuori mitä tahansa
https://www.youtube.com/watch?v=KAJIu28a-fI

Tuorin purkaus kertoo hänen omasta harmistumisestaan.