Työnteko tekee oikeistolaiseksi

[Alabama]

Arbeit macht rechts

Die Bundeszentrale für politische Bildung und hier speziell deren Präsident Thomas Krüger (SPD) weiß es ganz genau: "Laut Studien haben Berufstätige die geringste Widerstandskraft gegenüber extremistischen Ideen". Und daraus folgt der glasklare Schluss: ,,Die Problemgruppe Nummer eins sind die berufsaktiven Menschen". Anders ausgedrückt, die politische Erziehung erreicht das werktätige Volk nicht. Soll das sagen, wer arbeitet, ist aus Zeitgründen, das heißt mangelhafter Wahrnehmung der korrekten politischen Erziehung, rechts?
Wer seit Jahr und Tag brav zur Arbeit marschiert, sollte nach dieser Logik endlich mal weniger rechts – heißt links – werden: Da bin ich sehr dafür! Einfach nicht mehr arbeiten, und sich unter der Berufsbezeichnung "Aktivist" für Enteignung der noch Besitzenden (selbst schuld) einsetzen! Ferner von einer Demo zur anderen reisen – vom Staat finanziell gut gepampert – will heißen, vom Geld der dummen Arbeitenden.

Könnte es sein, dass demnächst diejenigen, die arbeiten, keinen Bock mehr haben, bis zur Pensionierung mit 66 oder 67 Jahren jeden Tag den Staat mit eigener Arbeit durchzufüttern und dafür dann als rechts beschimpft zu werden? Sollen deshalb die blöden Arbeitenden, von denen alle anderen hervorragend profitieren, in ihrer immer knapperen Freizeit noch mehr beschallt sprich sensibilisiert werden – mit "Kunst" und "Wort" und allen zur Verfügung stehenden Kanonen gegen rechts?

Ich schlage hiermit vor, dass die Arbeitenden der Bundesrepublik Deutschland endlich vernünftig werden, ausschließlich ihre Work-life-balance pflegen und die Banalität des Arbeitens hinter sich lassen, um den rechten Anfechtungen zu entgehen. Dann wird alles gut.

https://www.achgut.com/artikel/arbeit_macht_rechts
   
Työnteko tekee oikeistolaiseksi

Saksan Liittovaltion Poliittisen Kasvatuksen Keskus ja erityisesti sen johtaja Thomas Krüger (SPD) tuntee asian tarkalleen: ,,Tutkimusten mukaan työväestön keskuudessa on vähiten vastustusta ääriliikkeiden ajatuksille." Ja siitä seuraa kristallinkirkas johtopäätelmä: ,,Ongelmaryhmä numero yksi on työssäkäyvät ihmiset". Toisin sanoen, poliittinen kasvatus ei saavuta työtä tekeviä kansalaisia.

Tarkoittaako tämä sitä, että henkilö, joka käy töissä, ei kykene ajanpuutteen takia huomioimaan korrektia poliittista kasvatusta ja on sen takia oikeistolainen? Tämän logiikan mukaan pitää sen, joka on käynyt vuosikausia kiltisti töissä, tulla vihdoinkin vähemmän oikeistolaiseksi -eli vasemmistolaiseksi: Kannatan tätä! Yksinkertaisesti lopetetaan työnteko ja liitytään niiden ammattinimitykseltään ,,aktivistien" joukkoon, jotka toimivat omaisuuden pakkolunastusten (oma syy jos omistaa jotakin) toteuttamiseksi. Sen lisäksi voi matkustella valtion avokätisesti avustettuihin mielenosoituksiin -mikä tahtoo sanoa: typerien työtä tekevien rahalla.

Voisiko olla niin, että lähiaikoina näitä henkilöitä ei huvita enää tehdä työtä eläkeikään 66- tai 67-vuotiaiksi asti ruokkiakseen sen avulla joka ikinen päivä valtiota ja siitä hyvästä tulla haukutuksi oikeistolaiseksi? Pitäisikö tästä syystä typerien työssä käyvien, joista muut erinomaisesti hyötyvät, näiden niukalla vapaa-ajalla joutua kuuntelemaan propagandakanuunan jylinää eli olla ,,sensibilisoitavana" ,,taiteen", ,,sanan" ja ties minkä käytössä olevien oikeistonvastaisten kanuunoiden edessä?

Ehdotankin sitä, että kaikki työssä käyvät Saksan Liittovaltion työtätekevät vihdoin ja viimein tulisivat järkiinsä, hoitaisivat work-life-balancea ja jättäisivät työnteon banaliteetit taakseen ollakseen oikeistolaisen vastustuksen saavuttamattomissa. Tällöin kaikki muuttuu hyväksi.