Kansalaisaloite: Ruotsin kieli vapaaehtoiseksi peruskoulussa

[newspeak]

Pakkoruotsia voi taas vastustaa kansalaisaloitteen muodossa:

Ruotsin kieli vapaaehtoiseksi peruskoulussa

Aloitteen sisältö

Me allekirjoittaneet vaadimme, että ruotsin kielen pakollinen opiskelu poistetaan kokonaisuudessaan peruskouluista. Lakimuutoksen jälkeen ruotsin kielen opiskelu peruskoulussa on vapaaehtoista.

Perustelut

Ruotsin määrääminen pakolliseksi oli RKP:n kiristystoimenpide eli lehmänkauppa hallitusneuvotteluissa vuonna 1968, eikä siinä otettu huomioon kasvatuksellisia tai koulutukseen liittyviä näkökulmia. Ruotsin kielen pakollisuus vaikuttaa kielteisesti peruskoulun oppimistuloksiin, joten harva pakkoruotsin käynyt kykenee käyttämään ruotsin kieltä sujuvasti. Ruotsia opiskelevien kielitaito ja motivaatio oppimiseen olisi jatkossa parempi, jos he opiskelisivat ruotsia valinnaisesti.

Ruotsin kielen pakollinen opiskelu vie oppimiskapasiteettia oppilaalle hyödylliseltä opiskelulta. On kohtuutonta vaatia, että kaikkien suomalaisten tulisi opetella maailman mittakaavassa pienen suomen kielen lisäksi toinen kieli, ruotsi, jota puhuu äidinkielenään vain noin kymmenen miljoonaa ihmistä. Etenkin Itä-Suomessa olisi hyödyllisempää opiskella ruotsin sijaan venäjää, koska siitä olisi enemmän hyötyä palveluiden järjestämisessä.

Ruotsinkielisille tulee taata heille kuuluvat palvelut, mutta se ei edellytä koko väestöltä pakollista ruotsin kielen opiskelua. Nykyinen kaikille pakollinen ruotsin kielen opiskelu on ylimitoitettu, koska palvelut pystytään varmasti toteuttamaan ruotsia äidinkielenään puhuvien sekä ruotsia vapaaehtoisesti lukevien toimesta.

Suomenkielisten pakollista ruotsin kielen opiskelua ei voida verrata ruotsinkielisten pakolliseen suomen kielen opiskeluun, joka on tärkeää tarpeen tasolla. Ruotsin pakollista opiskelua ei voida myöskään rinnastaa yleishyödyllisten kouluaineiden, kuten matematiikan ja reaaliaineiden opiskeluun, koska suurin osa väestöstä ei tarvitse ruotsin kieltä oppivelvollisuuden päättymisen jälkeen.

Pakollinen ruotsin kielen opiskelu peruskouluissa on kumottava, jotta voitaisiin edistää oppilaiden valinnanvapautta kielten opiskelussa ja antaa enemmän mahdollisuuksia kansainvälistymiseen.

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/4633

Pitääpä allekirjoittaa samantien.

[Roope]

Pakkoruotsia voi taas vastustaa kansalaisaloitteen muodossa:

Hyvä. Kannattaa viedä perille edes näön vuoksi, vaikka vastustavat epädemokraattiset voimat ovat mahtavia.

Odotan, että pakkoruotsin lopettaminen on myös PS:n lakialoite eduskunnan syyskauden alkaessa. Lakialoitteen allekirjoittajissa seulottaisiin taas kerran jyvät akanoista. Olihan se uskomatonta (tai 50 vuoden jälkeen kyynisesti todettuna "uskomatonta"), että vaikka eduskunnan enemmistö ilmoitti ennen vaaleja vastustavansa pakkoruotsia, äänestyksessä sen jatkamiselle löytyikin selvä enemmistö.

[newspeak]

Julkisessa keskustelussa on puhetta herättänyt lähiaikoina hallitusohjelmaan kirjattu maininta pakkoruotsin palauttamisesta yo-kirjoituksiin ehdottomana pakkona erotuksena pitkään vallinneesta status quosta, jossa pakko oli kierrettävissä painottamalla kirjoituksissa muihin aineisiin. Ainuttakaan kunnollista perustetta ei pakkoruotsille ole ollut koskaan missään. Ei virkamiesruotsille, ei lukioon eikä peruskouluun.

Tässä uudessa aloitteessa lähdetäänkin siksi totuttuun tapaan liikkeelle pakkoruotsin kitkemisestä juuriaan myöten eli peruskoulusta. Aikaisempi aloite ei johtanut kovinkaan kummoisiin tuloksiin, sillä vaikutuksiltaan olemattomiksikin todetut kielikokeilut on helppo unohtaa. Tähän liittyen on huomautettava, että pakkoruotsista luopumisen tarkoitus ei ole se, etteivätkö ihmiset saisi opiskella ruotsia, vaan se, miten tuo opiskelu järjestetään. Mikäli lapset vanhempineen kokevat, että lasten on hyvä opiskella ruotsia, tämä onnistuu edelleen. Vaikka kaikki haluaisivatkin yllättäen opiskella ruotsia, sillä on merkittävä ero, järjestetäänkö opetus valinnaisena vai pakollisena.

Uusi pääministeri Antti Rinne kertoi haluavansa nuorten osaavan enemmän kieliä. Tämä ei ole mikään peruste pakkoruotsille ja jos onkin, sille nauravat variksetkin. Voidaan kuitenkin tähän liittyen kysyä, mitä on kielten osaaminen ja mitkä ovat kielitaidon mittarit? Voidaanko esimerkiksi sanoa, että henkilö joko osaa kieltä tai ei osaa? Nykyinen koulujärjestelmä perustuu alaikäisten arvottamiseen ja heidän myöhemmän elämänsä hankaloittamiseen, joten on kysyttävä jatkoksi, eivätkö kolme vuotta peruskoulussa ruotsia opiskelleet sitten osaakaan ruotsia? Koska hallitusohjelmassa oppivelvollisuutta ollaan venyttämässä toiselle asteelle, on kysyttävä vielä tulevaisuutta ennakoiden, eikö henkilö todellakaan osaa ruotsia, vaikka on opiskellut sitä jo kuusi vuotta? Tähän oppivelvollisuus sitten päättyykin, mutta koska ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissakin on pakollista ruotsia tarjolla, on kysyttävä vielä siitäkin, koska tässäkin on arvosanoja jaossa eli eikö se nyt sitten sekään vielä riittänyt?

Yo-kirjoitukset ovat vain yksi koejärjestely muiden joukossa, mutta ilmeisesti on sitten todettava, ettei ruotsia ole edes mahdollista oppia. Ruotsi on nähtävästi maailman vaikein kieli, vaikka muuta väitetäänkin.

- - -

Seuraava löytyi historian hämäristä:

Nuiva kielipoliittinen vaaliohjelma

    Katson, että ruotsin kielen osaamisvaatimuksista valtion viroissa luovutaan, poislukien viranomaiset, joiden työtehtävät erityisesti edellyttävät tällaista kielitaitoa. Tämän myötä ruotsin kielen pakollinen opiskelu kaikilla koulutusasteilla lakkaa välittömästi. Suomenkieliset oppilaitokset voivat jatkossakin tarjota ruotsin opetusta resurssiensa ja kysynnän mukaan ja samoin ehdoin kuin muitakin vieraita kieliä.

    Perustuslakia tulee muuttaa siten, että ruotsin kielen asema toisena, tasavertaisena kansalliskielenä lakkautetaan. Suomen valtion ainoaksi viralliseksi kieleksi jää suomen kieli. Valtion, siis hallituksen, eduskunnan ja virkakoneiston, ainoa työkieli on suomi.

    Kunnallistasolla ruotsi voi säilyä virallisena kielenä pääsääntöisesti nykykäytännön mukaisesti mutta kuitenkin seuraavin poikkeuksin:

    1) Nykyisistä yksikielisistä ruotsinkielisistä kunnista tulee kaksikielisiä. Muutoksen jälkeen Suomessa on suomenkielisiä ja kaksikielisiä kuntia.

    2) Kaksikielisenä pidetään jatkossa kuntaa, jonka asukkaista vähintään 20 prosenttia on ilmoittanut äidinkielekseen ruotsin. Jos ruotsinkielisten osuus asukkaista jää tämän alle, heillä ei ole subjektiivista oikeutta saada kunnan viranomaisilta ruotsinkielistä palvelua. Mikäli heidän absoluuttinen lukumääränsä kuitenkin on merkittävä, kuten Helsingissä ja Turussa, kunnalle voidaan tarkemmin määriteltävin ehdoin säätää velvoite tarjota asioimistulkin palveluja.

    Yleisradion ruotsinkielisen toiminnan osuus Ylen kokonaisbudjetista saatetaan vastaamaan ruotsinkielisten osuutta väestöstä.

    Saamen kielten suhteen noudatetaan samankaltaista politiikkaa. Ottaen huomioon saamen kielten uhanalainen asema voidaan niiden elvyttämiseksi ja ylläpitämiseksi kuitenkin soveltaa joustavampia kriteereitä.

    Ruotsinkielinen kouluverkosto voi toistaiseksi jatkaa toimintaansa nykyisin ehdoin. Ruotsinkielisten koulujen oppilaskohtainen rahoitusosuus ei kuitenkaan saa ylittää (eikä alittaa) suomenkielisten koulujen vastaavaa. Helsingin yliopistosta tulee yksikielinen, ja ruotsinkielisten erillinen sisäänotto lopetetaan.

    Ahvenanmaan itsehallinnollisen maakunnan asema on otettava erilliseen uudelleentarkasteluun. Suomen kielestä tulee tehdä Ahvenanmaalla virallinen vähemmistökieli, ja maakunnan suomenkielisille tulee turvata ne perustavanlaatuiset kielelliset ihmisoikeudet, joihin Suomi on kansainvälisillä sopimuksillakin sitoutunut.

    Suomi kuitenkin kunnioittaa Ahvenanmaan itsehallintoa. Mikäli suomen kielen ja suomenkielisten asemasta ei päästä sopimukseen, harkittavaksi tulee Suomen ja Ahvenanmaan valtioyhteyden katkaiseminen. Tulonsiirrot manner-Suomesta maakuntaan lopetetaan, ja Suomi sanoutuu irti Ahvenanmaan sotilaallisesta puolustamisesta. Maakunta voi halutessaan itsenäistyä tai etsiä uuden elättäjän vaikkapa Ruotsista.

    Pitkän tähtäyksen tavoitteena on neuvotella Ruotsin kanssa sopimus kielivähemmistöjen aseman symmetrisestä järjestämisestä. Vastavuoroisuuden periaate kannustaa kumpaakin maata kohtelemaan suurinta kielivähemmistöään mallikkaalla tavalla.

http://www.halla-aho.com/scripta/kielipoliittisia_linjauksia.html

[newspeak]

Entinen perussuomalainen Vesa-Matti Louekoski kokee Puheenvuoro-blogissaan pakkoruotsin vastustamisen ihmisoikeusrikokseksi:

Hyökkäys ruotsin kieltä vastaan on hyökkäys ihmisyyttä vastaan

Ajattelen lukuisia naapureitani, perheenjäseniäni, tuttaviani, koulutiellä kulkevia pienokaisia, vanhuksia tai muuten osa jokapäiväistä arkea olevia lähimmäisiäni.

Tuntuu kammottavalta ajatella, että nämä ihmiset, lähtemätön osa kansaamme, ovat pakotettuja vuodesta toiseen muodossa tai toisessa törmäämään kansalaiskeskusteluun, missä heidän oma äidinkielensä otetaan mitä eriskummallisempia värejä saavien spekulaatioiden kohteeksi.

Oma äidinkieli on merkittävä osa identiteettiämme. Äidinkieltä vastaan hyökkääminen on eräs hirvittävä ja loukkaavin tapa hyökätä ihmistä itseään vastaan...

http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277152-hyokkays-ruotsin-kielta-vastaan-on-hyokkays-ihmisyytta-vastaan

Eikö samalla periaatteella pitäisi puhua kaikista kielistä, sillä suurin osa maailman kielistä on samalla jonkun äidinkieli, ellei puhuta kuolleista tai kuvitteellisista kielistä?

Ion Mittler pohtii Puheenvuorossa reservaatin perustamista ruotsinkielisille:

NEW DEAL: Ruotsinkieliselle väestölle oma maakunta

Keskustapuolueella on viime aikoina ollut kova into tehdä Suomeen maakuntauudistus. Nyt olisi sopiva hetki tarkastella myös ruotsin kielen ja ruotsinkielisen väestön tulevaisuutta samassa yhteydessä.

Ruotsin kielen opiskelusta tulee vapaaehtoista tulevaisuudessa väistämättä, viimeistään parinkymmenen vuoden kuluessa. Jos poliitikot jaksavat harata kansan enemmistön tahtoa vastaan niin kauan. Mikä tahansa uusi hallitus saattaa tehdä päätöksen noudattaa kansan tahtoa kielipolitiikassa, ja poistaa ruotsin kielen pakollisuuden heti. Ruotsin kielen aseman tulevaisuus on nyt epävarmempi kuin koskaan, ja se muuttuu yhä epävarmemmaksi vuosi vuodelta.

Mikä agendaksi ruotsinkieliselle väestölle jatkossa, kun pakollisen ruotsin kielen opiskelun politiikka tulee tiensä päähän?

Ehdotan että Suomeen perustetaan ruotsinkielisen väestön vahvaksi tukialueeksi uusi maakunta Rannikko-Suomi, jonka väestön enemmistö on ruotsinkielinen, ja väestöä on noin 300,000 asukasta. Tälle maakunnalle voidaan pyrkiä tulevaisuudessa rakentamaan jopa itsehallintoa.

Ehdotan että tämä uusi maakunta sisältäisi 22 kuntaa, joissa on väestöä yhteensä 319 000 asukasta, josta ruotsinkielisiä 49 %, suomenkielisiä 45 %, ja muun kielisiä 6 %. (Yhdessä Ahvenanmaan kanssa ruotsinkielisten osuus nousisi 53 prosenttiin, ja suomenkielisten osuus laskisi 42 prosenttiin.)...

http://ionmittler.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277131-new-deal-ruotsinkieliselle-vaestolle-oma-maakunta

Pieni asia herättää siis edelleen monenlaisia tuntoja.

[newspeak]

Lisäsin kyselyn pakkoruotsin kannatuksesta ketjuun.

[newspeak]

Kas, joku on uskaltautunut ilmaisemaan tukensa pakkoruotsilla. Se saattaakin on olla nykyään nousussa, vaikka en moista ymmärräkään.

[newspeak]

Puheenvorosta löytyi yksi uusi bloggaaja pakkoruotsia koskien:

"pakkoruotsista" ja suomalaisesta identtiteetistä

...

Suomi suomalais-ugrilaisena kielenä kuuluu uralilaisiin kieliin ja uralilaisten kielten muodostaman kielikunnan itämerensuomalaiseen haaraan, joka on ollut olemassa jo 6 000 vuotta sitten. Uralilaisia kieliä yhdistää kielisukulaisuus , historiallista identtitteettiämme ei voi siten muuttaa valtapolitiikan eikä pakkoruotsin takia. Vain suomalaiset itse voivat varmistaa oman kielen, kulttuurin ja elämäntavan säilymisen .Juuri voimakkaan kansalliskieli identiteetin takia olemme säästyneet, sen kaltaisilta maahanmuutto ongelmilta mitä esim. Ruotsissa ja muissa muutamissa europan maissa esiintyy . Perinteitä ja kulttuuria sekä kieliä voi jokainen kielivähemmistö vaalia ja puhua. Ruotsinkielisten sekä muut maahanmuuttaja vähemmistöjen, on hyvä osata ja opiskella suomen kieli ja kulttuuri sekä historia -asutaanhan kuitenkin suomessa Suomi 88,3 % ja Ruotsi 5,3 % kielisuhteella.

http://jairipalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277794-pakkoruotsista-ja-suomalaisesta-identtiteetista

HS oli teettänyt gallupin yo-pakkoruotsin suosiosta ja sen mukaan PS:n kannattajista kannattajia löytyi seuraavasti kysymyksellä "Toinen kotimainen kieli on syytä palauttaa pakolliseksi aineeksi ylioppilastutkintoon":

5 % Täysin samaa mieltä
16 % Jokseenkin samaa mieltä
7 % EOS
18 % Jokseenkin eri mieltä
55 % Täysin eri mieltä

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006157704.html

Vaikka pakkoruotsin kannattajat olivatkin puolueessa selkeä vähemmistö, sieltäkin on siis löydettävissä henkilöitä, joiden mielestä on osa suomalaista identiteettiä pakottaa lapset ja nuoret lukemaan ruotsia. Peruskoulupakkoruotsin kannatus lienee huomattavasti korkeampi kuin yo-pakkoruotsin. En ole huomannut perussuomalaisten pahemmin somessa kansalaisaloitetta jakavan. Heidän huomionsa asiassa lienee tietenkin ensisijaisesti hallitukseen kohdistuvaa, mutta ihmetellä varmaankin saa. Voihan olla, että kansalaisaloitteiden aika on vain ohi.

[proi]

Olen ruotsirealisti, mutta pahoin pelkään että nämä "vapaaksi peruskoulussa" törmäävät aina siihen samaan muuriin, eli pakolliseen virkamiesruotsiin korkeakouluissa. Sitä varten on pakko kaikkien potentiaalisten korkeakouluttautuvien eli nykyisin sekä amislaisten että lukiolaisten päntätä ruotsia.

Purkaminen pitäisi siis aloittaa korkeakoulujen virkamiesruotsin pakollisuudesta. Sinänsä esim. valtion virkoihin vaadittava ruotsin kielen osaamisvaatimus voisi säilyä - ne opiskelisivat ruotsia ja kävisivät tentin, jotka kokevat että haluavat virkamiesuralle.

[Nikolas]

Sinänsä esim. valtion virkoihin vaadittava ruotsin kielen osaamisvaatimus voisi säilyä

Virkamiesruotsin pakollisuuden poistaminen pitäisi aloittaa siitä että virkaan päästäkseen ei tarvitsisi osata ruotsia. Pitäisi riittää, että tulkkeja saadaan sinne missä tulkkeja tarvitaan.

[newspeak]

Keinotekoisista kielitaitovaatimuksista tulisi luopua kokonaan.

Tämä on syytä ottaa huomioon myös pakkoruotsiin liittyvässä poliittisessa päätöksenteossa. Vetoaminen yksittäisiin vaatimuksiin on epärehellistä. Jos siis vaaditaan pakkoruotsista luopumista peruskoulussa, luopuminen on samalla syytä tehdä myös muualla osana lainsäädäntötyötä.

Pakkoruotsista ei tietenkään koskaan tulla luopumaan, koska Suomea on aina siunattu mahdollisimman huonoilla päättäjillä.

[simppali]

Ruotsin kielen pakottamista olen +10 samaamieltä,,vaikka ladyt istuu Fazulla stoolat kaulassa,höpöttämässä omaa ruotsia niin se ei ole peruste pakkoruotsille.

Lukiossa luin mahdollisimman lyhyen ruotsin,,yliopistossa vieläkin lyhyemmän, en tänä päivänäkään ymmärrä mihin ihmeeseen perustuu ns. virkaruotsi,,jos joku haluaa tulla kuulluksi ruotsinkielellä, niin kieltä taitavia koulutettuja ihmisiä löytyy..miksi esim. minun oli pakko vääntää todistettavasti ruotsin kielen osaamiseen liittyvä opin-näyte?

[Beef Supreme]

Jotain suomalaisessa identiteetissä on pahasti pielessä ja myös meidän kansallisessa itsetunnossa. Olemme olleet Ruotsin nälkämaa noin 200 vuotta sitten ja yhä pitää nöyristellä Tukholmaan, koska heidän vasallien jälkikasvua on täällä edelleen omistavassa luokassa. Koko ruotsin opiskelu ja kaksikielisyys ovat täysin absurdia puuhaa.

Neuvostoliiton nöyristely sai aikaan jo oman termin "suomettuminen". Venäjää ei täällä ole juuri koulussa opiskeltu, vaikka se olisi hyödytöntä ruotsia jonkin verran hyödyllisempi kieli.

Nykyiset profeetat tulevat Brysselistä tai oikeastaan monikulttuuri on se suurin totuus. Kaikki isänmaallisuus ja perinteet ovat pahasta. Pois sellainen! Toki poliittinen eliitti on aina polkenut suomalaisuutta, mutta kyllä se alistuminen on meihin tiukasti istutettu. On ihme, että tämä maa pääsi näinkin pitkälle.

Ja huomatkaa... kaksikielisyyden tai monikulttuurin hintalappua ei veronmaksajalle kerrota. Antaa hölmöläisten vaan suorittaa sitä veronmaksua

Ei kansalaisten ja kansakunnan itsetunnossa ole vikaa. Meidän päättäjämme ja sellaisiksi haluavat on vain helppo lahjoa tai uhkailla pakkoruotsin taakse. Suomessa on maailman halvimmat poliitikot. Ihan sama kuka sinne valitaan, pian tulee erbjudande som du inte kan säga nej till.

Pakkoruotsi on korruption kirkkain kruunu Suomessa.

[Sakari]

Eliitille on ominaista projisoida omat heikkoutensa lähimpään viiteryhmäänsä eli suomalaisiin.

[Luotsi]

Olen ruotsirealisti, mutta pahoin pelkään että nämä "vapaaksi peruskoulussa" törmäävät aina siihen samaan muuriin, eli pakolliseen virkamiesruotsiin korkeakouluissa. Sitä varten on pakko kaikkien potentiaalisten korkeakouluttautuvien eli nykyisin sekä amislaisten että lukiolaisten päntätä ruotsia.

Purkaminen pitäisi siis aloittaa korkeakoulujen virkamiesruotsin pakollisuudesta. Sinänsä esim. valtion virkoihin vaadittava ruotsin kielen osaamisvaatimus voisi säilyä - ne opiskelisivat ruotsia ja kävisivät tentin, jotka kokevat että haluavat virkamiesuralle.

Ei, kyllä johdonmukaisuus on syytä säilyttää. Tämä merkitsee sitä että myös virkamiehillä kielitaitovaatimusten on perustuttava aitoon ja oikeaan tarpeeseen - ei titteliin. Siis esim länsirajan tullimiehiltä on luontevaa vaatia ruotsintaitoa, itärajan taas ei.

[proi]

Ei, kyllä johdonmukaisuus on syytä säilyttää. Tämä merkitsee sitä että myös virkamiehillä kielitaitovaatimusten on perustuttava aitoon ja oikeaan tarpeeseen - ei titteliin. Siis esim länsirajan tullimiehiltä on luontevaa vaatia ruotsintaitoa, itärajan taas ei.

Luonnollisesti paras tilanne olisi näin. Itse näkisin jopa kuten ylempänä todettu että 'oikean tarpeen' kohdalla riittäisi kun paikkakunnalla olisi töissä riittävä määrä eli muutama virkamies jolla on virkamiesruotsi suoritettu, riippuen missä päin Suomea mennään. Jokaisen asiakaspalvelijanhan ei ruotsia tarvi osata, riittää kun sellaisen voi saada paikalle tai langan päähän nopeasti.   

Mutta poliittisesti purkaminen on helpompaa pala palalta. Jos alkuun kaikki "säilyy normaalina", on pakettia helpompi myydä. Tästä syystä siis alussa edelleen ruotsi pakollinen virkamiehille, jos kelpoisuuden haluaa niin sitten opiskelee ruotsia. Kun lovi pakkoruotsiin on saatu iskettyä tällä keinolla, sen jälkeen voidaan alkaa keskustelemaan että pitääkö kaikkien virkamiestenkään osata.   

[newspeak]

Syy, miksi pakkoruotsia yleensä lähdetään purkamaan alkupäästä, on yksinkertainen. Ihmiset eivät nimittäin törmää ruotsiin juurikaan koulumaailman ulkopuolella, vaikka pakkoruotsi koskee myös koulunsa käyneitä, joten keskustelua on aiheesta ei yleensä myöskään synny ongelman etäisyydestä johtuen.

Tosin eipä tämänkään ketjun aiheena oleva kansalaisaloite ole saanut kannatusta juuri lainkaan ja tuskinpa koko aloitteen tiedetään yleisesti olevan edes olemassa.

[Nikolas]

Tosin eipä tämänkään ketjun aiheena oleva kansalaisaloite ole saanut kannatusta juuri lainkaan ja tuskinpa koko aloitteen tiedetään yleisesti olevan edes olemassa.

Se on kansalaisaloitteiden yleinen ongelma Suomessa. Suuri enemmistö suomalaisista joilla on selkeä mielipide johonkin asiaan eivät kuitenkaan viitsi allekirjoittaa kansalaisaloitetta, vaikka se sopisi täsmälleen omaan mielipiteeseen.

[newspeak]

^ Tarvitaan aina ulkopuolinen taho käskemään ihmisiä allekirjoittamaan omasta mielipiteestä riippumatta.

[Luotsi]

Alekirjoitan sitten kun joku välkky tajuaa vaatia kansanäänestystä asian tiimoilta. Sitä ennen en vaivaidu turhaan, lopputuloshan on nähty ja tiedossa.

[newspeak]

Alekirjoitan sitten kun joku välkky tajuaa vaatia kansanäänestystä asian tiimoilta. Sitä ennen en vaivaidu turhaan, lopputuloshan on nähty ja tiedossa.

Olisiko aloite sitten muotoa: "Kansanäänestys perustuslaillisesta kaksikielisyydestä luopumiseksi"?

Jotenkin vähäisemmistä asioista kansanäänestyksen järjestäminen vaikuttaa turhalta, sillä tässä maassa ei ole samanlaista kansanäänestyskulttuuria kuin vaikkapa Sveitsissä.

[Luotsi]

Alekirjoitan sitten kun joku välkky tajuaa vaatia kansanäänestystä asian tiimoilta. Sitä ennen en vaivaidu turhaan, lopputuloshan on nähty ja tiedossa.

Olisiko aloite sitten muotoa: "Kansanäänestys perustuslaillisesta kaksikielisyydestä luopumiseksi"?

Jotenkin vähäisemmistä asioista kansanäänestyksen järjestäminen vaikuttaa turhalta, sillä tässä maassa ei ole samanlaista kansanäänestyskulttuuria kuin vaikkapa Sveitsissä.

Ei perustuslaissa pakkoruotsista mitään puhuta, eli mitä sen muuttaminen auttaisi? Pakkoruotsi on säädetty tavallisten lakien tasolla, joiden säätämisenn ja kumoamiseen riittää >50% eduskunnassa annetuista äänistä. Vrt kieltolaki.

[newspeak]

Ei perustuslaissa pakkoruotsista mitään puhuta, eli mitä sen muuttaminen auttaisi? Pakkoruotsi on säädetty tavallisten lakien tasolla, joiden säätämisenn ja kumoamiseen riittää >50% eduskunnassa annetuista äänistä. Vrt kieltolaki.

Perustuslain muuttaminen olisi tuhoisaa pakkoruotsia puoltavien argumenttien osalta ja antaisi todellisuutta paremmin vastaavat lähtökohdat olennaisempien lakipykälien muuttamista varten. Lisäksi puhuttaessa kansalaisaloitteista ja kansanäänestyksistä olisi hyvä painottaa asian tärkeyttä kansalaisille ja nykyään valitettavasti vedotaan ahkerasti peruslakiin milloin missäkin, vaikka tosiasiassa muu lainsäädäntö ohjaa lähtökohtaisesti perustuslain tulkintaa eikä toisinpäin.

[Nikolas]

Allekirjoitan sitten kun joku välkky tajuaa vaatia kansanäänestystä asian tiimoilta. Sitä ennen en vaivaudu turhaan, lopputuloshan on nähty ja tiedossa.

Suomen perustuslaki ei tunne vaalien lisäksi muita kansanäänestyksiä. Suomessa on erillislailla järjestetty neuvoa-antava kansanäänestys kaksi kertaa, joten ilmeisesti kolmas neuvoa-antava kansanäänestys olisi samaan tapaan mahdollinen ilman perustuslain muutosta.

[Nikolas]

Ei perustuslaissa pakkoruotsista mitään puhuta, eli mitä sen muuttaminen auttaisi?

Pakkoruotsia hyvin tavallisesti perustellaan ensimmäiseksi perustuslailla: "Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi." Tästä edelleen on johdettu virkamiesten kielitaitovaatimus, eli molempia kansalliskieliä täytyy virkamiehen osata. Pakkoruotsia sitten perustellaan tällä kielitaitovaatimuksella.

[Luotsi]

Ei perustuslaissa pakkoruotsista mitään puhuta, eli mitä sen muuttaminen auttaisi?

Pakkoruotsia hyvin tavallisesti perustellaan ensimmäiseksi perustuslailla: "Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi." Tästä edelleen on johdettu virkamiesten kielitaitovaatimus, eli molempia kansalliskieliä täytyy virkamiehen osata. Pakkoruotsia sitten perustellaan tällä kielitaitovaatimuksella.

Tuo onkin mainio esimerkki pakkoruotsin puolustajien perusteiden ohkaisuudesta 

[Eino P. Keravalta]

Minäkin vastustan pakkoruotsia.

Vastustan myös pakkojiddishiä, pakkoenglantia, pakkopuolaa, pakkosomaliaa, pakkosaksaa ja pakkoespanjaa. Muun muassa.

Mutta eikö tämä asia kuitenkin ole turha lillukanvarsi vastustettavaksi? Kustannuksia pakkoruotsista toki syntyy ja se tuhlaa myös oppilaiden aikaa, mutta eiköhän tässä maassa ole aika paljon tärkeämpiäkin asioita vastustettavaksi: jos siis energiaa riittää, niin sitten sen voisi kohdentaa johonkin tarpeellisempaan. Ruotsin kielen kysymykseen voidaan palata sitten, kun edes osa tärkeistä asioita on edes jotenkuten hoidossa.

Nyt ei ole varaa tällaiseen ajanhukkaan: talo on liekeissä ja täällä kinataan siitä, pitäsikö palavan talon tapettien olla sinivalkoiset vaiko sinikeltaiset.

[Luka Mokonesi]

Aiemminkin johonkin ketjuun kommentoin, että pakkoruotsilta putoaa siinäkin jo pohja kun Seinäjoen päivystys ei kelpaa. Ei kelpaa pakkoruotsitetun henkilökunnan olematon ruotsinkielen taito. Ei sitä taitoa ole esim. Turussakaan, vaan esim. Ahvenanmaalta potilas lähetään joko Vaasaan tai jossain tapauksissa Helsinkiin, jos tarvitaan hoitoa jota ei ole paikan päällä tarjottavissa ja potilas on ummikko. Toki kiireelliset tapaukset kuskataan lähemmäksi.

[newspeak]

Seuraavassa nyt vielä maininnat ruotsista ( 8 ) perustuslaista:

17 §
Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.

51 §
Eduskuntatyössä käytettävät kielet

Eduskuntatyössä käytetään suomen tai ruotsin kieltä.

Hallituksen ja muiden viranomaisten on toimitettava asian vireille panemiseksi eduskunnassa tarvittavat asiakirjat suomen ja ruotsin kielellä. Eduskunnan vastaukset ja kirjelmät, valiokuntien mietinnöt ja lausunnot sekä puhemiesneuvoston kirjalliset ehdotukset laaditaan niin ikään suomen ja ruotsin kielellä.

79 §
Lain julkaiseminen ja voimaantulo

Jos laki on säädetty perustuslain säätämisjärjestyksessä, tämän tulee ilmetä laista.

Laki, joka on vahvistettu tai tulee voimaan ilman vahvistusta, on tasavallan presidentin allekirjoitettava ja asianomaisen ministerin varmennettava. Valtioneuvoston on tämän jälkeen viipymättä julkaistava laki Suomen säädöskokoelmassa.

Laista tulee käydä ilmi, milloin se tulee voimaan. Erityisestä syystä laissa voidaan säätää, että sen voimaantuloajankohdasta säädetään asetuksella. Jollei lakia ole julkaistu viimeistään säädettynä voimaantuloajankohtana, se tulee voimaan julkaisemispäivänä.

Lait säädetään ja julkaistaan suomen ja ruotsin kielellä.

122 §
Hallinnolliset jaotukset

Hallintoa järjestettäessä tulee pyrkiä yhteensopiviin aluejaotuksiin, joissa turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan.

Kuntajaon perusteista säädetään lailla.

Näitä pykäliä olisi siis syytä muuttaa yksikieliseen suuntaan.

Onko pakkoruotsista keskustelu sitten turhaa? Voihan se olla sikäli, että mitään muutoksia ei kuitenkaan tule tätä perustuslaillistakin monikulttuurin pakottamista koskien.

Joillekin suomalaisuus on tietenkin fiilispohjainen ilmoitusasia ja suomalaisuus voi olla myös mitä tahansa epäsuomalaista.

[Luotsi]

Onko pakkoruotsista keskustelu sitten turhaa?

Ei ole. Ylivoimainen enemmistö kansalaisista & PS sitä vastustaa 

[Eino P. Keravalta]

Onko pakkoruotsista keskustelu sitten turhaa?

Ei ole. Ylivoimainen enemmistö kansalaisista & PS sitä vastustaa 

Ei se ajatuksena turha ole mutta käytännössä on: miksi haaskata aikaa ja energiaa siihen, kun Suomessa 100 kertaa tärkeämmätkin asiat ovat päin persettä? Tämä vain hajottaa voimia, tuhlaa aikaa, haaskaa energiaa ja luo negatiivista imagoa. Tehdään oikeita asioita eikä lähdetä tähän turhuuteen, kiitos. 

[valkovuokko]

Perustuslaki on ollut voimassa vuodesta 1919
Pakkoruotsia tuli vasta 1970-luvulla peruskoulun myötä. Sitä ennen ei väitetty, että on perustuslain vastaista, kun kaikki eivät opiskele ruotsia. Enemmistö suomalaisista kävi vain kansakoulun eikä siellä opiskeltu vieraita kieliä. Se oli ok, ruotsinkieliset pärjäsivät mainiosti tässä maassa vaikka eivät joka paikassa saaneet omakielistä palvelua.

Tänä päivänä ruotsin opiskeluvaatimus on valtavasti ylimitoitettu, siihen haaskataan resursseja paljon yli todellisen ruotsintaidon tarpeen. Samanaikaisesti resursseja ei riitä monien muiden tärkeiden taitojen opetukseen.

Suomen talouden nostamiseksi, kilpailukykymme parantamiseksi kaikki liikenevät resurssit pitäisi satsata matemaattisten ja reaaliaineiden opetukseen, lisää, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, jne jotta saataisiin uutta teknologiaa, innovaatioita, uusia yrityksiä, verotuloja.

[proi]

Syy, miksi pakkoruotsia yleensä lähdetään purkamaan alkupäästä, on yksinkertainen. Ihmiset eivät nimittäin törmää ruotsiin juurikaan koulumaailman ulkopuolella, vaikka pakkoruotsi koskee myös koulunsa käyneitä, joten keskustelua on aiheesta ei yleensä myöskään synny ongelman etäisyydestä johtuen.

Kauempanahan se peruskoulu on lähes puolella äänestäjistä kuin korkeakoulumaailma.

Korkeakoulutettuja ja kk-opiskelijoita meillä on suuri osuus ikäluokissa, yli 40%. Näitä lähes kaikkia on pakkoruotsi koskettanut jotenkin. Pakkoruotsi on nykyisinkin melko kitkerä puheenaihe korkeakoulujen puolella, ja monella lukiostakin tulleella on sen kanssa kiroamista ja lisäpänttäämistä luvassa sen verran, että se saattaa monilla hidastaa valmistumista.

Tuon vuoksi veikkaisin että opiskelijajärjestöt lähtisivät mielellään mukaan virkamiesruotsin poistoon. Sen lisäksi korkeakouluille ruotsin vähentäminen liene sopisi hyvin myöskin. Korkeakoulu voi vähentää yleisiä kieliopintoja ja panostaa enemmän oman alan kursseihin, rahallisesti ja ajallisesti. Lisäksi opiskelijoiden valmistuminen nopeutuu hivenen, ja sehän on yksi rahahanoihin sidottu tulosmittari mistä koulut saavat rahoitusta.

Mutta kuten sanottu, tuo vaatisi huolella viritellyn ja näkyvän kampanjan johon saataisiin mukaan jotain isompia äänenpitäjiä. Pitäisi sopia kampanja ensin lafkojen kanssa ja sitten vasta tehdä aloite.   

[newspeak]

Syy, miksi pakkoruotsia yleensä lähdetään purkamaan alkupäästä, on yksinkertainen. Ihmiset eivät nimittäin törmää ruotsiin juurikaan koulumaailman ulkopuolella, vaikka pakkoruotsi koskee myös koulunsa käyneitä, joten keskustelua on aiheesta ei yleensä myöskään synny ongelman etäisyydestä johtuen.

Kauempanahan se peruskoulu on lähes puolella äänestäjistä kuin korkeakoulumaailma.

Korkeakoulutettuja ja kk-opiskelijoita meillä on suuri osuus ikäluokissa, yli 40%. Näitä lähes kaikkia on pakkoruotsi koskettanut jotenkin. Pakkoruotsi on nykyisinkin melko kitkerä puheenaihe korkeakoulujen puolella, ja monella lukiostakin tulleella on sen kanssa kiroamista ja lisäpänttäämistä luvassa sen verran, että se saattaa monilla hidastaa valmistumista.

Tuon vuoksi veikkaisin että opiskelijajärjestöt lähtisivät mielellään mukaan virkamiesruotsin poistoon. Sen lisäksi korkeakouluille ruotsin vähentäminen liene sopisi hyvin myöskin. Korkeakoulu voi vähentää yleisiä kieliopintoja ja panostaa enemmän oman alan kursseihin, rahallisesti ja ajallisesti. Lisäksi opiskelijoiden valmistuminen nopeutuu hivenen, ja sehän on yksi rahahanoihin sidottu tulosmittari mistä koulut saavat rahoitusta.

Mutta kuten sanottu, tuo vaatisi huolella viritellyn ja näkyvän kampanjan johon saataisiin mukaan jotain isompia äänenpitäjiä. Pitäisi sopia kampanja ensin lafkojen kanssa ja sitten vasta tehdä aloite.

Opiskelijajärjestöt ovat pelkkä vitsi. Eivät nuo ryyppyporukat keksi mitään ilman ulkopuolista apua.

Tai jos joku nyt sattuu tuollaisiin kuulumaan, otapa asiaksesi vaikkapa tämän aloitteen edistäminen: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/4633

[newspeak]

Ei se ajatuksena turha ole mutta käytännössä on: miksi haaskata aikaa ja energiaa siihen, kun Suomessa 100 kertaa tärkeämmätkin asiat ovat päin persettä? Tämä vain hajottaa voimia, tuhlaa aikaa, haaskaa energiaa ja luo negatiivista imagoa. Tehdään oikeita asioita eikä lähdetä tähän turhuuteen, kiitos. 

White flight ratkaisee kaikki ongelmat kerralla.

[Oromo]

Koronauutisten keskelle pieni muistutus pohjoismaisen yhteistyön tärkeydestä!

"Jos haluaisin puhua norjaa, äidinkieltäni, ruotsalaisen yleisön edessä, he eivät ymmärtäisi sitä ollenkaan. Siksi haluan myös puhua vajavaista englantia englanninkielisten vieraiden kanssa: haluan kommunikoida", Skavlan selittää.

Hän pitää hienoina niitä hetkiä, kun studioon saapuu esimerkiksi brittivieras ja koko muu skandinaaviporukka alkaa keskustella keskenään englanniksi. Silloin se, mistä maasta kukin on kotoisin, katoaa.

"Silloin olemme kaikki vain pohjoismaalaisia, koska puhumme kaikki huonoa englantia. Silti ymmärrämme toisiamme. Ja se on minulle taikaa. Se on se hetki, jolloin meistä tulee yhtä."

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006438820.html