2019-06-23 Talouselämä: Kilpailukyvyn pelikirja kaipaa korjaamista

[Nikolas]

Katsoin ensin, voisiko tämän liittää johonkin valmiiksi olemassaolevaan ketjuun, jossa käsiteltäisiin samoja asioita, mutta päättelin että lienee syytä aloittaa uusi.

Tebatti: Kilpailukyvyn pelikirja kaipaa korjaamista – "Innovaatiot ovat se Mörkö, joka lopulta lyö sisään"

Suomen kilpailukyky ei palaa, ellei rapautunut innovaatiokykymme palaudu.

Antti Rinteen (sd) hallitus julistaa ohjelmassaan olevansa sitoutunut vahvistamaan Suomen kilpailukykyä. Tähän onkin aika tarttua. Hallitusohjelman keinot kilpailukyvyn parantamiseksi ovat kuitenkin riittämättömät. Ongelman ratkaisuun tarvitaan mukaan koko kansa.

Tuoreessa IMD:n kilpailukykyselvityksessä Suomi on rankattu sijalle 15. Vaikka tulos saattaa vaikuttaa äkkiseltään aika hyvältä, on suunta huolestuttava. Vuosituhannen vaihteessa olimme IMD:n mittauksessa vielä kakkossijalla.

World Economic Forumin WEF:n kilpailu- kykyvertailussa suunta on sama. Olemme pudonneet hieman yli kymmenessä vuodessa yhdeksän sijaa. Muut Pohjoismaat ovat ajaneet meidän ohitsemme.

Urheilumaailmassa valmentaja ottaa tässä kohtaa tilanteen syvempään tarkasteluun. Mikä Suomen kilpailukyvyn pelikirjassa on vialla?

Näennäisesti kaikki on hyvin – työllisyys saatu nousuun ja kilpailukykysopimuskin aikaiseksi. Eikö se riittänytkään?

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla muistuttaa, ettei kilpailukyvyn mittaamisella ole merkitystä, ellei sen löydöksiä muuteta toimenpiteiksi. Katsotaan siis mitä opimme mittareista. Huipulle pääsee pelaamalla omilla vahvuuksillaan, korjaamalla heikkouksiaan ja rakentamalla joukkuehengen.

Mittauksissa Suomella on paljon vahvuuksia, kuten hyvä osaaminen, luotettava infrastruktuuri ja instituutiot sekä yritysten innovaatiokyky. Näihin menestyksemme nojaa tulevaisuudessakin.

Innovaatiokykymme on kuitenkin rapautunut huomattavasti viime vuosina. Meillä ei ole ymmärretty tiettyjen päätösten kauaskantoisia seurauksia.

Business Finlandiin kohdistettujen rahoitusleikkausten myötä panostukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin ovat pudonneet vuoden 2009 3,9 prosentista 2,7 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Samalla teollisuus on lisännyt tuotekehitystään ulkomailla ja sen yhteistyö tutkimuslaitosten kanssa on romahtanut. Vaikka suunta näyttäisi olevan kääntymässä, olemme vielä kaukana tavoitteeksi asetetusta neljän prosentin tasosta. Se palauttaisi meidän maailman mittakaavassa kärkiryhmään.

Sijoitustamme painaa myös työmarkkinoiden jäykkyys. Työvoiman sisäistä liikkuvuutta, työsopimusten jäykkyyttä ja työperäisen maahanmuuton vaikeuksia ei ole saatu korjattua.

Raskas julkinen talous ja verotus eivät tue kilpailukykyä. Myöskään yliopistotutkimuksen tasossa ei päästä kansainvälisille kärkisijoille.

Hallitusohjelmassa innovaatiorahoitusta luvataan kehittää kolmella tavalla. Ensinnäkin Business Finland on saamassa teollisuuden kaipaamasta 300 miljoonan euron vuosittaisesta lisärahoituksesta aluksi 50 miljoonaa.

Toiseksi, innovatiivisten julkisten hankintojen tavoitetaso luvataan tuplata. Onnistuessaan tämä toisi miljardeja lisä- rahaa. Kolmas keino on valtion omaisuuden myynti, jolla voidaan rahoittaa innovaatioinvestointeja.

Tekoälyn suhteen hallitusohjelma näyttää valitettavasti keskittyvän uhkiin ja sääntelyyn. Tekoälyn suuret mahdollisuudet on pääosin unohdettu. Nyt ei ole aika painaa jarrua.

Koska resurssit eivät ole rajattomat, on innovaatiopanostukset kohdennettava oikein. Julkisen sektorin ja teollisuuden yhteistyö pitää kohdistaa pitkäkestoisiin strategisiin ohjelmiin, joissa avainministeriöt ja teollisuus yhdessä sopivat investoinneista ja regulaatiosta.

Ohjelmat pitää rajata tärkeimpiin alueisiin: ilmastonmuutoksen torjuntaan ja kiertotalouteen, älykkääseen ja kestävään valmistukseen, liikkuvuuteen, tekoälyyn ja digitalisaatioon sekä terveydenhuollon uudistamiseen.

Omien panostusten lisäksi kasvunvaraa löytyy EU-rahoituksesta. Tulevalla EU-puheenjohtajuuskaudella Suomen on syytä ohjata EU:n innovaatiorahoitusta suuntaan, jossa se toimii lähempänä markkinoita ja tuottaa enemmän lisäarvoa liike-elämälle.

Edellä mainittujen keinojen olisi ehdottomasti oltava hallituksen alkutaipaleen pelikirjassa, kun lähdetään nostamaan Suomea takaisin kilpailukyvyn kärkimaaksi.

Paljon ratkaistaan myös syksyn työmarkkinaneuvotteluissa. Nyt jos koskaan on pidettävä katse pelivälineessä ja muistettava, että joustavat työsopimukset synnyttävät tehokkaimmin uusia työpaikkoja.

Ennen kaikkea tarvitaan joukkuehenkeä. Kuten jääkiekon MM-kisoissa nähtiin, heikommillakin lähtökohdilla voi voittaa, kun pelaa samaan maaliin.

Suomen joukkueen kilpailukyky muodostuu valtion, teollisuuden, tutkimuksen ja työntekijöiden yhteistyöstä. Innovaatiot ovat se Mörkö, joka lopulta lyö sisään.

Pekka Koponen

hallituksen puheenjohtaja, Spinverse, Teknologiateollisuuden innovaatio- ja kilpailukykytyöryhmän puheenjohtaja

Jussi Herlin

hallituksen varapuheenjohtaja, Kone Oyj, Teknologiateollisuuden innovaatio- ja kilpailukykytyöryhmän varapuheenjohtaja

• Koponen, Pekka & Herlin, Jussi: Tebatti: Kilpailukyvyn pelikirja kaipaa korjaamista – "Innovaatiot ovat se Mörkö, joka lopulta lyö sisään" (mielipidekirjoitus) Talouselämä, 2029-06-23.

Tekstissä oli muutamia kritiikkiä nostattavia kohtia, mutta palaan niihin myöhemmin erikseen.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Aikas yksipuolinen näkemys. Suomen ongelma on se että innovaatioita ei saada kaupallistettua ja niiden ympärille yritystoimintaa. Suomen kansankapitalismin taso on todella surkea. Innovaatioita tulee mutta niistä ei oikein tahdota saada bisnestä.

[HDRisto]

Aivan. Ei TAHDOTA saada bisnestä aikaan. Jos ei verottaja, byrokraatti tai luonnonsuojelija kampita, niin kateellinen naapuri sitten viimeistään.

[Supernuiva]

Aivan. Ei TAHDOTA saada bisnestä aikaan. Jos ei verottaja, byrokraatti tai luonnonsuojelija kampita, niin kateellinen naapuri sitten viimeistään.

Suomessa on pitkät periaatteet sille, että työllistävien virmojen pitäisi olla suuria, ja mielellään valden tai julkisen sektorin omistamia.

Mikkelissä oli muistaakseni tämän vuoden aikana paikallinen solisaliratti selittänyt kaiketi kännissä yrittäjien omassa tilaisuudessa sitä, että he (=solisaliratit) eivät halua yrittäjiä riistämään työntekijöitä. (Ei sillä, ei riistoa pidä hyväksyä, ja jotkut yksittäiset yrittäjät käyttävät ihan oikeasti hyväkseen työntekijöiden vaihtoehdottomuutta - ainakin sisämaassa, tulijoita on mahdollisten lähtijöiden tilalle ja paljon.)

Jyväskylässä on myös kaupunginvaltuustossa tai -hallituksessa julistettu ääneen, että "Jyväskylä ei halua pieniä yrityksiä, sillä suuremmat yritykset ovat helpompia sosialisoida".

Suomen ongelmana on myös ollut historiallinen pääomaköyhyys, joka näkyi lainansaannin vaikeutena vielä 1970-luvulla ja 1980-luvun alussa. Sitten rahavirrat vapautuivat lyhyeksi aikaa, mutta tätä aikaa kesti lopulta vain noin 3 vuotta, kunnes alkoivat näkyä taantuman merkit. Lama-aikaa kesti vuosia, ja vasta Nokia yhdessä muun it-sektorin avulla nosti kansantalouden ylös. Sitten tuli it-buumin romahdus, finanssikriisi ja lama.

Pääomaa ei ole kertynyt Suomeen osin ehkä siksi, että pääomaa on haluttu kanavoida suuriin tehtaisiin ja hankkeisiin, joiden on luotettu tuovan sen myöhemmin takaisin. Silti tiedämme, että monopoliasemassa olevia valtionyhtiöitä on myyty ulkomaille käytännössä pilkkahinnalla, ilmeisesti ideologisin perustein?

Karhulla olisi kolme raitaa, jos joku ei olisi halunnut pulloa oikein hyvää väkijuomaa ja muutamaa satasta. (Olisivat edes jättäneet itselleen rinnakkaisoikeudet!)

IT-klusteri joka syntyi Nokian kokoonpanoteollisuuden ympärille on suurelta osin kuollut, työpaikkojen määrässä puhutaan tuhansista.

Suomalaisten ostovoima ei ole korkea, tämän seikan voi havaita useista kansainvälisistä vertailuista. Tästä seuraa, että kotimarkkinoilta on vaikeaa saada kuluttajabrändejä läpi. Yksittäisiä firmoja on, mutta usein ne jäävät kansainvälisten varjoon.

Suomen kansantalous perustuu todella suurelta osin julkisen sektorin hoivaan, ja tämä selittää osin käsittämättömän korkeaa verotasoa. Terveydenhoitouudistuksissa tavoitellaan säästöjä, mutta lopulta käy niin, että rahoilla järjestetään vain koko maailmalle maailman parasta terveydenhoitoa. (Älkää valittako huonosta terveydenhoidosta, täällä puliukotkin saavat yhtä hyvää ja kallista hoitoa kuin valtionpäämiehet. Tietäisitte kuinka paljon "hampuuseja" leikellään ja hoivataan julkisilla varoilla, vaikka he ovat yhteiskunnallisesti täysin tuottamattomia ihmisiä.)

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Eiköhön täällä ole vaan liikaa sitä kommari meininkiä että osakkeiden omistaminen on syntiä ja myös monet yrittäjät omistavat 100% firmasta joka näpertelee pientä, kuin 50% isosta firmasta joka tuo rahaa ovista ja ikkunoista.
Pörssin verotuksessa pitäisi ottaa katse Ruotsia kohti ja kattoo miten he saavat firmoja pörssiin.
Myös moni piensijoittaja tuntuu ajattelevan että raha tulee rahan luo ja firmoihin ei tarvitse perehtyä

[ApuaHommmaan]

Eli valtion tissiä enemmän Koneelle ja muille yrityksille, niin sitä seuraa autuus. Miksi meillä ei sitten suoraan vaan sosialisoida noita kakkalaatikoita, jotka ottavat rusinat pullasta?

[Delaz]

Kuka haluaa kilpailla?

Yritykset haluaa, ja ne eivät välitä luonnosta sen enempää kuin omista työntekijöistäkään. Ne haluaa matalapalkkamatuja ulkomailta, se on "kilpailun" idea.

Ratkaisu,

* Oma raha
* Omavaraisuus
* Oma kansa (ei hyötymatuja)
* matala kulutus - ja on elämää huomennakin

[Paawo]

Pörssin verotuksessa pitäisi ottaa katse Ruotsia kohti ja kattoo miten he saavat firmoja pörssiin.

Siihen on historiallinen syy. Sitten on se toinen syy jonka mainitseminen vastaa Suomessa maanpetturuutta.

Näitä innovaatiofirmoja ainakin oman alan ekosysteemissä yhdistää se että ainakin yksi sidosryhmä on jotenkin immuuni maailman asioille ja innovaatiofirman toiminnalle. Eli innovaatiofirmalla on jostain syystä rajaton luotto johonkin suuntaan ja siitä syystä voidaan muut narut jättää löysemmälle.

Joko on löysää massia ison konsernin harrastelijateatterisiipenä, hitokseen näkymätöntä resurssia (vanha polvi tai ulos ostetut/kusetetut osakkaat jatkaa taustalla ilmaiseksi), eläkemaksut/verot/lyhennykset/korot kanissa niin pitkältä ajalta ettei pankki tai edes verottajakaan enää saa haettua konkurssiin ilman kasvojen menetystä. Yrittäjä voi olla nostamatta palkkaa vuosien ajan kunhan saa vähäisetkin tulonsa kusetettua kirjanpidon ohi jne. Tai sitten on löytynyt hyväuskoinen yksityinen/julkinen sijoittaja joka uskoo innovaatioon. Tai sitten vaan onnistutaan myymään samaa paskaa kalliimmalla / teetetään halpatyönä.

Muutama vuosi yleensä hypetyksen sädekehän liiketoiminnan ympäriltä kuihduttaa ja sitten onkin aika uuden yrittämisen tai lypsämisen.

[ApuaHommmaan]

Tämä kyllä avaa omia silmiä. Johtajat suuryrityksissä siis oikeasti ovat niin spedejä, että innovatiivisuus heille on valtion toimijan kanssa tehty tissinlutkutus? Ilmankos tuottavuus ei kasva, ja asiat ovat ihan persiillään, kun suomalainen johtajuus on noin surkeaa. Muilta ryhmiltä vaaditaan,  mutta johtajilta ei vaadita mitään.

[ÄmTeeAa]

Siinäpä tulikin muutama avainsana mukaanlukien "innovaatio" sekä "tekoäly", joista tietääkin jo etukäteen, että kaikki kaavaillut jutut ovat ihan sitä ankkapuhetta itseään. Kirjoittaja sekä haastateltava eivät tiedä helvettiäkään siitä mistä puhuvat.

Johtamisen taso on pienissä ja keskisuurissa yrityksissä Suomessa tyypillisesti OK niin kauan kuin ei lähdetä ulkomaille. P&K yritykset törmäävät useimmiten ongelmiin ulkomaille laajentumisessa. Pääasiallinen ongelma on enemmänkin suurten yritysten johtamisessa sekä maan johdossa. Molemmat tekevät kaikkensa, että keksintöjä keksivät ihmiset saadaan lannistettua ja heitettyä maasta pihalle. Parasta tässä on se, että he eivät edes itse tajua sitä. Kuka itseään kunnioittava keksijä haluaa kysellä valtion avustuksia juttunsa kaupallistamiseen? Kuinka monta kertaa jaksaa vääntää firman IP-osaston kanssa keksimänsä patentin arvosta tai omista oikeuksistaan patenttiin? Monesti työsopimuksissa nykyään nimittäin on, että firma omistaa työsuhdeaikana tehdyt keksinnöt, ja keksijä sitten tyytyy siihen mitä annetaan.

Ongelma Suomessa on pääomien puute, joka estää yksityisen rahoituksen keksinnöille. Valtio taas ei koskaan pysty arvioimaan sijoituskohteita niin hyvin kuin yksityiset, koska eihän se ole heidän omaa rahaansa, mitä he ovat hommaan pumppaamassa. Tämä muiden raha on sitten pois niiltä rahoittajilta, ja pääomia taas ei sitä myöten kerry.

Yliopistot voivat puolestani katsoa ihan peiliin, että mitenhän siinä näin pääsi käymään. Siinä vaiheessa kun tiede vaihdetaan ideologiaan, sillä saattaa olla sellaisia seurauksia, että firmojapa ei kiinnostakaan että mikä mahtoi olla tyypin nahkan väri, vaan enemmänkin se, että mitähän tyyppi osaa. Ja keskiarvollisesti kehitysmaalaiset eivät osaa. Mikäli heitä pääsee yliopistosta lävitse suuria määriä, tämä on lähinnä merkki siitä, että tutkimusryhmän taso on romahtanut, ja firmat oppivat yhdestä virheellisestä palkkauksesta hyvin tehokkaasti. Seurauksena on se, että firmoja ei enää yliopiston tutkimusryhmät kiinnosta. Tämä taas on seurausta siitä, että valtio halusi yliopiston tutkimusryhmien lähentyvän työelämää (mielestäni tämä oli oikea periaate), mutta samalla alkoi suosia valtion rahotuksessa kehitysmaalaisia suomalaisten sijaan. Nyt on sitten maat ja mannut täynnä maisterisneekereitä, joita kukaan ei halua työllistää. Samalla kävi niin, että suomalaiset opiskelijat eivät usko oppivansa tutkimusryhmissä mitään hyödyllistä, mikäli lukiotasontyypit valmistuvat maistereiksi.

Korjausehdotukset:
1) Yleinen verotuksen pudottaminen ja pysyvien valtion rahoitusinstrumenttien lopetus. Väliaikaiset kohdennetut rahotusjärjestelyt ovat OK, jolla mahdollistetaan valtion rahoitus jollekin välttämättömäksi katsotulle alueelle. Nämä eivät kuitenkaan saa muuttua pysyviksi.
2) Yliopistoissa siirrytään määrästä laatuun. Pääsykokeet kaikille yliopistoon tuleville riippumatta siitä mistä tulevat. Samalla pitäisi testata hakijan älykkyysosamäärää. Vähemmän yliopisto-opiskelijoita, joilta vaaditaan enemmän.
3) Opintojärjestelmän palautus vanhempaan malliin, joka ei ole yhteensopiva muun EU:n kanssa. Luovutaan kaistapäisestä korkeakoulu-uskonnosta, ja vaaditaan parempaa koulutusta ammatti- ja ammattikorkeakouluista. 3 vuotta pitäisi ammattikoulussa riittää ammatin kattavampaan oppimiseen, mutta nykyään homma menee niin, että yritykset opettavat ammattikoululaiset hommiinsa. Näinhän sen ei pitäisi missään nimessä olla. Lähtökohtaisesti halutaan parempaa opetusta, ei enemmän sitä.
4) Valtiovalta on vuosikausia katsellut sivusta kuinka alunperin pienkeksijöiden suojaksi tarkoitettu keksintösuoja patenttien muodossa on muuttunut suuryritysten konstiksi rajoittaa kilpailua. Katsokaas kun suuryritys päättää ottaa keksinnön haltuunsa, siinä voi pienkeksijä mennä oikeuteen tasan tarkkaan niin kauan kuin hänellä on rahaa, vaikka olisikin oikeassa. Lopputuloksena keksijällä ei ole rahaa, ja suuryritys tekee fyffeä keksinnöllä, ja oikeudet siirtyvät isolle firmalle toisen vastaajan luopuessa kanteistaan rahojen loppuessa. Tässä onkin sitten mielenkiintoinen kysymys, että mitä valtion pitäisi tehdä tässä kohtaa, tukea keksijää rahallisesti oikeudenkäynnin ajan?
5) Mikäli yllä olevat tapahtuvat, alamme nähdä enemmän omalla työllään rikastuneita tyyppejä. Nykyään helpoin konsti rahoihin on lääkärikoulutus, juristikoulutus sekä ottaa kilpaurheilu tosissaan. Yksikään näistä ei rakenna yhteiskuntaa eteenpäin millään tavalla. Tätä voi verrata nykytilanteeseen aika helposti kysymällä kysymyksen: kuka osaa sanoa jonkun teknologiapuolella rikastuneen keksijän nimen?
6) Takoa politiikoille kalloon, että keksinnöt syntyvät muutaman ihmisen toimesta. Suurin osa korkeakoulutetuista ei keksi uusia juttuja. On harhakäsitys kuvitella, että keksintöjä tulee tasaisesti väkijoukosta kuin väkijoukosta. Näin se ei mene, vaan todellisuudessa vain muutama tyyppi vastaa kaikista keksinnöistä. Mikäli he eivät saa työstään riittävää palkkoita valtion vuoksi, keksijät siirtyvät maihin joissa saa.

EDIT: Kohta 6) lisätty.

[ApuaHommmaan]

^ Kyllä valtaapitävät tietävät tarkkaan mitä ovat tekemässä. Heidän pelinsähän on se, että pitää kertoa tarinat, joista kohdeyleisö tykkää. Koska nuo tarinat ovat usein räikeässä ristiriidassa todellisuuden kanssa pitää tarpeeksi korkealla hierarkiassa ollessaan palvoa saatana, tai nykytermistöllä erottaa todellisuus ja oma käytös toisistaan.

Tottakai tuossa pelissä ymmärretään, että totuuden puolella olevat häviää. Mutta kerropa ihmiselle, jolla ei ole kosketuspintaa todellisuuteen, että todellisuudella olisi jotain arvoa. Ei onnistu.

[Tomatoface]

^^

Ja tämä johtaa osaltaan aivovuotoon ulkomaille. Tilalle tulee kehareita niin ymmärtää helposti mihin Hölmölä on menossa..

[ÄmTeeAa]

Henkilökohtaisesti en jaksa uskoa, että Suomessa tapahtunut koulutuspoliittinen muutos 90-luvulta lähtien on ollut erityisemmin ennakkoon suunniteltua. Uskon tähän siksi, että Nokia aikanaan tosiaan tarvitsi paljon tyyppejä hommiin, ja vielä 2000-luvun alussa sähköinsinöörit vietiin käytännössä puolesta välistä opintoja töihin. Valtio pyrki luonnollisesti reagoimaan voimakkaasti vetävän teollisuudenhaaran tarpeisiin lisäämällä koulutettujen määrää (sama virhe on tehty Japanissakin) muuttamalla lähtökohdaksi "30 % on korkeakoulutettava". Jokainen gaussin kellokäyrää vilkaiseva tietää, mitä tuosta seuraa. En ole koskaan väittänyt keskivertopoliitikkojen olevan erityisen välkkyä sakkia - itseasiassa Halla-ahon esiintyminen korostaa tätä asiaa koko ajan. Muut eivät pärjää Jussille, koska he eivät edes lähtökohtaisesti voi pärjätä - ei ole kapasiteettiä. Samalla unohtui sellainen asia, että valtio voi lisätä korkeakoulutettujen määrää vain viiveellä, joka useimmiten on liian pitkä.

Oikea tapa korjata asia olisi nimenomaan ollut säilyttää silloinen korkeakoulujen taso, ja maksaa parempaa palkkaa osaaville korkeakoulutetuille. Samalla oltaisiin voitu harkita korkeakoulutettujen maahanmuuton helpottamista joksikin aikaa, mutta testaamalla että tyypit tosiaan voivat jäädä Suomeen ja pärjäävät täällä omillaan. Paljon nykyisistä korkeakoulutusongelmista johtuu enemmänkin Nokian maailmanvalloituksesta sekä siitä, mitä se vaati Suomen koulutusjärjestelmältä, ja mitä muiden maiden lainsäädäntö sitten vastavuoroisesti vaati. Äänestinkö tuohon aikaan 2000-luvun alussa sossuja itse? Taisin äänestää, olen siitä pahoillani, mutta en vielä silloin opiskelijana hahmottanut kuinka maailma toimii.

Sen lisäksi opinnot haluttiin aikanaan yhtenäistää EU:n kanssa, sillä mikäli tutkinnot eivät ole vertailukelpoisia, hommiin ei muualla pääse "osaamattomuuden" vuoksi, ja sikäläisillä todistuksilla olisi myös ongelmia luvassa Suomessa. Miten korkeakoulutetun papereilla ei osata kun duunarin hommia lienee niistä räikein.

Tosiasioiden merkitys korostuu yhteiskunnan ajautuessa ongelmatilanteisiin. Silloin valtaan äänestetään todennäköisemmin ne, jotka puuttuvat todellisiin ongelmiin. Historiallisesti tarkasteltuna näin nimenomaan on käynyt joka paikassa. Ikävä kyllä ihmisten mukavuudenhalu kostautuu sitten ongelmattomampina aikoina, ja nimenomaan niinä aikoina valtiohallinnon rakenteisiin pesiytyy sakkia, joka ei käytännössä osaa hommiaan riittävän hyvin, kunhan osaavat puhua kauniita. Luonnollinen epäluuloisuus korostuu niukkien resurssien aikana. Jos Tsernobyl-sarjaa on katsellut, niin siellä oli mielenkiintoinen anekdootti siitä, kuinka jopa neuvostovallan aikana työnjohtajan oli pakko kertoa kaivostyöläisilleen rehellisesti, että he todennäköisesti kuolevat tunnelia kaivaessaan. Mutta kas kas, kun asia selitettiin mistä on kyse (jos ette mene, 50 miljoonaa lähialueen asukasta voi kuolla säteilymyrkytykseen), niin olivat menossa vapaaehtoisesti ja nopeutettuna korjaamaan hommia.

Sen sijaan Suomen maahanmuuttopolitiikka on selkeästi ideologisesti ohjattua, todennäköisesti siksi että se pyrkii säilyttämään Hyvä Veli -kerhon bisnekset. Tässä yhteydessä Hyvä Veli -verkkoon kuuluu melkoinen määrä valtion työllistämiä sekä kuntien työllistämiä ihmisiä, jotka eivät halua toimeentuloaan uhattavan. Luulen taustalla olevan niin monta haisevaa juttua, että kukaan ei halua tonkia sitä syvemmältä. Asiat kärjistyvät Suomessa kuitenkin muuta Eurooppaa nopeammin, sillä meitä on todellisuudessa vain yhden ison Keski-Euroopan kaupungin verran. Lisäksi kulttuurillisesti suomalaiset ovat aggressiivisempia sekä asiat omiin käsiin ottavampia EU:n verrokkimaihin verrattuna. Saksalaiset luottavat lakiin, suomalaiset lopun viimein kykyyn ottaa laki omiin käsiinsä.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Eli valtion tissiä enemmän Koneelle ja muille yrityksille, niin sitä seuraa autuus. Miksi meillä ei sitten suoraan vaan sosialisoida noita kakkalaatikoita, jotka ottavat rusinat pullasta?

Mikä aivopieru tämä on? Selvittäistkö mitä tarkoitat tuollaisilla tissinlutkutuksilla? Käsittääkseni Suomenn suuryrityksillä menee ihan hyvin ja pienemmissä se vika on kun eivät kasva ja mene pörssiin.

[Roope]

Henkilökohtaisesti en jaksa uskoa, että Suomessa tapahtunut koulutuspoliittinen muutos 90-luvulta lähtien on ollut erityisemmin ennakkoon suunniteltua. Uskon tähän siksi, että Nokia aikanaan tosiaan tarvitsi paljon tyyppejä hommiin, ja vielä 2000-luvun alussa sähköinsinöörit vietiin käytännössä puolesta välistä opintoja töihin. Valtio pyrki luonnollisesti reagoimaan voimakkaasti vetävän teollisuudenhaaran tarpeisiin lisäämällä koulutettujen määrää (sama virhe on tehty Japanissakin) muuttamalla lähtökohdaksi "30 % on korkeakoulutettava". Jokainen gaussin kellokäyrää vilkaiseva tietää, mitä tuosta seuraa.

Nythän tavoitteeksi on asetettu vähintään puolet eli 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Huvittavinta/karmaisevinta on, että tämä esitetään "satsauksena korkeakoulutukseen" ja koulutuksen arvostuksen osoittamisena, kun tavoitteeseen tarvitaan lisää rahaa, mutta oikeastihan kyse on korkeakoulutuksen todellisen tason ja arvostuksen tarkoituksellisesta madaltamisesta. Ei mitään järkeä.

[ApuaHommmaan]

Eli valtion tissiä enemmän Koneelle ja muille yrityksille, niin sitä seuraa autuus. Miksi meillä ei sitten suoraan vaan sosialisoida noita kakkalaatikoita, jotka ottavat rusinat pullasta?

Mikä aivopieru tämä on? Selvittäistkö mitä tarkoitat tuollaisilla tissinlutkutuksilla? Käsittääkseni Suomenn suuryrityksillä menee ihan hyvin ja pienemmissä se vika on kun eivät kasva ja mene pörssiin.

Tissinlutkutus = suuryritys ei itse osaa nähdä omia tarpeitaan, vaan itkee valtiota ja valtion rahaa siihen että se pystyisi tekemään minkään sortin tuotekehitystä.

Harvat asiat ovat yhtä kuvottavia kuin se, että joku Koneen kaltainen jättiyritys Suomen mittakaavassa tekee kaikkensa korruptoidakseen koko maan mahdollisemman pahasti.

Suuryrityksiä on Suomessa perinteisesti kahdessa korissa. Toiset pyrkii kehittämään toimintaa, ja toiset ottaa kaikesta tyhjät pois ja luottaa lobbauksen voimaan & kiristykseen viimekädessä.

Loppuun vielä esimerkki suomalaisesta suuryrityksestä: Esperi. Juuri nuo samat bs litania, aivan erityisesti tuo kuinka he armeliaasti yhdessä valvovan viranomaisen kanssa kehittävät jotain, joka on ollut kehitettynä jo sata vuotta sitten. No tuossa tapauksessa harvinaisesti paha sai osaksi palkkansa, ja valvova viranomainen alkoi suorittaa tehtäväänsä lopulta ainakin hetkeksi. Kiitos valtavan julkisen paineen.

[ÄmTeeAa]

Tissinlutkutus = suuryritys ei itse osaa nähdä omia tarpeitaan, vaan itkee valtiota ja valtion rahaa siihen että se pystyisi tekemään minkään sortin tuotekehitystä.

Harvat asiat ovat yhtä kuvottavia kuin se, että joku Koneen kaltainen jättiyritys Suomen mittakaavassa tekee kaikkensa korruptoidakseen koko maan mahdollisemman pahasti.

Suuryrityksiä on Suomessa perinteisesti kahdessa korissa. Toiset pyrkii kehittämään toimintaa, ja toiset ottaa kaikesta tyhjät pois ja luottaa lobbauksen voimaan & kiristykseen viimekädessä.

Loppuun vielä esimerkki suomalaisesta suuryrityksestä: Esperi. Juuri nuo samat bs litania, aivan erityisesti tuo kuinka he armeliaasti yhdessä valvovan viranomaisen kanssa kehittävät jotain, joka on ollut kehitettynä jo sata vuotta sitten. No tuossa tapauksessa harvinaisesti paha sai osaksi palkkansa, ja valvova viranomainen alkoi suorittaa tehtäväänsä lopulta ainakin hetkeksi. Kiitos valtavan julkisen paineen.

Ei. Kyseessä on enemmänkin se, että Kone maksaa Suomessa melkoisesti veroja valtiolle verrattuna kilpailijamaihin, ja haluaa saada veroihinsa alennuksen. Tuotekehitykseen valtion kautta tuleva raha on todellisuudessa veronpalautusta Koneelle ja muutamalle muullekin isolle firmalle, koska valtio haluaa firman säilyttävän pääkonttorin maassa.

Vaan yritäpä puhua siitä, että yritysveroa pudotettaisiin jolloin vastaavilta rahaa välikäsiin tuhlaavilta virityksiltä vältyttäisiin...

Tätäpä se on kun duunari haluaa etuaan ajettavan ja pistää mielikuvasosialistin asialle. Siinä käy sitten niin, että koska yritysverojen madaltaminen on ollut poliittisesti mahdotonta, on ajan saatossa pitänyt luoda niiden uudelleenjakohimmeli. Epäreiluin systeemi on jälleen pienille ja keskisuurille yrityksille, sillä he maksavat veronsa, mutta heillä ei ole aikaa ruveta valmistelemaan valtion kanssa omia tuotekehityskuvioitaan. Sen sijaan tuotekehitykset tehdään niin tehokkaasti kuin voidaan, ja useimmiten pienten ja keskisuurien yrityksien tuotteet ovat parempia kuin suurempien. Näiden firmojen kun pitää vallata oma alueensa, eikä heikkoon laatuun ole varaa.

Sattumalta tämä on juuri se syy, miksi olen halunnut yritysverotuksen pudottamista sekä rahan uudelleenjakojärjestelmän romuttamista, kun asia hoituu firmojen itsensä puolesta tehokkaammin.

[ApuaHommmaan]

^ Täyttä bs:ä. Koneella on niin suuri osa henkilökunnasta, erityisesti tärkeimmästä osasta niitä suomalaisia, että heillä ei ole pienintäkään mahdollisuutta siirtää pääkonttoriaan yhtään mihinkään.

Tuo on juuri sitä ei mihinkään perustuvaa kiristämistä, jota suomalaiset suuryritykset harrastaa nauraen kaikille tyhmille, jotka lähtevät noihin bluffeihin mukaan.

Toinen massiivinen bluffi on tuo sama vene. Jota käytetään aina kun siitä vaan voi yhtään hyötyä. Joo tosi samassa veneessä olen jonkun Herlinin kanssa. Todellisuudessa molemmat meistä haluavat olla omissa veneissään ja Herlin luksus sellaisessa jeesjees miesten ympäröimänä miljardöörinä. Minulla on ehdotus, jos kerran ollaan samassa veneessä: sosialisoidaan Kone. Ei vai? Ai emmekö olekaan samassa veneessä?

Onhan se kiva, kun suuryrityksenä voi jättää lainsäädännön noudattamatta. Kysykää vaikka Turun telakalta alihankkijoineen.

[ÄmTeeAa]

^ Täyttä bs:ä. Koneella on niin suuri osa henkilökunnasta, erityisesti tärkeimmästä osasta niitä suomalaisia, että heillä ei ole pienintäkään mahdollisuutta siirtää pääkonttoriaan yhtään mihinkään.

Tuo on juuri sitä ei mihinkään perustuvaa kiristämistä, jota suomalaiset suuryritykset harrastaa nauraen kaikille tyhmille, jotka lähtevät noihin bluffeihin mukaan.

Toinen massiivinen bluffi on tuo sama vene. Jota käytetään aina kun siitä vaan voi yhtään hyötyä. Joo tosi samassa veneessä olen jonkun Herlinin kanssa. Todellisuudessa molemmat meistä haluavat olla omissa veneissään ja Herlin luksus sellaisessa jeesjees miesten ympäröimänä miljardöörinä.

Onhan se kiva, kun suuryrityksenä voi jättää lainsäädännön noudattamatta. Kysykää vaikka Turun telakalta alihankkijoineen.

Vastauksena olisi siis, että katsottaisiin isojen firmojen kortit? En suosittele, siinä tuppaa käymään huonosti, ellei ole USA.

Pääkonttori on nykypäivänä suhteellisen helposti siirrettävissä. Suurempi määrä suomalaisia ruorissa hidastaa sitä, mutta ei se ole mitenkään mahdotonta. Suomesta on jokunen määrä keskisuuria yrityksiä lähtenyt jo kokonaan Viroon, ja sen vuoksi Koneen uhkaus on otettava tosissaan, vaikka olisikin bluffia. Kone voi varsin hyvin siirtää enemmän tuotantoa pois Suomesta halutessaan, kuten kävi Nokiankin kanssa, ja tämä riittää jo ihan riittäväksi vipuvarreksi poliitikkoja vastaan. Parin miljardin vahinko on nimittäin sellainen, että typerämpikin poliitikko tajuaa, että sellaista riskiä ei vaan kannata ottaa. Olen itse tällä hetkellä töissä sellaisessa firmassa, jolla on melkoisesti kansainvälistä nostetta. Meidät voidaan varsin hyvin ostaa milloin vain jonkun isomman putiikin puolelta, ja sen jälkeen on varsin mahdollista, että firma siirtyy uusien omistajien myötä jonnekin muualle. Toki tämä on minulla ollut tiedossa alusta asti, että näin voi käydä.

Koko tuotekehitysrahoitussysteemi on suuryritysten lobbaama. Se on pääasiallisesti veronpalautuksia lobanneille firmoille. Ja kyllä, maailmanlaajuisella yrityksellä on paljon paremmat konstit kiertää veroja tai lainsäädäntöä kuin maan rajojen sisällä toimivalla. Siksi olen nimenomaan sanonut, että nuo tuotekehityshimmelit purettaisiin, ja pudotettaisiin veroja kaikilta firmoilta. Lainsäädännöllisesti on mahdollista vaikuttaa firmoihin siten että he ovat kikkailematta sisäisten myyntilukujen kautta puskiessaan myyntiä länsimaissa tappiollisiksi tai nolliin. Toki voitaisiin myös miettiä sitä, mikä mahtaa olla Suomen lainsäädännön johtavan periaatteen "korvaus on suhteutettava aiheutettuun vahinkoon" vaikutus isojen yritysten toiminnassa? Mahtaisikohan olla niin, että rangaistuksissa olisi jotain kehitettävää tuolla suunnalla?

Telakkateollisuuden bisneskuvioita en tunne. En tiedä mitä tuossa yhteydessä tarkoittaa "lainsäädännön noudattamatta jättäminen"?

[ApuaHommmaan]

^ Telakkateollisuus käyttää tunnetusti harmaata työvoimaa. Samoin kuin aiemmin rakennusalalla ei heitä tuosta mitenkään sanktioida, koska mehän olemme yhtä suurta mafiaperhettä,  ja näin joudumme sietämään hierarkian yläpään räikeät lainrikkomiset.

Koneen pääkonttorista: verottajan silmissä pääkonttorin siirtäminen todella tarkoittaa, että se myös siirtyy, ja samalla siirtyy siihen kytkyssä oleva. Muutoin pääkonttorin katsottaisiin verottajan silmissä sijaitsevan Suomessa.

Ainakaan ennenkuin Tallinnan tunneli on valmis ei Koneella ole mitään mahdollisuuksia siirtää vaikka edes tuhatta avainhenkilöä. Jos tekisivät noin, niin varmaan yli puolet irtisanoutuisivat ja Kone ottaisi kolhun josta ei koskaan enää ennalleen palaisi.

Toki näihin talousmiesten vedätyksiin voi lähteä mukaan. Mitäpä siitä, jos miljardööri nussiikin räikeästi alaikäisiä kaikkien tietäessä tilanteen. Tuomiotahan pitää huutaa vain maahanmuuttajille. Vai miten?

[ÄmTeeAa]

Minä en tiedä käyttääkö telakkateollisuus harmaata työvoimaa, olen kuullut juttuja venäläisistä hitsareista, mutta sen enempää ei ole minulla tietoa. Olen kuullut myös että rakennusalalla käytettäisiin harmaata työvoimaa (lähinnä Etelä-Suomessa, ei nähdäkseni täällä päin), mutta milläs todistat ulkopuoliselle näin tapahtuneen? Se on sama juttu, kuin näiden pedofiilien kanssa: kyllähän se aika monella käy mielessä, että nyt ei kaikki ole tyypin käytöksessä kohdallaan, mutta se että asiasta mennään oikeuteen vaatiikin paljon pitävämpiä todisteita. Ja jos asianomaiset eivät tee mitään, ulkopuolisen on aika vaikeaa mennä sanomaan siitä juuta tai jaata, ottaen huomioon lait perättömistä rikosilmoituksista ja kunnianloukkauksista.

Tässä on nyt sitten vielä se, että olen saanut lapsesta asti tuta sen mitä tarkoittaa olla tunnettu sekä "rikas". "Rikas" lainausmerkeissä siksi, että lopullisella rahasummalla ei ole väliä, vain sillä mitä porukka kuvittelee vanhempien tienaavan. Kolmivuotiaasta asti olen kuullut että olisin luokkavihollinen, tai että pitäs viedä saunan taakse. Kaikenlaisia huhuja pyörii ympärillä riippuen mitä mielikuvituksellisemmilla tavoilla siitä mitä teet tai olet jättänyt tekemättä. Tämän takia en usko ihan kaikkea mitä "rikkaista" tai oikeasti rikkaista ihmisistä sanotaan. Miljardöörit USA:ssa saavat jatkuvasti ahdistelusyytöksiä, joiden osalta tulee halvemmaksi ostaa porukka hiljaiseksi kuin mennä oikeuteen, vaikka tietäisikin olleensa oikeassa. Tästä on sitten helppo repiä otsikoita.

En myöskään tajua millä tavalla asia on Koneen kanssa joko tai. En näe Konetta hyvänä tai pahana, vaan bisnestä tekevänä firmana, joka haahuilee välistä siihen suuntaan mistä kuvittelee saavansa positiivistä julkisuutta. Se että Koneen pääkonttori on Suomessa on yksiselitteisesti hyvä asia. Se että Herlinin suku on pysynyt Suomessa on hyvä asia yksistään jo siksi, että tämä kaveri maksaa aika monen ihmisen toimeentulotuet. Koneen pääkonttorin siirtäminen ei tarkoita 2000 ihmisen siirtämistä, vaan pari sataa yläportaasta riittänee siihen. Suomea suurempia työllisten määriä löytyy varmasti aika monesta Koneen toimipisteestä. Näin on muuten myös Nokian kanssa, koko firmassa on töissä noin 105 000 ihmistä maailmanlaajuisesti, ja Suomessa noin 4000. Tuokin firma voi lähteä maasta tasan silloin kun haluaa. Olin töissä aiemmin firmassa, joka työllisti noin 3000. Johtoportaassa oli yleisesti ottaen noin 10 % työväestä, ja firman kannalta oleellisiin johtotoimintoihin kuului noin 100, ei sen enempää.

Sen sijaan yritysten mahdollisuudet lobata lainsäädäntöä ovat ongelma. Se aiheuttaa järkiinsä suurten yritysten suosimisen lainsäädännössä, ja tämä jos mikä tukahduttaa pienet ja keskisuuret firmat. Kuten yhden yrittäjän vesa totesi, parhaat bisnesmahdollisuudet tässä maassa avautuvat silloin, kun lainsäädäntöä muutetaan. Parasta bisnestä on lailla turvattu bisnes, kuten esimerkiksi SPR tai terveydenhuollon touhut.

Mikäli harmaata taloutta esiintyy laajamittaisesti, miksi luottamusmies tai ammattiyhdistysliike ei tee asialle mitään? Miksi työntekijät itse eivät tee asialle mitään? Ei kukaan pakota työskentelemään työntantajalle, joka rikkoo lakia. Nostakaa kytkintä. Näin tein itsekin silloin kun alkoi meno nyppiä aiemmissa hommissa (johtui lähinnä haitallisesta johtoportaasta joka ryssi osaltaan meidän työn tulokset). Arvaan, että aika moni ihminen ei tätä kykene tekemään, mutta niin se vain menee, että mikään ei muutu mikäli ei itse uskalla tehdä asialle jotain. Markkinatalouteen kuuluu, että se putiikki, joka toteaa olevan niskan päällä, on liikesuhteessa lakien rajoissa on yleensä hinnan osalta määräävässä asemassa. Ei se altavastaaja. Mikäli löytää itsensä firmasta, joka on altavastaaja (johtuu yleensä pienestä asiakasmäärästä), liikkeen johtoa kannattaa usuttaa laajentumaan muille alueille ja lisäämään asiakkuuksia, tai sitten vaihtoehtoisesti nostaa vaan itse kytkintä.

Penään myös jonnin verran tätä kuuluisaa kuluttajan vastuuta: rakennusteollisuudessa vaikuttaisi olevan sellaista touhua, että pidetään firmaa pystyssä muutaman vuoden, jonka jälkeen ne haetaan konkurssiin. Tällä tietysti pyritään rikkomaan korvausvelvollisuudet jo rakennettujen talojen mahdollisten virheiden osalta. Ongelma tässä on siinä, että porukka nähtävästi haluaisi, että tämä olisi laitonta. Siinäpä sitä onkin määritelyongelma, sillä konkurssin tekemistä ei voi reaalisesti lainsäädännöllisesti pysäyttää, eikä korvausvelvollisuuden raukeamista voi estää mikäli rahaa ei vain ole. Ratkaisu tähän touhuun EI ole lainsäädännössä, vaan kuluttajissa itsessään. Kysymys kuuluukin, että miksi kuluttaja lähtee näiden putiikkien touhuun mukaan kun muitakin vaihtoehtoja olisi?

Suomen kuluttajansuoja on muuten eriskummallinen: omakotitalojen puolella on mahdollista saada vielä viiden vuoden asumisen jälkeen kaikki rahat takaisin, vaikka ongelman aiheuttaisi ostaja itse. USA:ssa taas on mahdollisuus joukkokanteeseen, jonka käytön soisin yleistyvän täällä Suomessa, ja siihen liittyvien rangaistuksien kovenevan huomattavasti (vrt joukkokanteeseen Volkkari-yhtymän autoja vastaan). Mikäli rakennusfirmaa vastaan löytyykin isompi joukko kuluttajia nostamaan kanteen, silloin on todennäköisempää että firma tosiaankin rikkoo systemaattisesti lakia tai rakennusmääräyksiä.

Kuljetusalan ongelmista osannee kertoa enemmän Kari Kinnunen, tiedän että siellä on aika kova kilpailupaine Itä-Euroopan maiden kuskien kanssa. Siihen mitä tuolle pitäisi tehdä onkin sitten hankalampi kysymys, lähtisin jälleen tuolta verotuksen sekä sääntöjen ja määräyksien purkamisen puolelta liikkeelle itse.

[ApuaHommmaan]

^ Varsin helppoa havaita, että rakennuksilla on käytetty pimeää työvoimaa. Kun asiaan viimein puututtiin pompsahti verotulot kerralla ihan uudelle tasolle.

Asiaanhan pitäisi puuttua virkamiesten. Eivät tee yleensä ottaen mitään.

Onhan hoitoalallakin ollut Suomessa whistleblowereita koko ajan. Virkamies on silloin soittanut työnantajalle ja kertonut, että tälläinen teidän työntekijä valitti. Työnantaja on selittänyt, kuinka täydellisiä ovat, ja ainakin kuinka asia on jo korjattu. Lopputulemana potkut ikävälle työntekijälle ja sikailun jatkaminen entistä laajempana ja törkeämpänä.

Se on tietenkin totta, että esimerkiksi sairaanhoitaja, tai duunari ylipäätään ei kannata olla. Joillakin on kutsumus tuollaiseen, joka aiheuttaa heille paljon kärsimystä.

Koko yhteiskuntahan on vain sadistinen valtapeli, jossa pusketaan niin paljon paskaa päälle, etteivät massat erota oikeaa vasemmasta.

[ApuaHommmaan]

Olisi kyllä mielenkiintoinen väitöskirjan aihe mikä on vuonna 2019 suuryritysten kokonaisvaikutus kansantalouksille. Joko paneutuen huolella yhteen suuryritykseen, tai edes käyden läpi kokonaisuutta.

Oma alkuhypoteesini olisi, että suuryritykset ovat hieman negatiivisia vaikutuksiltaan. Erityisesti korostuu tietysti globaaleissa suuryrityksissä, jotka ovat vieneet verojen välttelyn ja kuppaamisen huippuunsa.

[ÄmTeeAa]

Mikäli virkaatekevät eivät tee hommiaan, ongelma ei silloin ole yrityksissä, vaan virkaatekevissä. Tässä on nyt vaan sitten sellainen juttu, että virkaatekevät valitsevat lopun viimein äänestäjät. Jos julkisiin virkoihin pesiytyy läpikieroja työnvieroksujia, niin miksei silloin äänestetä ruoriin niitä ihmisiä, jotka korjaavat asian? Miksi vuodesta toiseen samat taulapäät löytyvät johtopaikoilta, vaikka heidän henkilöhistoriansa perusteella heille voitaisiin ehkä harkita kadunlakaisijan vaativaa virkaa? Kyllä tämä vaan palautuu siihen hemmoon, joka katselee peilistä takaisin. Katsokaas kun luvataan kymmenen kaunista ennen vaaleja, ja varmistetaan sillä tavalla äänet. Toteuma ei sitten niinkään ole väliä kunhan kaikilla on vaan hyvä mieli. Uskotteko sossuja äänestäneiden eläkeläisten oppineen tästä mitään?

Suuryritysten osalta niiden hyödyllisyys kansantaloudelle riippuu täysin ajankohdasta. Väitätkö, että Japanin suuryritykset olisivat olleet maalle haitallisia? Tai esimerkiksi Suomen osalta Nokia, joka vuonna 2001 vastasi noin 4,5 %:a maan bruttokansantuotteesta? Eiköhän tässä ole enemmän kohdemaan lainsäädännöllä tekemistä tämän jutun kanssa, sekä lainsäädännön mahdollistamista suitsemisista silloin kun alkaa mopo keulimaan. Luonnollinen vaste suuryrityksen perseilylle on vahva oikeudellinen tuki joukkokanteille kuten USA:ssa, Suomessa taas sitä ei ole. Siksi artisti maksoi Suomessa tehdessään huonon valinnan VW-konsernin autojen kanssa, ja USA:ssa artisteille maksettiin. Yritysten saamien rangaistuksien pitää oikeasti olla rangaistuksia, ei suhteutettuna "aiheutettuun vahinkoon" kuten Suomessa. Muuten niillä ei ole pelotevaikutusta. En käsitä mistä tämä ajattelu on saanut Suomessa alkunsa kansalainen vs yritykset tapauksissa, joissa kansalainen vedetään kölin alta silloinkin kun hän voittaa oikeusjutun.

[ApuaHommmaan]

^ Historiallisesti ajatellen on mielestäni itsestään selvää, että suuryritykset ovat tuoneet positiivisen kontribuution talouteen.

Nykyisin pelikenttä vaan on voimakkaasti muuttunut esimerkkinä vaikka Esperi Care. Tuloksesta ei makseta veroja, koska se on optimoitu pois 15% koron konsernilainalla, johto valehtelee ja vedättää kaikessa koko ajan koska ei hyödytä taloudellisesti olla rehellinen, ja ovat tiiviissä yhteistyössä hallinnon kanssa, koulutus alalle on täysin yhteiskunnan vastuulla jne. . Aika tyypillistä tuubaa suuryritykseltä näinä päivinä.

Toki tuossakin se positiivinen puoli tulee maksettuina palkkoina. Mutta toisaalta on Esperin alalla niin etteivät työn määrät sen takia kasva vaan joku hoitaisi ja maksaisi palkat joka tapauksessa.

Kokonaisuus vaikeasti hahmotettava, ja täysin yrityskohtaista.

Asia pitäisi tarkkaan viimeisen päälle tutkia, ja sitten ne osat mitkä nähdään parasiittisiksi pitäisi regulaatiolla ja lainsäädännöllä kurmuuttaa armotta kuoliaaksi.