Pitäisikö D’Hondtin vaalimenetelmästä luopua?

[Totti]

Meillähän on siis käytännössä listavaali jossa äänestäjä määrää läpimenojärjestyksen. Parempi näin kuin puhtaassa listavaalissa. Suorassa vaalissa äänten keskittyminen on ongelma, yksi vahva ehdokas imuroi äänet muttei vedä ketään mukanaan. Ainoa tapa saada ehdokkaat tasaiselle taitaa olla brittien systeemi jossa on yhden edustajan vaalipiirit joissa puolueilla on yksi ehdokas. Yksikään ääni ei mene hukkaan, mutta avainasemassa on puolue joka päättää kuka pääsee ehdolle. Vähemmän valinnanvaraa siis, ja puolueen lista on täysin suljettu.

Briteissä nimenomaan ääniä menee hukkaan, mm. pienpuolueille annetut. Tuo systeemi on älytön. Jos se olisi kaksivaiheinen, olisi siinä mieltä.

Brittien ns. first-past-the-post järjestelmä on todellakin täysin älyvapaa. Koska vain yksi ehdokas vaalipiiristä pääsee parlamenttiin, muiden ehdokkaiden äänillä ei ole merkitystä. Käytännössä siis vain yksi puolue (ja ehdokas) edustaa koko vaalipiiriä.

Tämä johti siihen, että vuoden 2015 vaaleissa UKIP sai parlamentissa yhden paikan vaikka sai 12,7% koko maan äänistä. SNP (skotit) sai 54 paikkaa äänisaaliilla 4,8%.

Brittien systeemi on ehkä länsimaiden surkein ja käytännössä sementoi vallan kahdelle puolueelle, Tories ja Labour, jotka aina muodostavat hallituksen.

[Sikanez]

Saite-Lague olisi vähän parempi.

[wjp]

Miten olis Sveitsin sitova suora kansanäänestys periaatteellisista asioista? Tai mahdollisuus vetää kannatus pois, jos on pettynyt äänestämäänsä edustajaan?

[Totti]

Jossain päin maailmaa on ilmeisesti käytössä sellainen menetelmä, että äänestäjä äänestää sekä puoluetta että ehdokasta. Ilmeisesti ehdokas voi tulla eri puolueesta kuin äänestetty puolue.

Se paikka on esim. Ruotsi. Siellä äänestetään ensisijaisesti puoluetta. Puolue on sitten laatinut prioriteettilistan, josta kansanedustajat poimitaan. Tämä on ns. listavaalijärjestelmä.

Sen lisäksi äänestäjä voi vinkata ketä kansanedustajaa haluaisi eduskuntaan äänestämällä henkilöä. Jos henkilö saa vaalipiirissään yli 5% henkilöäänistä, hänellä on etusija eduskuntaan suhteessa niihin, jotka jäävät tämän alle. Alle jäävät menevät sisään puoluelistan mukaan.

Ruotsin vaalijärjestelmä on äärimmäisen sekava. Se on ilmeisesti jonkinlainen ruotsalaisten oma viritelmä, joka on rakenneltu ja muutettu ajan saatossa kunnes siitä on tullut sotkuinen tilkkutäkki, josta vain juristit saavat selvää.

Erityinen piirre on Ruotsin järjestelmän avoimet ja puoluekohtaiset vaalisetelit. 

Ruotsissa jokaisella puolueella on omat vaalisetelit ja niitä voi jakaa etukäteen ihmisten postilaatikkoon. Jos et ole saanut seteliä, valitset sen äänestyspaikan avoimesta hyllystä, josta kaikki näkevät kenen setelin otat. Lisäksi hyllyssä on valkoinen seteli, johon voi itse merkata puolueen. Moni yrittää ylläpitää vaalisalaisuutta valkoisella setelillä tai ottamalla äänestyskoppiin kaikkien puolueiden setelit.

Vaalisalaisuuden pitäminen on siis äänestäjän itsestään kiinni ja sanomattakin on selvä, että moni ei ymmärrä kikkailla seteleillä tai äänestävät sitä mitä postiluukusta on tippunut sisään. Sosiaalinen paine luo myös tilanteita, missä on pakko valita tietyn puolueen setelin, jotta kaikki näkevät ettei lipeä ruodusta. Tämä painostus on ollut erityisesti demarien eduksi.

Setelijärjestelmä on myös johtanut, siihen, että kilpalevien puolueiden seteleitä on hävitetty äänestyspaikoilta, jotta ihmiset eivät pystyisi äänestää heitä muuta kun valkoisella setelillä.

[Porcius]

Suhteellisesta vaalitavasta en luopuisi, sillä se on ehdottomasti demokraattisin tapa valita edustajat; puolueiden suhteelliset osuudet edustajista vastaavat äänestäjien osuutta. Jos pidämme demokratiaa parhaana(siis vähiten huonona) tapana hallita, meidän pitäisi luonnollisesti valita demokraattisin mahdollinen tapa valita edustajat, jolloin valitsemme suhteellisen vaalitavan.

Listavaalit vai ei? Suhteellisuuden voi säilyttää ilman listojakin käyttämällä siirtoäänivaalitapaa. Tässä ongelmana on se, että menetelmä on tavalliselle äänestäjälle melko vaikea ymmärtää. Siirtoäänivaaleissa puolueiden merkitys vähenee, sillä äänestäjä voi merkitä lippuunsa järjestyksessä eri puolueiden ehdokkaita. Tällöin esimerkiksi Immosta Oulussa äänestävät voisivat merkitä kakkosvaihtoehdokseen Lokan, jolloin Immosen saamat "ylijäämä-äänet", eli läpimenoon vaadittavan äänimäärän ylittävät äänet, eivät hyödyttäisi muita perussuomalaisia ehdokkaita vaan siirtyisivät Lokalle. Se, onko tämä hyvä vai huono asia, on lähinnä mielipidekysymys; kuinka tärkeänä puolueiden keskeistä roolia pidetään?

Nykyisenkaltaisissa listavaaleissa voidaan sitten paikkojen jakoon käyttää D'Hondtin lisäksi muitakin menetelmiä. Wikipedia tietää seuraavat:

• Macanese "d'Hondt method" (greatly favors small parties)
• Webster/Sainte-Laguë method, LR-Hare (slightly favors very small parties when unmodified, if there is no election threshold)
• LR-Droop (very slightly favors larger parties)
• D'Hondt method (slightly favors larger parties)
• Huntington-Hill method (greatly favors larger parties)
• LR-Imperiali (greatly favors larger parties)

Oma mielipiteeni kallistuu nykyisenkaltaisen listavaalin kannalle. Tosin paikkojen jakoon käytettävää laskutavan voisi vaihtaa suhteellisuuden paremmin takaavaan laskentapaan. Sainte-Laguën laskentatapa ainakin olisi hyvin samanlainen kuin nykyinen D'Hondtin menetelmä, mutta ei anna niin paljoa etua suurille puolueille.

[Totti]

Miten olis Sveitsin sitova suora kansanäänestys periaatteellisista asioista? Tai mahdollisuus vetää kannatus pois, jos on pettynyt äänestämäänsä edustajaan?

Sveitsin kansanäänestysmalli olisi parempi vaihtoehto kun hyvin pirstaloitunut parlamentti.

Ruotsissa kannatuksen voi osittain muuttaa, tosin vain ennen vaalipäivää.
Ennakkoäänen voi nimittäin perua äänestämällä uudestaan äänestyspäivänä.

Minusta tämä kuitenkin lisää sekaannuksen riskiä ja avaa mahdollisuuden
äänimanipuloinnille, jossa kumotaan muiden ihmisten ennakkoääniä "äänestämällä" uudestaan.

[koojii]

Äänikynnystä voisi laskea nykyisestä yhdistelemällä vaalipiirejä.

Vaikka puoleen tai yhteen kolmasosaan nykyisestä niin päästäisiin hyvin eteenpäin.

Ymmärrän kyllä että tuollainen voi olla poliittisesti mahdoton toteuttaa kun sitä kannattamaan pitäisi saada suuriakin puolueita jotka menettäisivät siinä samalla nykyään saamaansa ansiotonta etuaan.

[Totti]

Oma mielipiteeni kallistuu nykyisenkaltaisen listavaalin kannalle.

Listavaaleilla tarkoitetaan yleensä, että puolue valitsee ehdokkaat eduskuntaan puolueen äänimäärän mukaan. Suomessa ei siis ole listavaalia vaan henkilövaalit.

Listavaalin ongelma on se, että vain puoluejohdolle myötämielinen ehdokas pääsee eduskuntaan. Käytännössä listavaali siis tekee puoluejohdosta yksinvaltiaan, jonka politiikkaa ei voi kyseenalaistaa menettämättä mahdollisuuden päästä eduskuntaan seuraavissa vaaleissa.

Ruotsissa tämä on johtanut tilanteeseen, missä puolueen sisäinen oppositio puuttuu kokonaan ja puoluejohdon päättömätkin kannat muuttuvat puolueen viralliseksi politiikaksi.

Esim. Ruotsin holtiton maahanmuutto on suora seuraus siitä, että valta on keskittynyt pienelle klikille puoluejohtajia, jotka yksissä tuumin päättivät avaa rajat. Jos et ollut kansanedustajana samaa mieltä, poliittinen urasi oli ohi.

Tämä ongelma on viime aikoina näkynyt aika räikeänä Ruotsidemokraateissa, jossa puoluejohto on siivonnut eduskunnasta pois äänekkäämmät maahanmuuttokriitikot putsaamalla heidät pois vaalilistalta. Tilalle ilmestyi puoluejohdon tuntemattomia tyttöystäviä, kavereita ja tuttuja, jotka osasivat pitää suunsa kiinni johdon pehmentyneestä maahanmuuttolinjasta.

[Soljuvainen]

Hyvä ketju ja avaus, kiitos.

Itse en ole näissä asioissa kovinkaan kova luu, mutta arvelin, että kyllä Hommasta löytyy asiantuntemusta. Ja löytyyhän sitä. 

Homma-foorumilla käyminen nöyristää kummasti. Jouduin eräs päivä selittämään kaverilleni, mikä vaalitapa eduskuntavaaleissa on käytössä. Hän ei kahdenkaan selityskerran jälkeen täysin ymmärtänyt, mutta lähti silti urheasti äänestämään. Samaan aikaan täällä vertaillaan eri vaalitapoja toisiinsa...

[Porcius]

Listavaaleilla tarkoitetaan yleensä, että puolue valitsee ehdokkaat eduskuntaan puolueen äänimäärän mukaan. Suomessa ei siis ole listavaalia vaan henkilövaalit.

Suomen malli on avoin listavaali. Se on ihan yhtä paljon listavaali kuin perinteinen suljettu listavaali.

Tämäkin olisi selvinnyt minuutin googletuksella.

[Nikolas]

Miten olis Sveitsin sitova suora kansanäänestys periaatteellisista asioista?

Periaatteessa Sveitsin mallin mukaisen sitovan kansanäänestyksen ja siitä seuraavan demokratian voi lisätä mihin tahansa edustukselliseen järjestelmään käytetystä eduskunnan vaalitavasta riippumatta. Vaikka se on mielestäni oivallinen ratkaisu demokratian saamiseksi osaksi järjestelmää, sekään ei häivytä sitä tosiasiaa että vaalitavan kannattaisi olla kaikin puolin hyvä ja suhteellinen.

[Beef Supreme]

Juu en esittänyt että brittisysteemi olisi hyvä, mutta jos halutaan nimenomaan ehdokkaan kisaavan ehdokasta vastaan, se olisi ainoa tapa.

Meikäläinen tapa kuulostaa hetki hetkeltä paremmalta. Siinä äänestetään puoluetta eli linjaa, mutta vaikutetaan äänestämällä siihen kuka sitä linjaa ajaa.

[Möhömaha]

Minusta D'Hondt on riittävän hyvä.
Se mitä kaipaan lisäksi, on sveitsiläinen suora demokratia, jolla kansa voi tarvittaessa kävellä eduskunnan yli:

Määräämällä lain valaliiton laajuiseen kansanäänestykseen ryhmä kansalaisia voi haastaa jo parlamentin hyväksymän lain, jos he saavat kerättyä lakia vastaan 50 000 allekirjoitusta 100 päivän aikana.Tällöin sovitaan maanlaajuinen äänestyspäivä, jolloin äänioikeutetut päättävät lain hyväksymisestä määräenemmistöllä.
Samoin perustuslakialoite sallii kansalaisten äänestää lisäyksestä perustuslakiin, jos he saavat kerättyä 18 kuukauden sisällä 100 000 äänioikeutetun allekirjoitukset lisäyksen puolesta.

[Laskentanuiva]

Tuo suora kansanäänestys toimii kai Sveitsissä.

Kynnys, että täällä semmoinen otettaisiin käyttöön (ei oteta koska puolueet pitävät siitä huolen..) pitäisi olla ainakin 300 000- > ylöspäin näitä rekisteröityjä kansalaislain kannattajia.

Muuten menee juupas- eipäs puliveivaukseksi.


Sikäli tuota nykyistä vaalimenetelmää voisi kehittää niin, että kaikki viimeistä paikkaa vaalipiirissään kärkkyvät edustajat/ puolueet vertailuluvun kautta annettaisiin suosiolla Persuille....

Mun mielestä se olisi vain oikeus ja kohtuus   

[ikuturso]

Niin kauan kuin meillä on puolueita, pitää olla jonkinlainen puolueen koko äänipottiin suhteutettu paikkajakojärjestelmä.

Jos kaikki olisivat sitoutumattomia, sitten henkilövaali.

Nikolas Ojalan henkilökohtaiseen äänimäärään perustuva äänimäärä eduskunnassa tulee tavallaan toteutuneeksi D'Hondtissa. Nimittäin jos Halla-aho saa vaikka 50 000 henkilökohtaista ääntä ja sillä potilla imee mukanaan kaksi muuta persua, joiden voi olettaa äänestävän jotakuinkin niin kuin Halla-aho äänestää tai haluaa, niin tavallaan Halla-aho saa äänimäärällään kolme ääntä eduskuntaan.

Siksi on olemassa puoluekuri. Joillakin puolueilla kaikissa asioissa, joillakin vain puolueen linjan mukaisissa asioissa, mikä on mielestäni hyvä asia.

-i-

[-PPT-]

Suomen vaaleissa pystyy ennustamaan joka vaalipiirissä kunkin puolueen saaman paikkamäärän +/- 1 paikan tarkkuudella.

Sen sijaan kunkin listan sisällä järjestys saattaa olla epäselvempi. Siten ollen todellisuudessa kunkin ehdokkaan pahimmat vastustajat ovat oman listan muut ehdokkaat joiden kanssa kuitenkin julkisuudessa  pitää pyrkiä olemaan ainakin näennäisesti samaa mieltä.

[Jaakko Sivonen]

Briteissä nimenomaan ääniä menee hukkaan, mm. pienpuolueille annetut. Tuo systeemi on älytön. Jos se olisi kaksivaiheinen, olisi siinä mieltä.

Ranskassa on kaksivaiheinen vaali yhden edustajan vaalipiireillä. Macronin puolue sai 28 prosentilla äänistä 53 prosenttia paikoista.

[-PPT-]

Laskeskelin yön tylsinä tunteina miten vaaleissa olisi käynyt jos käytössä olisi ollut d'hondtin tilalla olisi ollut st.laguen systeemi.


SDP  37 (-3 oikeaan tulokseen)
PS    37 (-2)
KOK  36 (-2)
Kesk  29 (-2)
Vihr   24 (+4)
Vas    18 (+2)
RKP     9
KD      6  (+1)
LN      3   (+2)
Muut   1

[AcastusKolya]

Hyvää työtä, ppt!

[Peppersack]

Turun Sanomissa on juttu vaalijärjestelmien eroista ja niiden historiasta (näkyy ilmeisesti vain tilaajille, sori)
https://www.ts.fi/lukemisto/4558677/Enta+jos+vaalitulos+laskettaisiin+toisin+Laskukaavaa+vaihtamalla+muuttuisi+eduskunnan+lisaksi+jopa+hallitustunnustelija
Saivat siellä hiukan eri lopputuloksen, jos olisi Sainte-Lague käytössä:

PS 37 (-2)
SDP 36 (-4)
KOK 35 (-3)
Kesk 29 (-2)
Vihr 25 (+5)
Vas 17 (+1)
RKP 8 (-1)
KD 7 (+2)
Nyt 3 (+2)
Piraatit 1 (+1)
Siniset 1 (+1)
Åland 1

Suurimmaksi puolueeksi yltäisi vaaleissa toiseksi eniten ääniä saanut perussuomalaiset: Jussi Halla-ahon johtama puolue saisi 37 paikkaa, kun Antti Rinteen johtamien sosiaalidemokraattien paikkamäärä jäisi 36:een.

Tämä tarkoittaisi sitä, että Rinteen sijaan hallitustunnustelijana toimisikin Halla-aho.

Vaaleissa perussuomalaisten ja Sdp:n äänisaaliit olivat hyvin lähellä toisiaan. Molempia äänesti yli puoli miljoonaa ihmistä, mutta sosiaalidemokraattien kaula oli alle 8 000 ääntä.

Vaalipiireistä koostuva paikkajako kuitenkin heittää tuloksen Sainte-Laguëssä perussuomalaisten eduksi. Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen sanoo, että vastaava voisi tapahtua nykyisinkin d'Hondtin menetelmällä, jos tulos on tarpeeksi tiukka.

– Eihän se näytä hyvältä, jos valtakunnallisesti enemmän ääniä saanut puolue saakin vähemmän paikkoja. Toinen onnistuu toista paremmin viimeisissä [vaalipiirin] paikoissa, toteaa Jääskeläinen.

Näin kävi muuten kokoomukselle vuoden 2015 eduskuntavaaleissa, kun se jäi paikoissa perussuomalaisille, vaikka sai koko maassa ääniä enemmän.