Uskomushoitolaki on huono idea

[Atte Saarela]

https://www.aamulehti.fi/uutiset/laakariliitto-vaatii-etta-uskomushoidot-kielletaan-lapsilta-pelisaannot-vahvistaisivat-myos-hoitajien-oikeusturvaa-200991675

Lääkäriliitto haluaa kieltää uskomushoitojen antamisen pienille lapsille ja tietyistä vakavista sairauksista kärsiville aikuisille. Liitto aikoo puskea uskomushoitojen sääntelyn seuraavaan hallitusohjelmaan. Kyse on hoidoista, joiden tehosta ei ole tieteellistä näyttöä.

Tämä saattaa kuulostaa päällisin puolin hyvältä ajatukselta, mutta aina kun yksilönvapautta rajoitetaan, on riski, että asiat menevät pieleen ja lakeja käytetään väärin. Tästäkin laista voi tulla yksi vastenmielinen holhousvaltion lonkero lisää.

Olen itse hoitanut lievää astmaani vuosien ajan menestyksekkäästi antioksidanteilla, ja on myös paljon tieteellistä näyttöä siitä, että antioksidantit tosiaan tehoavat astmaan.

Virallisiin hoitosuosituksiin ne eivät kuitenkaan koskaan tule päätymään, sillä mikään lääketehdas ei pysty tekemään rahaa antioksidanteilla, eikä siksi tule koskaan rahoittamaan kliinisiä kokeita joiden perusteella yhteiskunnassamme määritellään mitkä asiat lääketieteessä ovat yleisesti hyväksyttyjä tosiasioita.

Minua ärsyttää, että jos tämä laki toteutetaan huonosti (ja tällaisista holhouslainsäädäntöä on lähes mahdotonta toteuttaa toimivasti), minua voitaisiin syyttää rikoksesta, jos esimerkiksi olisin lääkäri ja kertoisin ihmisille tästä mahdollisuudesta..

On paljon muitakin esimerkkejä siitä, miten hataralla pohjalla lääketiede kokeellisesti on. Se ei ole tarpeeksi vakaalla pohjalla, jotta sitä voitaisiin näin laajasti käyttää perusteena yksilönvapauden rajoittamiselle.

Maailmalla ollaankin menossa toiseen suuntaan, esimerkiksi Sveitsissä on meneillään hanke jossa lääkkeiden käyttöä pyritään aktiivisesti vähentämään.
https://www.swissinfo.ch/eng/business/health-ageing_how-less-medicine-could-mean-better-health/41773776

Older patients are often excluded from clinical trials, with the result that much remains unknown about how they are affected by medications. Now, Swiss researchers are leading an EU-funded project to understand how to reduce the over-prescription of unnecessary treatments in the elderly.

"More than 60% of patients aged 65 and older admitted to the hospitals have polypharmacy," says Nicolas Rodondi, a professor of internal medicine at Bern University Hospital, referring to the medical term for multiple drug prescriptions.

Some studies have found that roughly 30% of hospital admissions and 20% of unnecessary healthcare costs in the elderly are the result of duplicative, unnecessary, or otherwise inappropriate drug prescriptions.

"We find ourselves in a situation where lives last longer with every decade," says Jürg Schlup, president of the Swiss Medical Association. "People also stay healthier thanks to improvements in the medical management of chronic diseases. It is here that we are confronted with the danger of over-medicalisation."

Sen sijaan Suomessa Lääkäriliitto pystyy yhä täysin estottomasti ajamaan jäsentensä rahallista etua ja verhoamaan sen tieteen kaapuun.

[Lalli IsoTalo]

" ...mikään lääketehdas ei pysty tekemään rahaa antioksidanteilla."

Tuossahan se pointti on.

[Tabula Rasa]

Lääkäriliitto ei liene sama kuin lääketehdaslobbarit, vaikka voivatkin toki olla samallakin puolella. Toiset lääkärit voivat taas olla potilaiden puolella. Iso ongelma on taloudellisten hyötyjien ajaminen ihmisten hyötyjen edelle.

[Atte Saarela]

Lääkäriliitto ei liene sama kuin lääketehdaslobbarit, vaikka voivatkin toki olla samallakin puolella. Toiset lääkärit voivat taas olla potilaiden puolella. Iso ongelma on taloudellisten hyötyjien ajaminen ihmisten hyötyjen edelle.

Ei kokonaan sama, mutta sekä Lääkäriliitto että lääketehtaat saavat epäreilua hyötyä tällaisesta yksilönvapauden rajoittamisesta.

[newspeak]

" ...mikään lääketehdas ei pysty tekemään rahaa antioksidanteilla."

Tuossahan se pointti on.

Kovasti noita on apteekkien hyllyillä tarjolla. Ovat varmaan uskomushoitotehtaasta sinne tulleet.

[Atte Saarela]

" ...mikään lääketehdas ei pysty tekemään rahaa antioksidanteilla."

Tuossahan se pointti on.

Kovasti noita on apteekkien hyllyillä tarjolla. Ovat varmaan uskomushoitotehtaasta sinne tulleet.

Et tainnut ymmärtää pointtia, lääketeollisuudessahan homma toimii niin, että lääketehdas rahoittaa kliiniset kokeet ja saa vastineeksi patentin lääkkeelle tietylle ajanjaksolle.

Koska antioksidantteja saa niin monesta kaupasta ja niin monelta valmistajalta, on niihin liittyvällä patentilla mahdotonta tehdä rahaa, ja siksi niitä koskeviin kliinisiin kokeisiinkaan ei rahoitusta saa.

[newspeak]

Kovasti noita on apteekkien hyllyillä tarjolla. Ovat varmaan uskomushoitotehtaasta sinne tulleet.

Et tainnut ymmärtää pointtia, lääketeollisuudessahan homma toimii niin, että lääketehdas rahoittaa kliiniset kokeet ja saa vastineeksi patentin lääkkeelle tietylle ajanjaksolle.

Koska antioksidantteja saa niin monesta kaupasta ja niin monelta valmistajalta, on niihin liittyvällä patentilla mahdotonta tehdä rahaa, ja siksi niitä koskeviin kliinisiin kokeisiinkaan ei rahoitusta saa.

Silti nimenomaa lääketehtaat tarjoavat tuota valikoimaa, joten aivan varmasti ne myös tekevät tuotteellaan rahaa.

Lisäksi itse aloituksessasi viittaat tieteelliseen näyttöön. Mistäs tuo näyttö on tullut? Suolakiteitä ripottelevilta noita-akoiltako?

Tarpeettomien ravintolisien ihmisille syöttämisellä on pitkä historia ja se liittyy tiiviisti lääketeollisuuden pimeään puoleen.

[RP]

" ...mikään lääketehdas ei pysty tekemään rahaa antioksidanteilla."

Tuossahan se pointti on.

Jos niistä nyt jokin todistettavasti toimisi, kyllä siihen erikoisformuloinnit keksittäisiin, joilla rahaa pystyttäisiin tekemään.

Vrt insuliini, jonka keksimisestä on suunillen vuosisata, jonka (ajat sitten ekspiroituneen) patentin alkuperäiset keksijät myivät yliopistollen yhdellä taalalla, pitääkseen hinnan edullisena. Varsinkin tuolla Amerikan ihmemaassa maksaa silti maltiaita.

[Lalli IsoTalo]

Minä en tiedä onko minulle syötetty lumetta, myrkkyä vai hoitoa, mutta ainakin sen hinta on laskenut niin kauan kuin olen ollut elossa.

[Atte Saarela]

" ...mikään lääketehdas ei pysty tekemään rahaa antioksidanteilla."

Tuossahan se pointti on.

Jos niistä nyt jokin todistettavasti toimisi, kyllä siihen erikoisformuloinnit keksittäisiin, joilla rahaa pystyttäisiin tekemään.

Vrt insuliini, jonka keksimisestä on suunillen vuosisata, jonka (ajat sitten ekspiroituneen) patentin alkuperäiset keksijät myivät yliopistollen yhdellä taalalla, pitääkseen hinnan edullisena. Varsinkin tuolla Amerikan ihmemaassa maksaa silti maltiaita.

Todistetusti toimii, tutkimusdataa on vaikka kuinka paljon (ja voin itse allekirjoittaa)

https://www.jacionline.org/article/S0091-6749(14)00442-4/pdf

Antioksidantteja on niin helppo tuottaa, että ei mene vastaavalla tavalla kuin insuliinin suhteen

[Atte Saarela]

Kovasti noita on apteekkien hyllyillä tarjolla. Ovat varmaan uskomushoitotehtaasta sinne tulleet.

Et tainnut ymmärtää pointtia, lääketeollisuudessahan homma toimii niin, että lääketehdas rahoittaa kliiniset kokeet ja saa vastineeksi patentin lääkkeelle tietylle ajanjaksolle.

Koska antioksidantteja saa niin monesta kaupasta ja niin monelta valmistajalta, on niihin liittyvällä patentilla mahdotonta tehdä rahaa, ja siksi niitä koskeviin kliinisiin kokeisiinkaan ei rahoitusta saa.

Silti nimenomaa lääketehtaat tarjoavat tuota valikoimaa, joten aivan varmasti ne myös tekevät tuotteellaan rahaa.

En nyt viitsi enää yrittää vääntää rautalangasta, kun käsityskykysi ei nähtävästi ole sillä tasolla että pysyisit perässä.

[newspeak]

En nyt viitsi enää yrittää vääntää rautalangasta, kun käsityskykysi ei nähtävästi ole sillä tasolla että pysyisit perässä.

Ullatus että ylimielinen ulina alkoi taas, kun ei tullutkaan pelkkää kehua ja kiitosta Atelle.

[RP]

Todistetusti toimii, tutkimusdataa on vaikka kuinka paljon (ja voin itse allekirjoittaa)

https://www.jacionline.org/article/S0091-6749(14)00442-4/pdf

Antioksidantteja on niin helppo tuottaa, että ei mene vastaavalla tavalla kuin insuliinin suhteen

ja tuosta suoraan abstraktista (otsikkona siis "Effects of antioxidant supplements and nutrients on
patients with asthma and allergies"):

Moreover, there are no clinical trial data to
support the use of dietary antioxidants or supplements to
prevent asthma or allergy.

ja vielä

Large trials of antioxidant vitamin supplementation to
prevent cancer suggest an increase in overall mortality with
antioxidant vitamin supplementation, at least in populations
with sufficient dietary antioxidant intake.

Ei nyt erityisesti vakuuta, jos vielä itse tämän paperin valitset esimerkiksi selkeästä näytöstä.

[Atte Saarela]

Large trials of antioxidant vitamin supplementation to
prevent cancer suggest an increase in overall mortality with
antioxidant vitamin supplementation, at least in populations
with sufficient dietary antioxidant intake.

Ei nyt erityisesti vakuuta, jos vielä itse tämän paperin valitset esimerkiksi selkeästä näytöstä.

No tässä

CONCLUSION:
Pycnogenol® administration was effective for better control of signs and symptoms of allergic asthma and reduced the need for medication.

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22108478

[Atte Saarela]

En nyt viitsi enää yrittää vääntää rautalangasta, kun käsityskykysi ei nähtävästi ole sillä tasolla että pysyisit perässä.

Ullatus että ylimielinen ulina alkoi taas, kun ei tullutkaan pelkkää kehua ja kiitosta Atelle.

Itse aloitit näsäviisastelemalla, vaikka kyse on vain siitä että et ymmärrä. Etkä ymmärrä sittenkään, vaikka sinulle yrittää selittää.

[eponyymi]

Todistetusti toimii, tutkimusdataa on vaikka kuinka paljon (ja voin itse allekirjoittaa)

https://www.jacionline.org/article/S0091-6749(14)00442-4/pdf

Antioksidantteja on niin helppo tuottaa, että ei mene vastaavalla tavalla kuin insuliinin suhteen

"Todistetusti toimii, tutkimusdataa on vaikka kuinka paljo". Luitko tuon tiivistelmän?

Meta-analyses of observational epidemiologic studies of
variable methodological quality suggest associations of
relatively low dietary intake of antioxidants and higher
asthma and allergy prevalence. However, there have been few
longitudinal studies of maternal or child dietary or vitamin/
supplement antioxidant intake and asthma/allergy
development. Moreover, there are no clinical trial data to
support the use of dietary antioxidants or supplements to
prevent asthma or allergy. A few small clinical trials suggest
that specific antioxidants from diet or vitamin supplements
might improve asthma control or lung function in asthmatic
children or adults.

Aika heikolla heikoilla jäillä tässä nyt luistelet.

[Atte Saarela]

Kts yllä, pycnogenol on antioksidantti, suunnilleen sama kuin männynkuoriuute jota itse käytän samaan tarkoitukseen kuin tuossa tutkimuksessa.

[eponyymi]

Kts yllä, pycnogenol on antioksidantti, suunnilleen sama kuin männynkuoriuute jota itse käytän samaan tarkoitukseen kuin tuossa tutkimuksessa.

Luitko tutkimuksen? Osaatko kertoa kyiseisen tutkimuksen rajoitteista ja tulosten tulkinnasta?

[Atte Saarela]

Kts yllä, pycnogenol on antioksidantti, suunnilleen sama kuin männynkuoriuute jota itse käytän samaan tarkoitukseen kuin tuossa tutkimuksessa.

Luitko tutkimuksen? Osaatko kertoa kyiseisen tutkimuksen rajoitteista ja tulosten tulkinnasta?

No kerropa itse miten haluat kyseenalaistaa.

[eponyymi]

No kerropa itse miten haluat kyseenalaistaa.

Eli lyhyesti: et ole lukenut.

[Atte Saarela]

No kerropa itse miten haluat kyseenalaistaa.

Eli lyhyesti: et ole lukenut.

Aikani on rajallinen, jos haluat väitellä, kerro mistä haluat väitellä.

Tuloksia olen soveltanut omassa elämässäni oikein hyvällä menestyksellä.

[eponyymi]

Aikani on rajallinen, jos haluat väitellä, kerro mistä haluat väitellä.

Tuloksia olen soveltanut omassa elämässäni oikein hyvällä menestyksellä.

Ongelma on siinä, jos et ole kriittinen lääketutkimuksen suhteen siinä tilanteessa, että tulos tukee maailmankuvaasi.

Pelkän tiivistelmänkin perusteella herää kysymyksiä. Onko tutkijoilla sidoksia antioksidantin/lääkkeen valmistajaan? Miksi tutkimus ei ole satunnaistettu, kaksoissokkoutettu ja plasebo-kontrolloitu? Miten potilaat on jaettu ryhmiin? Erosivatko ryhmät toisistaan?  Miksi tutkittavaa lääkettä ei ole verrattu toiseen lääkkeeseen kuten esimerkiksi montelukastiin? Jne.

Yleisesti ottaen ei olisi mikään uusi tulos, että osin subjektiivisesti mitatut oireet heikkenevät ihan mitä vaan antamalla.

[Atte Saarela]

Aikani on rajallinen, jos haluat väitellä, kerro mistä haluat väitellä.

Tuloksia olen soveltanut omassa elämässäni oikein hyvällä menestyksellä.

Ongelma on siinä jos et ole kriittinen lääketutkimuksen suhteen siinä tilanteessa, että tulos tukee maailmankuvaasi.

Pelkän tiivistelmänkin perusteella herää kysymyksiä. Onko tutkijoilla sidoksia antioksidatnin/lääkkeen valmistajaan?

Mielenkiintoinen kysymys, ensinnäkin sidoksien olemassaolemattomuutta on suurimmassa osassa tutkimuksia täysin mahdotonta todistaa, niin myös tässä.

Mutta jos puhutaan antioksidanteista ylipäänsä, markkinat ovat sillä tavalla tehokkaat, että esim. tämän tutkimuksen aiheuttama lisääntynyt kysyntä ei voi nostaa markkinahintoja merkittävästi, koska tarjonta joustaa käytännössä loputtomasti. Näin ollen taloudellista intressiä liioitella antioksidanttien hyötyjä ei synny.

Tietysti voidaan tässä nimenomaisessa tutkimuksessa kysyä, onko tutkimuksen tekijöillä sidoksia nimenomaan pycnogenol-männynkuoriuutteen valmistajiin, millä perusteella voitaisiin olettaa, että tutkimuksen lukeneet kuluttajat ostaisivat pycnogenolia niin paljon enemmän, että kannattaisi tehdä tällainen huijaustutkimus.

Mutta koska tätä tutkimusta harvat kuluttajat lukevat, ja harvat lääkärit soveltavat, voitaneen tehdä laskelma, että siihen ei olisi aikaa. Valitettavasti minulla ei ole koko iltaa käytettävissä kyseisen laskelman tekemiseen, mutta jos haluat itse esittää joitakin lukuja, voidaan keskustella tästä mahdolisuudesta lisää.

Minusta kysymys taloudellisista sidonnaisuuksista on paljon relevantimpi lääketehtaiden tekemissä kliinisissä kokeissa. Tietysti taloudellinen sidonnaisuus on näissä itsestäänselvä, mutta ihmiset yleensä olettavat, että lääkeviranomaisten suorittamalla kontrolloinnilla tämän taloudellisen sidonnaisuuden vaikutukset pystytään sulkemaan täysin pois..Minä en olisi tästä niin vakuuttunut. Kannattaa lukea esimerkiksi Robert Whitakerin kirja "Anatomy of an Epidemic" (jos sinulla on aikaa siihen!)

Miksi tutkimus ei ole satunnaistettu kaksoissokkoutettu ja plasebo-kontrolloitu? Miten potilaat on jaettu ryhmiin? Erosivatko ryhmät toisistaan?  Miksi tutkittavaa lääkettä ei ole verrattu toiseen lääkkeeseen kuten esimerkiksi montelukastiin? Jne.

Yleisesti ottaen ei olisi mikään uusi tulos, että osin subjektiivisesti mitatut oireet heikkenevät ihan mitä vaan antamalla.

Kaksoissokkokokeet antioksidanteista olisivat tietenkin tieteellisesti hyvin mielenkiintoisia. Mutta pitää muistaa, että näitä kokeita tekevät etupäässä yliopistot ja sen sellaiset, joilla rahalliset resurssit ovat hyvin rajalliset, ja koevälineet pyritään hankkimaan suoraan kaupan hyllyltä. Harvassa ovat yliopistot jotka viitsivät joko tilata jostain plasebopillereitä jotka näyttävät täysin samalta kuin jokin antioksidantti, tai sitten valmistaa antioksidanttipillereitä jotka näyttävät samalta kuin plasebo.. Vaikka kyllä sellaisiakin yliopistoja ehkä jostain löytyisi, toivotaan että näitä kokeita järjestetään lisää.

Se, miksi rahalliset resurssit ovat rajalliset, taas johtuu siitä, että patenttia on käytännössä mahdotonta saada, ja patenttien tuottamilla odotetuilla tuotoilla sellaiset laajamittaiset plasebokontrolloidut kliiniset kokeet sitten pitäisi rahoittaa..

[Atte Saarela]

Plasebovaikutuksesta voin omalla kohdallani sanoa vielä sen, että silläkin on rajansa.

Uskoakseni se ei ole uskon asia, että hengitykseni vinkuu kun yrittää nukkua, mutta vinkuna menee pois männynkuoriuutteella (tai jopa omenoilla. Oikeasti. ja tästäkin on kyllä tutkimusdataa..)

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5707699/

Although the level of evidence is low, fruit and vegetable consumption seems to decrease asthma risk. Indeed, fruit is inversely associated with asthma in cohort studies and the strongest association has been observed with intake of apples and oranges [69,82,83].

Valitettavasti omenoista tuskin koskaan saadaan plasebotutkimuksia tähän liittyen, koska plasebo-omenoiden valmistaminen on niin hankalaa.

[eponyymi]

Mielenkiintoinen kysymys, ensinnäkin sidoksien olemassaolemattomuutta on suurimmassa osassa tutkimuksia täysin mahdotonta todistaa, niin myös tässä.

Mutta jos puhutaan antioksidanteista ylipäänsä, markkinat ovat sillä tavalla tehokkaat, että esim. tämän tutkimuksen aiheuttama lisääntynyt kysyntä ei voi nostaa markkinahintoja merkittävästi, koska tarjonta joustaa käytännössä loputtomasti. Näin ollen taloudellista intressiä liioitella antioksidanttien hyötyjä ei synny.

Tietysti voidaan tässä nimenomaisessa tutkimuksessa kysyä, onko tutkimuksen tekijöillä sidoksia nimenomaan pycnogenol-männynkuoriuutteen valmistajiin, millä perusteella voitaisiin olettaa, että tutkimuksen lukeneet kuluttajat ostaisivat pycnogenolia niin paljon enemmän, että kannattaisi tehdä tällainen huijaustutkimus.

Hauska argumentti. Valmistaja on kuitenkin toista mieltä:

https://www.pycnogenol.com/science/overview/

Over the past 40 years, Horphag Research has invested millions of dollars in extensive scientific research assuring the safety and efficacy of Pycnogenol® as a premium ingredient.

Minusta kysymys taloudellisista sidonnaisuuksista on paljon relevantimpi lääketehtaiden tekemissä kliinisissä kokeissa.

Minusta taloudelliset sidonnaisuudet ovat aina tärkeitä. En ymmärrä miksi ne olisivat vähemmän tärkeitä kun tutkitaan antioksidantteja?

Kaksoissokkokokeet antioksidanteista olisivat tietenkin tieteellisesti hyvin mielenkiintoisia. Mutta pitää muistaa, että näitä kokeita tekevät etupäässä yliopistot ja sen sellaiset, joilla rahalliset resurssit ovat hyvin rajalliset

"millions of dollars"

+

Huomaan, että väistit kaikki muut metodologiset kysymykset. Vaikuttaa siltä, että et ole arvioinut kuinka luotettava tutkimus on.

Harvassa ovat yliopistot jotka viitsivät joko tilata jostain plasebopillereitä jotka näyttävät täysin samalta kuin jokin antioksidantti, tai sitten valmistaa antioksidanttipillereitä jotka näyttävät samalta kuin plasebo.

"millions of dollars"

+

Tämä on höpöä, koska lääkkeet ja plasebotabletit ovat tämän kaltaisessa taatusti pienimpiä menoeriä. Pääosa menee työntekijöiden palkkoihin. Ja sokkoutus ja plasebokontrollointi voidaan toteuttaa muullakin tavalla kuin identtisillä pillereillä.

Se, miksi rahalliset resurssit ovat rajalliset, taas johtuu siitä, että patenttia on käytännössä mahdotonta saada, ja patenttien tuottamilla odotetuilla tuotoilla sellaiset laajamittaiset plasebokontrolloidut kliiniset kokeet sitten pitäisi rahoittaa..

Ensin tutkimusnäyttöä olikin "vaikka kuinka paljon", sitten sitä ei ollutkaan niin kovin paljon ja sekin oli huonolaatuista, koska köyhät yliopistot. Tämä selvä.

[Atte Saarela]

Ensin tutkimusnäyttöä olikin "vaikka kuinka paljon", sitten sitä ei ollutkaan niin kovin paljon ja sekin oli huonolaatuista, koska köyhät yliopistot. Tämä selvä.

Sitä oikeasti on todella paljon. KVG (Kato Googlesta)

Minä todella toivoisin, että minulla olisi sata päivää vängätä tästäkin kanssasi, mutta on tehokkaampaa jos katsot Googlesta.

Hakutermit: antioxidants asthma

Ja lue se Robert Whitakerin kirja..Jos sinulla on aikaa, tottakai!

[reijjokoskela]

Suomen valtio voisi ostaa kaikille kansalaisille pääsyn maksullisiin lisäravinnetietokantoihin, jotta vähennetään hopeavesi-huijauksia.

Esim.

http://consumerlab.com
Consumerlab on mielestäni paras sivusto, löytää tietoa niin aloitteleva kuin kokenut lisäravinteiden harrastaja.

http://examine.com

Ilmaisiakin sivuja on tietenkin olemassa.

Norjan valtio on muuten ostanut kansalaisilleen pääsyn ainakin tälle sivulle, jolle pääse suomalainenkin VPN:n kautta, asettamalla sijainniksi Norway:
https://www.uptodate.com/


https://lpi.oregonstate.edu/mic/vitamins/vitamin-B6
"Women in the highest quartile of blood PLP levels (≥70 nanomoles/liter) had a 79% lower risk of myocardial infarction compared to those in the lowest quartile (<27.9 nanomoles/liter)"

Pitänee mitata B6-vitamiini!

https://huslab.fi/ohjekirja/22102.html
Viitearvot
KAIKKI   35 - 110   nmol/l

[Atte Saarela]

Norja on muutenkin edelläkävijä, siellä on esim. päätetty, että kaikilla on oltava mahdollisuus saada lääkkeetöntä hoitoa mielenterveysongelmiin:

https://www.madinamerica.com/2017/03/the-door-to-a-revolution-in-psychiatry-cracks-open/

Toivottavasti Suomessakin otetaan mallia, siitä olisi hyötyä sekä kansantaloudellisesti että kansanterveydellisesti..

[Lasse]

Raha ratkaisee. Valoja päälle.

Horjuvaa logiikkaa

Erityisen suurta hämmennystä aiheuttaa lääkäriliiton uskomishoitologiikka: 

Liitto ilmoittaa, että lääkäreiden hoitaminen nojata tutkimusnäyttöön ja että muidenkin ammattilaisten tarjoamien hoitomuotojen tulisi nojata tutkimusnäyttöön.

Liitto on omaksunut/hyväksynyt  Lääkäriseura Duodecimin määritelmän, jonka mukaan uskomushoidot ovat hoitomuotoja, joiden tehoa ja turvallisuutta ei ole tieteellisesti tutkittu.
Liitto ei selkeästi määrittele, millainen tutkimusnäyttö "takaa" tehon ja turvallisuuden.

Akupunktiosta on erittäin paljon tieteellistä tutkimusta. Myös muista täydentävistä hoitomuodoista on tutkimusta, joka osoittaa niiden kiistattomia hyötyjä. Suuri osa julkaistuista tutkimusraporteista edustaa muita terveystieteiden teoreettisia ja metodisia ratkaisuja kuin lääketieteen omaksumaa kultaisen standardin eli (lääketutkimuksissa plasebokontrolloidun) RCT (Randomized Controlled Trial) -mallin mukaista, keinotekoisissa olosuhteissa toteutettua tehon (efficacy) tutkimusta. Vaikka tutkimukset täydentävien hoitojen hyödyistä eivät läheskään aina edusta biolääketiedettä, ne edustavat tiedettä eli muita tieteen aloja. Mukana on tosin paljon myös lääketieteellistä tutkimusta. Tutkimusnäyttöä kiistattomasti on lukuisten täydentävien hoitojen hyödyistä.

Tosiasia on myös, että terveydenhuoltojärjestelmässä lääkärit ehdottavat potilaille hoitomuotoja, joista ei ole edellä mainittuja RCT-näyttöä (kaikkia hoitomuotoja ei voi eikä ole edes järkeä tutkia plasebokontrolloidulla tai muullakaan RCT:llä) tai näyttö on puutteellista. Toisin sanoen lääkärit itse soveltavat työssään ammattiliittonsa ja Duodecimin määritelmän mukaisia uskomushoitoja eli tarjoavat niitä lääketieteellisen hoitokehikon sisällä.

Lääkäriliitto välittää kansalaisille median innokkaalla tuella epätäsmällistä ja  virheellistä  viestiä siitä, että a) muka kaikki lääkäreiden tarjoamat hoidot olisivat kattavasti tieteellisesti tutkittuja ja että  b) kaikilta terveydenhuoltojärjestelmän ulkopuolella tarjottavilta hoitomuodoilta muka puuttuisi tällainen näyttö ja ne siis olisivat siksi lääkäriliiton määritelmän mukaan "uskomushoitoja" tai Juhani Knuutin mukaan "kokemushoitoja". Kumpikaan väite ei pidä paikkaansa.

"Uskomushoito"-termin käyttö on siis täysin epäloogista ja lääkäriliiton omien määritelmien kanssa ristiriitaista.
"Uskomushoito"-termin käyttöä on edellä kuvatun perusteella pidettävä propagandistisena pyrkimyksenä syrjäyttää rajoittavan kieltolain avulla muut kuin nykyisin käytössä olevat ja tulevaisuudessa vain lääkärien ja muiden tällä hetkellä virallisesti rekisteröityjen hoitajien tarjoamat hoitomuodot riippumatta niiden tieteellisestä näytöstä.

Kysymys on siten muusta kuin potilasturvallisuudesta, sillä tieteellistä näyttöä täydentävien hoitojen, esimerkiksi akupunktion tai kalevalaisen jäsenkorjauksen vaaroista ei ole esitetty "uskomushoitolain" tueksi. Puhe hopeavedestä ja mustasta salvasta ei näet liity lakiluonnokseen lainkaan, kuten yllä osoitin.

On mahdollista, että Lääkäriliitto käyttää potilasturvallisuus-teemaa keppihevosena ammattiyhdistystoimintaan liittyvien eli oman profession taloudellisten ja muiden etujen ajamisessa. Tästä puolesta ei valitettavasti ole käyty lainkaan julkista keskustelua. On pohdittava, miksi ei.

https://liinanblogi.com/2019/04/04/uskomushoitovaalit-2019/

[Tabula Rasa]

Placebo-omenat voisi muuten valmistaa kasvuhormoneilla. Lienee melko yleisesti tunnettu tekijä, että nopeampi kasvu, heikentää ravintosisällön kasvua. Eli kasvuhormoniomenalohkot joissa on x millimoolia vaikuttavaa ainetta per 100g tuotetta ja perinteisen paremmalla puolen hyvillä pölyttäjillä, auringolla, laatuvedellä jne kasvatettua laatutuotetta jossa on xxx millimoolia vaikuttavaa ainetta. Jos ei vielä riitä tekemään eroa, voidaan noita heikomman ravintoarvon ''omenoita'' vuosi tai pari säilyttää suojakaasussa lämpökontrolloidussa tilassa, kuten megamarkettien tukkuvarastoissa.