Tuotteiden kotimaisuus paremmin esille kauppojen hyllyillä

[newspeak]

K-kauppias sai hieman julkisuutta yksinkertaisella kylttiratkaisulla:

Kauppias luuli syömäänsä makkaraa vuosia kotimaiseksi - keksi ongelmaan kylttiratkaisun: "Olalle on tultu taputtelemaan"

K-Market Simontorin lihajalostehyllyllä on viime perjantaista asti ollut Hyvää Suomesta -kyltit tuotteiden hintojen vieressä.

Simossa sijaitsevan K-Market Simontorin kauppiaspariskunta Linda ja Janne Vuollo päätti helpottaa kotimaisten tuotteiden löydettävyyttä kaupastaan. Suomalaiset lihajalosteet on nyt erotettu hyllyssä muista tuotteista sinivalkoisella Hyvää Suomesta -merkillä.

Idea uuteen käytäntöön lähti kauppiaiden omasta kokemuksesta.

– En ole itsekään ollut kovin valveutunut asiakas. Tulin lukeneeksi vuosia käyttämäni makkaratuotteen kääntöpuolen huolella, ja siellä luki yllätyksekseni, että tuote ei ollutkaan peräisin Suomesta. Siinä jäi se makkarapaketti kesken, kertoo kauppias Janne Vuollo.

– Luulen, että minunlaisiani kuluttajia on paljonkin, jotka eivät lue tuoteselosteita tarkasti. Tuotteita myös myydään paljon mielikuvilla, ja ne saatetaan saada vaikuttamaan kotimaiselta, vaikka ne eivät sitä oikeasti olisi. Aloimme miettiä vaimon kanssa, miten me voisimme omalta osaltamme lisätä arvostusta suomalaista työtä kohtaan ja päädyimme tähän ratkaisuun.

Loput: https://www.iltalehti.fi/ruoka-artikkelit/a/1829d63b-5e0c-4879-bbef-19adacc97a60

Hyvä idea. Saisi levitä muuallekin.

[Lalli IsoTalo]

Hyvä idea. Saisi levitä muuallekin.

Totta. Tosin se mikä on suomalaista, on veteen piirretty viiva. Siitä voi tulla samanlainen ansioleima kuin "reilun kaupan", jossa reiluus jää usein markkinointischaissen asteelle.

Mutta kannatan ideaa, ainakin lihan osalta.

[pienivalkeapupu]

Kauhee natsirasisti, kehtaakin mainostaa impiwaaralaista kotimaisuutta. Kauankohan kestää ennen kuin herra kauppias revitään kappaleiksi noin kuvainnollisesti, vai onko kauppa liian syrjäisessä paikassa?

[Kni]

Taksiketjusta tuli mieleen, että voisiko tätä soveltaa myös takseihin? 

Taksikuskien kotimaisuus paremmin esille taksitolpilla

[l'uomo normale]

Taksiketjusta tuli mieleen, että voisiko tätä soveltaa myös takseihin? 

Taksikuskien kotimaisuus paremmin esille taksitolpilla

Sattumalta käväisin eräässä ruotsalaisessa pikkukaupungissa, jossa tolpalla oli rivi saman paikallisen firman takseja, joiden etuovissa oli iso vaakunan muotoinen Ruotsin lipun kuvio. Eihän se mitään takaa mutta on kuitenkin jonkin osoitus.

[newspeak]

Totta. Tosin se mikä on suomalaista, on veteen piirretty viiva. Siitä voi tulla samanlainen ansioleima kuin "reilun kaupan", jossa reiluus jää usein markkinointischaissen asteelle.

Mutta kannatan ideaa, ainakin lihan osalta.

Tuohan on kotimaisuuden suhteen ongelma jo nytkin. Alkuperämaan näkyvä merkitseminen muutenkin voisi sekin olla tervetullutta, vaikka hieman sekavaa siitä tulisikin.

Semmoinen ylimääräinen huomio, että EU ei ole mikään maa, eikä Suomessa sijaitseva postilokero valmistuta mitään.

[heleena]

Hyvä idea. Saisi levitä muuallekin.

Totta. Tosin se mikä on suomalaista, on veteen piirretty viiva. Siitä voi tulla samanlainen ansioleima kuin "reilun kaupan", jossa reiluus jää usein markkinointischaissen asteelle.

Hyvää Suomesta -merkki on jo olemassa ja kertoo kaiken oleellisen tuotteen suomalaisuusasteesta.

https://www.hyvaasuomesta.fi/lyhyesti-merkista

[no future]

Suomalaista pekonia suoraan Puolasta.

[Faidros.]

^Suomalaisia suoraan Irakista.

[newspeak]

Hyvää Suomesta -merkki on jo olemassa ja kertoo kaiken oleellisen tuotteen suomalaisuusasteesta.

https://www.hyvaasuomesta.fi/lyhyesti-merkista

Niinpä niin.

Kotimaisuusasteen joustaminen 75 % asti on myönnetty siksi, että Suomessa sadot vaihtelevat vuodesta toiseen. Tämä sallii myös sellaisten ruuan makuun, koostumukseen ja säilyvyyteen vaikuttavien ainesosien käytön, joita ei Suomen ilmastossa voi kasvattaa, joita ei tuoteta riittävästi tai joita ei täällä valmisteta lainkaan. Näitä ovat esimerkiksi suurin osa mausteista, lisäaineita ja suola. Myös esimerkiksi eläinperäiset lisäaineet ja makkaran luonnonsuolikuoret kuuluvat tähän joukkoon. Merkki ei myöskään ota kantaa maatalouden tuotantopanoksiin.

Kriteerien avulla on haluttu korostaa muun muassa sitä, että Suomessa valmistetaan tuotteita, joissa liha, maito, kala ja muna ovat täysin suomalaista alkuperää, pääosa muistakin aineksista on tuotettu kotimaassa ja ruoka on valmistettu Suomessa -  erotukseksi tuontiruuasta ja ulkomaista lihaa, maitoa, kalaa tai munaa sisältävistä elintarvikkeista.

Hyvää Suomesta -tuotteiden kotimaisuusaste on keskimäärin noin 95 %.

https://www.hyvaasuomesta.fi/hyvaa-suomesta-merkki/merkin-kriteerit

Eli vähintään 75 % suomalaista.

Yksinkertaisempaa olisi, ettei noita merkkejä räiskittäisi ihan jokaisen tuotteen kylkeen. Jos on varaa tinkiä suomalaisuudesta, sitten ei tarvitse siitä merkkiäkään.

[newspeak]

Kauhee natsirasisti, kehtaakin mainostaa impiwaaralaista kotimaisuutta. Kauankohan kestää ennen kuin herra kauppias revitään kappaleiksi noin kuvainnollisesti, vai onko kauppa liian syrjäisessä paikassa?

Etelä-Lapissa Ruotsin rajalla sijaitseva 3000 asukkaan kunta näyttäisi olevan. https://fi.wikipedia.org/wiki/Simo

Sentään jossain saa vielä olla rauhassa.

[heleena]

Suomalaista pekonia suoraan Puolasta.

Seuraa kotitehtävä: Etsi pekonituote, jonka jokin valmistusvaihe tehdään Puolassa ja jossa on Hyvää Suomesta -merkki.

[heleena]

Eli vähintään 75 % suomalaista.

Yksinkertaisempaa olisi, ettei noita merkkejä räiskittäisi ihan jokaisen tuotteen kylkeen. Jos on varaa tinkiä suomalaisuudesta, sitten ei tarvitse siitä merkkiäkään.

- Liha, kala, muna ja maito sellaisenaan ja osana muita elintarvikkeita on aina 100 % suomalaista.
- Jos pakkauksessa on vain yhdenlaista raaka-aineetta, on sen oltava 100 % suomalaista.
- Monen raaka-aineen tuotteessa raaka-aineesta 75 - 100 % on suomalaista.
- Lopputuotteen valmistus ja pakkaaminen tehdään  Suomessa.

Hyvää Suomesta -merkkiä käyttävissä tuotteissa ei tingitä suomalaisuudesta. Suomesta nyt ei vain saa kaikkia maailman raaka-aineita, jolloin täydellistä suomalaispitoisuutta ei edes voi vaatia kaikilta tuotteilta. Jos kaikki se mitä Suomessa voidaan tehdä, on tehty, merkin käyttäminen on perusteltua.

Suosittelisin tutustumaan merkin kriteereihin ennen sen ylimalkaista ylenkatsomista.

[newspeak]

^ Juurihan tutustuin. HUOM! Lainaus!

Jos neljännes tuotteen raaka-aineista tulee muualta, tämä antaa herkästi väärän kuvan alkuperästä, mikä hämärtää tuontiruuan ja kotimaisen eroa. Kriteerit ovat varmasti merkinnälle tiukat mutta armolliset. Silti niistä seuraa kysymyksiä alkuperän suhteen.

Sellainen huomio myös, että suomalaisen työn tukeminen on myös lisäarvo.

[Daghem]

Suosi suomalaista -tyyppiset mainoskampanjat ovat haitallisia suomalaisille tuottajille. Mikäli kuluttajat saadaan valitsemaan suomalainen tuote suomalaisuuden takia tarkoittaa se sitä, että ulkomainen tuote jää hyllyyn vaikka se olisi hinta/laatusuhteeltaan parempi. Kansainvälisessä kilpailussa tällaisilla suomalaistuotteilla ei ole juuri menestymisen mahdollisuuksia, vaikka ne kotimarkkinalla vetäisivätkin hyvin. Suomalaistuotteita kannattavien kuluttajien kannattaa ostaa hinta/laatusuhteeltaan paras tuote valmistusmaasta riippumatta ja näin pakottaa suomalaistuottajat myös valmistamaan näitä parhaita tuotteita.

[Lalli IsoTalo]

Eli vähintään 75 % suomalaista.

Yksinkertaisempaa olisi, ettei noita merkkejä räiskittäisi ihan jokaisen tuotteen kylkeen. Jos on varaa tinkiä suomalaisuudesta, sitten ei tarvitse siitä merkkiäkään.

Tai sitten 100%, 90%, 80% jne suomalainen -merkki.

[newspeak]

Suosi suomalaista -tyyppiset mainoskampanjat ovat haitallisia suomalaisille tuottajille. Mikäli kuluttajat saadaan valitsemaan suomalainen tuote suomalaisuuden takia tarkoittaa se sitä, että ulkomainen tuote jää hyllyyn vaikka se olisi hinta/laatusuhteeltaan parempi. Kansainvälisessä kilpailussa tällaisilla suomalaistuotteilla ei ole juuri menestymisen mahdollisuuksia, vaikka ne kotimarkkinalla vetäisivätkin hyvin. Suomalaistuotteita kannattavien kuluttajien kannattaa ostaa hinta/laatusuhteeltaan paras tuote valmistusmaasta riippumatta ja näin pakottaa suomalaistuottajat myös valmistamaan näitä parhaita tuotteita.

Olisiko sinulla esimerkkiä tapauksesta, jossa näin on tapahtunut eli suomalaistuottajat ovat kehittäneet tuotteitaan ulkomaalaista kilpaajaansa vastaavaksi? Kilpailuvalttihan on kilpailuvaltti, joten esimerkkejä lienee runsaasti tarjolla.

[Arkipiispa]

Jahas... siis 75% valmistusaineista pitää olla kotimaista alkuperää. Vai niin.

Voin siis ostaa kaupasta "Hyvää Suomesta" -ananasmehua, joka on tehty vähintään 75% suomalaisesta vedestä, johon on sitten tarvittaessa - eli jos maku on liian mieto - lisätty hitunen ananasmehutiivistettä, jostakin mistälieneeperäisinolevaawhoreallycares.

Hmmm...

[heleena]

Jahas... siis 75% valmistusaineista pitää olla kotimaista alkuperää. Vai niin.

Voin siis ostaa kaupasta "Hyvää Suomesta" -ananasmehua, joka on tehty vähintään 75% suomalaisesta vedestä, johon on sitten tarvittaessa - eli jos maku on liian mieto - lisätty hitunen ananasmehutiivistettä, jostakin mistälieneeperäisinolevaawhoreallycares.

Hmmm...

Ei mitään tähän suuntaankaan, mutta luonnollisesti kannattaa vedellä erilaisia johtopäätöksiä tutustumatta asiaan ensin ollenkaan. 

[newspeak]

Tuotteiden jakauma Hyvää Suomesta -rekisterissä olevista tuotteista kotimaisuusasteen mukaan 29.10.2018.

Raaka-aineen kotimaisuusaste (%)/Tuotemäärä (kpl)/Osuus tuotteista (%)
75-84/1016/11 %
85-94/1851/21 %
95-99/2980/33 %
100/3190/35 %

https://www.hyvaasuomesta.fi/hyvaa-suomesta/hyvaa-suomesta-tuotteet

Sivu mainitsee 80 % kotimaisuusasteelle tyypillisenä tuotteena valmisruuat. Alle 100 % syyksi on mainittu maustaminen ja säilöminen.

Maittavassa mikroateriassa voi siis olla ruokalusikallinen riisiä ja muut lisukkeet ovat mukana, jotta kotimaisuusaste olisi riittävä.

[heleena]

Maittavassa mikroateriassa voi siis olla ruokalusikallinen riisiä ja muut lisukkeet ovat mukana, jotta kotimaisuusaste olisi riittävä.

Eivät ne ole siksi, että kotimaisuusaste olisi riittävä vaan siksi, että ne kuuluvat kyseiseen tuotteeseen. Ja jos valmisruuassa kaikki se on suomalaista mitä siinä voi suomalaista olla, niin merkki on enemmän kuin ansaittu. Se kaikki muu kun kyllä saataisiin muualtakin.

[Siener]

Taisipa tällaistakin joskus uutisoitu, että vaikka joku muualta tuotu broilertuote muuttuu "kotimaiseksi" niin pian kuin se suikaloidaan ja marinoidaan.

Elintarviketeollisuuden tuotantoketjuissa on monia vastaavia "kikkoja", jolla tuote saadaan määriteltyä "kotimaiseksi", ja tosiaan, EU:ssa: kenen "kotimaa" on kyseessä?

[heleena]

Taisipa tällaistakin joskus uutisoitu, että vaikka joku muualta tuotu broilertuote muuttuu "kotimaiseksi" niin pian kuin se suikaloidaan ja marinoidaan.

Elintarviketeollisuuden tuotantoketjuissa on monia vastaavia "kikkoja", jolla tuote saadaan määriteltyä "kotimaiseksi", ja tosiaan, EU:ssa: kenen "kotimaa" on kyseessä?

Tällaista ei voi tehdä laillisesti, joten asialla ei ole mitään tekemistä tämän ketjun aiheen kanssa.

[Siener]

Yep, mutta ainakin laittomasti voi tehdä, otahan selvää, äläkä siinä taivastele. Eivät suomalaiset teurastamot tai kaupan suuret keskusliikkeet mitään pyhimyksiä ole.

[ikuturso]

Pohdin joskus, että paikalliselle kauppiaalle voisi ehdottaa omaa hyllyä, johon otettaisiin aina poiminta muista hyllyistä. Hyllyn nimi olisi "viikon kotimainen tuote" tai "viikon lähiruoka". Tällä opastettaisiin asiakkaat ostamaan kotimaista.

Toki jos hylly on huoneenlämpöinen, siihen ei maitoja ja juustoja ehkä kannattaisi laittaa. Oluttakin vain, jos ei ole juuri menossa saunaan.

-i-

[no future]

Yep, mutta ainakin laittomasti voi tehdä, otahan selvää, äläkä siinä taivastele. Eivät suomalaiset teurastamot tai kaupan suuret keskusliikkeet mitään pyhimyksiä ole.

No juuri esimerkiksi tuota pekonia markkinoitiin kovasti suomalaisena, vaikka se käykin Puolassa pyörähtämässä.

[newspeak]

Maittavassa mikroateriassa voi siis olla ruokalusikallinen riisiä ja muut lisukkeet ovat mukana, jotta kotimaisuusaste olisi riittävä.

Eivät ne ole siksi, että kotimaisuusaste olisi riittävä vaan siksi, että ne kuuluvat kyseiseen tuotteeseen. Ja jos valmisruuassa kaikki se on suomalaista mitä siinä voi suomalaista olla, niin merkki on enemmän kuin ansaittu. Se kaikki muu kun kyllä saataisiin muualtakin.

Tuo tuotteeseen kuuluminen on kirjaimellisestikin vähän makuasia. Joidenkin mielestä ananas ei kuulu pitsaan, mutta rohkenen olla eri mieltä.

Sinulla vaikuttaisi olevan jotain erityistietämystä aiheesta, joten jos viitsit niin valaise meitä tyhmempiäkin toki.

Suomalaisuusmerkkihän kannustaa parantamaan suomalaisuusastetta myös sellaisten tuotteiden osalta, jotka voitaisiin valmistaa muistakin raaka-aineista. Se on selvä markkinavaltti muutenkin tarkoin säädellyllä alalla.

[heleena]

Yep, mutta ainakin laittomasti voi tehdä, otahan selvää, äläkä siinä taivastele. Eivät suomalaiset teurastamot tai kaupan suuret keskusliikkeet mitään pyhimyksiä ole.

Niin että laittomasti ilmoitettu alkuperämaa olisi jotenkin relevantti asia keskustelussa tuotteiden kotimaisuusasteesta tai Hyvää Suomesta -merkistä?

Elintarvikkeissa imagohaitta on sen verran merkittävässä roolissa, että yksikään merkittävä tekijä ei ota siihen liittyen mitään riskeijä.

[heleena]

Yep, mutta ainakin laittomasti voi tehdä, otahan selvää, äläkä siinä taivastele. Eivät suomalaiset teurastamot tai kaupan suuret keskusliikkeet mitään pyhimyksiä ole.

No juuri esimerkiksi tuota pekonia markkinoitiin kovasti suomalaisena, vaikka se käykin Puolassa pyörähtämässä.

Suomalaistahan se onkin kaikilta muilta osin paitsi Puolassa pyörähtämisen osalta. Ei se siellä puolalaiseksi muutu, mutta toisaalta se evää Hyvää Suomesta -merkin saamisen.

Saapa nähdä tuleeko vielä aika, jolloin ihmiset ottaisivat asioista selvää ennen kuin päättävät laukoa mielipiteitä aiheista, joista eivät oikein ymmärrä (tai näin yksinkertaisten kokonaisuuksien kohdalla pikemminkin halua ymmärtää) mitään.

[heleena]

Tuo tuotteeseen kuuluminen on kirjaimellisestikin vähän makuasia. Joidenkin mielestä ananas ei kuulu pitsaan, mutta rohkenen olla eri mieltä.

Sinulla vaikuttaisi olevan jotain erityistietämystä aiheesta, joten jos viitsit niin valaise meitä tyhmempiäkin toki.

Jos sinulla on jotain epäselvää jonkin Hyvää Suomesta -tuotteen kohdalla, niin kerro. Katsotaan yhdessä millaisesta ongelmasta on kyse. Ilman käytännön esimerkkejä on hieman vaikea ottaa kantaa.

Ja mitään erityistietämystähän näihin ei tarvitse. Säännöt ja laki on perusasioiden suhteen todella simppeliä kauraa. Paitsi salaliittoteorioihin mieltyneille.

Suomalaisuusmerkkihän kannustaa parantamaan suomalaisuusastetta myös sellaisten tuotteiden osalta, jotka voitaisiin valmistaa muistakin raaka-aineista. Se on selvä markkinavaltti muutenkin tarkoin säädellyllä alalla.

Kyllä. Ja juuri siitä syystä erilaiset merkinnät ovat tarpeen. Ne kertovat kuluttajalle suoraan mistä on kyse. Jos kuluttaja vain jaksaa lukea muutaman rivin tietoa siitä, mitä mikäkin merkki tarkoittaa. Valitettavan usein tämä on liikaa ja mielipiteitä ollaan valmiita laukomaan jaksamatta lukea edes niitä muutamaa riviä.

[newspeak]

Tuo tuotteeseen kuuluminen on kirjaimellisestikin vähän makuasia. Joidenkin mielestä ananas ei kuulu pitsaan, mutta rohkenen olla eri mieltä.

Sinulla vaikuttaisi olevan jotain erityistietämystä aiheesta, joten jos viitsit niin valaise meitä tyhmempiäkin toki.

Jos sinulla on jotain epäselvää jonkin Hyvää Suomesta -tuotteen kohdalla, niin kerro. Katsotaan yhdessä millaisesta ongelmasta on kyse. Ilman käytännön esimerkkejä on hieman vaikea ottaa kantaa.

Ja mitään erityistietämystähän näihin ei tarvitse. Säännöt ja laki on perusasioiden suhteen todella simppeliä kauraa. Paitsi salaliittoteorioihin mieltyneille.

Ajattelin vain, että sinulla saattaisi olla aiheesta omakohtaista kokemusta, kun otit niin voimakkaasti kantaa kauppiaan käyttämän merkinnän puolesta. Siinä kaikki.

Suomalaisuusmerkkihän kannustaa parantamaan suomalaisuusastetta myös sellaisten tuotteiden osalta, jotka voitaisiin valmistaa muistakin raaka-aineista. Se on selvä markkinavaltti muutenkin tarkoin säädellyllä alalla.

Kyllä. Ja juuri siitä syystä erilaiset merkinnät ovat tarpeen. Ne kertovat kuluttajalle suoraan mistä on kyse. Jos kuluttaja vain jaksaa lukea muutaman rivin tietoa siitä, mitä mikäkin merkki tarkoittaa. Valitettavan usein tämä on liikaa ja mielipiteitä ollaan valmiita laukomaan jaksamatta lukea edes niitä muutamaa riviä.

Kuluttajilta tai ihmisiltä ylipäätään ei pitäisi odottaa lukemista tai perehtymistä. Mainitsin aikaisemmin ketjussa erään tuotteen, jonka tiedoissa kerrottiin tuotteen olleen valmistettu EU-maassa ja valmistuttajan postilokeron sijaitsevan Suomessa (ei ollut Suomi-tuote!). Tämä on mielestäni jo sellaista lukeneisuutta ja perehtymistä yksittäiseen elintarvikkeeseen, joka ylittää suurimman osan kansalaisista jaksokyvyn ja sellaista on mahdotonta edellyttää keneltäkään, vaikka tämä kuinka kuulostaisi typerältä.

Kuluttajia tulisi informoida suoraan. Tämä voisi onnistua vaikkapa upottamalla kauppaketjujen tietoiskuihin lyhyitä selostuksia merkin ehdoista, joskin tällaiset tietoiskut koettaisiin helposti epämieluisiksi ja kauppiaat vastustaisivat niitä. Pakkausmerkinnät ovat yleisesti välittömin informaation lähde, mutta kuten edellä kuvasin, nekään eivät välttämättä kerro kovin paljoa. Ja koska olemassaolevia tuotteita on nykyään rajattomasti, utelias etsijä saattaa löytää vaikka mitä tutkimustensa perusteella, mikä taasen heijastuu välittömästi myös muihin elintarvikkeisiin, sillä ihminen on paitsi laiska ja tyhmä olio, myös taipuvainen taikauskoon ja salaliittoteorioihin.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Olisi parempi jos olisi paikallisten pientuottajien tuotteita ja kotimaisia sieniä marjoja kalaa yms. paremmin saatavilla.

[heleena]

Kuluttajilta tai ihmisiltä ylipäätään ei pitäisi odottaa lukemista tai perehtymistä.

No miten muuten kuluttaja tietää mitä on ostamassa, jos se mitä on ostamassa on kuluttajalle tärkeää? Perusasiat eivät vaadi monenkaan minuutin perehtymistä. Ehkä selvennät mitä lauseellasi tarkoitat, mutta tällaisenaan se oli kyllä hersyvää kamaa.

Mainitsin aikaisemmin ketjussa erään tuotteen, jonka tiedoissa kerrottiin tuotteen olleen valmistettu EU-maassa ja valmistuttajan postilokeron sijaitsevan Suomessa (ei ollut Suomi-tuote!). Tämä on mielestäni jo sellaista lukeneisuutta ja perehtymistä yksittäiseen elintarvikkeeseen, joka ylittää suurimman osan kansalaisista jaksokyvyn ja sellaista on mahdotonta edellyttää keneltäkään, vaikka tämä kuinka kuulostaisi typerältä.

Äkkiseltään en löytänyt mainintaasi mistään yksittäisestä tuotteesta. Ehkä en jaksanut lukea tai perehtyä, joten varmasti valitset minua mistä tuotteesta oli kyse?

Kuluttajia tulisi informoida suoraan.

Kuluttajilta ei siis pitäisi odottaa lukemista tai perehtymistä, samalla kun ehdotuksestasi seuraa, että kuluttajan tulisi kyetä lukemaan ja perehtymään, kunhan kuluttajia informoidaan suoraan. Se kun nyt on se ja sama missä sitä informaatiota tarjotaan; kaupassa, tietosanakirjoissa vai netissä. Jos ihminen haluaa tietää, tietoa on tarjolla niin paljon kuin sitä vain haluaa eikä sen etsimiseen mene montaa sekuntia. Se jos ihminen ei tarkista mitä ostaa ja perustaa tietonsa pelkkään luuloon, ei ole tuotteen eikä sen merkintöjen vika, koska niissä kyllä kerrotaan jos kyse on suomalaisesta tuotteesta. Jos siinä ei asiasta ole mainintaa, tai varsinkaan Hyvää Suomesta -merkkiä, ei vaadi kovin kummoista päättelykykyä sen hahmottamiseen, että tuotteen suomalaisuuspitoisuus ei ole kovin mainittava.

Jos emme kykene luottamaan kansalaisten päättelykykyyn edes tällä tasolla, eikö se ole sama kuin kärräämme koko porukan vajakkien kesäleirille Kuun kääntöpuolelle.

Tämä voisi onnistua vaikkapa upottamalla kauppaketjujen tietoiskuihin lyhyitä selostuksia merkin ehdoista, joskin tällaiset tietoiskut koettaisiin helposti epämieluisiksi ja kauppiaat vastustaisivat niitä.

Miksi yksikään kauppias vastustaisi tällaisia merkintöjä? Kenelle nämä olisivat epämieluisia ja miksi?

Pakkausmerkinnät ovat yleisesti välittömin informaation lähde, mutta kuten edellä kuvasin, nekään eivät välttämättä kerro kovin paljoa. Ja koska olemassaolevia tuotteita on nykyään rajattomasti, utelias etsijä saattaa löytää vaikka mitä tutkimustensa perusteella, mikä taasen heijastuu välittömästi myös muihin elintarvikkeisiin, sillä ihminen on paitsi laiska ja tyhmä olio, myös taipuvainen taikauskoon ja salaliittoteorioihin.

Pakkausmerkinnät kertovat todella paljon, jos kuluttajaa kiinnostaa ja tämä on valmis käyttämään noin kolme minuuttia niiden merkityksen selvittämiseen. Jos tämä on liikaa, se nyt ei ole kenenkään muun kuin kuluttajan itsensä ongelma.

[newspeak]

Kuluttajilta tai ihmisiltä ylipäätään ei pitäisi odottaa lukemista tai perehtymistä.

No miten muuten kuluttaja tietää mitä on ostamassa, jos se mitä on ostamassa on kuluttajalle tärkeää? Perusasiat eivät vaadi monenkaan minuutin perehtymistä. Ehkä selvennät mitä lauseellasi tarkoitat, mutta tällaisenaan se oli kyllä hersyvää kamaa.

Selvensinkin myöhemmin lyhyehkössä viestissäni, jonka päätit jostain syystä pilkkoa paloihin.

Mainitsin aikaisemmin ketjussa erään tuotteen, jonka tiedoissa kerrottiin tuotteen olleen valmistettu EU-maassa ja valmistuttajan postilokeron sijaitsevan Suomessa (ei ollut Suomi-tuote!). Tämä on mielestäni jo sellaista lukeneisuutta ja perehtymistä yksittäiseen elintarvikkeeseen, joka ylittää suurimman osan kansalaisista jaksokyvyn ja sellaista on mahdotonta edellyttää keneltäkään, vaikka tämä kuinka kuulostaisi typerältä.

Äkkiseltään en löytänyt mainintaasi mistään yksittäisestä tuotteesta. Ehkä en jaksanut lukea tai perehtyä, joten varmasti valitset minua mistä tuotteesta oli kyse?

Siksipä toistin maininnan, joka luettavissa edellä.

Kuluttajia tulisi informoida suoraan.

Kuluttajilta ei siis pitäisi odottaa lukemista tai perehtymistä, samalla kun ehdotuksestasi seuraa, että kuluttajan tulisi kyetä lukemaan ja perehtymään, kunhan kuluttajia informoidaan suoraan. Se kun nyt on se ja sama missä sitä informaatiota tarjotaan; kaupassa, tietosanakirjoissa vai netissä. Jos ihminen haluaa tietää, tietoa on tarjolla niin paljon kuin sitä vain haluaa eikä sen etsimiseen mene montaa sekuntia. Se jos ihminen ei tarkista mitä ostaa ja perustaa tietonsa pelkkään luuloon, ei ole tuotteen eikä sen merkintöjen vika, koska niissä kyllä kerrotaan jos kyse on suomalaisesta tuotteesta. Jos siinä ei asiasta ole mainintaa, tai varsinkaan Hyvää Suomesta -merkkiä, ei vaadi kovin kummoista päättelykykyä sen hahmottamiseen, että tuotteen suomalaisuuspitoisuus ei ole kovin mainittava.

Jos emme kykene luottamaan kansalaisten päättelykykyyn edes tällä tasolla, eikö se ole sama kuin kärräämme koko porukan vajakkien kesäleirille Kuun kääntöpuolelle.

Informoinnin tasoissa on eroja. Mikäli tiedonhakuun ei erikseen kehoiteta, moni jättää sen tekemättä. Eri ihmiset myös hakevat tietoa eri tavoin. Eivät kaikki voi noin vain nettiin etsimään tietoa. Tiedonvälitys ei koskaan saavuta kaikkia. Se ei mielestäni ole mikään tekosyy olla edistämättä tiedonvälitystä.

Tämä voisi onnistua vaikkapa upottamalla kauppaketjujen tietoiskuihin lyhyitä selostuksia merkin ehdoista, joskin tällaiset tietoiskut koettaisiin helposti epämieluisiksi ja kauppiaat vastustaisivat niitä.

Miksi yksikään kauppias vastustaisi tällaisia merkintöjä? Kenelle nämä olisivat epämieluisia ja miksi?

Kyse ei ollut merkintöjen vastustamisesta vaan niistä tiedottamisesta.

Pakkausmerkinnät ovat yleisesti välittömin informaation lähde, mutta kuten edellä kuvasin, nekään eivät välttämättä kerro kovin paljoa. Ja koska olemassaolevia tuotteita on nykyään rajattomasti, utelias etsijä saattaa löytää vaikka mitä tutkimustensa perusteella, mikä taasen heijastuu välittömästi myös muihin elintarvikkeisiin, sillä ihminen on paitsi laiska ja tyhmä olio, myös taipuvainen taikauskoon ja salaliittoteorioihin.

Pakkausmerkinnät kertovat todella paljon, jos kuluttajaa kiinnostaa ja tämä on valmis käyttämään noin kolme minuuttia niiden merkityksen selvittämiseen. Jos tämä on liikaa, se nyt ei ole kenenkään muun kuin kuluttajan itsensä ongelma.

Virheellinen ja valheellinen markkinointi voidaan siis ulkoistaa kuluttajalle? Tämä tuskin on ydinsanomasi.

[heleena]

Virheellinen ja valheellinen markkinointi voidaan siis ulkoistaa kuluttajalle? Tämä tuskin on ydinsanomasi.

Meillä ei ole ollut koskaan historiassa enemmän, parempaa ja helpommin saatavilla olevaa yksityiskohtaista tietoa siitä mitä elintarvikkeiksemme ostamme. Jostain jännittävästä syystä sekin on liian vähän. Jos se on oikeasti liian vähän, syy on nyt kyllä aikuisten oikeasti väitteen esittäjässä tai asian niin kokevassa.

Edelleen, jos sinulle herättää jokin elintarvike ja sen alkuperä tai muu asiaan liittyvä kysymyksiä, kerro, niin voimme katsella yhdessä mistä kiikastaa. Ilmaan heitetyillä skenaarioilla ei nyt pääse kovin pitkälle paitsi salaliittokerhossa.

[BarkAtTheMoon]

Minusta on päivänselvää ja pitäisi olla jokaikiselle suomalaiselle myös että Suomessa pitäisi suosia Suomalaista tuotantoa aivan kaikessa. Syrjäinen maa jonka kaupasuhteet ovat pahasti jäissä suurimpaan maarajanaapuriin.

Liput ja laput selkeästi näkyville ja sama pätee tosiaan mm Attendoon yms ylikansalliseen rahastajaan, suomalaiset tulisi opastaa tajuamaan mitä ylikansallisuus oikeasti tarkoittaa, koska aika monet luottavat kokoomukseen ja ultrapaskapuheeseen ja ovat ns wannabee-markkinatalousihmisiä tajuamatta pätkääkään mitä markinatalous oikeasti tarkoittaa, aivan kuten poliitikkomme pl ne korruptoidut joita lienee valtaosa

[newspeak]

Virheellinen ja valheellinen markkinointi voidaan siis ulkoistaa kuluttajalle? Tämä tuskin on ydinsanomasi.

Meillä ei ole ollut koskaan historiassa enemmän, parempaa ja helpommin saatavilla olevaa yksityiskohtaista tietoa siitä mitä elintarvikkeiksemme ostamme. Jostain jännittävästä syystä sekin on liian vähän. Jos se on oikeasti liian vähän, syy on nyt kyllä aikuisten oikeasti väitteen esittäjässä tai asian niin kokevassa.

Edelleen, jos sinulle herättää jokin elintarvike ja sen alkuperä tai muu asiaan liittyvä kysymyksiä, kerro, niin voimme katsella yhdessä mistä kiikastaa. Ilmaan heitetyillä skenaarioilla ei nyt pääse kovin pitkälle paitsi salaliittokerhossa.

Jos vika on sinusta kuluttajassa, mikäs siinä.

Osaan kyllä etsiä tietoni itsekin, kiitos vain.