Miksi mikään ei tule muuttumaan ja mitä politiikka oikeasti on.

[Risto A.]

Suomi ei ole markkinatalous. Suomi on byrokratiatalous. Tämä tarkoittaa sitä, että normaalit markkinat ei toimi, tai niitä ei ole olemassakaan. Kaikki liiketoiminta tapahtuu byrokratiassa sisällä, byrokratian kautta ja muiden ihmisten rahoilla. Poliitikot hoitavat omiaan ja kumppaneidensa liiketoimia byrokratian huipulta.

Tästä syystä kaikki mitä politiikka edustaa rahvaalle on puhdasta teatteria. Politiikan tarkoitus ei ole kuin ehkä 1/5 osalta toimia tavallisen kansan etujen ajamiseksi. Kaikki muu on pelkkää bisnestä, omaksi ja tuttujen hyväksi.

Tästä syystä, mikään ei muutu. Eikä tule muuttumaan ennenkuin markkinat on taas markkinoita, politiikka politiikkaa ja byrokratia byrokratiaa.

[Ville Hämäläinen]

Politiikka on teatteria pitkälti, se on totta! Läpi pääsee läpimätiä julkkiksia ja kameran edessä irvistelijöitä. Median edessä valehdellaan ja puhutaan kivoja kunnes kameran sammuttua ahne piru pääsee valloilleen. Onhan sielä asiaporukkaa mutta jostain syystä ne ei pääse koskaan päättämään kesäaikaa suuremmista asioista tai uran huippuhetki on kun alkoholiprosentti saadaan nostettua 4,7:stä 5,5%:iin

[Risto A.]

Miksi matut käy kouluissa ja päiväkodeissa?
Se on ollut vain jonkun työryhmän idea, joka kuulostaa kivalta, jotta työryhmä (yksityinen bisnes) saa valdelta rahaa.

Tämä näin esimerkkinä suomalaisesta byrokratiataloudesta.

Toinen esimerkki on vaikkapa Anne Berner. Tämä tuli hallitukseen pystymetsästä. Hallituksella oli julkinen ohjelma ja sitten se todellinen ohjelma. Berner alkoi ajamaan täydellä kaasulla sitä todellista ohjelmaa. Massiivista bisnestä omille sidosryhmille.

Sama ihan kaikessa. Yritä perustaa kahvila. Lupien saamisessa voi mennä vuosikausia. Ok. Perusta kahvila byrokraatin kanssa, nimeä se monikulttuuriseksi tms. lupahommat hoituu viikonlopun aikana.

Jne.

Pätee ihan kaikkeen "liiketoimintaan" tässä maassa.

Ryssän peruja, koska suomalainen byrokraatti ihan oikeasti on enemmän ryssä kuin länsimainen.

[Risto A.]

Vaaleihin tämä näkökulma.
Pohjustakaa esimerkeillä, tuokaa kytkökset esiin, tuokaa raha esiin - paljonko ihmiset ihan oikeasti tienaa mm. matubisneksessä jne jne.

Tätä keihäänkärkeä vastaan järjestelmämme ei kykenisi puolustautumaan.

[Swen OF Sweden]

Mikään ei muutu nyt paremmaksi suomessa, kun aina otetaan mallia ruotsista, eikä sitten millään oteta opiksi ruotsin virheistä, vaan monista varoituksista huolimatta tehdään aina samat virheet.

Ryssällä voisi olla jopa parempia ideoita näihin monikultuurin aiheuttamiin ongelmiin, kuin hurreilla

Ruotsi on menetetty maa, eikä koskaan enään palaa entiseen vähimmässäkään määrin
ja sama käy hyvin pikaisesti meille, jos jatkamme ruotsin linjalla

Muista äänestää vaaleissa "Oikein"

[Risto A.]

Itseasiassa, vallitseva tilanne on seurausta siitä, että Suomessa kaikenlainen kaupankäynti on ja on aina ollut tuomittavaa. Sen seurauksena kaupankäynnistä on tullut perverssiä. Ihmiset ajattelee, että "koska haluan käydä kauppaa, olen siis paha", jonka jälkeen todellinen pahuus onkin sitten päässyt livahtamaan järjestelmään kuin kutsuttuna.

1. markkinoiden tulee olla markkinoita
2. politiikan tulee olla politiikkaa, erotettuna markkinoista.
3. byrokratian tulee olla minimaalista.

Jos nämä kolme ovat erillään ja sulassa sovussa, yhteiskunta on ällistyttävän rauhallinen. Tällä hetkellä markkinat, politiikka ja byrokratia on yhtä sekaisin keskenään kuin hintit roomalaisessa saunassa aikoinaan.

[newspeak]

Yhteiskunta koostuu erilaisista vaihtelevan suuruisista päällekkäisistä ja rinnakkaisista eturyhmistä. Poliitikot muodostavat puolueiden kautta erillisiä eturyhmiä, sillä puolueet ovat käytännössä itsessään eturyhmiä, joiden on saatava riittävästi valtaa sekä kansalta kokonaisuudessaan että eturyhmiltä. Vaikutusvaltaiset mutta ihmismäärältään pienet eturyhmät eivät itsessään riitä äänestäjäkunnasta riippuvaisten puolueiden edun ajamiseen, joten poliitikkojen ja puolueiden on mielisteltävä riittävän monia tahoja oman asemansa saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi.

Populismi ja elitismi eivät siis ole toisensa poissulkevia vaan rinnakkaisia. Välillä kooltaan pienet eturyhmät saavat ylikorostuneen aseman julkisuudessa. Kyse voi olla esimerkiksi jostain vähemmistöstä tai talouselämän eliitistä. Tämä pakottaa äänestäjät ottamaan kantaa asioihin, joilla ei välttämättä ole heidän itsensä kannalta juurikaan vaikutusta. Tai vaihtoehtoisesti vaikutus onkin suuri, mutta tuota vaikutusta ei ole jostain syystä haluttu ymmärtää. Sitten petytään ja harmittaa.

"Maan tapa" on vähän mitä on.

[Risto A.]

^Tuosta ei sinänsä tulla koskaan pääsemään eroon. Nyt tilanne on vain täysin holtiton ja yhteiskunta on käytännössä täysin poissa raiteiltaan.

Kurinpalautus, lienee se ydinpremissi mitä tässä haen takaa.

Jos markkinat toimii, niin silloin ihmiset nuoleskelee toistensa peräaukkoja vain siellä markkinoilla. Nyt se tapahtuu politiikassa ja byrokratiassa. Kaikkien kielet syvällä toistensa anuksissa. Todellisuus jää täysin sivuseikaksi.

Sori värikkäät kielikuvat, mutta tilanne on kertakaikkiaan niin rujo.

[newspeak]

^ Toivoisitko siis jonkinlaisia norminpurkutalkoita? Ainakin sellaisen käsityksen sain markkinoiden, politiikan ja byrokratian esille tuomisesta. "Kurinpalautukseen" on jo nyt keinonsa, joten keinovalikoimasta pitää valita sopivimmat huomioiden toivottu markkinaympäristö, poliittisen vaikuttamisen keinot äänestyskäyttäytymisestä ulkoparlamenttaarisiin sekä byrokratialle sopivien lokeroiden keksiminen. Poliitikot tapaavat laittaa päätöksensä täytäntöön jonkinlaisen byrokratian keinoin - mikä on oikeastaan oikeusvaltioperiaatteen mukaista, vaikka yleensä ihmiset mieltävät sen tarkoittavan lähinnä akselia lainsäätäjä-poliisi-tuomari. Todellinen vapaus onkin siellä, missä ei ole säätelyä eikä oikeastaan yhteiskuntaakaan kaikkine rakenteineen.

[Mika]

Jos julkinen sektori pääsee kasvamaan kriittisen pisteen yli, julkinen valta tulee ottamaan hitaasti, mutta varmasti koko talouden hallintaansa.  Suomessa tämä kehitys on alkanut jo muutama vuosikymmen sitten. Parin vuosikymmenen päässä odottaa taloudellisen itsenäisyyden täydellinen menetys.

[Risto A.]

^ Toivoisitko siis jonkinlaisia norminpurkutalkoita?

Talkoohommilla ei pärjää. Järjestelmään totaalinen reformi. Uuden Seelannin reformista 80-luvulla tulisi ottaa mallia.

Jos julkinen sektori pääsee kasvamaan kriittisen pisteen yli, julkinen valta tulee ottamaan hitaasti, mutta varmasti koko talouden hallintaansa.  Suomessa tämä kehitys on alkanut jo muutama vuosikymmen sitten. Parin vuosikymmenen päässä odottaa taloudellisen itsenäisyyden täydellinen menetys.

Tämä on totta. Julkinen sektori myös tietoisesti pyrkii totaaliseen hegemoniaan. Sen nimi on sosialismi / kommunismi. Mitkä taasen määritelmällisesti tarkoittaa keskinkertaisten apinoiden juhlia yhteiskunnan "eliittinä".

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Suomi ei ole markkinatalous. Suomi on byrokratiatalous. Tämä tarkoittaa sitä, että normaalit markkinat ei toimi, tai niitä ei ole olemassakaan. Kaikki liiketoiminta tapahtuu byrokratiassa sisällä, byrokratian kautta ja muiden ihmisten rahoilla. Poliitikot hoitavat omiaan ja kumppaneidensa liiketoimia byrokratian huipulta.

Tästä syystä kaikki mitä politiikka edustaa rahvaalle on puhdasta teatteria. Politiikan tarkoitus ei ole kuin ehkä 1/5 osalta toimia tavallisen kansan etujen ajamiseksi. Kaikki muu on pelkkää bisnestä, omaksi ja tuttujen hyväksi.

Tästä syystä, mikään ei muutu. Eikä tule muuttumaan ennenkuin markkinat on taas markkinoita, politiikka politiikkaa ja byrokratia byrokratiaa.

Maailman mittakaavassa Suomi ei ole kovin byrokraattinen ja taas markkinatalous liki parhaimmasta päästä. Markkinatalous ei kuiteskaan kovinkaan monessa maassa toimi paremmin. Tyypillinen örkin salalittoteoria itkuvirsi. Poliitikko toimii ykleensä oman eturyhmänsä hyväksi. Jostain syystä kansallismieliset kuvittelee että se puolueen jäsenenä oleva örkki tai kylähullu on tuo eturyhmä. Pitäisiköhän kansallismielistenkin ruveta ajamaan oman eturyhmänsä asioita.

[ApuaHommmaan]

Tästä syystä, mikään ei muutu. Eikä tule muuttumaan ennenkuin markkinat on taas markkinoita, politiikka politiikkaa ja byrokratia byrokratiaa.

Ei noin ole ollut koskaan missään milloinkaan. Eikä tule olemaankaan.

[Jack]

Tästä syystä, mikään ei muutu. Eikä tule muuttumaan ennenkuin markkinat on taas markkinoita, politiikka politiikkaa ja byrokratia byrokratiaa.

Taas markkinoita?

Olen ollut siinä käsityksessä, että markkinat ja politiikka ovat aina vaikuttaneet toinen toisiinsa. Politiikalla on tehty sääntöjä, jotka ovat turvanneet tiettyjen toimialojen kilpailuaseman tai monopoliaseman, ja liike-elämä on vaikuttanut siihen, keitä politiikassa on ollut päättämässä. Systeemi on ollut eräänlainen keskinäisten etujen kerho.

[Risto A.]

Esimerkiksi rakkaissa naapurimaissamme Virossa ja Ruotsissa on toimivat markkinat. Siellä on myös filunkia, mutta ei hegemonisessa asemassa kuten Suomessa. Suomessa filunkipeli on lähes absoluuttista. Tältä välttyy ainoastaan mikrotalouden yritykset (kotisiivous ja muu vastaava) ja pelibisnes, jonka markkinat on ulkomailla.

Se mikä on hirvittävintä tässä kaikessa, että 99% suomalaisista on juuri edellämainittu mielikuva, että "näin tämä on aina ollut" ja "muualla on ihan samalla tavalla". Ei ja ei.

Suomi on täysin ainutlaatuinen kansankunnan kuppaaja ja riistäjä.

[ÄmTeeAa]

Jos julkinen sektori pääsee kasvamaan kriittisen pisteen yli, julkinen valta tulee ottamaan hitaasti, mutta varmasti koko talouden hallintaansa.  Suomessa tämä kehitys on alkanut jo muutama vuosikymmen sitten. Parin vuosikymmenen päässä odottaa taloudellisen itsenäisyyden täydellinen menetys.

Suomen teollistuminen lähti liikkeelle tästä tilanteesta. Valtio perusti yhtiöitä, joilla maksettiin sotakorvauksia. Ne olivat julkisen vallan hallinnassa.

Tuskallisen hitaasti ollaan menossa siitä poispäin. Voi tosiaan olla, että tilanne kääntyy päinvastaiseksi, ja mekanismi siihen on lähinnä muiden yritysten kuoliaaksi verottaminen jotta valtion systeemit voitaisiin pitää pystyssä. Uusien valtionyritysten perustaminen on kuitenkin hivenen vaikeampi homma, etenkin jos kyseessä on jo kilpailtu ala.

Kyllä Suomessa on paljonkin byrokratiaa yritysten toimintaan liittyen. Ei välttämättä olla maailman kärjessä siinä, mutta kyllä sitä löytyy. Yleensä määräysten kautta hoidettuna, ja kukapa ei olisi jo kuullut leipomosta, joka kannatti mielummin ajaa alas, kuin lisätä sinne yksi vesipiste?

Tsaarinaikaista menoa edelleen. Verottajalta tämä onneksi on ollut vähenemään päin, mikäli 80- ja 90-luvun kauhutarinoita on uskominen. Pitäisi saada vielä muutama muu instanssi katsomaan tekojensa kokonaishyötyä.

[Matias Turkkila]

Hyvää pohdintaa.

Koko härdelli pyörii pitkälti samalla kaavalla: kaikki yhteiskunnan relevantit meteli-instituutiot valjastetaan toitottamaan pahaa uhkaa, joka haittaa henkilöä/-itä X. Poliittiset toimijat A ja B liittoutuvat keskenään auttaakseen X:ää. He sopivat keskenään siitä, miten veronmaksaja C pulittaa koko lystin, ja saavat siinä samalla itselleen pienen siivun yhteisestä kassasta.

Ongelma voi olla mikä vain (ilmastonmuutos, sote, asunnottomat lapset, kärsivät vanhukset, uponneet veneet, kadonneet smurffit etc). Järjestelmä luo itse ongelmia, ja tutkailee, mikä niistä iskee suuren populan tuntohermoon. On hyvästä, jos ongelma on niin monimutkainen, ettei sitä arkijärjellä pysty edes tajuamaan, saati selvittämään. Ja niinhän ne aina ovat.

Kuvio on nimeltään Forgotten Man, termi coinattiin jo 1800-luvulla.

[Risto A.]

Hyvää pohdintaa.

Koko härdelli pyörii pitkälti samalla kaavalla: kaikki yhteiskunnan relevantit meteli-instituutiot valjastetaan toitottamaan pahaa uhkaa, joka haittaa henkilöä/-itä X. Poliittiset toimijat A ja B liittoutuvat keskenään auttaakseen X:ää. He sopivat keskenään siitä, miten veronmaksaja C pulittaa koko lystin, ja saavat siinä samalla itselleen pienen siivun yhteisestä kassasta.

Ongelma voi olla mikä vain (ilmastonmuutos, sote, asunnottomat lapset, kärsivät vanhukset, uponneet veneet, kadonneet smurffit etc). Järjestelmä luo itse ongelmia, ja tutkailee, mikä niistä iskee suuren populan tuntohermoon. On hyvästä, jos ongelma on niin monimutkainen, ettei sitä arkijärjellä pysty edes tajuamaan, saati selvittämään. Ja niinhän ne aina ovat.

Kuvio on nimeltään Forgotten Man, termi coinattiin jo 1800-luvulla.

Luin sun osuuden Suomen Perustan kirjasta tästä aiheesta. Hyvää settiä. Ei shittiä. 
Tästä kannattaa ottaa ilman muuta yksi keihäänkärki vaaleihin. Paljastaa nämä taloudelliset kytkökset ja kuinka paljon tässä tosiaan voi tienata. Jos lapsia raiskataan, kuinka paljon sillä tienataan, kun lisätään "toimenpiteitä", joilla "varmistetaan", "kehitetään", "luodaan", "innovoidaan" jne jne, ilman, että mitään varsinaisesti tapahtuu paitsi muhkeita transaktioita - samalla kun lapsia raiskataan yhä enemmän.

Kun tuo keihäänkärki on mennyt läpi, sen perässä tuodaan peliin koko järjestelmän absoluuttinen mädäntyneisyys ja vaatimukset totaalisesta reformista.

[Risto A.]

Niin sanotusti, hukutetaan järjestelmä sen omaan paskaan. Realisoidaan näissä vaaleissa se, mitä nämä konsensusapinat on eniten Perussuomalaisten osalta koko ajan pelänneet.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Ja itse väitän että Suomessa tökkii enemmän se kun kukaan ei ole valmis kantamaan vastuuta mistään ja kaikessa vastuu lykätään poliitikoille ja byrokraateille. Sama pätee nuiviin aikas harva on valmis kantamaan vastuuta mistään.

[Risto A.]

Ja itse väitän että Suomessa tökkii enemmän se kun kukaan ei ole valmis kantamaan vastuuta mistään ja kaikessa vastuu lykätään poliitikoille ja byrokraateille. Sama pätee nuiviin aikas harva on valmis kantamaan vastuuta mistään.

Yleensä vastuiden ja palkkioiden tulisi olla linjassa keskenään. Suomessa rangaistaan onnistumisesta suunnilleen yhtä ankarasti kuin epäonnistumisestakin. Kyseinen premissi tuppaa passivoimaan ihmisiä.

Byrokratiassa kuppaamisesta taas ei rangaista mistään. Se on täysin vapaata temmellyskenttää, tehdä ihan mitä lystää, miljardien ja taas miljardien eurojen pääomilla. Komujen juhlat, oikein marxilaisuuden ytimessä. Vaikka sitten lapsia parittamalla.

[Risto A.]

Voisin tässä jopa ehdottaa sellaista, että vaalituloksesta välittämättä, täydellä kaasulla haastamaan järjestelmää. Tuomalla esiin kaikki paska mikä löytyy, niiden mittakaavat, yleiset kuviot ja premissit. Täysin ilman mitään armoa. Nimiä peliin, syyttävä sormi päin naamaa ja sitä rataa.

[Bienveillant]

Ja itse väitän että Suomessa tökkii enemmän se kun kukaan ei ole valmis kantamaan vastuuta mistään ja kaikessa vastuu lykätään poliitikoille ja byrokraateille. Sama pätee nuiviin aikas harva on valmis kantamaan vastuuta mistään.

Yleensä vastuiden ja palkkioiden tulisi olla linjassa keskenään. Suomessa rangaistaan onnistumisesta suunnilleen yhtä ankarasti kuin epäonnistumisestakin. Kyseinen premissi tuppaa passivoimaan ihmisiä.

Vietin juuri muutaman päivän Singaporessa, ja siellä aloin taas kerran miettimään juurikin tätä asiaa. Singapore on tullut enemmän tai vähemmän tutuksi viimeisen 30+ vuoden aikana, ja täytyy sanoa, että kerta kerran jälkeen maa alkaa vaikuttamaan houkuttelevammalta suomalaiseen silmään. Suomihan on maa, jossa pääasiallisesti palkitaan passiivisuudesta, mitään tekemättömyydestä. Käytännössä saman rahan saat tilillsei teit sitten töitä tai loikoilet kotona. Ja kun katsoo kevään eduskuntavaaliavauksia eri puolueiden osalta, on ilmeisen selvää, että sama tekemättömyyden palkitseminen tulee vain jatkumaan, ja jopa lisääntymään mikäli punavihreät ottavat vallan.

Singapore taas on maa, jossa aktiivisuudesta palkitaan. Työtä tekemällä voi menestyä, ja jos katsoo koko maan itsenäisyyden historiaa vuodesta 1965, on sen tarina aivan huikea. Maa, jolla ei käytännössä ole mitään luonnonvaroja, ja jossa elää Suomen kokoinen väestö keskiverto suomalaiskaupungin kokoisella saarella, on onnistunut luomaan käsittämättömän vauarauden kansalaisilleen. Tarjolla on ollut kovaa työntekoa, tiukkaa kuria, ja runsaasti uhrauksia. Mutta lopputulosta ei voi olla ihailematta. Moni Singapore-kriitikko valittaa maan tiukoista laeista ja säännöistä, jotka kieltämättä ovat varsin ankaria. Mutta jos vertaa Suomen ja Singaporen kehityskulkua vaikkapa juuri tuon viimeisen 30 vuoden aikana, kumpi maa on kehittynyt parempaan suuntaan?

Voisiko Suomi olla Pohjois-Euroopan Singapore? Ehkä. Ainakin ennen kehuttiin kovasti suomalaista työmoraalia, rehellisyyttä ja periksiantamattomuutta. Pohjolan Japani. Vai oliko kaikki vain osa suurta itsepetosta, jossa meidät haluttiin saada tuntemaan itsemme paremmiksi kuin olimmekaan? Kansallisylpeys. Sitä tuntuu Singaporessa edelleen olevan rutkasti, Suomessa se taas helposti otetaan nykyään ummehtuneena rasismina, joka on jotain kielteistä ennemmin kuin myönteistä. Summa summarum, isoja, järisyttäviä muutoksia pitäisi tapahtua, jos Suomesta oikeasti haluttaisiin jatkossa jonkinlainen menestystarina, mutta pelkään pahoin että kansalaiset ja valitsemansa poliitikot ovat liian laiskoja ja haluttomia tarvittaviin muutoksiin ja edessämme on hiipuvan talouden ja edelleen kasvavan tehottomuuden tie. Sääli.

[Roope2]

RKP:hän toi vaaliteemojensa julkistamisen yhteydessä yhden (naurettavan ja pilvissä leijuvan) tavan tehdä politiikkaa:

Ensin vaaditaan yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista. Sitten kun kysytään, että miten rahoitetaan, niin vastaus on: jos työllisyys nousisi 75 %:iin, niin saatavat lisäverot rahoittaisivat listaamamme lisämenot.

[ApuaHommmaan]

Singapore taas on maa, jossa aktiivisuudesta palkitaan. Työtä tekemällä voi menestyä, ja jos katsoo koko maan itsenäisyyden historiaa vuodesta 1965, on sen tarina aivan huikea. Maa, jolla ei käytännössä ole mitään luonnonvaroja, ja jossa elää Suomen kokoinen väestö keskiverto suomalaiskaupungin kokoisella saarella, on onnistunut luomaan käsittämättömän vauarauden kansalaisilleen. Tarjolla on ollut kovaa työntekoa, tiukkaa kuria, ja runsaasti uhrauksia. Mutta lopputulosta ei voi olla ihailematta. Moni Singapore-kriitikko valittaa maan tiukoista laeista ja säännöistä, jotka kieltämättä ovat varsin ankaria. Mutta jos vertaa Suomen ja Singaporen kehityskulkua vaikkapa juuri tuon viimeisen 30 vuoden aikana, kumpi maa on kehittynyt parempaan suuntaan?

Voisiko Suomi olla Pohjois-Euroopan Singapore? Ehkä.

Singaporen menestyksen salaisuus on sen sijainti yhdistettynä siihen, että sen johtajat eivät ole olleet niin sysipaskoja, että olisivat ryssineet sen tuoman massiivisen edun. Tästä saamme kiittää pitkälti Brittejä, jotka hallintokulttuurin maahan loivat. Itsenäistyimsisen jälkeen kansanyhteisön jäsenyys oli massiivinen plussa, koska yhä edelleen se on niin suuri toimija erityisesti tuolla puolella maailmaa.

Maan talouden kannalta on sekä Suomessa, että Singaporessa kutakuinkin täysin yhdentekevää mikä on perusjampan työnteon tahti, tai motivaatiokaan. Suuret johtajat tekevät nykymaailmassa ne jutut, jotka ne kansantalouden plus- tai miinusmerkit luovat.

Voisiko Suomi olla vastaavaa? Luonnollisesti ei voisi, koska Suomen sijainti on Eurooppalaisittainkin melko huono.

[ÄmTeeAa]

Voisiko Suomi olla Pohjois-Euroopan Singapore? Ehkä. Ainakin ennen kehuttiin kovasti suomalaista työmoraalia, rehellisyyttä ja periksiantamattomuutta. Pohjolan Japani. Vai oliko kaikki vain osa suurta itsepetosta, jossa meidät haluttiin saada tuntemaan itsemme paremmiksi kuin olimmekaan? Kansallisylpeys. Sitä tuntuu Singaporessa edelleen olevan rutkasti, Suomessa se taas helposti otetaan nykyään ummehtuneena rasismina, joka on jotain kielteistä ennemmin kuin myönteistä. Summa summarum, isoja, järisyttäviä muutoksia pitäisi tapahtua, jos Suomesta oikeasti haluttaisiin jatkossa jonkinlainen menestystarina, mutta pelkään pahoin että kansalaiset ja valitsemansa poliitikot ovat liian laiskoja ja haluttomia tarvittaviin muutoksiin ja edessämme on hiipuvan talouden ja edelleen kasvavan tehottomuuden tie. Sääli.

Palasin myös Taiwanista jokunen päivä sitten, ja taaskaan ei voinut olla vertailematta sitä että kuinka homma toimii.

Alan olemaan kurkkuani myöten täynnä tätä raahaa kivirekeä perässäsi -menoa, mikä tuntuu läpäisseen Suomen aika perusteellisesti. Idioottihan ei ole se, joka pyytää, vaan se joka suostuu maksamaan. Tässä kun on 15 vuotta kilpaillut onnistuneesti kansainvälisillä markkinoilla heikoista lähtöasetelmista huolimatta, ollut mukana vaikuttamassa noin 500-600 teollisuuden todellisen työpaikan syntymiseen, ja maksanut veroja "auttaakseen heikompia", parhaillaan noin kahdeksaa ihmistä kuussa. Niin kyllä sitä vaan miettii, että mitä tästä jäi käteen sitten itselle? Kaksio, 15 vuotta vanha auto, eikä toivettakaan omasta perheestä, sillä nykyinen pariutumiskulttuuri ei todellakaan suosi hommansa hoitavia, sillä he eivät erotu verotuksen progression vuoksi. Olen siis auttanut "heikommassa" asemassa olevia lisääntymään omien syntymättömien lapsieni kustannuksella.

Suomalaisten työläisten työmoraali, rehellisyys ja periksiantamattomuus lienevät niitä selityksiä, mitä annettiin sotakorvauksien maksamisesta työläisille itselleen. Kyllä hyviäkin tyyppejä löytyy, mutta heikkenemään päin tilanne on. Liian hyvä turvaverkko aiheuttaa tämän. Meillä olisi nytkin mahdollisuus Pohjolan Japaniksi, mutta se tosiaan vaatisi perinpohjaisen asennetason muutoksen. Totuus löytyy sitten talousromahduksen jälkeen. Siinä vaiheessa tajutaan, että etevät ovat lähteneet, eikä heitä saa takaisin. Aivovuoto on vakava ongelma, jolle vieläkin nauretaan poliitikkopiireissä. Se kuitenkin tarkoittaa todellisuudessa suurinpiirtein samaa, kuin pysyvä kansankunnan tyhmentäminen.

Olen tavattoman pahoillani seuraavan sukupolven (nyt 15-22 v) puolesta. Olen yrittänyt tehdä muutoksia moneen suuntaan alallani sekä poliittisesti, sekä hoitaa ja hoitanutkin oman osani, että tilanne olisi suotuisampi teille. Omalta osaltani joudun lähivuosina tekemään valinnan perheen perustamisen ja maan korjaamisen väliltä. Epäilen, että se kallistuu perheen puolelle, joka tarkoittaa sitä, että joudun muuttamaan, ja en ole täällä luomassa työpaikkoja nuoremmille.

Sipilän alku oli oikeansuuntainen, nähdäkseni häntä äänestettiin nimenomaan asennetason muutoksen vuoksi, mutta torsoksi jäi. Halla-aho ja PS ovat osaltani viimeinen oljenkorsi. PS:n terveen järjen linja on hyvä, mutta saa nähdä kuinka pitkälle se kantaa eduskuntavaaleissa.

[Dangr]

Vietin juuri muutaman päivän Singaporessa, ja siellä aloin taas kerran miettimään juurikin tätä asiaa.

Ajatelkaa minkä kokoinen maa-ala se on. Noin 50x25km. Ja nesteellä on ollut jalostamo siellä 2010 ja uutta pukkaa. Ei ole tonttipulaa.

[Paawo]

^Toveri ÄmTeeAa yllä kirjoitti suureksi osaksi kuin minun kynälläni.

Aikansa sitä venyi monenlaisiin lisätöihin firman ja isänmaan puolesta. Mutta kun ei tilipussi siitä sen raskaammaksi ole vuosien mittaan muuttunut niin ei sitten.
Pitäkää tunkkinne, minä teen enää vaan sen mikä erikseen tehtäväksi määrätään ja osoitetaan. Kiitos kannustuksesta, odotan sitä päivää kun ylitöistäni hyötyy joku muukin kuin alati kasvava nomenklatuura poliittinen virkamieskunta.

Virallinen totuus toisaalta itkee sitä että suomalainen ei tee työtä, ja toisaalta ulvotaan tuloeroista ja huoltosuhteesta. Ja kaikkia näitä tilastollisia suureita pahentamaan tänne haalitaan takuulla työllistymättömiä ihmiskunnan pelastajia uskontonsa ja kulttuurinsa perseraiskaamista kehitysmaista.

Kepulaiset kovin mainostetut norminpurkutalkoot on nähty. Minä pistin Sipilän hallitukselle suuret odotukset koska Soini ja sen aikainen ps mukana. Soinin kyvyt nähtiin jo hallitusneuvotteluiden aikaan, eikä niistä enempää. Pian oli viimeistään kaikille selvää etta mitäs muutakaan sieltä vastaan tuli kuin samaa vanhaa. Matuvyöry oli viimeinen niitti näiden saatanan eunukkien ja koko Sipilän nukkehallituksen uskottavuudelle.

Uusia määräyksiä ja rajoitteita entisten viereen ja päälle. Sekä tietysti bussilasteittain uusia virkamiesvaliokuntia, työryhmiä ja koordinaattoreita. You name it. Istu alas ja funtsi sinä työpäivään juuri nyt valmistautuva; kuka tämän maksaa tänään ja huomenna?

[Roope2]

alati kasvava nomenklatuura poliittinen virkamieskunta

Kun ennustetaan, että me tuottavat pikkuhiljaa kuollaan sukupuuttoon, niin kaippa tuon meitä palvelevan osan määrää tulisi myös ruveta pienentämään.