Profeetta Muhammedin haamu (Ilmari Hiidenlehto)

[Jorma Teräsrautela]

Jäärän esikuvan innoittamana (Islam, yhdestoista vitsaus) kokosin referaatin myös Hiidenlehdon kirjasta, joka ilmestyi viime vuonna.

ALKUSANAT

Alkusanoissa tuodaan esille kolme näkökulmaa islamiin: 1) ovatko islamilaiset arvot samoja kuin kristillisessä lännessä? 2) mikä on islamin suhde tieteeseen? ja 3) mikä islamin historiassa on totta ja mikä tarua?  Kirja keskittyy kolmanteen kysymykseen ja esittelee modernin historiallis-kriittisen tutkimuksen tuloksia islamin historiasta.

1 HISTORIAN AAVEET

Lyhyt luku esittelee "historian aaveita" eli tapauksia, joita ei ehkä koskaan ollutkaan.

2 MUHAMMED

Muhammedista kertovat varhaiset islamilaiset lähteet ovat Koraani, Muhammedin elämäkerrat ja historiikit sekä hadith – kokoelmat. Koraani ei kuitenkaan kerro oikeastaan mitään Muhammedista. Elämäkerrat ja historiikit on kirjoitettu yli 200 vuotta Muhammedin oletettua elinaikaa myöhemmin. Tämän takia niillä ei ole tieteellistä arvoa Muhammedia koskevina tietolähteinä. Muhammedista kertovat Hadith-kokoelmat on koottu aikaisintaan 800- ja 900-luvuilla, joten niitäkään ei voi pitää luotettavina lähteinä Muhammedista.

Islamilaisen perinteen mukaan profeetta Muhammed suoritti kolme maailmanhistoriallisesti merkittävää tekoa. Hän sai Koraanin ilmestyksenä Jumalalta vuosina 610–632 ja saneli sen lähipiirinsä ihmisille, jotka opettelivat sen ulkoa. Toiseksi hän perusti ensimmäisen islamilaisen valtion ja valloitti Arabian niemimaan. Kolmas Muhammedin teko oli hänen esimerkillinen elämäntapansa, sunna, joka on perusta kaikkia muslimeja sitovalle laille eli sharialle.

Tieteellinen tutkimus alkoi 1800-luvulla. Se päätyi pitämään hadith – perinnettä epäluotettavana. 1900-luvulla arvostelu syveni ja Muhammedin historiallisuus asetettiin kyseenalaiseksi. Koraanin kokoamisen ajankohtaa siirrettiin parisataa vuotta myöhemmäksi, ja kirjassa alettiin nähdä idän varhaiskristillisen kirkon liturgisia tekstejä. Islamin tutkimus on jakautunut kahteen leiriin. Suurempi myötäilee islamilaista tulkintaa ja luottaa islamilaiseen perinnetietoon. Lähdekriittinen eli revisionistinen tutkimus torjuu islamilaisen muistitiedon arvon tieteellisenä lähteenä. Lähdekriittisyys on alkanut levitä myös perinteisten tutkijoiden keskuuteen.

3 ARABIVALTIO JA USKONTO

Islamilaisen historiankirjoituksen mukaan Muhammed valloitti kymmenessä vuodessa (622–632) Arabian niemimaan. Neljä oikeaan johdettua kalifia valtasi seuraavien 30 vuoden aikana koko Lähi-idän. Bysantin ja sassanidien armeijat lyötiin neljässä tuhoamistaistelussa. Vallan kaappasi vuonna 661 Mekassa syntynyt Muawija, joka jätti räikeästi huomiotta Koraanin ja Muhammedin opetukset. Pääkaupunki siirrettiin Medinasta Damaskokseen.

Mitä todellisuudessa tapahtui: Lähi-idän kaksi suurvaltaa, Itä-Rooma ja sassanidien hallitsema Iran ajautuivat keskinäiseen sotaan. Vuonna 622 roomalaiset löivät sassanidiarmeijan, ja muutaman vuoden kuluttua koko sassanidien valtakunta romahti. Itä-Rooma vetäytyi Lähi-idästä, koska sen sotilaallinen hallussapito tuli sille liian kalliiksi. Syyriassa, Mesopotamiassa ja Iranissa asuneet, osittain kristinuskoon kääntyneet arabiheimot havaitsivat olevansa ilman entisiä herrojaan.

"Arabien aikaa" alettiin laskea vuodesta 622, jolloin sassanidit kärsivät tappion Bysantille. Sisällissodan voittajaksi nousi vuonna 660 syyrialainen Muawija. Hän edustaa arabikristillistä Aabrahamin uskoa, joka areiolaisen kristinuskon tavoin kielsi Jeesuksen jumalallisen luonnon. Kolikoissa alkoi esiintyä Johannes Kastajan hahmo; Jeesuksesta alettiin käyttää kunnianimeä "Jumalan palvelija", mikä profiloi uskontoa uuteen suuntaan.

Muawijan kuolemaa seuranneen sisällissodan voittaja Abd al-Malik tuli Mervistä, Koillis-Iranista. Hän pysyi Bysantin vasallina ja maksoi veroa Itä-Roomalle. Al-Malik toi mukanaan uuden tunnuksensa "muhammad rasul Allah". Sana Muhammed ilmestyi ensin kolikoihin, joiden lyöminen seuraa idästä länteen etenevää al-Malikin armeijaa. Al-Malik rakensi Jerusalemiin Kalliotemppelin, jonka friisiteksti sisältää kalifin uskontopoliittisen ohjelman. Se korostaa, ettei Jumalalla ole poikaa. Jeesuksen kunnianimiä ovat "Jumalan palvelija", "ylistetty" (=muhammed) sekä "Jumalan lähettiläs". Sanalla muhammed tarkoitettiin Jeesusta.

Al-Malikin seuraaja al-Walid vaatii uskovilta kuuliaisuutta ja ohjaa arabiuskontoa yhä kauemmas muista kristillisistä kirkoista, joiden ilmoitetaan olevan Saatanasta. Kristillisten munkkien kirjoitukset kertovat kristittyihin kohdistuvista vainoista. Jeesus ("ylistetty") säilyttää asemansa ja maininnat profeetta Muhammedista puuttuvat edelleen.

Abbasidien vallankumous kukisti umaijadit vuonna 750. Uudet vallanpitäjät tulivat Koillis-Iranista ja toivat tullessaan teokraattisen valtiomallin, jossa uskonto alistetaan hallitsijan työkaluksi. Profeetta Muhammed alkoi kohota uskonnon keskushenkilöksi. Hänestä tehdään sekä uskonnon että valtakunnan perustaja ja sen lainsäädännön eli sharian esikuva. Kalifaatti alkaa murentua 700-luvun jälkipuoliskolla eli jo ennen islamin lopullista kiteytymistä.

4 KORAANI

Koraani on sunnalaisen teologian mukaan ikuinen ja luomaton. Siinä se rinnastuu Jeesuksen asemaan kristinuskossa. Koraani on islamissa äärimmäisen kunnioitettu kirja. Sitä pidetään virheettömänä ja muuttumattomana, vaikka lopulliseen versioon ei todellisuudessa ole vieläkään päästy. Islamissa korostetaan Koraanin yhdenmukaisuutta modernin luonnontieteen tulosten kanssa. Todellisuudessa kirja on täynnä kirjoitusajalleen ominaisia harhaluuloja.

Koraanin sisällön epäyhtenäisyys ja tekstin analyysi osoittavat, että sitä on kirjoitettu yli kaksisataa vuotta. Ensimmäiset maininnat Koraanin suurista löytyvät 700-luvun alusta, mutta kirja luultavasti koottiin lopullisesti vasta 800-luvun alussa. Kuvernööri Al-Hajjaj mainitaan Koraanin kokoajana ja osin myös kirjoittajana 700-luvun alussa. Verisen kuvernöörin osuus voisi selittää myöhäisten suurien väkivaltaista sisältöä.

Koraanin kirjoitusten perusyksikkö ei ole suura, vaan lyhyt tekstikatkelma. Siksi Koraanista yleensä puuttuu asiayhteys. Koraani on kirjoitettu mesopotamialaisella konsonanttikirjoituksella. Se oli monitulkintaista, mikä teki kirjoituksesta lukukelpoista vain kirjoittajalle itselleen. Kun Koraaniin lisättiin vokaalit sekä diakriittiset merkit tarkentamaan konsonantteja, oletettiin väärin, että kirjoituskieli olisi arabiaa. Se oli kuitenkin arabian ja aramean sekakieltä. Koraanin kääntämisvaikeudet eivät johdu arabian kielen ylivertaisista ominaisuuksista, vaan tekstien vaurioitumisesta ja katkelmallisuudesta.

Muhammed mainitaan Koraanissa neljä kertaa. Vain yhdessä tekstiyhteys on epäkristillinen, jolloin kyseessä täytyy olla arabialainen profeetta.  Kahden maininnan osalta yhteys on kristillinen, jolloin sana Muhammed viittaa Jeesukseen. Yksi esiintymiskerta jakaa mielipiteitä. Muhammed yhdistettiin Koraaniin 800- ja 900-luvulla sepitettyjen kertomusten avulla. Niiniköyden suura havainnollistaa, miten suuran alun perin kristillinen sisältö on muunnettu osaksi Muhammedin elämäkertaa.

Monet Koraanin kohdat korostavat, että se on vain selitysteos, jossa kommentoidaan varsinaisia pyhiä tekstejä. Koraanin suurista löytyy varhaista kristillistä sisältöä, kun sen kieleksi oletetaan arabian lisäksi myös syyroaramea. Esimerkiksi suura 96 ei ole Muhammedille osoitettu kehotus lukea, vaan kristillinen kehotus osallistua rukoukseen.

Koraanissa oleva kaksisarvisen tarina perustuu noin vuonna 630 kirjoitettuun mesopotamialaiseen runoon, joka allegorisesti viittaa Bysantin keisari Herakleiokseen. Norsun suuran rinnakkaistarina saattaa löytyä Sebeoksen kirjoittamasta Herakleioksen historiasta. Muhammedin taivasmatkalla on esikuvansa persialaisessa kirjallisuudessa.

5   ISLAM

Muhammedia ei löydy kirjallisista arabilähteistä vielä 600-luvulla. Kristittyjen kirkonmiesten 600-luvun teksteistä ei löydy varmoja mainintoja Muhammed-nimisestä profeetasta. On arveltu, että 600-luvun kristillisten tekstien varhaiset maininnat Muhammedista ovat myöhemmin tehtyjä lisäyksiä. Muhammed esiintyy kristityissä 700-luvun alkupuolen lähteissä arabien kuninkaana. Muhammedin elämäkerta syntyy Vanhan Testamentin aineksista. Se saa saduille ominaisen kasvutarinan muodon. Tarina Muhammedista antoi myyttisen oikeutuksen abbasidien hallinnolle.

Mekka muuttuu 800-luvun vaihteessa pyhiinvaelluskohteeksi. Tällöin rukoussuunta vaihtuu Mekkaan. Muutos mainitaan myös Koraanissa. Kaaba ei ollut pakanatemppeli, vaan kirkko. Tuhon kohteeksi joutuneet epäjumalankuvat olivat kristillistä kirkkotaidetta. Islamilaiset lähteet sekoittivat kristillisen pyhimyskultin epäjumalankuvien palvontaan

200-luvun puolivälissä sassanidit valloittavat roomalaisilta Mesopotamian, mistä Hatran kaupungin kristitty arabiväestö siirretään Koillis-Persiaan, Mervin kaupunkiin. Koraanin varhaisimmat suurat voivat olla tämän väestön jumalanpalvelusmenoihin kirjoitettuja hymnejä ja rukouksia. Islamin syntyvaiheissa arabivaltion keskus sai kolmeen otteeseen eri vuosisatoina vaikutteiden ryöpyn Mervistä, kun sisällissotien voittajat tulivat sieltä. Mervissä kehitetty teologia saapui kolmessa vaiheessa valtakunnan keskukseen ja sai valtionideologian aseman.

Islam eriytyi omaksi uskonnokseen kristinuskosta, mutta sai vaikutteita myös juutalaisuudesta, zarathustralaisuudesta, buddhalaisuudesta ja pakanauskonnoista. Islam tulkitsee itsensä alkuperäiseksi uskonnoksi, jonka vääristymiä kristinusko ja juutalaisuus ovat. Jeesus on säilynyt islamin profeettana, mutta Jeesus-kuvan lähtökohtana olivat idän kirkkojen näkemykset, joiden mukaan Jeesusta ei ristiinnaulittu eikä hän ollut Jumalan poika.

Islam kehittyi poliittisen liikkeen suuntaan, kun abbasidikalifit tekivät siitä teokraattisen uskonnon. Islamiin omaksuttiin oppi, jonka mukaan yhteiskunnallisen elämän tulee perustua Jumalan lakiin, shariaan. Islamilaisessa valtiossa toisuskoiset dhimmit eivät nauti samoja oikeuksia kuin muslimit.

6 USKONTO JA SIVILISAATIO

Käsite islamin kulta-ajasta syntyi 1900-luvun lopulla lännessä korostamaan islamilaisen sivilisaation tasa-arvoisuutta tai jopa paremmuutta länsimaiseen sivistykseen verrattuna. Oppineisuuden kukoistus arabivaltakunnassa oli silti lähinnä kreikkalais-roomalaisen ja iranilaisen sivilisaation jälkihehkua, joka sammui polttoaineen loppuessa. Keskiajan islamilaista Espanjaa, al-Andalusia, on tarjottu esimerkiksi suvaitsevaisesta monikulttuurisesta yhteiskunnasta. Historialliset lähteet eivät tue väitettä.

Suuret maailmanuskonnot syntyivät ensimmäisellä tuhatluvulla samaan aikaan, kun yhteiskunnat alkoivat monimutkaistua ja sosiaalinen sorto lisääntyi. Sellaiset uskonnot menestyivät, jotka tarjosivat ihmisille lohtua tuonpuoleisessa elämässä ja hallitsijoille välineitä alamaistensa hallintaan. Uskonnoilla oli tärkeä merkitys yhteisöjen kiinteyden luomisessa. Uskonnot muodostavat kivijalan sivilisaatioille, jotka ovat laajoja, usein monia yhteiskuntia yhdistäviä omaleimaisia kulttuuripiirejä.

Länsimaisen sivilisaation suhteellinen asema maailmassa on heikentynyt viimeksi kuluneiden sadan vuoden ajan. Tärkein läntisen sivilisaation vanhuuden oireista on luottamuksen katoaminen omiin arvoihin ja uskontoon. Niitä korvaamaan on tullut monikulttuurisuus. Islamilaisen väestön osuus Euroopassa on kasvamassa muuttoliikkeen ja muslimimaiden väestöräjähdyksen takia. Ayaan Hirsi Ali on esittänyt islamille viisi muutosvaatimusta. Ne tekisivät islamista moderniin maailmaan paremmin sopivan uskonnon.