Piia Aallonharjan Eduskuntavaaliketju 2019

[Piia Aallonharja]

Suosittelen tutustumaan NuScalen tekniikkaan:
https://www.nuscalepower.com/technology/technology-overview
Ja turvallisuuteen:
https://www.nuscalepower.com/benefits/safety-features
Mutta siis minä en ole insinööri, joten kannattaa esittää teknisemmät kysymykset suoraan ydinvoimainsinööreille SEM Suomen Ekomodernistit ry:n jäsenistä löytyy asiantuntijoita, joiden asiantuntemusta itse olen huödyntänyt.

[Kimmo Pirkkala]

Pienreaktorin ja perinteisen ison reaktorin ero on siinä, että sammuneen pienreaktorin jäähdyttämiseen riittää konvektio eli luonnollinen veden kierto. Perinteiselle suurelle se ei riitä, vaan tarvitaan pumppuja ja jos ne eivät esim sähkökatkon vuoksi toimi, tulee isompia ongelmia (kuten Fukushimassa). Pienreaktori jäähtyy ihan itsekseen ilman mitään ulkopuolisia toimenpiteitä.

Puhutaan siis "passiivisesta" turvallisuudesta vs. "aktiivinen", jossa turvallisuutta tarvitsee erikseen ylläpitää. Passiivisessa turvallisuus on sisäänrakennettu ominaisuus.

https://en.wikipedia.org/wiki/Small_modular_reactor

[Punaniska]

Pienreaktorin ja perinteisen ison reaktorin ero on siinä, että sammuneen pienreaktorin jäähdyttämiseen riittää konvektio eli luonnollinen veden kierto. Perinteiselle suurelle se ei riitä, vaan tarvitaan pumppuja ja jos ne eivät esim sähkökatkon vuoksi toimi, tulee isompia ongelmia (kuten Fukushimassa). Pienreaktori jäähtyy ihan itsekseen ilman mitään ulkopuolisia toimenpiteitä.

Puhutaan siis "passiivisesta" turvallisuudesta vs. "aktiivinen", jossa turvallisuutta tarvitsee erikseen ylläpitää. Passiivisessa turvallisuus on sisäänrakennettu ominaisuus.

https://en.wikipedia.org/wiki/Small_modular_reactor

Riittääkö konvektio korvaamaan normaalit pumput, ja jos riittää, niin miksei sitä hoideta konvektiolla yleensäkin? Koska virtauksen pitäisi olla samaa luokkaa.

Pelkkään lämmöntuotantoon tuota ei kannata valjastaa. Eikä Kirkkonummen kaltaiseen pikkukaupunkiin pelaa missään olosuhteissa. Tai ehkä 2035, jolloin noita saa jo Alibabastakin, jos tekniikka toimivaa.

[Kimmo Pirkkala]

Eihän se virtaus ja lämmöntuotto tietenkään ole samaa luokkaa pienemmässä reaktorissa. Isossa, perinteisessä ydinreaktorissa konvektio ei riitä.

Lämmön- ja sähköntuotannon yhteistuotto on minunkin ymmärtääkseni se optimaalisin. Mutta jos idea on pureutua co2-päästöihin, nimenomaan kaukolämmön tuotto on se, missä Suomessa on "likaisinta", sillä kaukolämpö tehdään Suomessa lähes pelkästään polttamalla jotain ja se tuottaa aina enemmän tai vähemmän hiilidioksidia. Ja tähän päästään pureutumaan pienreaktoreilla. Voitaisiin siihen paneutua isoillakin, mutta hinta, turvallisuusaspekti, kokoluokka yms tekniset seikat tekevät sen, että johonkin pk-seudulle ei nyt vain taida isoa ydinvoimalaa koskaan tulla.

[Nuiva kansalainen]

Slogan ainakin tulee nimestä kuin itsestään "Äänestä Piia politiikan Aallonharjalle" Toivotan onnea vaalikentille.

[Piia Aallonharja]

Oon miettinyt slogania: "Suomi Aallonharjalle - Piia Eduskuntaan" 
Saa arvostella

[Punaniska]

Eihän se virtaus ja lämmöntuotto tietenkään ole samaa luokkaa pienemmässä reaktorissa. Isossa, perinteisessä ydinreaktorissa konvektio ei riitä.

Lämmön- ja sähköntuotannon yhteistuotto on minunkin ymmärtääkseni se optimaalisin. Mutta jos idea on pureutua co2-päästöihin, nimenomaan kaukolämmön tuotto on se, missä Suomessa on "likaisinta", sillä kaukolämpö tehdään Suomessa lähes pelkästään polttamalla jotain ja se tuottaa aina enemmän tai vähemmän hiilidioksidia. Ja tähän päästään pureutumaan pienreaktoreilla. Voitaisiin siihen paneutua isoillakin, mutta hinta, turvallisuusaspekti, kokoluokka yms tekniset seikat tekevät sen, että johonkin pk-seudulle ei nyt vain taida isoa ydinvoimalaa koskaan tulla.

Ei tuossakaan konvektio pelasta kuin mainosteksteissä. Jos syöttövesipumppu, eli se joka syöttää vettä höyryputkistoon, pettää --> konvektio loppuu --> GABAAM!

Tosin ehdokas aiheeseen mua paremmin perehtyneenä tämän varmaan tiesikin.

[Lasse]

Laitetaan tämä nyt tännekin:

Iso käsi Kirkkonummen Perussuomalaisille ja etenkin puheenjohtaja Piia Aallonharjalle, hienosti pitävät järkevän energiapolitiikan mahdollisuutta hengissä!

Valtuustoaloite pienreaktorien käytön tutkimisesta kunnan CO2-päästötavoitteiden saavuttamiseksi
https://kirkkonummi.perussuomalaiset.fi/valtuustoaloitteet/valtuustoaloite-pienreaktorit/?doing_wp_cron=1539503760.8123319149017333984375

VALTUUSTOALOITE PIENREAKTORIEN KÄYTÖN TUTKIMISESTA KUNNAN CO2-PÄÄSTÖTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI

Kirkkonummen kunnanvaltuusto päätti 13.11.2017 pidetyssä kokouksessa tutkia, liittyisikö kunta mukaan HINKU-hankkeeseen ja sitoutuisi vähentämään CO2-päästöjä jopa 80 % vuoteen 2050 mennessä. Tähän päästötavoitteeseen tarvitaan energiaratkaisuja, joilla pystytään tuottamaan energiaa päästöttömästi, säästä ja vuodenajasta riippumatta. Yksi vaihtoehto tuulivoiman ja aurinkoenergian tueksi ovat modernit pienydinreaktorit.

Perinteisen massiivisen ydinvoimalan rakentaminen vie vuosikausia, mutta markkinoille on lähivuosina tulossa moduuleista koottavia pienreaktoreita, jotka valmistetaan tehtaassa sarjatuotantona asennusvalmiiksi, jolloin niiden pystytys tapahtuu nopeasti. Suuren ydinvoimalan rakentaminen maksaa noin 8–10 miljardia euroa, mutta pienreaktorin hinta voi VTT:n arvion mukaan olla tästä vain noin kymmenesosa eli noin 0,8–1 miljardia. Pienreaktoreissa kertainvestointi on siis matalampi ja rakennusprosessi ketterämpi. Tyypillisen pienreaktorin teho on noin 10–300 MW:n luokkaa, kun esim. Olkiluoto 3:n teho on 1600 MW. Teho on siis pienreaktorissa selvästi matalampi, mutta niitä voidaan rakentaa joustavasti lisää tarpeen mukaan.

Ydinvoimaloiden turvallisuus voi huolestuttaa, mutta kaikki modernit ydinvoimalat ovat hyvin turvallisia. Pienreaktorien lämpökuormat ovat selvästi matalampia, joten niiden jäähdytys onnistuu poikkeustilanteessa usein passiivisilla, fysiikan lakeihin nojaavilla menetelmillä, ilman ulkoisia toimenpiteitä. Syntynyt ydinjäte osataan hoitaa Suomessa vastuullisesti joko loppusijoittamalla se Onkalon kaltaiseen luolaan tai jatkossa jälleenkäsittelemällä ja kierrättämällä polttoaine ns. hyötöreaktoreissa. Tällöin jätteen määrä vähenee ja jäljelle jääneet radioaktiiviset aineet häviävät pääosin muutamassa vuosisadassa.

Pienreaktorien tekniikka on vielä kehitteillä ja Kiinassa ollaan tällä hetkellä kaikista pisimmällä. Shangdossa pitäisi kahdesta pienreaktorista koostuva yksikkö ottaa käyttöön vuoden 2018 alkupuolella. Kanadassa ensimmäinen pienreaktori tullaan ottamaan käyttöön 2020-luvun alkuvuosina. Suomessa pienreaktoreita voitaisiin saada käyttöön 2020-luvulla. Kirkkonummen tulisi strategiansa mukaisesti seurata teknologian edistymistä ja luoda mahdollisuuksia sen käyttöön.

Me allekirjoittaneet kunnanvaltuutetut esitämme, että kunta tekee selvityksen käytännön mahdollisuuksista kaukolämmön tuotantoon ydinvoimalla Kirkkonummella / pääkaupunkiseudun tarpeisiin yhdessä VTT:n, Helsingin, Espoon ja muiden kiinnostuneiden tahojen kanssa. Vastaava valtuustoaloite pienydinreaktorien käytön selvittämiseksi on jätetty jo Helsingissä ja mm. Espoossa ollaan jättämässä lähiaikoina.

Kirjoitettu 5.12.2017

Ydinvoima pidettävä mukana Kirkkonummen energiapaletissa
https://kirkkonummi.perussuomalaiset.fi/kannanotto/ydinvoima-pidettava-mukana-kirkkonummen-energiapaletissa/

Kirkkonummen kunnasta on tullut Hiilineutraalit kunnat -verkoston (HINKU) jäsen vuoden 2018 alusta, joka tarkoittaa, että kunta on sitoutunut tavoittelemaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä jopa 80 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on erittäin kunnianhimoinen ja vaativa, jonka takia kunnassa tulisikin ottaa tarkasteluun kaikki mahdolliset vähäpäästöiset energiantuotantomuodot, joilla tavoitteeseen voisi päästä. Tämä tarkoittaa myös ydinvoiman pitämistä mukana tarkastelussa.

Kirkkonummen kuntatekniikan lautakunta käsitteli 23.8. Kokouksessaan tekemääni valtuustoaloitetta pienreaktorien käytön tutkimisesta kunnan CO2-päästötavoitteiden saavuttamiseksi. Olin hyvin ilahtunut, että kunta oli perehtynyt asiaan järjestämällä virkamiehilleen tiedotustilaisuuden koskien pienreaktoreja ja tilaisuudessa oli puhumassa VTT:n, STUK:n ja TEM:n asiantuntijat. Varsinainen päätösehdotus lautakunnalle ei ollut yllättävä, että pienreaktorien sijoittaminen Uudellemaalle tai Helsingin seudulle ei vaikuta realistiselta ennen 2030-lukua. Positiivista kuitenkin on, että kunta jää tässä vaiheessa seuraamaan pienreaktoritekniikan kehittymistä ja odottaa mahdollisen kiinnostuneen toimijan aloitetta.

(jatkuu artikkelissa)

Pienydinvoima kiinnosti Kirkkonummella
https://kirkkonummi.perussuomalaiset.fi/kannanotto/pienydinvoima-kiinnosti-kirkkonummella/

Kirkkonummen Perussuomalaiset ry. järjesti 10-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi Suuri Pienydinvoima -yleisötilaisuuden Kirkkonummen Kunnantalon Kirkkonummi-salissa keskiviikkona 5.9.2018. Tilaisuuden tarkoituksena oli tarjota tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa informaatiota ydinvoimasta ja erityisesti pienydinvoimasta, jotta sekä kuntalaisilla että kuntapäättäjillä olisi enemmän tietoa tästä puhtaasta energiantuotantomuodosta. Yleisöä oli ilmestynyt paikalle runsaasti ja ilmaiseksi jaossa olleet Janne M. Korhosen ja Rauli Partasen kirjoittamat Uhkapeli ilmastolla -kirjatkin loppuivat kesken.

(jatkuu artikkelissa)

Tilaisuus videoitiin:

Suuri Pienydinvoima Tilaisuus
77 näyttökertaa
https://www.youtube.com/watch?v=02LZ0Hs6nKQ

Suosittelen lämpimästi.

Kovaa stemppiä edariskaboihin!

[Kimmo Pirkkala]

Jos syöttövesipumppu, eli se joka syöttää vettä höyryputkistoon, pettää --> konvektio loppuu --> GABAAM!

Mikä syöttövesipumppu?

Coolant systems can use natural circulation – convection – so there are no pumps, no moving parts that could break down, and they keep removing decay heat after the reactor shuts down, so that the core doesn't overheat and melt

https://en.wikipedia.org/wiki/Small_modular_reactor#Safety

Itse olen sitä mieltä, että juuri näissä passiivisen turvallisuuden reaktoreissa on tulevaisuus.

[Kimmo Pirkkala]

Muutenkin nuo GABAAMit on nyt ihan hömppäjuttua. Tsernobyl on ainut ydinvoimalaonnettomuus, jossa on tapahtunut mitään räjähdykseksi kuvailtavaa. Ja sellainen onnettomuustyyppi on mahdollista vain Tsernobylin tyyppisessä rbmk-reaktorissa, joita ei enää tehdä ja käytössäkin on vain kymmenkunta ex-neuvostoliitossa.

Fukushiman hirrrrrvittävässä ydinvoimalaonnettomuudessa kuoli yksi (1) ihminen. Kyseisessä Japanin tsunamionnettomuudessa kuoli yli 15000 ihmistä, mutta päällimmäisin asia, mistä onnettomuus muistetaan on tuo ydinvoimalan rikkoutuminen. Siis se osa ko. luonnonkatastrofia, joka vei 0,006% kyseisen katastrofin kuolonuhreista. Aivan käsittämätöntä.

Ydinvoimalla pelotellaan aivan perusteettomasti, sillä kyseessä on per tuotettu energiayksikkö ylivoimaisesti turvallisin energiamuoto. Onkin ironista, että kaikkein turvallisimman energiamuodon yleistymistä vastustetaan -niin- turvallisuudella? Samalla kun kaikki vaihtoehdot, jotka rakennetaan, koska ydinvoimaa ei rakenneta ovat turvattomampia. Kaikkein vaarallisin ydinvoimala on se, joka jätetään rakentamatta.

Siinä ei ole järjen hiventä.

[ikuturso]

IV-sukupolven reaktorit, joiden jäte on matala-aktiivista ja polttoaineeksi käy nykyisten reaktorien jäte ja torium on ainoa, mihin kannattaisi satsata tulevaisuutta silmällä pitäen. Sillä hiekkalaatikolla tosin kinataan liikaa ja jatkojalostetaan ja tekijöitä on liikaa. Nämä kun saisi puhaltamaan yhteen hiileentoriumiin.

Elon Musk tai joku vastaava kävelevä lompakko voisi rahoittaa jonkun tuotantoprojektin. Teslojen latausasema omalla reaktorilla. Siitä oma huoltamoketju. Jos polttonesteitä tuottava ja jakeleva ketju on innovatiivisesti "Neste", niin ydinvoimaa jakeleva ketju voisi olla "Jytky!". Ja kun suurin sellainen asema rakennettaisiin Kirkkonummelle, voisitte sanoa, että kirkkonummelle tuli iso jytky!

-i-

[Piia Aallonharja]

Ei tuossakaan konvektio pelasta kuin mainosteksteissä. Jos syöttövesipumppu, eli se joka syöttää vettä höyryputkistoon, pettää --> konvektio loppuu --> GABAAM!

Ehdokas kysyy asiantuntijoilta, kun ei itse tiedä ja niinhän se pitääkin olla. Vastaajana Ville Tulkki, VTT:

No lähdetään perusteista. Perinteisiläkin ydinvoimaloilla suurimman syöttövesiputken (niitä on designista riippuen 2-6) giljotiinihalkeama (eli täysin irtipoikki) on ns suunnitteluperusteinen onnettomuus, eli laitoksen on selvittävä sellaisesta ilman merkittävää sydämen vaurioitumista ja päästöä ympäristöön. Noista selviämiseen on useita redundantteja hätäjärjestelmiä, esim OL3 onnettomuusanalyyseissä lähdetään siitä että yksi hätäjärjestelmä on huollossa ja toinen syöttää vettä rikkoutuneeseen putkeen eli hukkaan, mutta silti loput järjestelmät kykenevät handlaamaan tilanteen. Eli tämä ihan yleisesti vaadittu kaikilta voimaloilta.

Seuraavassa pienreaktoreista.
Pienreaktoreissa on monissa lähdetty niinsanotusta integraali-PWR-ratkaisusta, jossa koko primääripiiri on paineastian sisällä, eli ei ole putkea joka katkeaisi. Lämmönvaihtimien takana on sekundaaripiiri turbiinille ja se voi tietysti katketa, mutta silloin kyseessä on pääasiallisen lämpönielun kadotus. Nuscalella tästä selvitään siten että lämpö johtuu pöntön seinämien läpi vesialtaaseen jossa pöntöt ovat (okei vähän monimutkaisemmin mutta noin yksinkertaistaen). Monissa muissa on vastaavia ratkaisuja. Toisaalla kiinalainen kaukolämpöreaktori joka on vesiallas, eli ei putkia ja jos lämpönielu menetetään on 25 metriä syvä allas jonka kiehumiseen menee viikkoja.

[Piia Aallonharja]

Ikutursolle kommentti toriumista, että olen (Helenin) insinöörin puheista ymmärtänyt, että toriumiin jouduttaisiin rakentamaan infraa uusiksi, kun taas hiilivoimalaitoksia pystyttäisiin suoraan muuttamaan kaukolämpöä tuottaviksi pienydinvoimalaitoksiksi vaihtamalla pelkästään polttouuni reaktoriksi. Olikohan se kiinalaisilla joku moduuli, joka pystyttiin laittamaan suoraan polttouunin sisälle.

[Punaniska]

Jos syöttövesipumppu, eli se joka syöttää vettä höyryputkistoon, pettää --> konvektio loppuu --> GABAAM!

Mikä syöttövesipumppu?

Fukushiman hirrrrrvittävässä ydinvoimalaonnettomuudessa kuoli yksi (1) ihminen. Kyseisessä Japanin tsunamionnettomuudessa kuoli yli 15000 ihmistä, mutta päällimmäisin asia, mistä onnettomuus muistetaan on tuo ydinvoimalan rikkoutuminen. Siis se osa ko. luonnonkatastrofia, joka vei 0,006% kyseisen katastrofin kuolonuhreista. Aivan käsittämätöntä.

Toi tossa oikeassa yläkulmassa, turbiinin ja lauhduttimen alapuolella.

https://en.wikipedia.org/wiki/Light-water_reactor#/media/File:Pumpless_light_water_reactor.jpg

E: ehkä sen käsittää paremmin, jos ymmärtää, että alueelta evakuoitiin 170 000 ihmistä onnettomuuden takia. Jossain Espoossa samanlainen tarkoittaisi koko pk-seudun evakuointia.

Lämmönvaihtimien takana on sekundaaripiiri turbiinille ja se voi tietysti katketa, mutta silloin kyseessä on pääasiallisen lämpönielun kadotus. Nuscalella tästä selvitään siten että lämpö johtuu pöntön seinämien läpi vesialtaaseen jossa pöntöt ovat (okei vähän monimutkaisemmin mutta noin yksinkertaistaen). Monissa muissa on vastaavia ratkaisuja. Toisaalla kiinalainen kaukolämpöreaktori joka on vesiallas, eli ei putkia ja jos lämpönielu menetetään on 25 metriä syvä allas jonka kiehumiseen menee viikkoja.

Kiitos vastauksesta, mutta huomaan, ettet sitten ollutkaan niin perillä, kuin kehaisit. Toivottavasti et harrasta samaa itsevarmuutta päätöksenteossa

[AcastusKolya]

Älä Punaniska jauha lööperiä. Fukushiman evakuointi oli puhdasta panikointia. Se on vaan tuo ydinvoimamörkö onnistuttu iskostamaan ihmisten mieliin, että järkiperäinen keskustelu on vaikeaa.

Tšernobylkin johtui ihan siitä, että turvatoiminnot rikottiin tahallaan, ts. turva-automatiikka olisi estänyt tehdyn kokeen.

[Punaniska]

Älä Punaniska jauha lööperiä. Fukushiman evakuointi oli puhdasta panikointia. Se on vaan tuo ydinvoimamörkö onnistuttu iskostamaan ihmisten mieliin, että järkiperäinen keskustelu on vaikeaa.

Tšernobylkin johtui ihan siitä, että turvatoiminnot rikottiin tahallaan, ts. turva-automatiikka olisi estänyt tehdyn kokeen.

Mikään ei voita sitä itsevarmuutta, jonka voi synnyttää vain täydellinen pihalla olo aiheesta.

Mua ei ole pakko uskoa, mutta fiksu uskoo, jos STUK näin sanoo.

https://www.stuk.fi/aiheet/sateily-ymparistossa/radioaktiivisuus-muualla-maailmassa/fukushiman-ydinvoimalaitoksen-onnettomuus

[Porcius]

Aika hurja evakuointi.

There were 2,202 disaster-related deaths in Fukushima, according to the government's Reconstruction Agency, from evacuation stress, interruption to medical care and suicide; so far, there has not been a single case of cancer linked to radiation from the plant. That is prompting a shocking reassessment among some scholars: that the evacuation was an error. The human cost would have been far smaller had people stayed where they were, they argue. The wider death toll from the quake was 15,895, according to the National Police Agency.

_ _

Avoiding deaths from radiation was the whole point of the evacuation. The crucial question is how sick people would have been had they stayed. Prof Thomas has published calculations using UN radiation data from Fukushima and standard models of how it translates to disease. He found modest risks.

"The sort of dose for even the worst-affected villages was something that was accepted in the nuclear industry 30 years ago," he says. In the worst-affected towns of Tomioka, Okuma and Futaba he found that evacuees extended their lives by an average of 82, 69 and 49 days respectively, thanks to the radiation they avoided.

https://www.ft.com/content/000f864e-22ba-11e8-add1-0e8958b189ea

[Piia Aallonharja]

Toi tossa oikeassa yläkulmassa, turbiinin ja lauhduttimen alapuolella.

https://en.wikipedia.org/wiki/Light-water_reactor#/media/File:Pumpless_light_water_reactor.jpg

...

Kiitos vastauksesta, mutta huomaan, ettet sitten ollutkaan niin perillä, kuin kehaisit. Toivottavasti et harrasta samaa itsevarmuutta päätöksenteossa

Kuvan nimikin on jo pumpless eli pumputon. NuScalessa on siis suljettu kierto ja vettä tarvitsee lisätä vain harvoin.

Kirjoitin, että sinä et ole kovinkaan perillä pienydinvoimasta. Omasta tietotasostani en maininnut, mutta olen tutustunut aiheeseen laajasti ja en minäkään silti kaikkia yksityiskohtia tiedä. Sen takia on insinöörit, jotka vastaavat kun kysytään.

Päätöksentekoni yleisesti perustuu faktoihin ja harkintaan monelta kannalta.

[Kimmo Pirkkala]

Mikä syöttövesipumppu?

Toi tossa oikeassa yläkulmassa, turbiinin ja lauhduttimen alapuolella.

https://en.wikipedia.org/wiki/Light-water_reactor#/media/File:Pumpless_light_water_reactor.jpg

Mutta eihän tämä kuva ole pienreaktorista.

[Piia Aallonharja]

NuScalen reaktorista kuva:
https://en.m.wikipedia.org/wiki/NuScale_Power#/media/File%3ADiagram_of_a_NuScale_reactor.png

[Punaniska]

Toi tossa oikeassa yläkulmassa, turbiinin ja lauhduttimen alapuolella.

https://en.wikipedia.org/wiki/Light-water_reactor#/media/File:Pumpless_light_water_reactor.jpg

Kuvan nimikin on jo pumpless eli pumputon. NuScalessa on siis suljettu kierto ja vettä tarvitsee lisätä vain harvoin.

Kirjoitin, että sinä et ole kovinkaan perillä pienydinvoimasta. Omasta tietotasostani en maininnut, mutta olen tutustunut aiheeseen laajasti ja en minäkään silti kaikkia yksityiskohtia tiedä. Sen takia on insinöörit, jotka vastaavat kun kysytään.

Päätöksentekoni yleisesti perustuu faktoihin ja harkintaan monelta kannalta.

Tuo kuittisi sai kyllä hymyilemään vinosti Vastedes tätä "mä en tiedä, mut mä nään että sä et tiedä"  - asennetta voi käyttää vaikka kinatessa naisten kanssa imettämisestä, köyhien kanssaa leipäjonoista ja sotilaiden kanssa maanpuolustuksesta. Ei huono.

Ja siinä on syöttövesipumppu höyryn kehittämiseen. Koita nyt ymmärtää, ettet ymmärrä, äläkä jankkaa.

https://en.wikipedia.org/wiki/Light-water_reactor#/media/File:Pumpless_light_water_reactor.jpg

Mutta eihän tämä kuva ole pienreaktorista.

On se. Tuossa lista työn alla olevista pienreaktoreista ja niiden suunnitellusta reaktorimalleista.

https://en.wikipedia.org/wiki/Small_modular_reactor#Cooling

NuScalen malli on listassa light-water reactor, ja kuva on asiaa käsittelevästä artikkelista.

https://en.wikipedia.org/wiki/Light-water_reactor



E: eli reaktori lilluu vesipaljussa. Reaktorin sisällä pyörii konvektion avulla sanotaan nyt vaikkapa "atomivesi". Konvektio perustuu siihen, että lämmin vesi nousee ylös ja kylmä painuu alas, Ydinreaktio lämmittää vettä n.300C, joka puolestaan lämmittää ympärillä olevaa "vesikierukkaa*", ja siellä kierukassa vesi höyrystyy jolloin siitä saa sähköä ja lämpöä.  Kun lämpö siirtyy höyryksi, atomivesi kylmenee ja painuu takaisin alas. Sinne kierukkaan ajetaan vettä PUMPULLA, ja jos se pumppu hajoaa, niin reaktori kuumenee ja konvektio pysähtyy.

Turvallisuusoletus perustuu siihen, että vaikka PUMPPU sittuisi, niin kaiken kuumenemisen ympärillä oleva vesipalju pystyy ottamaan vastaan. Palju on sitten laskennallinen  joko niin, että sinne voidaan PUMPATA uutta paljuvettä jäähdyttämään pillastunutta reaktiota , tai niin suuri, että se voi ottaa vastaan reaktorin kuumenemisen.




*ei se mikään kierukka ole, mutta helpompi ymmärtää

[Make M]

Uskoisin, etten ole ainoa nimimerkistäsi kiinnostunut hommalainen. Pääsisi vähän pintaa syvemmältä tutkailemaan. Kerrotko?
------

Ilmeisesti Piia et siis halua paljastaa nimimerkkiäsi? Miksi?

Löytyykö nimimerkiltäsi niin sakeaa tekstiä, että pelkäät sen haittaavan kampanjaasi? Jos näin on, niin tästä voi saada sellaisen vaikutelman, että haluat paljastaa todelliset mielipiteesi vain osittain, ja yrität antaa itsestäsi mahdollisimman edustuskelpoisen vaikutelman. Tämä on tietysti ihan inhimillistä ja ymmärrettävää. Kysymys kuitenkin jää ilmaan, että mitähän se Piia Aallonharja oikeasti ajattelee ja pitää tärkeänä.

Mitä myöhemmin mörkön kaapin avaa, sitä suuremmaksi se mörkö on ehtinyt kasvaa 

[Kimmo Pirkkala]

Kevytvesireaktori tarkoittaa sitä, että reaktorin jäähdytykseen käytetään raskaan veden sijaan kevyttä (=tavallista) vettä. Se, että tavallista vettä käytetään pienreaktorissa ei tarkoita, että se on samanlainen kuin perinteinen ydinreaktori, jossa käytetään tavallista vettä.

Yhteinen tekijä on siis _vesi_, mutta se ei tarkoita että kaikki vettä jäähdytykseen käyttävät reaktorit ovat tietenkään teknisesti miltään muulta osin samanlaisia.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

^ Eikä sanaakaan maahanmuutosta.. 

Tota hemmetin maahanmuuttolevyä ei enään kannata jauhaa se viesti on mennyt aika päiviä sitten perille. Persujen tulöisi keskittyä politiikkaan koska vaaleja ei voiteta ellei äänestäjille synny kuvaa että persut voi päästää päättämään yhteisistä asioista.

Niin ja massiivista määrää kuolleita ei tulisi vaikka rakentaismme tuhannen megan tsernobylin pasilaan ja se räjähtäisi.

[Punaniska]

Kevytvesireaktori tarkoittaa sitä, että reaktorin jäähdytykseen käytetään raskaan veden sijaan kevyttä (=tavallista) vettä. Se, että tavallista vettä käytetään pienreaktorissa ei tarkoita, että se on samanlainen kuin perinteinen ydinreaktori, jossa käytetään tavallista vettä.

Yhteinen tekijä on siis _vesi_, mutta se ei tarkoita että kaikki vettä jäähdytykseen käyttävät reaktorit ovat tietenkään teknisesti miltään muulta osin samanlaisia.

Varmaan voit sitten osoittaa Nuscalen ja kuvan LWR-reaktorimallin eroavaisuudet. Itse en niitä löytänyt.

Mitäs muita teemoja ehdokkaalla? Uudellamaalla on kovia ehdokkaita, joten aika timanttisia argumentteja pitää olla erottuakseen näistä edukseen.

E: mielenkiintoinen aihe kieltämättä. Ihan tulipalokiire ei taida olla, ensimmäinen NuScale toimitettaneen jenkkiasiakkaalle 20-luvun puolivälissä, eli Suomessa sellainen voisi olla 30-luvulla.

https://neutronbytes.com/2018/01/12/nrc-says-nuscale-smr-wont-need-backup-electrical-power/

https://www.nrc.gov/reactors/new-reactors/smr.html

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Piialle kysymys että mitä mieltä suorasta demokratiasta ja kansankapitalismista? Kannatatko ja jos kannatat niin mitä aiot tehdä edistääksesi näitä.

[Kimmo Pirkkala]

Varmaan voit sitten osoittaa Nuscalen ja yleisen LWR-reaktorimallin eroavaisuudet. Itse en niitä löytänyt.

Puhut kahdesta kokonaan erilaisesta käsitteestä/luokittelusta. Yhtä mielekästä on kysyä, mitä eroa on omenalla ja hedelmällä.

Pienreaktori voi olla kevytvesireaktori tai voi olla jotain muuta. Kevytvesireaktori voi olla pienreaktori tai perinteinen, iso ydinreaktori.

[Punaniska]

Varmaan voit sitten osoittaa Nuscalen ja yleisen LWR-reaktorimallin eroavaisuudet. Itse en niitä löytänyt.

Puhut kahdesta kokonaan erilaisesta käsitteestä/luokittelusta. Yhtä mielekästä on kysyä, mitä eroa on omenalla ja hedelmällä.

Pienreaktori voi olla kevytvesireaktori tai voi olla jotain muuta. Kevytvesireaktori voi olla pienreaktori tai perinteinen, iso ydinreaktori.

Kuvassa, johon olen viitannut, oli Nuscalen mallia muistuttava LWR-malli. Ei tämä kuitenkaan hukkaan mennyt. Nyt tiedät, mikä on syöttövesipumppu.

[Pullervo]

Jos ydinvoimalateknologiaa käsittelevää ketjua ei Hommalta jostain löydy, niin sellaisen voi perustaa. Tämähän ei otsikonkaan perusteella ole se, joten energiapolitiikkaa ei tarvitse viedä ihan mutteriatomitasolle tässä.

[Piia Aallonharja]

Kirkkonummen PS:n lehdistötiedote 27.11.2018:
https://kirkkonummi.perussuomalaiset.fi/uutinen/kirkkonummen-perussuomalaiset-valmiina-vaaleihin/?fbclid=IwAR3GhbOgFEGdJYp6MPgmIVNrtWKNYt9cFNS0suVWOd_uefYwwEcR-SwtnDc

Kirkkonummen Perussuomalaisista eduskuntavaaleihin ehdokkaina ovat valtuustoryhmän puheenjohtaja, puolueen poliittinen suunnittelija Riikka Purra sekä yhdistyksen puheenjohtaja Piia Aallonharja.