Työ- ja elinkeinoministeriö

[ApuaHommmaan]

TEM on valtavan yhteiskunnallisen vallan keskittymä. Sillä on suuri valta lainsäädäntötyöhön, yritysten omistamiseen, rahoituksen järjestämiseen, tukiin, yritysten ulkomaankaupan edistämiseen julkisilla varoilla jne.

Ketjun tarkoituksena on keskustella TEM:stä. Oma tavoitteeni on saada itselleni kuva tuon jättiläisen toiminnasta. Kriittisesti, luultavasti ylikriittisestikkin, tietäen miten rahan ympärillä pyörivän osan yhteiskunnastamme näen.

[Uuno Nuivanen]

Se on itseään ruokkiva, ylläpitävä ja kasvattava systeemi, Parkinsonin lain hirviömäinen ruumiillistuma. Koneistoon joutuvat ovat silkkaa materiaalia, pedon ruokaa. 'Ken tästä käy, saa kaiken toivon heittää'.

[ApuaHommmaan]

Aloitetaan siitä, mistä ajatuksen sain:
https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/virkamiehen-riippumattomuus-on-meille-kunnia-asia

Virkamiehen objektiivisuuden ja puolueettomuuden, sekä viime kädessä koko virkavastuullisen toiminnan julkinen kyseenalaistaminen on paitsi vakava, myös erittäin loukkaava ja leimaava väite. Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson ottaa kantaa virkakunnan objektiivisuudesta käytyyn keskusteluun.
Ministeriön virkamiehet toimivat Suomessa valtioneuvoston, eivät oman agendansa palveluksessa. Osastopäälliköillä on esimiehensä - kansliapäällikkö ja ministeri. Osastopäällikön integriteettiä kyseenalaistavat arviot leimaavat koko ministeriön ja myös valtioneuvostojohtoisen virkamiesvalmistelun.
 – Suomalaisen virkakunnan korkea integriteetti on kansainvälisestikin tunnustettu tosiasia. Tehokas, luotettava ja lahjomaton julkinen sektori on iso kansallinen voimavara, Jari Gustafsson toteaa.

Jokainen saa muodostaa omat mielipiteensä miten objektiivinen ja luotettava virkamieskunta on. Oma näkemykseni on, että monessa tapauksessa erityisesti nuoremmat ajattelevat omaa uraansa, ja hyvät ministeriökontaktit ovat kullanarvoisia työelämässä, koska TEM:n kautta liikutellaan eri tavoin isoja rahoja.

Toisena tähän alkuun erittäin hyvin Suomessa tunnettu fakta, että Bror Wahlroos oli kansliapäällikkö ministeriössä, joka on nykyisin pääosa TEM:ä:

Bror Arne Napoleon "Buntta" Wahlroos (21. tammikuuta 1928 Turku – 12. tammikuuta 2007 Hyvinkää) oli suomalainen talouselämän vaikuttaja.[1] Hän toimi eri teollisuusyritysten ja yhteisöjen johtotehtävissä 1947–1968 sekä kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkönä vuosina 1969–1992.

Ilman isäänsä Nallen omaisuus olisi murto-osat nykyisestä koska häntä ei olisi valittu luonnollisestikkaan suoraan pankin johtotehtäviin niin korkeaan positioon. Ja sitä kautta koko ura olisi ollut aivan erinäköinen.

[ApuaHommmaan]

Jatketaan vielä helpolla ja nopealla, eli nykyisen kansliapäällikön lyhyellä esittelyllä (alleviivasi ylempänä virkamiestemme äärikorkeaa työetiikkaa):

Jari Gustafsson on työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö keväästä 2017 lähtien. Ennen nimitystään kansliapäälliköksi Gustafsson oli Suomen Kiinan-suurlähettiläs ja sitä ennen suurlähettiläänä Tokiossa 2009–2013. 1980-luvun alussa hän oli Kokoomuksen Nuorten Liitossa kouluasiainsihteerinä ja toimi myös kunnallispolitiikassa Porvoossa. Lyhyen aikaa hän oli jääkiekkoseura Jokerien palkkalistoilla.

Tällä hetkellä ajattelemani mukaan Gustafsson ruumiillistaa hyvin TEM:ä. Tärkeinä teemoina Kokoomus, ja yhtälailla Kiina (kiinalainen ajatusmaailma yhteiskunnasta).

[ApuaHommmaan]

Seuraavaksi onkin luonteva aika näyttää organisaatiorakennetta:
https://tem.fi/documents/1410877/2413535/TEM_FI_nettiin_13082018_3.pdf/df5df28c-2513-44d4-a74d-dc23f4bb6a65/TEM_FI_nettiin_13082018_3.pdf.pdf

Kysymys on siis kolmen ministerin ministeriöstä: työministeri Jari Lindtröm (sin.), elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.), ja asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.).  Kansliapäällikkönä edellä jo esiintynyt Jari Gustafsson (kok.).

Ministeriössä on omassa jaottelussani kahdentyyppisiä virastoja-,yrityksiä- ja rahastoja: selkeät rajatut ja yhteiskunnan kannalta selkeän tarpeelliset (Energiavirasto, Geologian tutkimuskeskus, Huoltovarmuuskeskus, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Patentti- ja rekisterihallitus, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Huoltovarmuusrahasto, Ydinjätehuoltorahasto). En epäile hetkeäkään, etteikö asiallista hyvää kritiikkiä noita kaikkia kohtaan voisi esittää, mutta samalla on lähes aina noissa niin, että virkamies voi parhaimmillaankin saada varsin pienehkön edun kontakteistaan noihin, ja samoin väärinkäytökset ovat usein varsin helppo haluttaessa löytää ja korjata.

Toinen ryhmä on mielenkiintoisempi ja yhteiskunnallisesti epäselvempi: (ELY-keskukset, TE-toimistot, Baltic Connector Oy, Business Finland Oy, Finnvera Oyj, Tesi, Terrafame Group Oy, Valtiontakuurahasto). Yhteistä näille on se, että ne pureutuvat syvälle yritysmaailmaan, ja niissä liikutellaan suuria rahoja. Rahoja joilla on suora merkitys mitä projekteja tehdään ja jätetään tekemättä, ja tuolloin kontaktit ministeriöön muodostuvat herkästi erittäin tärkeiksi.

No miksipä tämä on ongelma? Ainakin kolmesta syystä 1) työllisyys on ollut suuri ongelma Suomessa viimeiset 25 vuotta, 2) huonosti toimivana julkinen rahoitus kierouttaa hyvin helposti yritysrakennetta ja luo tilanteita, jossa esimerkiksi politiikassa toimiva kannattaa nostaa suoraan ylätason pomoiksi ainoastaan heidän poliittisten kontaktiensa takia miljoonaetuuksin (mallia terveysalan yritykset) ja 3) demokratia vaatisi avoimuutta julkiselta päätöksenteolta aivan erityisesti sen eniten kansalaisten elämään vaikuttavien osien osalta.

[ApuaHommmaan]

Terrafamen kaikki tietää ja Valtionvakuusrahasto toimii Finnveran rahastona.

Baltic Connector Oy toimii kaasuputken tekijänä ja omistajana Suomen ja Viron välillä. EU maksaa lystistä 75%, joka tehnee asian merkittävästi järkevämmäksi Suomelle, jos ei ole jostain pois.


Viisi jäljellä:
ELY-keskukset, TE-toimistot, Business Finland Oy, Finnvera Oyj ja Tesi

[ApuaHommmaan]

Tähän väliin sopinee lyhyt juttu TEM:n johtaman viraston valtakunnansovittelija Minna Helteestä, joka siirtyi kesken kautensa Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtajaksi. Sinänsä hänen taustansa oli STTK:n edunvalvontajohtajana, joten tuossa muodoin mistään ulkopuolelta tulleesta sovittelijasta ei kyse ollut.

Mutta nostaa samalla ne tyypilliset ajatukset siitä, kuinka Helteen virka olisi palkkio hänen toiminnastaan, tai yhtälailla että Helle vie tietoa Teknologiateollisuudelle tietoa aiemmasta virkamiesurastaan, jonka olisi edullista valtakunnansovittelijan virastolle pysyä salassa.

Nämä ovat varsin tyypillisiä ongelmia, ja toisin kuin mitä esimerkiksi ministeriöistä yritetään viestittää ihmiset ajattelevat pääasiassa sitä omaa uraansa ja omaa kehitystään ei esimerkiksi sitä onko kaikki heidän toimintansa moraalisesti kestävää. Asia joka on itsestäänselvyys yritysmaailmassa toimiville.