2018-04-16 Yhdenvertaisuusvaltuutetun ensimmäinen kertomus eduskunnalle

[Roope]

Yhdenvertaisuusvaltuutetun ensimmäinen kertomus eduskunnalle: Syrjinnällä on monet kasvot - lakimuutoksia tarvitaan

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on luovuttanut ensimmäisen kertomuksensa eduskunnalle. Kertomus antaa katsauksen yhdenvertaisuuden tilasta Suomessa ja sisältää suosituksia eduskunnalle lakimuutoksista sekä muita valtuutetun kannanottoja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.  Syrjintä näkyy asenteissa ja sitä ylläpidetään usein rakenteilla. Eniten syrjintäilmoituksia yhdenvertaisuusvaltuutettu saa vammaisilta henkilöiltä ja alkuperänsä takia syrjityiltä.

Yhteiskunnallinen tilanne on Suomessa muuttunut ihmisoikeusnäkökulmasta katsottuna haasteellisemmaksi. Se näkyy ennakkoluuloina, syrjintänä ja vihapuheena. Perus- ja ihmisoikeudet on kyseenalaistettu Suomessakin.

- Suomea kurittanut taantuma ja viimeisten vuosien aikana polarisoitunut yhteiskunnallinen ilmapiiri ovat aiheuttaneet pelkoja yhdenvertaisuuden heikkenemisestä. Suomessa on ihmisryhmiä, joiden pääsy oikeuksiinsa on vaarantunut, esimerkiksi ikääntyneet, vammaiset henkilöt, etniset vähemmistöt ja turvapaikanhakijat, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä toteaa.

- Yleisellä tasolla hyvinvointivaltio toimii, mutta sen pitäisi kannatella myös haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä. Perus- ja ihmisoikeuksille ei tule asettaa hintalappua kulloisenkin taloudellisen tilanteen tai hallituksen poliittisen suuntauksen mukaan, Pimiä jatkaa.

Toisaalta Suomessa on viime vuosinakin tehty paljon ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi niin lainsäädäntöä kehittämällä, kansainvälisiä sopimuksia hyväksymällä kuin kansalaisaktiivisuudellakin.

Valtuutetun tehtävänä on Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden noudattamisen ja kansallisen lainsäädännön toimivuuden seuranta.  Tämä tarkoittaa myös epäkohtien esiin nostamista.

Syrjintä vammaisuuden tai alkuperän perusteella tavallisin syy ottaa yhteyttä valtuutettuun

Yhteydenottomäärät yhdenvertaisuusvaltuutetulle ovat kasvaneet vuosittain merkittävästi. Yleisimpiä ovat alkuperään ja vammaisuuteen liittyvät syrjintäyhteydenotot. Molempien syrjintäperusteiden osuus on yli 20 % kaikista yhteydenotoista. Rasismi ja syrjintä on monelle päivittäistä todellisuutta. Edelleenkään ulkomaisilla papereilla ei pääse ravintolaan, vammainen henkilö jää asemalle, ruotsinkielinen ei saa palvelua äidinkielellään tai romaninuori ei saa työharjoittelupaikkaa. Syrjintää kohtaavat eniten vähemmistöön kuuluvat, mutta kuka tahansa voi tulla syrjityksi esimerkiksi ikänsä takia. On oletettavaa, että suuri osa syrjinnästä yhä jää piiloon. Aliraportointi on merkittävä ongelma.

- Asenteet on kertomuksessamme usein toistuva sana. Aina ei ymmärretä, että syrjintä on ihmisoikeusrikkomus, kyse ei ole mistään mielensäpahoittamisesta, Pimiä sanoo.

- Syrjintään puuttumisessa ei ole kyse aina rahasta ja resursseista. Poliittisten päätöksentekijöiden ja julkisen hallinnon esimerkit asenteiden sekä syrjivien rakenteiden muuttamiseksi ovat tärkeitä, vinkkaa Pimiä.

Erityisesti julkisella puolella syrjintää perustellaan usein säännöillä ja ohjeilla, jotka näennäisesti kohtelevat kaikkia samalla lailla. Syrjintä syntyy siis rakenteissa ja yhteiskuntamme moninaisuuden unohtavissa normeissa. Yksityiset tahot taas selittävät usein, etteivät tienneet syrjinnän kiellon koskevan myös heitä. Joskus myös ennakkoluulot ja asenteet näkyvät selityksissä.

Yhdeksän lakimuutosehdotusta eduskunnalle yksilön oikeusturvaa vahvistamiseksi

Yhdenvertaisuusvaltuutetun tulee antaa eduskunnalle kertomus joka neljäs vuosi. Ensimmäisessä kertomuksessaan valtuutettu antaa eduskunnalle yhdeksän suositusta, joista ensimmäinen koskee yhdenvertaisuuslain osittaista uudistamista.

Keskeinen ehdotus on muuttaa yhdenvertaisuuslakia niin, että yhdenvertaisuus työelämässä paranisi. Työelämässä syrjintää kokeneelle tulisi oikeus kannella yhdenvertaisuusvaltuutetulle, joka voisi ottaa kantaa syrjintään myös työelämässä. Tällä hetkellä työsyrjinnän viranomaisvalvonta kuuluu aluehallintovirastolle.

- Suomi poikkeaa muista eurooppalaisista maista siinä, ettei yhdenvertaisuutta edistävällä valtuutetulla ole oikeutta puuttua syrjintään työelämässä, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä kertoo.

Työsyrjintä, esimerkiksi rekrytoinnissa, ei liiemmin tule viranomaisten tietoon eikä siihen puututa riittävästi. Aliraportointi liittyy erityisesti vähemmistöjen kokemaan syrjintään. Toisaalta monessa syrjintätapauksessa tehdään salaisia sovintoja. Tämä tarkoittaa, että työsyrjintä jää usein piiloon, Pimiä muistuttaa.

Eduskuntakertomus käsittelee valtuutetun toiminnan ja toimivallan kaikkia puolia: yhdenvertaisuutta, syrjintää, ulkomaalaisten oikeuksien toteutumista, ihmiskaupan vastaista toimintaa ja maastapoistamisen täytäntöönpanon valvontaa. Kertomuksessa on myös kahden keväällä 2018 julkaistun selvityksen tiivistelmät ja johtopäätökset. Selvitykset käsittelevät Maahanmuuttoviraston päätöksiä kansanvälisestä suojelusta sekä ihmiskaupan uhrien auttamista koskevan lainsäädännön toimivuutta.

Yhdenvertaisuusvaltuutetulla on tehtävä valvoa ulkomaalaisten oikeuksien toteutumista. Eduskuntakertomuksessa valtuutettu esittää huolensa erityisesti turvapaikanhakijoiden oikeusturvan heikkenemisestä. Suosituksissa ehdotetaan ulkomaalaislain muutoksia sekä muita turvapaikanhakijoiden asemaa parantavia toimenpiteitä. Samoin ihmiskaupan vastaisen toiminnan tehostamiseksi suositellaan lainsäädäntömuutoksia sekä muita toimenpiteitä.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun tiedote 16.4.2018

Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomus eduskunnalle (pdf)

Kertomuksen suositukset (pdf)

Yhdenvertaisuusvaltuutetun ensimmäinen kertomus eduskunnalle on täyttä tavaraa eli 108 sivua taattua mokutusta. Ulkomaalaislain löysentämistä lobbaavia jaksoja on uuvuttavan paljon, kymmeniä sivuja, mutta toki löytyy myös rasismia, "rodullistamista" ja sananvapauden rajoittamista käsitteleviä jaksoja.

1.3.     RASISMI

Rasismi on Suomessakin ongelma. Sen laajuuden
hahmottaa parhaiten henkilö, johon rasismi kohdis-
tuu omakohtaisesti. Rasismin yleisyydestä kertovat
myös monet tutkimukset, yhdenvertaisuusvaltuute-
tulle tulevat yhteydenotot ja poliisin viharikostilastot.
Rasismi naamioidaan osin maahanmuuttokritiikiksi,
mutta taustalta löytyy ihonväriin, nimeen tai uskon-
toon liittyviä ennakkoluuloja. Rasismi voi ilmetä viha-
puheena, syrjintänä, väkivaltana tai näennäisen neut-
raaleina käytäntöinä, jotka tosiasiassa sulkevat ulos
osan ihmisistä.

Suomessa on aloitettu keskustelu rodullistamisesta
ja sen merkityksestä. Rodullistaminen tarkoittaa si-
tä, että tiettyyn ryhmään ja siihen kuuluvaksi luoki-
teltuihin yksilöihin yhdistetään heidän ulkonäkönsä
tai syntytaustansa vuoksi muita ominaisuuksia, joita
pidetään leimallisina ja pysyvinä. Rodullistamiskes-
kustelu on tuonut näkyviin rasismikokemusten ylei-
syyden. Yhteiskunta vahvistuu, kun kuva suomalai-
suudesta monipuolistuu.

Kielteisiä asenteita näkyy myös suhtautumisessa
kansallisiin kielivähemmistöihin, kuten suomenruot-
salaisiin, saamelaisiin ja romaneihin. Ruotsin kielen
asemaa toisena kansalliskielenä haastetaan aiem-
paa voimakkaammin, ja suomenruotsalaisiin kohdis-
tuu suoranaista häirintää. Saamelaisten perustus-
laillinen asema alkuperäiskansana siihen liittyvine
oikeuksineen on kyseenalaistettu myös päätöksen-
tekijöiden taholta. Saamen kielten elvyttämiseen on
suunnattu toimenpiteitä, mutta samaan aikaan saa-
melaisten oikeus tulla kuulluksi heihin vaikuttavis-
sa päätöksissä on toteutunut puutteellisesti. Roma-
neihin kohdistuvat ennakkoluulot näkyvät tyypillises-
ti syrjivänä kohteluna esimerkiksi kaupoissa ja ra-
vintoloissa.

Ilmapiirin koventuessa ja keskustelun polarisoitues-
sa vihapuhe on tullut entistä näkyvämmäksi. Turva-
paikanhakijoiden määrän kasvu vuonna 2015 toi nä-
kyville auttamishalun lisäksi monenlaista ylireagoin-
tia, kuten vihapuhetta. Pahimmillaan ihmisiä ja vas-
taanottokeskuksia vastaan hyökättiin myös konkreet-
tisesti. Rasistinen ja seksistinen vihapuhe kohdistui
turvapaikanhakijoiden lisäksi heitä auttaviin ihmisiin.
Samaan aikaan lukuisat ihmiset ja kansalaisjärjestöt
ovat osallistuneet aktiivisesti erilaisiin rasisminvas-
taisiin kampanjoihin ja mielenilmauksiin.

Yhteiskunnassa on panostettava lainsäädännön te-
hokkaaseen täytäntöönpanoon: vihamotiivein tehdyt
kunnianloukkaukset ja kiihottamiset kansanryhmää
vastaan on tutkittava ja tekijät saatettava syytteeseen
tehokkaasti. Myös yhdenvertaisuuslain häirinnän kiel-
toa tulee hyödyntää tehokkaammin keinona puuttua
vihapuheeseen. Poliisilla ja syyttäjillä on merkittävä
rooli osoittaa, että syrjivin motiivein tehdyt uhkaukset,
solvaukset ja muut viharikokset ovat vakavia rikoksia.
Poliisille osoitettiin vuonna 2017 merkittävästi lisäre-
sursseja vihapuheen vastaiseen toimintaan, ja rikos-
tutkintoja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on
tehty aikaisempaa enemmän.

Suomalaisessakin julkisessa keskustelussa puolus-
tetaan ajatusta, että sananvapauden perusteella olisi
hyväksyttyä sanoa mitä tahansa riippumatta siitä, mi-
ten loukkaavaa tai rasistista puhe on. Sananvapaus
ei oikeuta loukkaamaan kenenkään ihmisarvoa.
Poliittiset päättäjät ja muut näkyvässä asemassa ole-
vat henkilöt toimivat tahtomattaankin esimerkkeinä.
Heidän sanoillaan tai esittämillään väitteillä on yksit-
täistä tekoa laajempi vaikutus asenneilmapiiriin ja jo-
pa ihmisten käytökseen. Sananvapauteen liittyy aina
vastuu.

Sananvapaus ja kokoontumisvapaus. Sananvapaus
ja kokoontumisvapaus eivät oikeuta loukkaamaan toi-
sen henkilön ihmisarvoa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu
ehdotti poliisihallitukselle osoittamassaan aloittees-
sa vuoden 2016 itsenäisyyspäivän alla, että poliisi ar-
vioisi Pohjoismaisen vastarintaliikkeen oikeutta osoit-
taa mieltään. Avoimen rasistiset järjestöt, joiden ide-
ologia ja toiminta loukkaavat syvästi toisten ihmisten
ihmisarvoa, eivät nauti perus- ja ihmisoikeuksien suo-
jaamaa kokoontumis- ja sananvapautta. Puuttuminen
järjestäytyneeseen rasismiin ja vihapuheeseen on tär-
keää, jotta ei synny kuvaa, että toiminta olisi sallittua.

Poliisihallitus nosti maaliskuussa 2017 Pirkanmaan
käräjäoikeudessa kanteen Pohjoismaisen vastarinta-
liikkeen lakkauttamiseksi. Poliisihallituksen näkemys
oli, että väkivaltaisten ja avoimen rasististen järjestö-
jen toiminnalle ei pidä antaa sijaa suomalaisessa yh-
teiskunnassa. Pirkanmaan käräjäoikeus (17/41766)
julisti 30.11.2017 antamassaan päätöksessä Pohjois-
maisen vastarintaliikkeen lakkautetuksi. Oikeus kat-
soo sen olevan yhdistys, joka ajaa demokraattis-
ten arvojen kanssa yhteensopimattomia tavoitteitaan
laittomin ja räikeästi hyvän tavan vastaisin keinoin.
Oikeuden mukaan yhdistys panettelee ja solvaa kan-
sanryhmiä ja levittää vihapuhetta. Pohjoismainen vas-
tarintaliike on valittanut oikeuden päätöksestä, joten
käräjäoikeuden päätös ei ole lainvoimainen tätä kerto-
musta laadittaessa.
   
Erään koulun läheisyydessä keväällä 2017 pidetty ra-
sistinen mielenosoitus sai aikaan laajan tuomitsevan
reaktion. Yhdenvertaisuusvaltuutettu lähetti valtakun-
nansyyttäjälle tutkintapyynnön eräistä mielenosoituk-
sessa esitetyistä kommenteista. Mielenosoituksessa
esitettiin tiettyyn etniseen alkuperään liittyviä solvaavia
ja loukkaavia kommentteja yleisesti sekä tilaisuudes-
sa kuvatulla videolla näkyvistä nuorista, jotka ilmeises-
ti olivat kyseisen koulun oppilaita. Yhdenvertaisuusval-
tuutettu pyysi valtakunnansyyttäjää arvioimaan, ovatko
tietyt mielenosoitukseen osallistuneet henkilöt kom-
menteillaan syyllistyneet kiihottamiseen kansanryh-
mää vastaan, kunnianloukkaukseen tai muuhun rikok-
seen mielenosoituksen yhteydessä. Valtakunnansyyt-
täjän määräyksestä asiassa käynnistettiin esitutkinta.

Mielenosoitus voi olla myös yhdenvertaisuuslain mu-
kaista häirintää, kun mielenosoituksessa loukataan
vähemmistöryhmiin kuuluvien henkilöiden ihmisar-
voa ja luodaan näitä henkilöitä halventava, uhkaava tai
vihamielinen ilmapiiri. Valtuutetun aloitteen pohjalta
poliisihallitus lähetti tammikuussa 2017 poliisilaitok-
sille kirjeen, jossa kehotetaan poliisiyksiköitä kiinnit-
tämään huomiota valtuutetun esille nostamiin asioi-
hin ja ryhtymään tarvittaessa toimenpiteisiin mielen-
osoitusten siirtämiseksi, jos mielenosoitusta pidetään
esimerkiksi turvapaikanhakijoiden asutuksen tai us-
konnon harjoittamiseen käytetyn rakennuksen edes-
sä ja se loukkaa sivullisten oikeuksia.

Yhdenvertaisuuslain häirintäsäännöstä muutettiin
vuoden 2015 alussa voimaan tulleessa uudistukses-
sa. Nykylain mukaan henkilön ihmisarvoa tarkoituk-
sellisesti tai tosiasiallisesti loukkaava käyttäytymi-
nen on häirintää, jos loukkaava käyttäytyminen liittyy
8 §:n 1 momentissa tarkoitettuun syyhyn ja käyttäy-
tymisellä luodaan mainitun syyn vuoksi henkilöä hal-
ventava tai nöyryyttävä taikka häntä kohtaan uhkaava,
vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri. Aiemmin muo-
toilu oli laajempi kattaessaan henkilön lisäksi ihmis-
ryhmän. Hallituksen esityksessä todetaan, että uusi,
ehdotettu säännös vastaisi sisällöllisesti aiempaa, ei-
kä lainsäätäjän tarkoitus ollut heikentää oikeussuojaa
(HE 19/2014, s. 78). Lain perusteluissa todetaan, et-
tä yksilöllinen kokemus loukkaantumisesta ei ole rat-
kaisevaa, vaan syrjinnän loukkaavuutta tulee arvioida
objektiivisin perustein. Näin ollen häirintään puuttu-
misen edellytyksenä ei tulisi olla asianomistajan löy-
tyminen.

Säännöksen sanamuodon muuttaminen ja ihmisryh-
män poistaminen tunnusmerkistöstä on johtanut epä-
selvään tilanteeseen, jossa mahdollisesti joudutaan
keinotekoisesti etsimään asialle asianomistaja, vaik-
ka kyse on ilmeisestä ja vakavasta häirinnästä. Myös
yksilön näkökulmasta saattaa olla vaikea ymmärtää
säännöksen sisältöä.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu pyysi syksyllä 2016 yh-
denvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaa kieltämään
natsilipun pitämisen esillä ikkunassa. Tapaus koski
opiskelija-asunnon ikkunassa pidettyä, ulospäin nä-
kyvää lippua. Valtuutettu pitää toimintaa yhdenver-
taisuuslain vastaisena häirintänä. Vuokranantajana
toimiva opiskelija-asuntosäätiö oli pyytänyt vuok-
ralaista poistamaan lipun, mutta tämä oli kieltäyty-
nyt. Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo, että häirintä
syntyy siitä, että pitämällä natsilippua esillä julkises-
ti luodaan vihamielinen ilmapiiri tiettyjä ihmisryhmiä
ja erityisesti juutalaisvähemmistöön kuuluvia henki-
löitä kohtaan. Lipun poistamisen vaatiminen tai nii-
den poistaminen tarvittaessa laillista pakkoa käyt-
täen ei valtuutetun näkemyksen mukaan loukkaa li-
pun esillepanijan sananvapautta, koska sananvapau-
della ei suojata vihapuhetta tai muita mielenilmaisuja,
jotka syvästi loukkaavat toisten henkilöiden ihmisar-
voa. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta antanee
ratkaisun asiassa kevään 2018 aikana.

On laajasti tutkittu, että perheenyhdistäminen on
tärkein asia kansainvälistä suojelua hakeneen elä-
mässä hänen saavuttuaan vastaanottajavaltioon.

Jos perheenyhdistäminen ei toteudu ja jos perheenjä-
senet jäävät vaaraan, oleskeluluvan saaneen kotoutu-
minen vaarantuu. Euroopan neuvoston ihmisoikeus-
valtuutetun mukaan perheenyhdistämisen estyminen
aiheuttaa vakavaa stressiä, sosiaalista syrjäytymistä
ja taloudellisia vaikeuksia, jotka estävät normaalin
elämän. Sitä vastoin ne oleskeluluvan saaneet, jot-
ka saavat perheensä yhdistettyä, pystyvät hyötymään
vahvennetusta sosiaalisesta tuesta, mikä edesauttaa
kotoutumista. Perheen tuki on erityisen tärkeä maa-
han yksintulleille alaikäisille turvapaikanhakijoille.

Perheenyhdistäminen on varmasti useimpien turvapaikanhakijoiden toivelistan kärjesä, mutta ei ole näyttöä, että perheenyhdistäminen parantaisi objektiivisilla mittareilla todettua kotoutumista eli integraatiota. Sen sijaan päinvastaisesta on näyttöä Ruotsista alaikäisten turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämisissä, kustannusten kasvamisesta nyt puhumattakaan.

Ulkomaalaislain toimeentuloedellytyksiä koskevia
säännöksiä tiukennettiin vuonna 2016, jolloin tuli voi-
maan toimeentuloedellytys myös kansainvälistä suo-
jelua saaneen perheenyhdistämiselle. Pakolaisilla on
turvapaikan saatuaan kolmen kuukauden määräaika,
jonka aikana vireille saatettuja perheenyhdistämisha-
kemuksia toimeentulovaatimus ei koske. Toissijaista
suojelua saaneella tällaista poikkeusta toimeentuloe-
dellytykseen ei ole. Tämä on johtanut siihen, että tois-
sijaista suojelua saanut henkilö on joutunut valitta-
maan saamastaan myönteisestä päätöksestä saadak-
seen pakolaisaseman ja sen myötä paremman mah-
dollisuuden perheenyhdistämiseen. Sekä turvapaikan
että toissijaisen suojelua saaneet henkilöt ovat saa-
neet kansainvälistä suojelua suhteessa kotimaahan-
sa tai pysyvään asuinvaltioonsa. Siten on vaikea näh-
dä hyväksyttäviä perusteita heidän erilaiselle kohte-
lulleen perheenyhdistämisen osalta. Kaikkia kansain-
välistä suojelua saaneiden perheenyhdistämishake-
muksia tulisikin käsitellä samoin periaattein.

Erilainen kohtelu tulee EU:n perheenyhdistämisdirektiivistä, kuten yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistossa aivan hyvin tiedetään.

Nopea perheenyhdistäminen tukee menestyksekästä
kotoutumista. Toimeentuloedellytystä pitäisi arvioida
uudelleen kansainvälistä suojelua saaneiden henki-
löiden perheenyhdistämishakemusten kohdalla ja pa-
lata aiempaan käytäntöön, jossa turvattua toimeentu-
loa ei edellytetä tämän ryhmän kohdalla.

Ei tue. Nopea perheenyhdistäminen on vain tärkeä vetotekijä, joka lisää turvapaikanhakijoiden määrää. Tämä havaittiin talvella 2016, kun tuhannet irakilaiset palasivat kotiinsa kesken turvapaikkaprosessin. Monet heistä ilmoittivat pettyneensä hitaaseen oleskelulupa- ja perheenyhdistämisprosessiin.

Käytäntö on osoittanut, että osa vailla oleskelulu-
paa oleskelevista jää Suomeen heikkoonkin tilantee-
seen. Tilanteeseen tulee siksi olla muitakin ratkai-
suja kuin käännytyspäätöksen täytäntöönpano. Ei ole
kenenkään etu, että työmarkkinoilla työskentelee ih-
misiä luvatta tai ettei rikoksista uskalleta ilmoittaa.
Suomessa työskentelevien, täällä vuosia asuneiden
ja yhteiskuntaan integroituneiden henkilöiden oles-
kelun laillistaminen olisi yhteiskunnan näkökulmas-
ta järkevämpi vaihtoehto kuin tilan antaminen varjo-
yhteiskunnan ja hyväksikäyttömahdollisuuksien kas-
vamiselle.

Suomen lakia uhmaavien oleskelun laillistaminen olisi väärä viesti sadoille tuhansille muille muualla Euroopassa tai lähtömaissa odottaville, joilla ei myöskään ole todellisia perusteita oleskelulupaan. Vetotekijät on päinvastoin minimoitava.

Suomessa ja EU:ssa ei ole edelleenkään ryhdytty kunnollisiin toimiin laittomasti maassa oleskelevien häätämiseksi. Heidät voisi koota ja siirtää turvallisiin vastaanottajamaihin Euroopan ulkopuolella, esimerkiksi Afrikassa.

Vuoden 2017 aikana maastapoistamisen täytäntöön-
panoon kohdistui poikkeuksellisen suuri kiinnostus
sekä kansalaisyhteiskunnan että tiedotusvälineiden
taholta. Osa kansalaisista katsoo, että vaikeiden ja
pitkäkestoisten konfliktien maihin, kuten Afganista-
niin ja Irakiin, ei tulisi palauttaa tällä hetkellä ketään.
UNHCR on arvostellut Suomea sisäisen paon liian
laajasta soveltamisesta. Suomi toteuttaa palautuksia
Kabuliin, jota Amnesty Internationalin arvion mukaan
pidetään erittäin vaarallisena alueena. Myös joukko
suomalaisia vaikuttajia on vaatinut lopettamaan pa-
lautukset Afganistaniin. Kiristyneen lainsäädännön ja
Maahanmuuttoviraston tiukentuneen päätöskäytännön
seurauksena palautukset näihin maihin ovat kuitenkin
kasvaneet. Tämä puolestaan on lisännyt epäluuloa pa-
lautuksia toimeenpanevia viranomaisia kohtaan.

Sisäisen paon soveltamista kaikkien maiden kohdalla vinoon katsova UNHCR ei ole arvostellut erityisesti Suomea, mutta eräs UNHCR:n suomalainen työntekijä on.

Amnesty ja "joukko suomalaisia vaikuttajia" eivät ole täsmentäneet, miksi juuri Kabul olisi palautettaville turvapaikanhakijoille "erittäin vaarallinen alue". Tilastojen mukaan se ei sitä ole.

Tällä hetkellä Afganistanin turvallisuustilanne on epä-
vakaa, ja olosuhteet siellä vaarantavat palautettavien
henkilöiden turvallisuuden. Tästä syystä palautuksis-
ta olisi perusteltua pidättäytyä, ja Maahanmuuttoviras-
ton tulisi myöntää turvapaikanhakijoille määräaikaiset
oleskeluluvat.

"Epävakaa" ja "vaarantavat" ovat epämääräisiä sanoja. Väitetty turvattomuus pitäisi suhteuttaa johonkin, mielellään lukujen ja tilastojen avulla. Mutta se ei tunnu luonnistuvan.

Tutkimuksessa tarkasteltiin, onko hakijaprofiileissa
eli henkilöiden taustatiedoissa tapahtunut muutoksia
ajanjaksojen välillä. Hakijaprofiilien osalta tutkimuk-
sessa ei havaittu tilastollisesti merkitseviä muutoksia
mitä tulee sukupuoleen tai perherakenteeseen (puoli-
so ja alaikäiset lapset mukana hakemuksessa). Mies-
ten ja naisten sekä perheellisten osuus pysyi sama-
na eri tarkasteluajanjaksoilla. Uskonnolliseen taus-
taan liittyen havaittiin, että sunnien osuus hakijoista
vähentyi ajanjaksojen välillä, kun taas shiiojen osuus
kasvoi selkeästi. Uskonnon osalta havaintoja oli tie-
tyissä ryhmissä niin vähän, että tilastollista merkitse-
vyyttä ei voitu esittää.

Tutkimuksessa sivuutettiin täysin hakijaprofiilin laadullinen muuttuminen, jonka osoittivat jo tuhannet rauenneet hakemukset. Samoihin syihin vetoamisen ei voi olettaa johtavan turvapaikkatutkinnassa samoihin lopputuloksiin, kun tarinoita kierrätetään.

Merkillepantavaa on erityisesti se, että kiristynyttä
ratkaisukäytäntöä ei voida selittää ulkomaalaislain-
säädännön muutoksilla. Kiristyneen linjan mahdolli-
sia syitä ei voi myöskään tämän aineiston avulla se-
littää. Sen sijaan selittävät tekijät näyttäisivät liittyvän
ennemminkin yleisempään poliittiseen ohjaukseen,
hallinnonalan sisäiseen ohjaukseen ja tulkintastan-
dardien muutoksiin. Keskeisessä roolissa muutosten
tuottamisessa olivat Maahanmuuttoviraston tulkinta-
käytännön tiukentuminen ja maatietoa koskevat lin-
jaukset.

Jo viimeksi mainitut riittävät selitykseksi, joten mysteeri selvitetty.

Tutkimuksessa näkyvää kehitystä voidaan pitää huo-
lestuttavana sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutu-
misen että suomalaisen oikeusvaltion kannalta. Tur-
vapaikanhakijan oikeuksia koskevassa päätöksente-
ossa on kysymys yksilön kannalta erityisen merkittä-
vistä perus- ja ihmisoikeuksista, viimekädessä oikeu-
desta elämään ja ihmisarvoiseen kohteluun. Tutki-
muksen valossa näin keskeisiin oikeuksiin kohdistuvat
merkittävät heikennykset on Suomessa mahdollista
toteuttaa ilman lainsäätäjän nimenomaista tukea. Oi-
keusvaltiossa selvänä lähtökohtana kuitenkin tulisi ol-
la, että yksilön oikeusasemaa koskevat muutokset to-
teutetaan aina lainsäädäntöteitse. Perus- ja ihmisoi-
keuksia rajoitettaessa tämä on ehdoton vähimmäis-
vaatimus. Kehitys on samoin ongelmallista Suomea
sitovien kansainvälisten velvoitteiden valossa.

Kääntäisin tuon niin, että miksi ja kenen valtuuttamana Maahanmuuttoviraston linjaukset alunperin poikkesivat vuosien ajan niin rajusti laissa määritellyistä linjauksista. Hallinto-oikeushan on vahvistanut Maahanmuuttoviraston viime vuosien tiukemmat linjaukset laillisiksi, vaikka lakia ei ole muutettu.

Toinen kysymys on, miksi Maahanmuuttoviraston hyväksymisprosentit ovat ilman mitään näkyvää syytä nousseet rajusti tutkimusajankohdan eli viime kesän jälkeen, irakilaisillakin jo noin 60 prosenttiin.

Kansainvälisten velvoitteiden täyttämisestä ei ole oikeasti epäilystä, kun EU-maissa on lukuisia Suomea selvästi tiukempia maita. Kuten Ruotsi.

[Micke90]

Kansainvälisten velvoitteiden täyttämisestä ei ole oikeasti epäilystä, kun EU-maissa on lukuisia Suomea selvästi tiukempia maita. Kuten Ruotsi.

Jopa Ruotsi, tuo läntinen hourula.

Suomi voisi hylätä näytön puutteen vuoksi yli 95 % tp-hakemuksista ilman, että se rikkoisi yhtäkään kv-sopimusta. Tp-hakijat valehtelevat tullessaan jopa nimensä, syntymäaikansa, kansalaisuutensa ja matkareittinsä eikä heillä useinkaan ole mitään näyttöä mistään vainosta kotimaassaan. Myönteiset päätökset ovat perustuneet yksinomaan maa-arvioihin. Kielteisiä päätöksiä ei joko ole tehty tai niitä ei ole toimeenpantu.

[Skeptikko]

Suomessa on aloitettu keskustelu rodullistamisesta ja sen merkityksestä. Rodullistaminen tarkoittaa si-
tä, että tiettyyn ryhmään ja siihen kuuluvaksi luokiteltuihin yksilöihin yhdistetään heidän ulkonäkönsä
tai syntytaustansa vuoksi muita ominaisuuksia, joita pidetään leimallisina ja pysyvinä. Rodullistamiskes-
kustelu on tuonut näkyviin rasismikokemusten yleisyyden.

Ja tätähän harrastavat etenkin viranomaiset ja muut mokuttajat runsaasti. Koska olet muslimitaustainen, niin tarvitset sitä tai tätä positiivista syrjintää, et ole vastuussa terroristijärjestöön liittymisestä tai sotarikoksista, tappouhkaukset katsotaan läpi sormien, sinun edellytetään osallistuvan pakolla islamin pakkotuputukseen, kaipaavan erityistä suojelua yms.

Myös yhdenvertaisuuslain häirinnän kieltoa tulee hyödyntää tehokkaammin keinona puuttua vihapuheeseen.
...
Mielenosoitus voi olla myös yhdenvertaisuuslain mukaista häirintää, kun mielenosoituksessa loukataan vähemmistöryhmiin kuuluvien henkilöiden ihmisarvoa ja luodaan näitä henkilöitä halventava, uhkaava tai vihamielinen ilmapiiri.

Tämä yhdenvertaisuusvaltuutettu mielellään vetoaa moneen kertaan tähän yhdenvertaisuuslain häirinnän kieltoon. Käsittääkseni kuitenkaan kyseessä ei ole mikään kaikkia ihmisiä koskeva ja rangaistuksen uhalla tapahtuva rikosoikeudellinen kielto, vaikka sellainen kuva yritetäänkin antaa (lisäksi laissa ei tietääkseni puhuta mitään siitä, että se koskisi vain vähemmistöjä). Tässä pienet lainaukset yhdenvertaisuuslaista:

2 §
Soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan julkisessa ja yksityisessä toiminnassa.

Lakia ei kuitenkaan sovelleta yksityis- eikä perhe-elämän piiriin kuuluvaan toimintaan eikä uskonnonharjoitukseen.
...
14 §
Häirintä

Henkilön ihmisarvoa tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukkaava käyttäytyminen on häirintää, jos loukkaava käyttäytyminen liittyy 8 §:n 1 momentissa tarkoitettuun syyhyn ja käyttäytymisellä luodaan mainitun syyn vuoksi henkilöä halventava tai nöyryyttävä taikka häntä kohtaan uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri.

Työnantajan menettelyä on pidettävä syrjintänä, jos työnantaja saatuaan tiedon siitä, että työntekijä on joutunut työssään 1 momentissa tarkoitetun häirinnän kohteeksi, laiminlyö ryhtyä käytettävissään oleviin toimiin häirinnän poistamiseksi.
...
5 luku
Oikeusturva ja seuraamukset
23 §
Hyvitys

Syrjinnän tai vastatoimien kohteeksi joutuneella on oikeus saada hyvitys siltä viranomaiselta, työnantajalta tai koulutuksen järjestäjältä taikka tavaroiden tai palveluiden tarjoajalta, joka on tämän lain vastaisesti syrjinyt häntä tai kohdistanut häneen vastatoimia.

Hyvityksen saaminen ei estä saamasta korvausta vahingonkorvauslain (412/1974) tai muun lain mukaan.

Sananvapaus ei oikeuta loukkaamaan kenenkään ihmisarvoa.

Missä näin on määritelty ja miten tämä ihmisarvon loukkaaminen ilmenee? Onko esimerkiksi rotutohtoriksi tai fasistiksi nimittely ihmisarvon loukkaamista vaiko ei? Entäpä linkolalainen iloitseminen ihmisten kuolemisesta?

[Rokka]

Rasismi voi ilmetä viha-
puheena, syrjintänä, väkivaltana tai näennäisen neut-
raaleina käytäntöinä, jotka tosiasiassa sulkevat ulos
osan ihmisistä.

Mitäköhän on ne "näennäisesti neutraalit" käytännöt, jotka syrjii mamuja tai vähemmistöryhmiä? Tod.näk. suvakkivaltuutettu tarkoittaa tällä samojen vaatimusten asettamista mamuille ja mustalaisille kuin pottunokillekin. Jos työssä vaaditaan esim. 2. asteen koulutusta, niin neutraalisti suljetaan pois suuri osa romaneista, tai jos vaaditaan nuhteetonta taustaa tai työkokemusta. Somalien kohdalla kielitaidon vaatiminen on varmaan täysin näennäisesti neutraalin rasistista.

[Lalli IsoTalo]

Mitäköhän on ne "näennäisesti neutraalit" käytännöt, jotka syrjii mamuja tai vähemmistöryhmiä? Tod.näk. suvakkivaltuutettu tarkoittaa tällä samojen vaatimusten asettamista mamuille ja mustalaisille kuin pottunokillekin.

Jeps. Positiivisen syrjinnän (eli rasismin) puuttumista.

[Roope]

Järjen ja nyt myös koneälyn käyttö on virallisesti kielletty.

Keinoäly syrji sukupuolen, kielen ja asuinalueen perusteella – Yhdenvertaisuusvaltuutettu älähti lainanhakijan kohtelusta

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan tuoreessa ratkaisussa kielletään luottoyhtiötä käyttämästä tilastollisia menetelmiä luotonannossaan, koska ne ovat syrjiviä.

Kyse oli pitkälle automatisoidusta kuluttajaluoton myöntämisestä, jossa hakijan luottokelpoisuutta ei selvitetty henkilötasolla. Sen sijaan hakijan tietoja sukupuolesta, kielestä, iästä ja asuinpaikasta verrattiin vastaaviin tilastoihin luottokelpoisuuden selvittämiseksi.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan mukaan luottoyhtiön käyttämä menetelmä on laissa kiellettyä syrjintää. Yhtiötä kiellettiin soveltamasta menetelmää jatkossa ja kiellon tehostamiseksi yhtiölle asetettiin 100 000 euron uhkasakko.

[...]

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä vertaa tilannetta siihen, että vastaavaa menetelmää alettaisiin käyttää esimerkiksi työnhaussa.

– Kone voi olla tavallaan puolueeton, mutta kone myös oppii että aina tämäntyyppiset ihmiset tulevat valituiksi, jolloin se hakee niitä samantyyppisiä ihmisiä, joka voi johtaa työnhaussakin henkilöiden syrjintään.

Lautakunta kiinnitti päätöksessään huomiota siihen, että suomea puhuvalle mieshakijalle olisi myönnetty luotto, jos hän olisi ollut esimerkiksi nainen tai puhunut äidinkielenään ruotsia.

Ylipäätään tapa pisteyttää äidinkieltä asetti lautakunnan mielestä muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvat etniset vähemmistöt muita epäedullisempaan asemaan.

Pimiä pohtiikin, että mikä olisi ollut koneen antama luottopäätös, jos hakijan äidinkieli olisi ollut viittomakieli.

[...]

– Kyllä heidän pitäisi pystyä miettimään sitä, miten pisteytysjärjestelmä noudattaa yhdenvertaisuuslain ja perustuslain pohjaa. Pitää muistaa, että koneet ovat ihmisten ohjelmoimia ja siihen pitää minusta nyt kiinnittää huomiota, Pimiä sanoo.

Yle 25.4.2018

[Jari Leino]

Lautakunta kiinnitti päätöksessään huomiota siihen, että suomea puhuvalle mieshakijalle olisi myönnetty luotto, jos hän olisi ollut esimerkiksi nainen tai puhunut äidinkielenään ruotsia.

Jos tädillä olisi munat, se olisi setä. Jos lehmä osaisi lentää, se olisi lentävä lehmä. Antaisit pikavipin lentävälle lehmälle? Lentäväthän linnutkin. Jos ruotsinkielinen Kauniaisissa asuva aatelisherra pyytäisi pikavippiä, niin antaisitko Torsten af Kungsholmenille 50 euroa mieluummin Keravan Arskalle?

Pimiä pohtiikin, että mikä olisi ollut koneen antama luottopäätös, jos hakijan äidinkieli olisi ollut viittomakieli.

En ole tekoäly, mutta heitän ihan hihasta, että viittomakielinen tyyppi on keskimääräisesti huomattavasti luotettavampi takaisinmaksaja kuin moni muu. Lisäksi hänellä on kaikissa tapauksissa vakaa ja taattu tulotaso, joka on todennäköisesti jopa korkeampi kuin pikavipin hakijoiden keskimääräinen tulotaso.

[qwerty]

Asia oli eilen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa.

Pöytäkirja TyVP 70/2018 vp
Torstai 4.10.2018 klo 12.15—14.05

Edustajuus uuvuttaa. Koko liki kaksituntisen jaksoi olla alusta loppuun 5 jäsentä 16:sta.

Merkittiin, että kokous ei enää ollut päätösvaltainen.

Valiokunnassa olivat kuultavina:

yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto

toimistopäällikkö Rainer Hiltunen
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto

ylitarkastaja Venla Roth
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto

ylitarkastaja Anni Valovirta
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto

pääsihteeri Merja Heikkonen
Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta

toiminnanjohtaja Jaana Kauppinen
Pro-tukipiste ry

toiminnanjohtaja Leena-Kaisa Åberg
Rikosuhripäivystys

johtaja Natalia Ollus
YK:n yhteydessä toimiva Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti (HEUNI)

Lausuntojen linkit eivät just nyt toimi. Ehkä joskus, tai sitten ei. Etunimistä päätellen yhdenvertaisuus on vähän hakusessa yhdenvertaisuusalalla

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta käsitteli ensimmäistä yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomusta eduskunnalle

Tallenne julkisesta kuulemisesta on katseltavissa perjantaista 5.10. alkaen.