Vihan pitkät jäljet -Argumenta-hanke

[Marko L.]

Tässä kaikille palstan kaunaisille vihapuhujille, toiseudentuottajille ynnä muille "julkirasisteille" mahdollisesti mielenkiintoinen seurattava tutkimushanke.

https://vihanpitkatjaljet.net

Vihan pitkät jäljet -Argumenta-hanke on kaksi vuotta kestävä keskustelu vihapuheen, polemiikin ja vastakkainasettelun kulttuurisista juurista ja kielellisistä käytännöistä. Lähestymme hankkeessa ajankohtaisia kysymyksiä vihan ja kaunan vaikutuksista yhteiskuntaan asettamalla ne historialliseen perspektiiviin, sillä näitä ajankohtaisia teemoja on selitetty ja ratkaistu esimerkiksi keskiajan ja uuden ajan alun tutkimuksessa. Esimodernia maailmaa tarkastelemalla voidaankin havaita, miten vihan ja vainon leviäminen voivat muuttaa kokonaisia yhteiskuntia.

Hankkeen työpajoissa kulttuurihistorian ja kielentutkimuksen tutkijat pohtivat muun muassa politiikantutkimuksen, sosiologian, oikeustieteen, oikeushammaslääketieteen ja uskontotieteen tutkijoiden sekä erilaisten yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa syitä vihapuheen ja vainon takana. Tarkoituksenamme on koostaa työpajojen pohjalta raportti ja laatia konkreettisia työkaluja perättömien ennakkoluulojen lievittämiseen sekä sen ymmärtämiseen, mistä ennakkoluulot kumpuavat ja miten ne kehittyvät sekä miten niihin voidaan reagoida.

Työryhmä

Marjo Kaartinen:
Marjo Kaartinen on kulttuurihistorian professori Turun yliopistossa ja johtaa Vihan pitkät jäljet -Argumenta-hanketta. Kaartinen on erikoistunut uuden ajan alun kulttuurihistoriaan. Väitöskirjassaan Kaartinen tarkasteli englantilaista reformaatiota Henrik VIII:n aikana ja perehtyi tuon ajan "vihapuheeseen", reformaatiopolemiikkiin, joka kohdistui sekä paavinuskoisiin että evankelisiin. Kaartinen on tarkastellut suomalaista rasismia teoksessaan Neekerikammo ja paneutunut sitä kautta kulttuurisiin tapoihin tuottaa toiseutta.

Matti Peikola:
Matti Peikola on englannin kielen professori Turun yliopistossa. Hänen vahvuusalueitaan ovat historiallinen diskurssin- ja tekstintutkimus sekä kirjahistoria. Tutkimuksessaan Peikola on perehtynyt uskonnollisten konfliktien teksteihin ja niiden kielellisiin vaikutuskeinoihin myöhäiskeskiajan Englannissa (harhaoppisuuteen liittyvät kiistakirjoitukset) ja varhaismodernissa Pohjois-Amerikassa (noitaoikeudenkäyntien tekstit). Väitöskirjassaan The Congregation of the Elect: Patterns of Self-Fashioning in English Lollard Writings (2000) hän tarkasteli yhteisöllisyyden kielellistä rakentumista kerettiläisten teksteissä. Hän oli mukana kansainvälisessä tutkimusryhmässä, joka v. 2009 julkaisi uuden kokonaisedition Salemin v. 1692 noitavainon dokumenteista Cambridge University Pressille.

Reima Välimäki:
Reima Välimäki (FT) on kulttuurihistorioitsija, jonka väitöskirja käsitteli harhaoppisuuden vainoa myöhäiskeskiajan Saksassa. Välimäki jatkaa uskonnollisen vainon, polemiikin ja demagogian historian parissa ja on mukana kehittämässä menetelmiä näiden tietokoneavusteiseen tutkimukseen. Lisäksi häntä kiinnostaa medievalismi eli keskiajan käyttö modernissa historiassa ja nykyhetkessä. Välimäki on Turun keskiaikaisten markkinoiden historiallinen asiantuntija, mutta samalla hän seuraa ja kommentoi kriittisesti keskiajan historian käyttöä julkisessa keskustelussa.

Mari-Liisa Varila:
Mari-Liisa Varila (FT) tutkii tiedon välittämisen tapoja keskiajalla ja uuden ajan alussa keskittyen erityisesti englanninkielisiin 1400- ja 1500-lukujen käsikirjoituksiin ja painettuihin kirjoihin. Hän yhdistää tutkimuksessaan filologian, historiallisen kielitieteen, kirjahistorian ja tekstuaalitieteiden menetelmiä selvittääkseen, mitä teksteille tapahtuu, kun ne liikkuvat kirjasta ja mediasta toiseen. Tällä hetkellä hän tutkii painetuista kirjoista käsikirjoituksiin kopioituja tekstejä sekä sitä, kuinka varhaiset kirjantuottajat markkinoivat tuottamiaan teoksia erilaisille lukijakunnille.

Hanna Salmi:
Hanna Salmi (FM) viimeistelee parhaillaan väitöskirjatyötään Early English Debate Poetry as Conflict Talk. Työssään Salmi tarkastelee konfliktiin liittyviä kielellisiä piirteitä keskiajan ja uuden ajan alun englanninkielisessä kiistarunoudessa (debate poetry). Kiinnostuksen kohteena työssä ovat mm. vastakohtaisuuksien rakentamisen kielelliset keinot, konfliktin aloittamiseen ja päättämiseen käytettävät kielelliset signaalit sekä toisaalta konfliktin viihdeulottuvuus: runoväittelyihin sijoitettiin solvauksia ja kärjistäviä argumentteja, koska ne viihdyttivät yleisöä.

Karoliina Sjö:
Karoliina Sjö (FM) on kulttuurihistorian jatko-opiskelija Turun yliopistossa. Hän toimii Vihan pitkät jäljet -Argumenta-hankkeen projektitutkija-koordinaattorina.

Yhteistyötahot

Donner-instituutti
Sadankomitea
Turun yliopiston ranskan kielen oppiaine
Siirtolaisuusinstituutti
Kansakunnan mielenliikkeet -hanke
Rasisminvastainen tutkijaverkosto RASTER

[Emo]

Kiitos mutta ei kiitos, keskustelu keskustelusta ei kiinnosta. Rajat kiinni! Suomi suomalaisille! Eikä suomalainen ole jokainen, joka saa koipensa tungettua rajan yli tälle puolelle.

[Saturnalia]

vastakkainasettelun kulttuurisista juurista

Siinä ei työmaa lopu sitten ihan heti. LOL.

perehtyi tuon ajan "vihapuheeseen", reformaatiopolemiikkiin, joka kohdistui sekä paavinuskoisiin

Luther oli siis nykykielellä vihapuhuja. Check.

Kuka on perehtymässä Koraaniin? Ei kukaan? No niinpä tietysti.

[guest8096]

Tarkoituksenamme on koostaa työpajojen pohjalta raportti ja laatia konkreettisia työkaluja perättömien ennakkoluulojen lievittämiseen sekä sen ymmärtämiseen, mistä ennakkoluulot kumpuavat ja miten ne kehittyvät sekä miten niihin voidaan reagoida.

Hienoa. Ehkä nyt saadaan selvyys siihen, mitkä ennakkoluulot ovat perättömiä ja mitkä eivät.

[Boon Choo]

Tarkoituksenamme on koostaa työpajojen pohjalta raportti ja laatia konkreettisia työkaluja perättömien ennakkoluulojen lievittämiseen sekä sen ymmärtämiseen, mistä ennakkoluulot kumpuavat ja miten ne kehittyvät sekä miten niihin voidaan reagoida.

Hienoa. Ehkä nyt saadaan selvyys siihen, mitkä ennakkoluulot ovat perättömiä ja mitkä eivät.

Tuo on sellainen hyvä pohdittava, mutta eiköhän se tuossa tutkimuksen rajauksessa sopivasti ohiteta. Sen verran luotan tieteelliseen lähestymistapaan, että joutuvat oikeasti tekemään töitä dogmaattisuuden peittelyssä.

En ole missään nähnyt pohdintaa ennakkoluuloista positiivisena tai neutraalina asiana. Vaikka juuri sitä tiede on. Erilaisten näkökulmien kautta testausta. Jos on huonoja kokemuksia tai oletettuja sellaisia, ja ne vaikuttavat omaan käyttäytymiseen, niin eikö sitä voi pohtia onko siitä jotakin hyötyä?

Pakko jatkopohtia. Voiko suvaitsevassa maailmassa olla ennakkoluuloja, jotka pohjautuvat todelliseen kokemukseen? Vai nyrjähtääkö aivot esim. siinä kohtaa kun uhrin ja kriminaalin ihonväri vaihdetaan? Saako pelätä mustaa miestä vai onko onko pelko sallittu paremmalle väelle?

[Alarik]

Tarkoituksenamme on koostaa työpajojen pohjalta raportti ja laatia konkreettisia työkaluja perättömien ennakkoluulojen lievittämiseen sekä sen ymmärtämiseen, mistä ennakkoluulot kumpuavat ja miten ne kehittyvät sekä miten niihin voidaan reagoida.

Hienoa. Ehkä nyt saadaan selvyys siihen, mitkä ennakkoluulot ovat perättömiä ja mitkä eivät.

Onpa lähtökohtaisesti ennakkoluuloinen asetelma. Tulos voi hyvin olla:
- ennakkoluulot kumpuavat: esimerkiksi tällaisista tutkimuksista.
- Ennakkoluulot kehittyvät: kun tehdään jatkotutkimusta tai lisätutkimusta.
- Niihin voidaan reagoida: vähentämällä aiheen tutkimusrahoitusta.
- Konkreettisia ennakkoluuloja lievittäviä työkaluja voivat olla: perinpohjainen kritiikki tällaisia ennakkoluuloisia tutkimuksia kohtaan, rahoituksen vähentäminen tällaisista tutkimuksista, tehokas viestintä näiden aiheiden tutkijoille että heidän olisi päästävä omista ennakkoluuloistaan jo eroon (sen sijaan että yhä uudelleen tutkivat itseään).

[Titus]

Hienoa. Ehkä nyt saadaan selvyys siihen, mitkä ennakkoluulot ovat perättömiä ja mitkä eivät.

heh, painotus sanalla "tarkoituksenamme"

mut ei niinq oikeesti koska fyrkat tilille rasismilla jne

[Finis Finlandiae]

Hienoa. Ehkä nyt saadaan selvyys siihen, mitkä ennakkoluulot ovat perättömiä ja mitkä eivät.

Sentään tunnustavat heti kättelyssä, että osa ennakkoluuloista voi olla perusteltuja.
Mahtavaa edistystä vastapuolelta. Oppivat vielä sitomaan kengännauhansakin - ehkä.

[ämpee]

Taas sellainen hanke joka tekee hankkeen osallistujat tarpeellisiksi.
Ilman tätäkään hanketta heitä ei tarvittaisi.

[Vaniljaihminen]

Juu, tieteen politisointiin löytyy kyllä aina rahaa.

Eikö tutkimuksia pitäisi tehdä aina siitä mitä on, eikä keskittyä vain joihinkin tunneilmaisujen luomiin loputtomiin mielikuviin?

'Miksi vihapuhetta on' voisi olla hyvä tutkimuskysymys. Ei kelpaa vaan Donnereille.

[Jorma Teräsrautela]

Nyt tuli Vihan pitkät jäljet – hankkeesta uutta kerrottavaa.
https://yle.fi/uutiset/3-10429263

Hankkeen saavutuksia on Vihapuhe – peli, jolla on tarkoitus aivopestä koululaisia.  On tehty myös kirja nimeltä "Vihan pitkät jäljet". Kirja on laadittu helppolukuiseksi ja löytyy projektin sivuilta. https://vihanpitkatjaljet.net/ Tekijät ovat pääosin naisia (80 %). Useimmat ovat myös tutkijoita tai professoreita (70 %).

Kirjan aiheena on luonnollisesti viha. Ongelma on se, että vihapuheeseen ei ole toistaiseksi kiinnitetty riittävästi huomiota. Asian ratkaisevan merkityksen tiivistää eräs kirjoittaja kuitenkin oivallisesti:

"Titanic upposi, koska sen, miehistö ei kiinnittänyt huomiota pinnanalaisten tapahtumien suureen mittaluokkaan."

En lukenut koko kirjaa, mutta oletan, että myös Rooma tuhoutui, koska siellä vihattiin niin paljon. Vihapuhe-peli antaakin tästä esimerkin (kenraali Stilichon tapaus).

Kirjan linjasta antaa yleiskuvan siihen otettu motto eräästä toisesta kirjasta. Liitän moton kokonaan tähän:

"Nykyistä suomalaista poliittista elämää ja yhteiskunnallista keskustelua ei erota sotienvälisen aikakauden fasistisista liikkeistä jokin jyrkkä ja perustavanlaatuinen, ylittämätön ero. Raja fasismiin, kuten muihinkin äärisuuntauksiin, on häilyvä ja sen ylittäminen käy melkein huomaamatta. Fasismilla ei ole joukkoa ehdottomia tunnustekijöitä, joista jonkin puuttuminen tämän tai tuon poliittisen liikkeen ohjelmasta tai toimintatavoista tekisi siitä luonteeltaan jotain kerrassaan toisenlaista. Siksi fasismista voi puhua, kannattaa puhua ja pitää puhua myös oman aikakautemme poliittisten liikkeiden ja aatteiden yhteydessä."
- Oula Silvennoinen, Marko Tikka ja Aapo Roselius teoksessa "Suomalaiset fasistit. Mustan sarastuksen airuet". s. 461.

Motto paljastaa kirjan ongelman. Vihapuhetta ollaan vastustavinaan, mutta nimeltä mainitsematon vastustaja eli "tämä tai tuo poliittinen liike" (mikähän se mahtaa olla?) on joka tapauksessa fasistinen. Näin on, koska fasismilla ei ole ehdottomia tuntomerkkejä - niitä keksitään tarpeen mukaan  Niinpä myös liike, joka vastustaa väkivaltaa ja antisemitismiä ja on luonteeltaan parlamentaariseen demokratiaan sitoutunut, voi hyvin olla fasistinen. Olivathan sosialidemokraatitkin 1930-luvulla "punafasisteja". - Tällä tavoin kirja itse lankeaa vastustamansa vihapuheen houkutuksiin.

Kirjan esittelemä edustava joukko akateemisia hörhöjä tekee masentavan vaikutelman. Rahaa on saatu ainakin Kulttuurirahastolta, jonka Argumenta-hankkeesta sanotaan näin:

"Argumenta on rahoitusmalli, jonka tarkoitus on löytää merkittävien tutkimusaiheiden avoimiin kysymyksiin tieteellisesti ja tieteiden välisesti kestäviä argumentteja... Argumentan tarkoituksena on tuottaa tutkijoiden välisen keskustelun kautta uusia vastauksia ja johtopäätöksiä yhteiskunnallisesti haastaviin kysymyksiin ja viestiä nämä tulokset tieteen sisäpiiriä laajemmalle yleisölle."  https://skr.fi/apurahat/maaliskuun-haku/argumenta-2020 

Tässä on sitten lopputulos. Ei tullut turkkia, tuli Titanic.

[Eino P. Keravalta]

Vihaa ja vihaamista ei tarvitsisi tutkia ja ihmetellä, jos Suomeen ei joka vuosi tuotettaisi tuhansia vihaajia ulkomailta.

[Titus]

vastakkainasettelun kulttuurisista juurista

Siinä ei työmaa lopu sitten ihan heti. LOL.

ajattelin sekunnin murto-osan, että tässä haettaisiin ulkomailta tänne tulevien välisten jännitteiden tutkimista ja purkamista mutta sitten naurahdin ääneen...

[ämpee]

"Titanic upposi, koska sen, miehistö ei kiinnittänyt huomiota pinnanalaisten tapahtumien suureen mittaluokkaan."

Näkemys se on tuokin.
Omasta mielestäni Titanic upposi pitkälti sen kuvitelman takia että se olisi ylivertaisen uppoamaton.

[Vaniljaihminen]

"Titanic upposi, koska sen, miehistö ei kiinnittänyt huomiota pinnanalaisten tapahtumien suureen mittaluokkaan."

Näkemys se on tuokin.
Omasta mielestäni Titanic upposi pitkälti sen kuvitelman takia että se olisi ylivertaisen uppoamaton.

Vai oliko se sittenkin ohjelmoitu uppoamaan? Morgan Robertson - The Wreck of the Titan: Or, Futility (1898)

[Roope]

Vihan pitkät jäljet -kirja (pdf)

Vihan pitkät jäljet -hankkeemme lähti liikkeelle siitä, että pohdimme
sanan ja teon välistä suhdetta menneisyydessä. Meitä siis kiinnosti
vainon ja vihapuheen keskinäinen suhde. Edellyttääkö ensimmäinen
jälkimmäistä? Yleensä edellyttää, totesimme. On vaikea löytää vai-
noa kokonaan vailla vihapuhetta, vaikka sillä on toki ollut vainoissa
hyvin erilaisia rooleja – ja vainot ovat erilaisia. Stalinin vainot oli-
vat tyystin toisenlaisia luonteeltaan kuin Hitlerin, vaikka molemmat
päätyivät miljooniin ja taas miljooniin uhreihin. Hitler tarvitsi pal-
jon enemmän vihapuhetta.

Puhe tai kirjoitus ei ole vaaratonta. Raivo ja uhkaileminen vaik-
kapa netissä ei ole viatonta, vaikka se olisikin vain ajattelematto-
muudesta syntyvää. Kun järki tai arvostelukyky pettää, sanoista
tosiaankin käydään tekoihin – ja sen vuoksi laki tuntee rikoksen
nimeltä kiihottaminen kansanryhmää vastaan.

Vihapuhe tähtää vahingoittamiseen, eikä sen sisällön totuudelli-
suudella ole kirjoittajalle tai puhujalle merkitystä. Toki hän saattaa
uskoa asiaansa ja olla vihassaan vilpitön. Vihapuhe ei kuitenkaan
etsi totuutta eikä rauhaa.

Tutkijat ovat olleet huolestuneita viime vuosien kiihtyvästä tren-
distä, jossa yhä rasistisemmat liikkeet ja puolueet ovat saaneet jalan-
sijaa yhä useamman parlamentin saleissa ja päässeet vallan ylimpiin
kabinetteihin, myös valtioiden hallituksiin. Tätä kirjoitettaessa Eu-
roopan Unionin parlamentin äärioikeisto koettaa järjestäytyä yh-
deksi ryhmäksi.

Euroopan laajuisesti nämä liikkeet ja puolueet pukevat usein
demokratiavastaisen, rasistisen ja vihaan pohjautuvan ohjelmansa
peiteilmaisuihin. Rasismista on tullut maahanmuuttokriittisyyttä,
naisvihasta suojelua, fasismista kansallismielisyyttä. Isänmaallisuus,
liput ja vaakunat on kaapattu ääriajattelun symboleiksi. Jos näitä
peiteilmaisuja vähän raapaisee, takana ammottaa maailmankuva,
joka pohjautuu väkivaltaa ihannoivalle tai ainakin sen hyväksyvälle
aatteelle. Tuo aate ylläpitää villiin mielikuvitukseen perustuvaa ku-
vaa rodullisesti puhtaasta suuresta menneisyydestä ja haluaa sulkea
toisenlaiset omien rajojen ulkopuolelle, ellei enemmänkin. Muiden
muassa median ja tutkijoiden tehtävä on raaputtaa sen pintaa ankarasti.
Juuri tällä hetkellä näiden liikkeiden maalaama suurin ja yleisin
uhkakuva ovat muslimit, joiden pelätään islamilaistavan läntisen
maailman. Sata vuotta sitten samanlaisen uhkakuvan muodostivat
ennen kaikkea juutalaiset, joiden kuviteltiin olevan globaalissa sala-
liitossa hallitakseen maailmaa. Mielikuvituksellisten rotuteorioiden,
väärennettyjen dokumenttien ja loputtoman vihapuheen avulla saa-
tiin tarpeeksi kansan hiljaista tukea, ja seuraukset tiedetään.

Hyvin samankaltainen, myös osin organisoitu, viha muslimeja
kohtaan täyttää tänään nettiä ja hiipii salakavalasti myös sellaisten
pariin ja ajatteluun, jotka eivät muutoin suin surminkaan osallistuisi
ääriliikkeisiin. Toiseuttaminen, vihapuhe ja kansankiihotus onnistu-
vat olemaan sekä ajattomia että reagoimaan nopeasti yhteiskunnan
muutoksiin ja paineeseen. Vihapuhe vetoaa tunteisiin ja pyrkii he-
rättämään tunnepohjaista, lähes biologista inhoa. Keskiajalla harha-
oppiset tai huonot munkit olivat pohjattoman irstaita elostelijoita,
jotka eivät kyenneet hillitsemään viettejään. Sama ennakkoluulo on
sittemmin kohdistunut tummaihoisiin, juutalaisiin ja tällä hetkellä
muslimimiehiin. Mutta vaikka tietyt teemat toistuvat, toiset pei-
tetään. Muukalaisvihaa ei enää toisen maailmansodan jälkeen ole
yleensä voinut esittää biologiseen rasismiin pohjautuvana, vaan ti-
lalle ovat tulleet kulttuuriset argumentit.

Valkoinen ylivalta, uhrin retoriikka ja julkisen puheen laajempi ilmapiiri

Ajattelen vihapuhetta jäävuoren huippuna. Vihapuhe on se osa jul-
kista puhetta, joka ilmentää valkoista ylivaltaa tavalla, jota ei pi-
detä sosiaalisesti hyväksyttävänä. Samoin kuin joskus itse ajattelin
huipun olevan koko jäävuori, vihapuheeseen liittyvässä diskurssissa
oletetaan liian usein avoimen vihapuheen muodostavan oman lajin-
sa, eikä sitä nähdä osana laajempaa kokonaisuutta.

Titanic upposi, koska sen miehistö ei kiinnittänyt huomiota pin-
nanalaisten tapahtumien suureen mittaluokkaan. Toivon, ettemme
vihapuhetta tarkastellessamme fokusoidu ainoastaan jäävuoren
huippuun, vaan katsomme sitä kokonaisuutena. Meidän tulee näh-
dä, mikä pitää avoimen vihapuheen pinnalla. Kovaäänisen, avoi-
mesti rasistisen vähemmistön vihapuhe on sen valkoisen ylivallan
ääri-ilmentymä, joka Suomessa on läsnä myös julkisen puheen laa-
jemmassa kontekstissa. Vihapuhe on vahvasti juurtunut maltillisen
valkoisen enemmistön puheeseen, joka jatkaa valkoisen ylivallan
verhotun version levittämistä.

Tiedämme jo, että sosiaalinen media tuo esiin ihmisten huo-
noimmat puolet ja että vihapuhe on vakava uhka marginalisoitujen
ryhmien sananvapaudelle Facebookin, Twitterin ja Instagramin kal-
taisilla alustoilla. Tämä on äärimmäisen vakava asia, josta kyseiset
monikansalliset yritykset eivät valitettavasti tosiasiassa ota vastuuta.
Niinpä suomalaisille on nyt enemmän kuin koskaan aiemmin tarjol-
la erilaisia sosiaalisen median kanavia, joilla he voivat tuoda julki
avointa rasismiaan ja vihaansa.

Kaikki tämä avoin rasismi rakentuu piilorasismille. Piilorasismi
on suomalaisen valtamedian vallitseva käytäntö.

Uhrinarratiivit

Suomalainen valtamedia tuntuu erityisesti mieltyneen kahdentyyp-
piseen piilotetun valkoisen ylivallan uhrinarratiiviin. Näistä ensim-
mäinen on värillisten ihmisten esittäminen uhreina. Siinä värilliset
nähdään avuttomina toiminnan kohteina, vailla omaa toimijuutta.
Heidät esitetään joko avoimen rasismin uhreina, ei-länsimaisen kult-
tuurin uhreina, omien ei-länsimaisten olosuhteidensa uhreina – tai
erityisen mielellään kaikissa näissä rooleissa samalla kertaa. Objek-
teina värilliset ihmiset eivät uhkaa valkoista ylivaltaa. Tässä narra-
tiivissa valkoinen toimittaja tai muu henkilö esiintyy usein pelasta-
jahahmona. Narratiivi on äärimmäisen suosittu, koska se vahvistaa
myyttiä lännen ja valkoisten ylivertaisuudesta, mutta on samalla
kertaa sosiaalisesti hyväksyttävä.

Toinen suosittu narratiivi esittää valkoiset sensuurin uhreina.
Suomen suurin päivittäin ilmestyvä sanomalehti Helsingin Sano-
mat on erityisen huolestunut ilmiöistä, jotka se tulkitsee valkoisten
sananvapauteen kohdistuviksi loukkauksiksi. Jokin aika sitten leh-
ti kirjoitti Saksassa käyttöön otetusta uudesta, sosiaalisen median
vihapuhetta vastaan suunnatusta laista. Heti otsikon alla ingressis-
sä todettiin: "Uusi laki on kiistanalainen. Sen on pelätty johtavan
tahattomaan sensuuriin tai sananvapauden rajoittamiseen." (HS
1.1.2018). Keiden sananvapautta arvelet tämän vihapuheen vas-
taisen lain uhkaavan? Epäilemättä valkoisten, cissukupuolisten,
heteroseksuaalisten ja terveiden. Onko sattumaa, että vihapuheen
vastainen laki esitetään uhkana valtaapitävien ryhmien jäsenten sa-
nanvapautta kohtaan? Luonnollisestikaan ei. Se on valinta.

Saman lehden artikkeli "kolonialismin hyvistä puolista" totesi,
että niin sanotut kolonialismin hyvät puolet ovat aiemmin olleet
aiheena tabu. Väite perustui puoli vuotta aiemmin eräässä vertais-
arvioimattomassa aikakausjulkaisussa ilmestyneeseen artikkeliin ja
oli diskreditoitu jo silloin, kun lehti päätti kirjoittaa siitä. Helsingin
Sanomien mukaan tämä alkuperäinen artikkeli oli sittemmin pois-
tettu, koska sen kirjoittaja oli saanut väkivaltaisia uhkauksia. Tosi-
asiassa artikkeli oli poistettu sen vuoksi, että siinä esitetyt väitteet
oli osoitettu täysin vääriksi ja harhaanjohtaviksi. Kolonialistisen,
imperialistisen ja valkoista ylivaltaa ajavan artikkelin julkaisemaan
onnistunut valkoinen kirjoittaja esitettiin kuitenkin uhrina. Kyseessä
oli jälleen valinta.

[...]

Siirrytään Twitteriin. Äskettäin perustettiin uusi feministinen ra-
sisminvastainen Fem-R-järjestö, joka aloitti sosiaalisessa mediassa
kampanjan hashtagilla #ihavewitnessed (#olentodistanut). Kampan-
jan tarkoituksena oli kerätä hashtagin alle sekä omakohtaisia että
todistajan ominaisuudessa saatuja kokemuksia rasismista suomalai-
sessa yhteiskunnassa. Pian tätä kampanjaa vastaan synnytettiin trol-
likampanja, joka pyrki hukuttamaan hashtagin rasistisiin tviitteihin
ja niiden kautta hiljentämään sen rasisminvastaiset äänet.

Järjestön perustajiin kuuluva Nitin Sood tviittasi rasismista suo-
malaisessa gay-kulttuurissa kyseistä hashtagia käyttäen. Tämä sai
vastaansa tviittejä, joiden mukaan Sood uhkasi valkoisten homo-
miesten vapautta kertomalla heille, keiden kanssa heidän tulisi har-
rastaa seksiä. Trollien tviiteissä esitettiin myös, että asian ytimessä
on valkoisiin kohdistuva rasismi. He tviittasivat valeuutisia femi-
nistien halusta tappaa valkoisia. Useissa tviiteissä mainittiin ei-val-
koisten uhkaavan Suomen kansallista turvallisuutta ja muodostavan
väkivaltaisen uhan valkoisia kohtaan.

Kaikissa näissä rasistisissa tviiteissä valkoiset ovat rasismin to-
dellisia uhreja. Vaikka tviitit ovat kammottavia, ne vain toistavat
asioita, joita yhteiskunta patistaa meitä uskomaan muuallakin. Ne
tarjoavat meille vastenmielisesti pakattuna saman viestin, jonka val-
tamedia tarjoaa meille hyväksyttävässä asussa. Viesti on kuitenkin
aivan yhtä vahingollinen rusetilla varustettuun kauniiseen lahjapa-
periin käärittynä kuin paljaaltaan tarjottuna.

Vaikka olenkin edellä puhunut yhdestä tietystä mediasta valkoi-
sen ylivallan normalisoitumista valaisevana tapauksena, kritiikkini
ei kohdistu erityisesti siihen, vaan ongelmaan laajempana kysymyk-
senä. Median edustama ideologia on pikemminkin sääntö kuin poik-
keus, ja kaikki muutkin suuret mediatalot ovat mieltyneet siihen.
Suomalainen valtamedia näyttää perustavan toimintansa siihen
käsitykseen, että hyvän lehtimiestavan mukaista on asemoida itsensä
jonnekin avoimesti rasististen ja ei-avoimesti rasististen valkoisten
välimaastoon. Lähtöoletuksena on, että ei-valkoisten oikeudet ja ih-
misyys ovat kiistanalaisia. Tämä tulee lähelle itse valkoisen ylivallan
määritelmää.

[...]

Ymmärtääksemme vihapuhetta meidän on ymmärrettävä sen
laajempi konteksti. Meidän tulee tiedostaa, että valkoinen ylivalta
on sisäänrakennettu kulttuuriimme. Mikä tahansa erottelu ei-rasis-
tisten ja rasististen valkoisten ihmisten välillä on keinotekoista. Kyse
ei ole yksilöistä, vaan siitä tosiasiasta, että olemme kaikki rasisti-
sen yhteiskunnan tuotteita. Pidän hyvin epäilyttävänä jokaista, joka
väittää päässeensä kaikkialla vallitsevan rasismin yli. Se, joka väittää
olevansa objektiivinen, on suuremmassa vaarassa toistaa rasistisia
narratiiveja. Olemme kaikki sokeita omille ennakkoluuloillemme.
Ainoa tapa voittaa ennakkoluulot on tiedostaa täysin niiden ole-
massaolo meissä itsessämme – ei jossakin ulkopuolella, vaan omassa
persoonassamme. Ennakkoluulojen voittaminen vaatii tietoista pon-
nistelua, mutta sitä tarvitaan, koska sokeus ja kieltäminen ovat mah-
dollistaneet vihapuheen normalisoitumisen suomalaisessa julkisessa
puheessa. Väite omasta neutraaliudesta ei auta, jos samalla piiloutuu
etuoikeutetun asemansa taakse. Äänekäs, avoimen rasistinen vähem-
mistö seisoo maltillisesti puhuvan enemmistön harteilla.

[idiot_narcissist]

Kun järki tai arvostelukyky pettää, sanoista tosiaankin käydään tekoihin – ja sen vuoksi laki tuntee rikoksen nimeltä kiihottaminen kansanryhmää vastaan.

Ihan mielenkiinnosta, miten näytetään puheen johtavan tekoihin? Mitä jos puhe ja teot ovat samanaikaisia, eikä kausaalisesti yhdistettävissä? Ehkä tässä paistaa läpi vasemmiston pakkomielle sanoja kohtaan ja heidän mielestä puhe luo todellisuuden. Kukaan ei pohdi, olisiko puhe heijastus yhteiskunnan tilasta, kuten teotkin.

Tälläisen puhe-teko-teorian mukaan mikä tahansa, täysin todellisuudesta erotettu puhe johtaisi tekoihin. Jos puhuisin, kuinka Zeta Reticulin liskomiehet ovat täysiä kusipäitä, ilmestyisikö kaduille massat lynkkaamaan Zeta Reticulin liskomiehiä? Vai syntyvätkö sekä puhe että teot jostain olemassa olevista yhteiskunnallisista olosuhteista? Ja jos tämä on tilanne, onko järkevää yrittää hiljentää se puhe ja toivoa, ettei yhteiskunnalliset olosuhteet tulehdu niin pahasti, ettei jäljelle jää kuin teot?

[IDA]

Ensimmäisen viestin perusteella tuosta olisi voinut tulla hyvää tutkimusta, joka on vain naamioitu vihapuhetutkimukseksi rahoituksen varmistamiseksi, mutta näköjään noin onnellisesti ei käynyt. Onnellisinta olisi, jos kaikki nyt vain palaisivat kuukausipalkalla kammioihinsa tutkimaan keskiajan ja uuden ajan alun Englantia ja yhdelle annettaisiin huone saman ajan saksalaisen kirjallisen materiaalin tutkimusta varten.

[Catalpa]

Tuossa projektissa on näkyvä rooli professori Marjo Kaartisella, joka on mm. Neekerikammo-kirjan (2004) kirjoittaja. Neekerikammossa suomalainen kulttuuri tulkitaan läpikotaisin rasistiseksi, ja itse neekeri-sana ei Kaartisen mielestä koskaan ole ollut neutraali.

Sivumennen sanoen, Neekerikammo oli aikoinaan kulttuurihistorian pääsykoekirja Turussa. Eikä tämä projekti noilla lähtökohdilla voisi olla mitään muuta kuin se nyt on. Sen näkee esimerkiksi tästä haastattelusta ja taustoituksesta (aiheena etupäässä juuri suomalaisen kulttuurin piintynyt rasistisuus).

https://www.maailmankuvalehti.fi/2004/4/pitkat/neekerikammon-nujertaja

[Jorma Teräsrautela]

Mitä jos puhe ja teot ovat samanaikaisia, eikä kausaalisesti yhdistettävissä? Ehkä tässä paistaa läpi vasemmiston pakkomielle sanoja kohtaan ja heidän mielestä puhe luo todellisuuden.

Tilanne on vielä aika siedettävä niin kauan kuin on ensin on puheita, jotka johtavat tekoihin. Vaarallista on, kun teot tulevat ilman välipuheita. Eräänkin kerran öisellä kadulla onnistuin juuri ja juuri välttämään kasvoihin suunnatun nyrkiniskun, joka tuli tuntemattomalta ohikulkijalta ilman mitään verbaalista oheisviestiä. Luopui sitten jatkosta, kun menetti yllätysedun.

Sanoisinkin kaikille: puhukaa, puhukaa, puhukaa!

Omasta kokemuksesta väitän, että on parempi puhua ensin kuin hyökätä toisen päälle ihan mykkänä. Vihapuhe voi auttaa kohdetta monella tapaa. Sitä ehtii varautua ja lähteä vaikka pakosalle. Tekoa ei toisaalta ehkä tulekaan, kun on tarpeeksi puhuttu. Voi olla, että vihapuhuja huomaa erehtyneensä, kun asiaa yhdessä selvitetään. Kyllä maailmaan ääntä mahtuu!

[mikkoellila]

Tuossa projektissa on näkyvä rooli professori Marjo Kaartisella, joka on mm. Neekerikammo-kirjan (2004) kirjoittaja. Neekerikammossa suomalainen kulttuuri tulkitaan läpikotaisin rasistiseksi, ja itse neekeri-sana ei Kaartisen mielestä koskaan ole ollut neutraali.

Sivumennen sanoen, Neekerikammo oli aikoinaan kulttuurihistorian pääsykoekirja Turussa. Eikä tämä projekti noilla lähtökohdilla voisi olla mitään muuta kuin se nyt on. Sen näkee esimerkiksi tästä haastattelusta ja taustoituksesta (aiheena etupäässä juuri suomalaisen kulttuurin piintynyt rasistisuus).

https://www.maailmankuvalehti.fi/2004/4/pitkat/neekerikammon-nujertaja

Tuossa kirjassa esitetään esimerkkinä suomalaisten rasistisista asenteista mm. erään suomalaisen kehitysaputyöntekijän mielipide, että afrikkalaisten pitäisi viljellä maata ja tuottaa itselleen tarpeeksi ruokaa.

Tämä oli tämän Marjo Kaartisen mielestä rasismia, koska tämä kehitysaputyöntekijä ei kunnioittanut joidenkin afrikkalaisten heimojen kulttuurissa esiintyvää käsitystä, että maaperä on pyhä asia, eräänlainen jumalolento, ja maanviljely on tämän pyhyyden häpäisyä.

[mikkoellila]

Toinen suosittu narratiivi esittää valkoiset sensuurin uhreina.
Suomen suurin päivittäin ilmestyvä sanomalehti Helsingin Sano-
mat on erityisen huolestunut ilmiöistä, jotka se tulkitsee valkoisten
sananvapauteen kohdistuviksi loukkauksiksi. Jokin aika sitten leh-
ti kirjoitti Saksassa käyttöön otetusta uudesta, sosiaalisen median
vihapuhetta vastaan suunnatusta laista. Heti otsikon alla ingressis-
sä todettiin: "Uusi laki on kiistanalainen. Sen on pelätty johtavan
tahattomaan sensuuriin tai sananvapauden rajoittamiseen." (HS
1.1.2018). Keiden sananvapautta arvelet tämän vihapuheen vas-
taisen lain uhkaavan? Epäilemättä valkoisten, cissukupuolisten,
heteroseksuaalisten ja terveiden. Onko sattumaa, että vihapuheen
vastainen laki esitetään uhkana valtaapitävien ryhmien jäsenten sa-
nanvapautta kohtaan? Luonnollisestikaan ei. Se on valinta.

Eli mielipidevaino ei olekaan sananvapauden vastaista, jos mielipidevaino kohdistuu valkoisiin ihmisiin eikä ei-valkoisiin maahanmuuttajiin?

Tai jos se kohdistuu "cissukupuolisiin" eikä transsukupuolisiin?

Tai jos se kohdistuu heteroihin eikä homoihin?

Tai jos se kohdistuu terveisiin eikä vammaisiin?

Kaikki huolestuminen mielipidevainosta on siis vain jotain "narratiivia"? Mitään mielipidevainoa ei koskaan ole?

Kenelläkään valkoisella terveellä heteroseksuaalisella cis-sukupuolisella ihmisellä ei siis ole mitään oikeutta sanoa omia mielipiteitään mistään asiasta, eikä tällaisten ihmisten uhkaaminen vaikka vankilatuomioilla heidän mielipiteidensä vuoksi siis millään tavalla loukkaa heidän oikeuksiaan, koska heille ei lähtökohtaisesti kuulukaan mitään ihmisoikeuksia? 

[ApuaHommmaan]

Mitens olisi: Salailun pitkät jäljet hanke,  jossa koululaisille ooetettaisiin kuinka asioiden salailu ja salaiitot ovat aiheuttaneet valtava inhimillistä kärsimystä läpi ihmiskunnan historian.  Ai niin ei kelpaa,  koska yliopistolaitoksen juuret ovat niin syvällä kiltojen anuksessa.

[Juffe]

Vihan pitkät jäljet -kirja (pdf)

No huh huh. Olin siinä luulossa, että kaikki on rasismia, paitsi mokutus. Mutta näköjään mokutuskin on rasismia.

[IDA]

Tutkimus siitä miksi akateeminen humanismi on hämärtymässä ilkeäksi idiotismiksi olisi erittäin aiheellinen. Maailmalla tätä on jo hiljalleen aloitettukin:

https://quillette.com/2018/10/01/the-grievance-studies-scandal-five-academics-respond/

[Jorma Teräsrautela]

Tutkimus siitä miksi akateeminen humanismi on hämärtymässä ilkeäksi idiotismiksi olisi erittäin aiheellinen. Maailmalla tätä on jo hiljalleen aloitettukin:

https://quillette.com/2018/10/01/the-grievance-studies-scandal-five-academics-respond/

Quillette-lehden juttu on vielä tyrmäävämpi. Vihan pitkät jäljet jäi kakkoseksi vaikka pidin erittäin hapokkaana.

[Totti]

"Lähestymme hankkeessa ajankohtaisia kysymyksiä vihan ja kaunan vaikutuksista yhteiskuntaan asettamalla ne historialliseen perspektiiviin"

Vakioargumenttihan on, että jos vihapuhuu niin saadaan Natsi-Saksa. Tämä on samanlainen vasemmistolainen ääriesimerkin yleistys kun se, että rikollisuus aina johtuu ns. sosioekonomisista tekijöistä, eli käytännössä rahan puutteesta.

Hitler vihapuhui ja loi diktatuurin. Näin ollen kaikki vihapuhe päätyy diktatuuriin, ja se pitää kitkeä heti alkuunsa. Tämä on suvakkien logiikka.

Tosiasiassa Hitlerin vihapuhe ei luonut diktatuuria vaan olosuhteet olivat otolliset ns. vahvalle miehelle ja tämä vahva mies oli silloin Hitler, joka käytti voimakasta retoriikkaa.

Mutta kuka loi olosuhteet? Aivan, liberaalit ja vasemmisto!

Hitlerin valtaannousu johtui olennaisesti kaoottisesta Weimar-tasavallasta ja kommunistien jatkuvasta riehumisesta kadulla. Ilman näitä, hän ei radikaalina miehenä olisi koskaan saanut mitään vastakaikua kansalta.

Hitleriä ei siis äänestetty valtaan sen takia, että hän vihasi juutalaisia tms., vaan sen takia, että kansa oli kyllästynyt vasemmistolaiseen liberaaliin sekoiluun, joka oli ajanut Saksan täydelliseen anarkiaan. He halusivat siis oikeutta ja järjestystä, ja Hitler lupasi toimittaa paketin.

Vasemmisto ja liberaalit ovat nyt luomassa uuden Weimar-tasavallan Eurooppaan päättömällä kaaospolitiikallaan. Ihmisten vihaiset mielipiteet tästä sekoilusta halutaan nyt leimaa vihapuheeksi. Käytännössä siis paskaa politiikkaa ei saisi kritisoida.

Mutta syy miksi vihapuhe oikeasti halutaan vaientaa, on eliitin pelko omasta vallastaan. Jos kansan voimakas mielipide pääsee esiin ja siitä tulee vaaliteema, he voisivat paljastua sinä valehtelijoina kun he ovat ja menettää valtansa.

Tämän takia kansa syyllistetään diktatuurin vihapuhuviksi kätyreiksi, ja vain "Hitler" puuttuu kuviosta ennen kun päädytään kansanmurhaan.

Paras toimi vihapuhetta vastaan on kuitenkin oikeamielinen ja kansanläheinen politiikka, jossa KUUNNELLAAN KANSAA! Jos poliitikot jatkavat omalla linjallaan erillään kansan mielipiteestä, verinen vallankumous on tulossa, kuten aina ennenkin.