Orpo HS:ssä: Suomessa on kummallinen tilanne

[Uuno Nuivanen]

Meksikolainen Alva Arias-Tello oli viime vuoden keväänä alamaissa. Kansainvälistä kauppaa opiskellut nainen oli ollut Suomessa kuukausia työttömänä.

Öö.. niinku millähän rahalla? 

Suomessa on todella kummallinen tilanne.

[Roope]

Yle uutisoi SIB-mallista tänään 20.6.2018 seuraavasti.
https://yle.fi/uutiset/3-10265169

Hallitus on jo päättänyt kokeilusta, jossa myös pitkäaikaistyöttömistä tehdään sijoituskohde. Jos säästöjä syntyy, valtio maksaa niistä osan sijoittajille.

[...]

Nyt tarkoitus on saada maahanmuuttaja töihin nopeaa kaistaa pitkin. Kokeiluun osallistuville opetetaan suomea, valmennetaan tiettyyn ammattiin ja kerrotaan Suomesta asioita, jotka helpottavat sopeutumista maahan. Pääpaino on kielenopetuksessa.

Lisäksi osallistujille järjestetään harjoittelu- ja työpaikkoja yrityksiin. Ammattiin perehtyminen ja kotoutumisen tukeminen jatkuvat työpaikalla.

Myös hankkeen rahoitus poikkeaa totutusta. Valtio ei ota kokeilussa taloudellista riskiä, vaan kustannukset maksetaan sijoittajilta kerätyistä rahoista.

Valtio palkitsee sijoittajia, jos kokeilun tulokset ovat tarpeeksi tehokkaita. Tästä SIB (social impact bond) -mallista kerrotaan lisää myöhemmin jutussa.

[...]

Mistä sitten kiikastaa? Miksi kasassa on toistaiseksi vain murto-osa tavoitelluista työpaikoista? Työllistämishankkeen hallinnoinnista vastaa suomalainen vaikuttavuussijoitusyhtiö Epiqus. Se pyrkii löytämään tapoja tehdä taloudellista tulosta parantamalla ihmisten tai ympäristön hyvinvointia.

Työ-ja elinkeinoministeriön työllistämiskokeilussa Epiqus etsii maahanmuuttajille työpaikat ja vastaa koulutuksesta sekä rahoituksen keräämisestä.

[...]

Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo, että valtio hakee kokeilulla 20–30 miljoonan euron säästöjä. Tähän päästään, jos 2 500 maahanmuuttajalle löytyy työpaikka.

– Vauhtia pitää kiristää ilman muuta, Hämäläinen toteaa.

Säästötavoite perustuu siihen, että nopeasti työllistyvät maahanmuuttajat nostavat verokertymää ja toisaalta alentavat kotouttamiskoulutus- ja työttömyysturvakustannuksia.

Valtiolla ei ole hankkeessa menetettävää. Kulut maksetaan Epiquksen hallinnoimasta rahastosta. Siihen on kerätty sijoittajilta noin 14 miljoonaa euroa.

Suurimmalla, kymmenen miljoonan potilla on mukana Euroopan investointirahasto. Suomalaisia sijoittajia ovat esimerkiksi SOK ja Tradeka-Yhtiöt.

Tällaisessa SIB-mallissa eli tulosperusteisessa rahoitussopimuksessa sijoittajat rahoittavat hyvinvointia edistävät palvelut ja kantavat taloudellisen riskin. Julkinen sektori maksaa vain sovitun mukaisista tuloksista, tässä tapauksessa työpaikan saaneista maahanmuuttajista.

Käytännössä valtio maksaa rahastolle puolet siitä summasta, joka kokeilun avulla nopeasti työllistyvästä maahanmuuttajasta säästyy verrattuna kuluihin, jotka syntyisivät tämän osallistumisesta työ- ja elinkeinotoimiston perinteisiin kotouttamistoimiin.

Vertailu tehdään hankkeen päättymisen jälkeen. Silloin lasketaan, kuinka paljon kokeiluun osallistuneet ovat maksaneet veroja ja kuinka paljon käyttäneet työttömyysetuuksia. Yhdestä maahanmuuttajasta maksetaan rahastolle enintään 10 000 euroa.

Rahaston vuosittainen tuottotavoite on kahdeksan prosenttia pääomasta. Toistaiseksi rahastolla on siis ollut vain kuluja.

Samir Omarin mukaan SIB-mallia ei ole aiemmin käytetty Euroopassa maahanmuuttajien työllistämiseen samassa laajuudessa kuin nyt Suomessa.

Tässäkin jutussa toistellaan, kuinka valtiolla ei ole SIB-mallissa minkäänlaista riskiä. Tämä taas ei perustu muuhun kuin väitettyihin säästöihin, joiden logiikkaa ei avata kovinkaan syvällisesti.

Olisiko jutussa mainittujen Valmet Automotiven ja Fazerin työpaikkoihin palkattu joka tapauksessa maahanmuuttajia? Miksei valtio voi itse toteuttaa koulutusta ja työpaikkojen etsimistä ja "säästää" vielä enemmän rahaa? Onko vaikuttavuussijoitusyhtiö Epiquksella geneerisen kielikoulutuksen, ammattiin valmistamisen ja Suomi-tietouden opetuksen järjestämisen ohessa jotain omaa erikoisosaamista, jota ei voi kopioida?

SIB-mallia käsittelevissä jutuissa ei ole esitetty vielä mitään, mikä selittäisi, mitä kautta prosessiin tulee rahaa kuin tyhjästä taikova lisäarvo. Haiskahtaa.

[foobar]

Sinälläänhän tällainen markkinaehtoinen sijoituskohde olisi mitä loistavin idea. Voisivat kaikki progressiiviset vasemmistolaiset ja vihreät tukea työttömiä, maahanmuuttajia ja vastaavia tuomalla pääomansa peliin ja vielä saada tuottoa maailmanparannukselleen. Kun jotenkin on aina tähän mennessä löytynyt heidän jutuissaan selitys sille miksi juuri kaikkien muiden on tehtävä sijoitukset ja kannettava riski projekteista jotka itse tietävät loistaviksi menestystarinoiksi.

[kivimies]

Rahastolle siis maksetaan kotouttamiskurssien keskimääräisten tuloksien mukaan.
Ongelmana on tosin se, että sinne ei valikoidu sitä keskimääräistä porukkaa. Jutusta saa selville, että kokeiluun piti hakea erikseen ja sinne päässeet valikoitiin.
Rahasto jää voitolle, kun valikoi helpoiten työllistyvät yksilöt ja jättää heikoiten työllistyvät (joilla on tuskin edes motivaatiota hakea kokeiluun) valtion kursseille. Hankkeen säästöt on arvioitu samasta syystä yläkanttiin.

Maahanmuuton ongelmat eivät johdu kotoutuksesta, vaan kotoutettavista.

[Roope]

Ylen toimittaja Kristiina Tolkin kirjoittaman jutun (tänään myös Ylen tv-uutisissa) perusteella suomalaiset yritykset ovat ryhtyneet omilla rahoillaan kouluttamaan maahanmuuttajia työvoimapula-aloille. Sepä somaa ja epäitsekästä. Laiskoja me suomalaiset.

Yritykset kouluttavat maahanmuuttajia selvitäkseen työvoimapulasta: "En pysty istumaan toimettomana kotona, kun mies lähtee joka aamu töihin"

[...]

Espoolaistunut Nanjundappa kertoo lähettäneensä ison tukun hakemuksia ja etsineensä töitä verkkoyhteisöpalvelu Linkeldnin kautta. Hän ei saanut yhtään vastausta.

Sitten hän sai kuulla työ- ja elinkeinoministeriön Sitran tuella käynnistämästä hankkeesta, joka auttaa maahanmuuttajia työllistymään.

Hankkeeseen on saatu rahaa myös yrityksiltä, jotka kaipaavat kipeästi uusia työntekijöitä. Suurimmat sijoittajat ovat Euroopan investointirahasto ja Sitra. Niiden lisäksi mukana ovat esimerksi SOK ja Tradeka.

Hankkeen tavoitteena on työllistää 2 500 maahanmuuttajaa vuoden 2019 loppuun mennessä. Viime vuonna alkaneessa kokeilussa on ollut mukana 1 000 maahanmuuttaja. Enemmänkin siis mahtuisi mukaan.

Heistä 300 on saanut vakituisen työpaikan.

Kun läntisten teollisuusmaiden järjestö OECD arvioi syksyllä Suomen kotouttamishankkeita, Sitran hanke sai suitsutusta: maahanmuuttajat saavat töitä ja yritykset löytävät kaipaamiaan työntekijöitä.

Yle 6.10.2018

Oikeasti kyse on ministeri Lindströmin hehkuttamasta SIB-huijauksesta, jolla maahanmuuttajia rekrytoinnissa suosivat yritykset kuppaavat monimutkaiseksi tehtyjen järjestelyjen kautta rahaa valtiolta.

[Mika]

Hankkeeseen on saatu rahaa myös yrityksiltä, jotka kaipaavat kipeästi uusia työntekijöitä.

Joopa joo. Jos yritys kaipaa kipeästi uusia työntekijöitä, se on näitä kusettajamestoja, jotka yrittävät saada työntekijöitä kelvottomilla työehdoilla ja surkealla palkalla. Ei sympatiapisteitä.     

[Kokoliha]

Ylen toimittaja Kristiina Tolkin kirjoittaman jutun (tänään myös Ylen tv-uutisissa) perusteella suomalaiset yritykset ovat ryhtyneet omilla rahoillaan kouluttamaan maahanmuuttajia työvoimapula-aloille. Sepä somaa ja epäitsekästä. Laiskoja me suomalaiset.

Oikeasti kyse on ministeri Lindströmin hehkuttamasta SIB-huijauksesta, jolla maahanmuuttajia rekrytoinnissa suosivat yritykset kuppaavat monimutkaiseksi tehtyjen järjestelyjen kautta rahaa valtiolta.

Tuossahan tuli korporaatiokommunistisen nykyKokoomuksen eräs doktriini pähkinänkuoressa.

[Histon]

Ylen toimittaja Kristiina Tolkin kirjoittaman jutun (tänään myös Ylen tv-uutisissa) perusteella suomalaiset yritykset ovat ryhtyneet omilla rahoillaan kouluttamaan maahanmuuttajia työvoimapula-aloille. Sepä somaa ja epäitsekästä. Laiskoja me suomalaiset.

Yritykset kouluttavat maahanmuuttajia selvitäkseen työvoimapulasta: "En pysty istumaan toimettomana kotona, kun mies lähtee joka aamu töihin"

[...]

Espoolaistunut Nanjundappa kertoo lähettäneensä ison tukun hakemuksia ja etsineensä töitä verkkoyhteisöpalvelu Linkeldnin kautta. Hän ei saanut yhtään vastausta.

Sitten hän sai kuulla työ- ja elinkeinoministeriön Sitran tuella käynnistämästä hankkeesta, joka auttaa maahanmuuttajia työllistymään.

Hankkeeseen on saatu rahaa myös yrityksiltä, jotka kaipaavat kipeästi uusia työntekijöitä. Suurimmat sijoittajat ovat Euroopan investointirahasto ja Sitra. Niiden lisäksi mukana ovat esimerksi SOK ja Tradeka.

Hankkeen tavoitteena on työllistää 2 500 maahanmuuttajaa vuoden 2019 loppuun mennessä. Viime vuonna alkaneessa kokeilussa on ollut mukana 1 000 maahanmuuttaja. Enemmänkin siis mahtuisi mukaan.

Heistä 300 on saanut vakituisen työpaikan.

Kun läntisten teollisuusmaiden järjestö OECD arvioi syksyllä Suomen kotouttamishankkeita, Sitran hanke sai suitsutusta: maahanmuuttajat saavat töitä ja yritykset löytävät kaipaamiaan työntekijöitä.

Yle 6.10.2018

Oikeasti kyse on ministeri Lindströmin hehkuttamasta SIB-huijauksesta, jolla maahanmuuttajia rekrytoinnissa suosivat yritykset kuppaavat monimutkaiseksi tehtyjen järjestelyjen kautta rahaa valtiolta.

Suvis sanoo: "Tämä on ilmaista! Valde maksaa."

Valde sanoo: "Tämä on ilmaista! EU maksaa."

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Euroopan_investointirahasto

[Roope]

Suvis sanoo: "Tämä on ilmaista! Valde maksaa."

Valde sanoo: "Tämä on ilmaista! EU maksaa."

Jos ja kun EU (Euroopan investointirahasto) on tässä SIB-kuviossa "sijoittaja", niin valde maksaa EU:lle.