Helsingin kaupunki: Kaavoituskatsaus 2013

[guest3656]

Helsingin kaupungin kasvulle ei ole olemassa ylärajaa. Nykyistenkin rajojen sisäpuolelle mahtuu vielä 265 000 uutta kehitysmaalaista. Miksi turhaan kiirehtiä kuntaliitoksia?

Tyypilliseen tapaan, väestönkasvusta on tehty asia johon ei voi vaikuttaa mitenkään. Niinpä sitten vain rakennetaan.

Kestävään kehitykseen katsauksessa sitä vastoin otetaan kantaa. Kehitysmaalaisten rahtaaminen Helsinkiin on tärkeää ilmastomuutoksen torjumiseksi. Väheneekö vuohipaimenen metaanipäästöt viileämmässä ilmastossa?

Helsingin asukasmäärä rikkoi 600 000 asukkaan rajan vuonna 2012. Kaupungin tietokeskuksen laatiman vuoteen 2050 ulottuvan väestöennusteen mukaan kasvu jatkuu myös tulevaisuudessa. Nopeimman kasvuvaihtoehdon mukaan väestönkasvu vuoteen 2050 mennessä on 265 000 henkeä. Tämä edellyttäisi yli 190 000 uuden asunnon rakentamista. Nykyisessä yleiskaavassa ei ole tulevaisuuden tarpeisiin riittävästi asemakaavoitettavia alueita. Toteutuvan asuntotuotannon määrä riippuu oleellisesti rakentamiskelpoisen tonttimaavarannon suuruudesta. Arvioiden mukaan Helsinkiin tulisi vuoteen 2050 mennessä asemakaavoittaa nykyisen kaavavarannon lisäksi noin 9 miljoonaa kerrosneliötä, mikäli asuntokysyntä pysyy suhteellisen vakaana

Kaupungistuminen jatkuu kaikkialla maailmassa. Näin on myös Suomessa. Helsingin
kasvu jatkuu myös tulevaisuudessa. Riittävän asuntotuotannon varmistaminen
seudulla ja seudun ydinalueella on kestävän yhdyskuntarakentamisen pääperiaatteita.
Sillä estetään kaupunkirakenteen hajoamista ja vastataan ilmastonmuutoksen haasteisiin

http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/kaavoituskatsaus/kaavoituskatsaus_2013.pdf

[Anonyymi]

Niin. Muistutettakoon kuitenkin että karkeasti ottaen väestönkasvusta 1/3 syntyy Helsingissä, 1/3 muuttaa muualta Suomesta ja 1/3 tulee ulkomailta. Ulkomailta tulijoista n. 35% tulee Venäjältä, Baltiasta ja muualta Itä-Euroopasta, 20% Länsi-Euroopasta, 25% Lähi-idästä ja Afrikasta ja 20% Itä-Aasiasta.

Ei sillä etteikö näihinkin lukuihin sisältyisi silti aivan liikaa sen verran matalan koulutustason ja sen verran poikkeavasta kulttuurista kotoisin olevaa jengiä, etteivät he kykene yhteiskuntaamme mitä todennäköisemmin sopeutumaan. Mutta jotain realismia nyt näihin heittoihin.

[Rafael K.]

Aika kalliilta vaan vaikuttaa ne Helsingin kaupungin rojektit tuossa kaavoituskatsauksessa. On tunnelia ja uutta pikaraitiotietä, siltaa Kruunuvuorenrantaan, ratapihan päälle rakentamista ja satamiin uusia kaupunginosia. Kuntaliitoksia tarvitaan tietysti siksi, että saadaan espoolaiset maksamaan nämä Helsingin kaupunkisuunnittelijoiden puuhastelut sekä vaikeutetaan hyvien veronmaksajien pakenemista.

[Anonyymi]

...
20% syntyvistä lapsista on mamutaustaisia.
..
Suurin osa ns. maan sisäisestä muutto"voitosta" on mamuja. Pottunokkien suhteen Helsinki on muuttotappiokunta.
...
...ruotsista muuttavat mustalaiset, Italian, Kreikan, Espanjan jne. kauttakulkukansalaisuuden tai -oleskeluluvan ("saat tän paperin jos häivyt maasta heti, ellet, joudut takaisin Lambedusalle") saaneet "eurooppalaiset" jne.
...

Luvut ovat taustan mukaan, eivät sen, missä on viimeksi sattunut olemaan ennen muuttoaan Helsinkiin. Esim. kaikki Lähi-idästä tulevat menevät Lähi-idästä tulleiden kategoriaan, eivät turkulaisiksi tai ruotsalaisiksi.

Aika kalliilta vaan vaikuttaa ne Helsingin kaupungin rojektit tuossa kaavoituskatsauksessa. On tunnelia ja uutta pikaraitiotietä, siltaa Kruunuvuorenrantaan, ratapihan päälle rakentamista ja satamiin uusia kaupunginosia. Kuntaliitoksia tarvitaan tietysti siksi, että saadaan espoolaiset maksamaan nämä Helsingin kaupunkisuunnittelijoiden puuhastelut sekä vaikeutetaan hyvien veronmaksajien pakenemista.

Tunnelit ja metrot maksavat maltaita eivätkä rahoita itseään, varsinkaan tunnelit, mutta esim. Kruunuvuorenrannan ratikkasilta maksaa itsensä jo tonttien arvon nousuna. Ellei sen kanssa viivytellä ja ennätetä luovuttaa tontteja ja siten tonttien arvonnousua (satoja miljoonia) rakennusliikkeille ennen kuin päätös sillasta tehdään. Esim. ratapihan rakentamisesta tulee Helsingin kaupungille rakennusoikeuksista ihan tajuttomasti fyffeä. Samoin Helsinki omistaa enemmistön rajojensa sisällä olevasta maasta, joka on ihan pirun arvokasta. Kaikki kaavoitus maksaa käytännössä itsensä, ellei niihin koplata jotain aivan mielettömiä miljardien autotunneleita tai reippaasti yli sadan miljoonan liittymiä ja motarinkatteita, kuten esim. Koivusaaressa/Katajaharjussa.

[Rafael K.]

Rakennusoikeuksista tulee kaupungille tajuttomasti fyffeä, jos joku haluaa rakentaa nykyisillä hinnoilla. Jos asuntolainojen reaalikorot nousevat 5 %:iin, mikä ei takavuosiin verrattuna ole yhtään mitään, asuntorakentaminen loppuu heti. Espoon Suurpellonkin piti olla Espoolle tuottava bisnes, kun sinne piti tulla Nokiaa ja muuta. Maata siirreltiin ja liittymät tehtiin, mutta tuskin niistä rakennusoikeuksista on huippuhintaa saatu. Suhdanteet voivat muuttua nopeasti, jolloin kaupungille voi jäädä kiinteistöjalostusbisneksestä musta pekka. Kruunuvuorensilta maksaa taatusti satoja miljoonia ja tuottaa vasta kun öljysataman pilaama maaperä Kruunuvuorenrannassa on puhdistettu.

[Golimar]

Asukkaat ihmettelevät kaupungin toimintaa arvoalueella: näyttelijä sai rakentaa talon, valtuutettu sai muuttaa suojeltua taloaan – naapuri ei saanut edes uutta saunaa
Uuden asemakaavan valmistelu hiertää arvoalueella Helsingin Meilahdessa. Sen myötä vanhat kaunat ovat nousseet pintaan.

Vehreän pitsihuvilan pihalla Helsingin Meilahdessa pitäisi olla sauna. Vanha sauna paloi vuosia sitten ja nyt asukkaat haluaisivat uuden, mutta kaupungin mukaan 40 neliön pihasaunaa ei saa rakentaa. Ei ennen kuin olemassa oleva autotalli- ja talousrakennus puretaan.

Asukkaat ovat valittaneet kaupungille päätöksestä.

Naapurustossa myös muilla on sama ongelma. He saavat uuden asemakaavaehdotuksen mukaan rakentaa vain, jos ensin purkavat.

Viereisellä tontilla kaikki näyttää olevan toisin. Sen omistaja on saamassa uuteen kaavaan 40 neliön lisärakennusoikeuden sellaisenaan, siitä huolimatta, että hänellä on jo pihallaan sekä 20 neliön sauna että 25 neliön vaja.

Kaupunki katsoo, että talousrakennukset ovat "rakennelmia", eivät rakennuksia.

Eripura repii huvilaidylliä
Tällainen eriarvoisuus ärsyttää laajasti Meilahdessa. Epäreiluuden kokemukset ovat kasvaneet erityisesti nyt, kun huvila-alueelle tehdään uutta asemakaavaa. Kaavan on määrä mennä kaupunkisuunnittelulautakuntaan syksyllä.

Yle on tätä juttua varten keskustellut alueen kahdeksan asukkaan kanssa ja tutustunut kaavaluonnoksesta tehtyihin asiakirjoihin sekä muistutuksiin, jotka koskevat 19:ää taloutta.

Yksi tyytymättömistä on Hanna Lehtiniemi, joka asuu Meilahden kartanon entisessä keittiörakennuksessa. Hän ei ole saamassa lupaa rakentaa uutta kasvihuonetta, vaikka paikalla on ennen ollut vähintään 50 neliön kasvihuone.

– Kun tällä paikalla on ollut aikaisemmin runsaasti rakennuksia, niin miksi niiden paikalle ei saisi rakentaa nyt uusia? Kuitenkin naapuriin voi rakentaa isosti, vaikka siinä ei koskaan ollut mitään.

Lehtiniemen mukaan kaava on sattumanvaraisesti valmisteltu eikä asukkaita ole kuultu riittävästi sen valmistelussa.

– Moni on yrittänyt saada lisärakennusoikeutta, mutta vain jotkut ovat saaneet.

Ainutlaatuinen alue
Meilahden huvila-alue on hyvin erityinen. Se on aivan Helsingin keskustan tuntumassa, ja vaikka raitiovaunu vie suhteellisen lähelle, on alue omassa rauhassa.

Alueella on vain 26 taloutta. Kaikki heistä asuvat Helsingin kaupungin mailla, eli maa on vuokrattu kaupungilta, mutta asukkaat itse omistavat huvilansa.

Osa huviloista on tuhatneliöisiä, osa vain 60 neliön kokoisia.

Suomen mittakaavassa paikka on hyvin arvokas. Tasavallan presidentti asuu vieressä, pääministeri kivenheiton päässä. Meri kimmeltää, Seurasaaren ulkoilualue ja historiallinen Tamminiemen museo ovat aivan naapurissa.

Metsä kahisee korvissa ja idylliset puuhuvilat pilkottavat siellä täällä. Isot nurmialueet kutsuvat ottamaan aurinkoa ja nauttimaan kesäpäivästä.

Asukkaat syyttävät kaupunkia
Paratiisissa on kuitenkin mörköjä. Uuden kaavan valmistelu on tuonut vanhat kaunat pintaan.

Alueelle on vuosien saatossa myönnetty poikkeamislupia. Näitä on myönnetty monelle, mutta vain harva on saanut juuri sen, mitä on halunnut.

Asukkaat syyttävät kaupunkia epäoikeudenmukaisesta kohtelusta. Miksi naapuri sai ja minä en?

Yksi poikkeamisluvalla rakennetuista taloista kuuluu näyttelijä Pihla Viitalalle ja tämän siskolle. Se rakennettiin vuonna 2016 poikkeamisluvalla siskosten vanhempien huvilan viereen. Lupaa hakivat Viitalan vanhemmat. Viitala on esitellyt taloprojektia lehdistössä useaan otteeseen.

Helsingin kaupungin pöytäkirjoista näkee, että kaupungin luvalla näyttelijä on saanut purkaa paikalla sijainneen vanhan ulkorakennuksen ja rakentaa sen tilalle uuden asuinrakennuksen.

Uusi rakennus on kerrosneliömäärältään yli puolet isompi kuin vanha rakennus.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on perustellut antamaansa poikkeamislupaa muun muassa sillä, että vanhassa ulkorakennuksessakin on joskus asuttu. Lautakunnan mukaan uudisrakennus vastaa asemakaavan muutosehdotuksen suuntaviivoja.

Helsingin kaupunginmuseon lausunnosta selviää kuitenkin, että ulkorakennuksessa joskus olleet asuintilat ovat olleet kooltaan 17 neliötä ja 9 neliötä. Nyt uudessa asuintalossa on kaksi yli sadan neliön asuntoa.

Museovirasto ei puoltanut poikkeamispäätöstä, sillä sen mukaan uusi rakennus on liian suuri.

Kaupunkisuunnittelulautakunta kuitenkin katsoi, että uudet yli sadan neliöt asunnot yhdessä ovat "vaatimaton sivurakennus, jonka suhde jää selvästi alisteiseksi pihapiirin päärakennukselle."

Näyttelijä Pihla Viitala sanoo, että he ovat tehneet juuri kuten kaupunki on edellyttänyt.

– Me olemme tehneet juuri niin kuin kaupunki on sanonut. Olemme toimineet annettujen sääntöjen mukaan. Lähinaapureitakin kuultiin, eikä valituksia tullut. Myöhemmin tuli yksi valitus ja sekin käsiteltiin, Pihla Viitala kertoo

– Minä en ollut tässä projektissa edes aluksi mukana. Sen aloittivat vanhempani ja siskoni, Pihla Viitala jatkaa.

Valtuutettu sai muuttaa taloaan
Jutun alussa mainitun lisärakennusoikeuden puolestaan on saamassa SDP:n kaupunginvaltuutettu Thomas Wallgren.

Hän sai myös vuonna 2011 tehdä kaupungin rakennusvalvonnan luvalla taloonsa suhteellisen ison remontin.

Wallgren sai yhdistää tiukasti suojellun talon kaksi asuntoa yhdeksi asunnoksi. Sisältä purettiin rappuset, yläkertaan rakennettiin uusi kylpyhuone, ikkunoiden paikkoja muutettiin ja suojeltuun taloon sai rakentaa myös toisen verannan.

Kaupunginmuseo piti muutoksia maltillisina. Sen sijaan lasiverantaa museo ei pitänyt suotavana. Museo kuitenkin antoi luvan tehdä kaikki muutokset, jos uusi kuisti rakennetaan niin, "että se voidaan tarvittaessa purkaa ja julkisivu palauttaa lähtötilanteeseen."

Rakennusvalvonta huomautti luvassaan, että Wallgrenin uusi kuisti ylittää tontin rakennusoikeuden, mutta asia ei silti ollut ongelma. "Ylitystä voidaan tässä tapauksessa pitää vähäisenä ja hyväksyttävänä sekä tarkoituksenmukaisuussyin perusteltuna", raportissa sanotaan.

Myös kaavoittaja on puoltanut tuolloin, vuonna 2011, poikkeamista.

Talon uudistamisen lisäksi Wallgren on nyt uudessa käsillä olevassa asemakaavassakin saamassa hyviä asioita itselleen.

Neljänkymmenen neliön lisärakentamisen lisäksi hänen talonsa suojelua on heikennetty. Tämä tarkoittaa, että hänen talonsa ylläpito tulee entistä halvemmaksi. Osalle alueen asukkaista on käynyt päinvastoin. Heidän talojensa suojelua on tiukennettu ja siksi talojen ylläpito tulee jatkossa kalliimmaksi.

Wallgrenin talon suojelun heikennys johtuu aluetta kaavoittavan Marina Fogdellin mukaan siitä, että talo ei kuulu alueen arvokkaimpien rakennusten joukkoon.

Onko Wallgrenin talo siis remontoitu huonosti vuonna 2011?

– Se on tehty varmaankin aivan hyvin, mutta talojen keskinäisen hierarkian tarkastelussa talon asema on muuttunut, kaavoittaja Fogdell sanoo.

Lisäksi kaupunki on päättänyt, että Wallgrenin vuokra-alaa ei jaeta. Jakaminen olisi tarkoittanut uusia naapureita Wallgrenin lähelle.

Kaupungilla olisi nyt ollut siihen mahdollisuus. Helsingin kaupungilla on huutava pula tonteista ja rakennusaloista.

Silti alueen kaavoittaja Fogdell sanoo kaupunkisuunnittelulautakunnan tehneen jo vuosina 2014 ja 2016 linjauksen, että alueelle ei tehdä tontteja, vaan alueen väljyys ja huvilamaisuus säilytetään.

Vuokrasopimuksessa vuonna 2010 kaupunki on kertonut Wallgrenille, että hänen määräalansa saatetaan uudessa kaavassa jakaa jopa kolmeen osaan. Tonttijaosta on kuva hänen vuokrasopimuksessaan. Näin ei nyt käy.

Kaavoittaja puolustaa uusien rakennuspaikkojen vähyyttä kaavassa.

– Alueen suojelunäkökulma, se että paikka säilyy nykyisellään, on päätetty lautakunnassa vuonna 2014, kaavoittaja Fogdell sanoo.

Kokonaan uusia rakennusaloja tulee tälle arvokkaalle alueelle yhteensä viisi. Wallgrenin vuokra-alalle näistä ei tule yhtään, mutta lähistölle vuokra-alojen viereen niitä on kaavoitettu kaksi vastoin lähistön vuokralaisten tahtoa.

Wallgren ei halua rakentamista
Thomas Wallgrenin mukaan häntä ei ole kohdeltu mitenkään eri tavalla kuin muita.

– Väitteet ovat epämääräisiä. En ole kuullut tuollaisia väitteitä, että minulle tulisi enemmän kuin muille. Minulle ei ole kukaan sanonut, että minua kohdeltaisiin eri tavalla.

– Haluan korostaa, että tämmöisillä väitteillä ei ole mitään perusteita. Näiden väitteiden arvo pitäisi ensin arvioida ennen kuin niitä lähdetään kertomaan.

Wallgren sanoo, ettei ole edes epäsuorasti vaikuttanut päätöksentekoon.

– Olen hyvin tarkka jääviydestäni. Tulen jääväämään itseni valtuustossa eikä minulla ole ollut mitään tekemistä tämän prosessin etenemisen kanssa.

"Ei haluta konfliktia"
Naapurustossa harva antaa kertoa nimensä juttua varten. Jännitteitä on, eivätkä haastateltavat halua luoda lisää konflikteja. He tahtovat pysyä naapuriensa kanssa väleissä.

– Ei se minulta ole pois, jos toinen saa. Mutta kyllä se harmittaa, kun joku saa ja minä en, kertoo yksi.

Hän haki poikkeamislupaa 80 neliölle. Hän sai lopulta monen vuoden jälkeen 50 neliötä, mutta uudessa rakennuksessa ei saa asua.

– Epätasa-arvo alueella on räikeää. Samaan aikaan toiset ovat saaneet rakentaa pienemmille tonteille huomattavasti isompia asuttavia rakennuksia, asukas summaa.

Silti hänkään ei halua syyttää naapureitaan. Syyttävä sormi osoittaa hänelläkin kaupunkia.

Kaupunki puolustaa päätöksiä
Kaupungin mukaan Wallgrenia ei ole kohdeltu muita paremmin eikä asemakaavan teossa ole suosittu ketään.

– Kaavaehdotuksessa ei ole poimittavissa tiettyjä tapauksia, jotka olisivat saaneet eri kohtelun, kaavoittaja Fogdell sanoo.

Hän kertoo, että Wallgren on käynyt keskusteluja hänen kanssaan vain yhdessä muiden asukkaiden kanssa.

– Mielestäni me neuvomme kaikkia asukkaita samalla tavalla.

Fogdell muistuttaa, että rakennusvalvonta uuden kaavan mukaisesti tarkistaa, että kaikki asukkaat saavat talousrakennuksilleen lisärakennusoikeutta tasapuolisesti.

Talojen välisen hierarkian ovat arvioineet asiantuntijat, ja uusia rakennuspaikkoja ei vain ole päätetty tehdä alueelle viittä enempää. Uusia rakennuspaikkoja annetaan vain niille alueille, joilla on ollut asumista ennekin.

– Uskon, että asukkaiden toiveiden mukaista on myös säilyttää alue sellaisenaan. Tämän kaltaisia alueita ei ole oikeastaan muita vastaavia, Fogdell sanoo.

Kaavoittaja myöntää epätasa-arvon
Arkkitehti Fogdell kuitenkin myöntää, että joissain kohdin asukkaat kokevat, että heitä on kohdeltu alueella epäoikeudenmukaisesti: Viitaloiden talon kohdalla alueella on menty liian pitkälle.

Onko siinä siis ylitetty jokin raja?

– Kyllä, koska se on herättänyt niin paljon vastustusta ja närkästystä tällä alueella.

Alueen poikkeamispäätösten takia uuden kaavan valmisteluun on Fogdellin mukaan osin lähdettykin.

– Muun muassa Viitalan talon takia on katsottu, että poikkeamismenettely ei ole enää kestävä tapa tehdä muutoksia tälle alueelle.

Fogdell sanoo, että Viitalan talon poikkeamislupa tuli hänelle valmisteltavaksi, kun asiasta oli jo neuvoteltu pitkään. Fogdell valmisteli poikkeamishakemuksen siis lautakunnalle päätöksentekoon.

– Asia oli jo neuvoteltu valmiiksi muualla. En nähnyt syytä muuttaa linjausta, Fogdell sanoo.

Saman asian vahvistaa alueen asemakaavaa ennen Fogdellia valmistellut arkkitehti Leena Makkonen. Viitaloiden talo oli silloin jo puheissa.

– Minulla on sama mielikuva, että periaatteista oli jo muualla päätetty. Minä en sitä talon kokoa päättänyt, Makkonen sanoo.

Missä muualla?

– En tiedä ketkä kaikki siellä on ollut tekemässä päätöksiä. Minun silloisilta päälliköiltäni voi kysyä.

Marina Fogdellin mukaan väite siitä, että päätös on tehty "jossain ylhäällä" tarkoittaa, että poikkeamishakemuksesta oli neuvoteltu pitkään kaavoittajan, päälliköiden, kaupunginmuseon ja hakijoiden välillä.

Fogdell pohtii, että Viitaloiden talo ehkä muuttui pitkittyneiden neuvotteluiden aikana.

– Ehkä suunnitelmissa sen takia tapahtui tällaista liukumaa. Tämmöistä tapahtuu, vaikka kuinka tasapuolisesti yritetään toimia. Pitkittyneiden neuvotteluiden takia hanke on kasvanut, ja nyt lopputulos on liian iso, Fogdell sanoo.

Asemakaavapäällikkö antoi vihreää valoa
Eläkkeelle keväällä 2017 jäänyt Helsingin kaupungin entinen asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim muistaa tapauksen.

Hän myöntää, että antoi Viitaloiden hankkeelle ensimmäiseksi vihreää valoa. Veltheim sanoo, että taustalla oli alueelle aiemmin annetut poikkeamispäätökset. Viitaloiden tapauksessa uuden talon kokoon vaikutti aiemmin paikalla ollut suuri ulkorakennus.

– Kyllä. He kävivät luonani ensimmäisellä kerralla keskustelemassa ja näyttivät talosuunnitelmia. Silloin todettiin, että asiassa voidaan edetä sillä ehdolla, että uuden rakennuksen mittasuhteet pysyvät korkeintaan vanhan talousrakennuksen rajoissa. Mukana keskustelussa olivat valmistelijat, Veltheim sanoo.

– En minä mitään luvannut, mutta sanoin, että valmistelu voidaan tehdä sen keskustelun pohjalta.

Veltheimin mukaan talo oli siinä vaiheessa kuitenkin vielä pienempi. Veltheim sanoo, että kaavoittajat olivat vieneet valmistelun loppuun.

– En sotkeutunut mitenkään muuten valmisteluun, kuin kävin vain sen keskustelun. Tällaisia keskusteluja olen käynyt usein virkaurani aikana.

Tunsitko Viitalat, tiesitkö keitä he olivat?

– Kyllä. Tämä Viitalan äiti on opettanut lapsiani peruskoulussa yli kaksikymmentä vuotta sitten, Veltheim sanoo.

Onko sillä ollut vaikutusta tähän vihreän valon näyttämiseen?

– Aina voidaan näin väittää, mutta mun mielestä ei. En ole mitään muuta luvannut, kuin että näillä reunaehdoilla sitä voidaan viedä eteenpäin.

En ole avannut suutani asiasta missään. En antanut edes Viitaloille mitään neuvoja asiasta.

Anni Sinnemäki
Korkeammalta ei pyritty vaikuttamaan
Eläköitynyt asemakaavapäällikkö Veltheim sanoo, että Viitalan talo aiheutti närää jo ennen talon rakentamista.

Alueen asukkaista muun muassa Thomas Wallgren keskusteli pitkään Veltheimin kanssa eräällä valtuustoseminaarin illallisella Viitalan talosta.

– Hän oli hyvin kriittinen. Hänen lähestymistapansa on hyvin suojeluhenkinen. Hän ei mielellään näkisi alueella kovinkaan paljon muutosta. Hän sanoi, että alueen nykyinen miljöö on syy, miksi hän on sinne muuttanut. Keskustelimme pitkään ja hyvässä hengessä. Siinä keskusteltiin Meilahden suunnittelusta yleisemminkin.

Kukaan Veltheimin yläpuolelta ei hänen mukaansa ole kuitenkaan koskaan yrittänyt vaikuttaa asiassa.

– Ei minun mielestäni. Korkeintaan se, että on katsottu onko poikkeamispäätös virastopäällikön asia vai lautakunta-asia.

Veltheim sanoo, että asia on esimerkiksi tullut vain kerran nykyisen apulaispormestari Anni Sinnemäen (vihr.) kanssa esille syksyllä 2016, sen jälkeen, kun poikkeamislupa oli jo annettu. Sinnemäki oli tuolloin apulaiskaupunginjohtaja ja vastasi Helsingin kaupungin suunnittelusta. Hän oli toiminut toimessa vuodesta 2015 alkaen. He olivat maastokäynnillä Oulunkylässä katsomassa, mitä siellä on kaavoitettu. Siellä he katsoivat Sinnemäen tuntemien taiteilijoiden omistamaa taloa.

– Siinä yhteydessä Anni Sinnemäki totesi, että se rakennus on saman arkkitehdin suunnittelema kuin Viitaloiden talo Meilahdessa. Muuta muistikuvaa ei ole mulla asiasta Sinnemäen kanssa keskustelusta.

– Varmasti Viitaloiden prosessissa on asioita, jotka voi ottaa opiksi. Ja jos se on ollut minun virheeni, niin siitäkin kannattaa ottaa oppia, sillä koskaan ei elä niin pitkään, että ehtisi tehdä ne kaikki itse, Veltheim sanoo.

Kukaan Yle uutisten haastattelemista kaupungin virkamiehistä, jotka käsittelivät Viitaloiden taloa Helsingin kaupungissa, ei syytä Sinnemäkeä asiaan sekaantumisesta.

Apulaispormestari Anni Sinnemäki kertoo, että tuntee Pihla Viitalan ja tämän vanhemmat. Mutta hän sanoo, että hänellä ei ole mitään tekemistä Viitaloiden poikkeamishakemuksen kanssa. Sinnemäki istui apulaiskaupunginjohtajan mandaatilla lautakunnassa, joka päätti Viitaloiden poikkeamishakemuksesta. Apulaiskaupunginjohtaja sai osallistua keskusteluun, mutta hän ei saanut äänestää asiasta. Hakemus meni läpi yksimielisesti.

– Olen tiennyt, että he rakentavat, tiennyt heidän arkkitehtinsa ja tiennyt että tämä prosessi on ollut käynnissä. Mutta en ole missään vaiheessa keskustellut kaavoittajan tai kenenkään muunkaan kanssa tästä asiasta. En ole kertonut mielipidettäni enkä ole antanut ohjeita kellekään. En ole avannut suutani asiasta missään. En antanut edes Viitaloille mitään neuvoja asiasta, Sinnemäki puolustautuu.

– Ja lautakunnassa en ole omasta mielestäni avannut suutani. En yleensä puutu näihin poikkeamislupiin.

Viitaloiden talon kaltaisia ylilyöntejä ei enää kuitenkaan haluta. Ely-keskus ehti myös tuoda esiin, että poikkeamispäätökset eivät ole alueelle oikea väline sallia lisärakentamista. Uuden kaavan voimaantulon jälkeen poikkeamislupia ei enää alueelle myönnetä.

Wallgrenin talon muutoksia kaavoittaja Marina Fogdell taas ei pidä niin suurina, etteikö joku toinenkin voisi sellaisen joskus vielä tehdä.

Asukasyhdistys riitaantui
On vielä yksi asia.

Osaa alueella asuvista ihmisistä hämmästyttää se, että valtuutettu Wallgren ei halunnut muistutusvaiheessa vaatia kaupunkia vetämään kaavaa takaisin valmisteluun. Iso osa asukkaista koki kaavaehdotuksen lainvastaiseksi epätasa-arvoisuuden takia.

Wallgren ilmaisi mielipiteensä useaan kertaan muun muassa asukasyhdistyksen vuosikokouksessa, kertoo Ylen lähde, joka haluaa puhua nimettömänä.

– Meille jäi epäilys hänen motiiveistaan. Hänen tonttiaan ei jaeta, ja hän on saamassa lisärakennusoikeuden. Jäi vahva epäilys, onko hänellä oma lehmä ojassa. Hänen kannaltaan kaava tietysti kannattaisi hyväksyä.

Asukasyhdistys oli yhdessä tekemässä muistutusta kaupungille kaavasta.

– Wallgrenin mielestä kaupunkia ei saanut vaatia vetämään kaavaa takaisin valmisteluun, vaan hän halusi, että kaupunkia olisi lähestytty kohteliaammin, ei vaatien, lähde kertoo.

– Lopulta hän myöntyi, mutta juridiset kommentit poistettiin vaatimuksesta kokonaan.

Lopputulos oli, että peräti 19 taloutta ei tyytynyt asukasyhdistyksen tekemään muistutukseen, vaan he kirjoittivat oman muistutuksensa, jossa vaaditaan juridisten kommenttien kera kaavan vetämistä takaisin valmisteluun.

Wallgren sanoo uskovansa, että kaupunki lopulta ottaa asukkaiden kannan huomioon. Siksi hän ei halunnut vaatia.

– Minusta on kivempi elää kaupungissa, jossa kohdellaan toisia ystävällisesti. Sanoin kokouksessa, että kaavoittaja huomioi paremmin mielipiteet, jos esitämme ne kivasti, ei niin, että hyökkäämme.

Mutta sinulla ei ollut tarkoitusperiä?

– Tavoitteeni on, että alueella rakennettaisiin hyvin vähän, hyvin varovasti ja hyvin laadukkaasti. Sitä tavoitetta olen yrittänyt eri tavoin puolustaa. Mutta en ole puolustanut rakentamista omaksi edukseni, enkä millään lailla ole sitä ehdottanut.

https://yle.fi/uutiset/3-10356267

[Bienveillant]

Meno on taas kuin jossain banaanitasavallassa ja kukaan ei tietenkään ole yrittänyt vaikuttaa yhtään kehenkään (case Viitalan talo, case Wallgren). Ja sitten toistetaan kaikki vielä kerran yhdessä: Suomessa ei ole korruptiota! 

[Elemosina]

Hienoa Wallgren, hienoa.
Kyllähän tuon jutun perusteella (mikäli Yleen voi luottaa enää ollenkaan) vaikuttaa ilmiselvällä suhmuroinnilta ja korruptiolta ja hyvävelikerhon toiminnalta.