Somalien yhdistykset

[Roope]

Seitsemän väitettä ja faktaa pakolaiskiintiöstä

Ilmeisesti alunperin Amnestyn kömpelöä propagandaa ja olkiukkoilua. Mutta hauskojahan nuo kehnoudessaan.

Kiintiön kautta Suomeen tulee terroristeja.

Epätosi. Pakolaiskiintiöön valittavat henkilöt ovat käyneet läpi perusteellisen valintaprosessin. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR haastattelee pakolaiset, ja esittää Suomelle listan kiintiöön valittavista henkilöistä. Tämän jälkeen Suomen viranomaiset, yleensä ELY-keskus, maahanmuuttovirasto ja suojelupoliisi, tekevät valintamatkan pakolaisleirille ja haastattelevat henkilökohtaisesti kiintiöön valittavat henkilöt. Muun muassa suojelupoliisi tutkii henkilöiden taustat.

Valintaprosessi ei ole estänyt kiintiöpakolaisten terroritekoja muualla Euroopassa, eikä voikaan estää. Tulevat terroristit kun eivät ilmoita olevansa tulevia terroristeja.

Tapausten vähäisyys ei johdu valintaprosessista tai kiintiöpakolaisten muita maahanmuuttajia korkeammasta moraalista vaan yksinkertaisesti heidän vähäisestä määrästään verrattuna kaikkeen humanitaariseen maahanmuuttoon.

Suomi ei käytä kiintiöpakolaisten valinnassa sellaisia kriteerejä, joilla pyrittäisiin potentiaalisesti radikalisoituvien karsimiseen.

Pakolaisia pitää auttaa siellä missä he ovat. Meille ei enää mahdu.

Epätosi. Lähes yhdeksän kymmenestä pakolaisesta on kehitysmaissa. Yli puolet maailman pakolaisista on vain kymmenessä maassa, joista yksikään ei ole kehittynyt maa. Vauraiden maiden on osallistuttava vastuunjakoon. Suomi muiden EU-maiden kanssa on leikannut kehitysyhteistyöstä, jolla sekä puututaan pakolaisuuden syihin että tuetaan leireillä eläviä pakolaisia.

Vauraat maat maksavat kehitysmaissa sijaitsevien pakolaisleirien ylläpidon. EU on maailman suurin lahjoittaja.

Suomen kehitysavun tavoitteeksi ei ole asetettu liikkuvuuden vähentämistä, eikä kehitysapu yleisesti ottaen vähennä liikkuvuutta vaan lisää sitä.

Turvapaikkajärjestelmien ja laittoman siirtolaisuuden kustannukset ovat Euroopassa helposti monikymmenkertaiset verrattuna pakolaisleireille annettuun tukeen. Pakolaisleirejä voisi tukea moninkertaisilla summilla jo pelkästään suuntaamalla nykyistä kehitysapua toisin kuin on tehty. Suomessa humanitaarisen avun osuus on ollut vain reilu kymmenesosa kaikesta kehitysavusta.

[kivimies]

Epätosi. Pakolaiskiintiön koko ja turvapaikanhakijoiden määrä eivät sulje toisiaan pois, vaan kyse on kahdesta rinnakkaisesta järjestelmästä. Kiintiössä vastaanotetaan pakolaisia suoraan leireiltä. Heillä on jo Suomeen muuttaessaan pakolaisasema. Turvapaikanhakijat hakeutuvat itse maahan ja hakevat kansainvälistä suojelua. Turvapaikan hakeminen on ihmisoikeus, ja suojelun tarve arvioidaan turvapaikkaprosessissa. Esimerkiksi Ruotsiin on vuosia saapunut suhteellisesti eniten turvapaikanhakijoita Euroopassa, siitä huolimatta maa korottaa pakolaiskiintiönsä 5000 henkilöön ensi vuonna.

Totta, kyse on kahdesta eri rinnakkaisesta järjestelmästä. Siitä johtuen pakolaiskiintiön nostaminen kasvattaa yksiselitteisesti humanitaarisen maahanmuuton määrää.
Poliitikot (esim. Kai Mykkänen) väittävät jatkuvasti, että pakolaiskiintiön nosto vähentää turvapaikanhakijoiden määrää, vaikka niillä ei ole mitään yhteyttä.

Suomella on rajallinen kyky vastaanottaa korkeat elinkaarikustannukset aiheuttavaa humanitaarista maahanmuuttoa ja siitä johtuen pakolaiskiintiötä ei tule nostaa yhtään.
Turvapaikanhakijoiden määrää on pyrittävä vähentämään. Kulkeminen Ruotsin läpi Suomeen turvapaikkaa hakemaan ei ole ihmisoikeus, vaan poliittinen päätös. Ja sitä voidaan muuttaa milloin tahansa.

[Java]

Jotensakin huvittavaa että somalit antavat suomalaisille ohjeita miten maata hoidetaan, ovathan he saaneet oman maansa erittäin hyvään kuntoon