AP: "maahanmuuttaja", "islamisti" ja "terroristi" käyttökieltoon

[DuPont]

Hege Storhaug sanoisi islamin olevan pelon ja väkivallan uskonto, koska se perustuu väkivallan uhkaan ja sillä pelotteluun.

Lukekaa tuo : Hege Storhaug - Islam, yhdestoista vitsaus (2015, suom. 2017). Järisyttää jopa minua, joka on kauhistellut islamia jo kymmeniä vuosia.

[Roope]

[tweet]1014068296646348800[/tweet]

Usein kuulee, kuinka pakolaiset vyöryvät ja tulvivat, kun he hakevat muista maista turvaa. Toisaalta kuulee, kuinka ihmisiä lähetetään järjestelmällisesti kuolemaan kotimaihinsa. Tieto lisää tuskaa, sanotaan, mutta pakolaiskeskustelussa tieto – ja maltti – on valttia. Jokainen voi vaikuttaa keskustelun suuntaan. Löydä oma tapasi!

Amnesty: Miten osallistua keskusteluun pakolaisista? 14.5.2018

Tiedä

Tiedä, mistä puhut. Turvapaikan hakeminen on ihmisoikeus. Kaikilla on, ja pitää vastaisuudessakin olla, mahdollisuus paeta vainoa ja ihmisoikeusloukkauksia. Suomella on velvollisuus vastaanottaa hakijat. Suomeen tulee vain pieni murto-osa kaikista maailman pakolaisista: enemmän kuin neljä viidestä elää kehitysmaissa. Ota selvää faktoista ennen kuin väität.

Turvapaikkaa saa hakea, mutta turvapaikkaa hakevalla ei ole ihmisoikeutta matkustaa turvallisten maiden läpi shoppailemaan mieleistään maata.

Suomella ei ole velvollisuutta vastaanottaa hakijoita kuin harvinaisissa poikkeustapauksissa. Turvapaikanhakijat voidaan lähettää turvalliseksi katsottuun maahan ja paikkaan hakemuksen käsittelyn ajaksi ja lopulta myös jatkamaan elämäänsä turvapaikkapäätöksen jälkeen.

Suomeen todellakin tulee vain pieni osa maailman pakolaisista kuten myös laittomista siirtolaisista, mutta se ei ole perustelu oikein millekään. Suomeen tuleva turvapaikanhakijaperhe rasittaa ympäröivää yhteiskuntaa niin taloudellisesti kuin sosiaalisestikin aivan eri tavalla kuin vaikkapa Ugandaan tuleva, jolle tarjotaan suunnileen maja, kuokka ja pieni maapläntti, josta hankkia ruoka.

Sen lisäksi, että turvapaikanhakijoiden ylläpitokustannukset ovat Suomessa luokkaa satakertaiset EU:n ulkopuolisiin leireihin verrattuna, Suomi on EU:n jäsenenä maailman suurin pakolaisten auttamisen rahoittaja Euroopan ulkopuolella. Esimerkiksi paljon syyrialaisia vastaanottaneessa ja sittemmin rajansa sulkeneessa Libanonissa pakolaisia autetaan ennen kaikkea eurooppalaisten rahoilla.

"Ota selvää faktoista ennen kuin väität" on oivallinen neuvo Pakolaisavun ja Amnestyn Kaisa Väkiparralta, jonka kertomia valheita ja hämäyksiä olen oikonut ja purkanut täällä kymmenittäin ellei jo sadoittain. Väkiparta selvästikin tietää faktat, mutta sivuuttaa ne silmää räpäyttämättä, jos arvelee sen toimivan paremmin agendan kannalta. Uskomattoman usein näyttää toimivan.

Tunne

Suomalaiset ovat itsekin joutuneet pakenemaan. Monilla on suvussaan evakkotarinoita, tai vähintään tunnetaan joku, joka on muuttanut työn perässä Ruotsiin. Ihminen on liikkunut aina, ja tulee aina liikkumaan, vaikka kuinka pystytettäisiin muureja. Pakolaisten oikeuksia kyseenalaistavalta voi aina kysyä, miltä sinusta tuntuisi, jos joutuisit jättämään kotimaasi? Mitä sinä ottaisit elämästäsi mukaan, jos aikaa lähtöön olisi viisi minuuttia? Miltä tuntuisi päätyä vieraaseen maahan ilman perhettä?

Suomeen nykyisin tuhansien kilometrien päästä yli kymmenenkin turvallisen maan läpi laittomasti kulkevia turvapaikanhakijoita ei voi rinnastaa Suomen kansalaisten siirtoihin oman maan sisällä ilman huimia älyllisiä kuperkeikkoja. Vielä vähemmän Suomesta Ruotsiin töihin pyydettyjä ja lähteneitä.

Hokema, että ihmiset ovat liikkuneet aina ja tulevat aina liikkumaan muureista piittaamatta, on hölmö ja epätosi. Muurien ja muunlaisten liikkumisen esteiden ansiosta liikkuvuutta ja laitonta maahanmuuttoa on vähemmän kuin ilman esteitä. Tämä on niin itsestäänselvää, että ei ole vain naiivia vaan röyhkeää väittää mitään muuta. Budapestin itäisellä rautatieasemalla on tänä kesänä hyvin toisenlaista kuin vuonna 2015, ja se johtuu nimenomaan liikkumisen esteistä. Jos Balkanin reitti avattaisiin uudelleen, tulijoita olisi miljoonia.

Ajatus omasta pakolaisuudesta ei houkuttele minua sellaiseen älylliseen epärehellisyyteen, että antaisin tuumaakaan periksi Pakolaisavun ja Amnestyn ajamalle pakolaispolitiikalle, jonka tiedän kalliiksi, tehottomaksi ja niin auttajille kuin autetuillekin lopulta kestämättömäksi. En vaatisi tai edes haluaisi sellaista politiikkaa siinäkään tilanteessa, että joutuisin itse pakenemaan kotoani. Jotkut Euroopan maat ovat hyvin lähellä purkaa turvapaikkajärjestelmänsä juuri siksi, että edes ilmeisimmistä löysän politiikan houkuttelemista huijareista ei tahdo päästä eroon, kun samalla paineet turvapaikkajärjestelmän kautta tapahtuvasta massamaahanmuutosta ovat jyrkässä kasvussa muun muassa Afrikan väestöräjähdyksen vuoksi.

Kysy ja kohtaa

Pakolaisuudesta keskustellaan monesti urbaanien legendojen ja tahallisesti väärin levitetyn tiedon pohjalta. Kun kuulet väitteen, että maahanmuuttajat vievät työpaikkamme tai naisemme, kysy esimerkkejä. Onko sinulle käynyt niin? Mitä tapahtui, ja miten itse toimit tilanteessa? Kun kohtaat pakolaisen, kuuntele hänen tarinansa ja kerro hänelle omasi. Kohtaaminen ja pysähtyminen voi avata yllättäviä ovia.

En ole kuullut kenenkään oikeasti käyttävän kumpaakaan argumenttina, mutta väitteet ovat tosia omista tai muiden kokemuksista riippumatta. Paljon painavampiakin, muuhunkin kuin omaan empiriaan perustuvia argumentteja tiukemman maahanmuuttopolitiikan puolesta löytyy runsaasti. Siksi en myöskään innostu turvapaikanhakijoiden tarinoista, mutta ajatus tarinankertojien väitteiden välittömästä kyseenalaistamisesta on oikein hyvä.