Lukion opetussuunnitelma 2019 on myös suvaitsevaisuuden juhlaa

[Jorma Teräsrautela]

Lukion uusi opetussuunnitelma jatkaa Opetushallituksen tuttua linjaa, jossa suvaitsevaisuuden ja monikulttuurisuuden edistäminen menee tiedon ja sivistyksen edelle. Tässä suhteessa paljastava on suunnitelman luku "2.2. Arvoperusta".

https://www.oph.fi/fi/uutiset/2019/uudistuvassa-lukiossa-tuetaan-entista-enemman-oppimista-ja-opinnoissa-jaksamista-seka

Perinteisesti sivistys tarkoittaa monipuolista tietopohjaa sekä kykyä kriittiseen ajatteluun. Suunnitelmassa sivistyksestä on tullut aktiivisempaa, se on nyt taitoa tehdä ratkaisuja. On mobilisoiduttava ilmeisesti poliittiseen toimintaan. Sen jälkeen tekstiin ilmestyy tuttu ihmisoikeus- ja tasa-arvoretoriikka. Monikulttuurisuus on arvoperustan mukaan rikkautta ja luovuuden lähde. Siinäpä on kaksi poliittista tavoitetta, joita Suomessa ei ole tarpeeksi ajettu, ja joiden suuntaan OPS epäsuorasti viittaa. Tietysti myös sukupuolten tasa-arvo on mukana.

Itse kannatan kuitenkin hyve-moraalia, jota pidän parempana. Jos kaksi lasta on hukkumassa, joista toinen on oma lapseni, ja pystyn pelastamaan vain toisen, valitsen oman lapseni. Päätös rikkoo tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta (jne), mutta on perusteltavissa hyve-etiikan avulla. Noudatan mieluummin näitä vanhoja kansalaishyveitä kuin nykyajan kylmää tasa-arvomoraalia.

Suunnitelma vetoaa jopa viiteen kertaan YK:n kestävän kehityksen ohjelmaan "Agenda 2030".  Monien hyvien asioiden lisäksi ohjelma sisältää perinteistä miesvihaa ja vaatii Afrikan gebardihattujen pankkitilien kartuttamista. Siinä nuorisolle lisäohjetta.

Opetussuunnitelma on laillisesti velvoittava asiakirja. Sitä on jokaisen lukion lehtorin noudatettava potkujen uhalla.

Ei muuta kuin oikein hyvää Nenäpäivää.

[internetsi]

Lukion uusi opetussuunnitelma jatkaa Opetushallituksen tuttua linjaa, jossa suvaitsevaisuuden ja monikulttuurisuuden edistäminen menee tiedon ja sivistyksen edelle. Tässä suhteessa paljastava on suunnitelman luku "2.2. Arvoperusta".

Kyseinen kohta on tässä:

2 LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA

[...]

2.2 Arvoperusta

Lukion opetussuunnitelman perusteiden arvoperusta rakentuu demokratialle ja suomalaiselle sivistysihanteelle, jonka mukaan opiskelu ja oppiminen uudistavat yhteiskuntaa ja kulttuuria. Sivistys on yksilöiden ja yhteisöjen taitoa tehdä ratkaisuja eettisen pohdinnan, toisen asemaan asettumisen ja tietoon perustuvan harkinnan avulla. Sivistykseen kuuluu taito ja tahto käsitellä inhimillisten pyrkimysten ja vallitsevan todellisuuden välisiä ristiriitoja eettisesti, myötätuntoisesti ja ratkaisuja etsien. Sivistys ilmenee huolenpitona, avarakatseisuutena, laaja-alai-sena todellisuuden hahmottamisena ja sitoutumisena toimintaan myönteisten muutosten puolesta. Lukion sivistysihanteena on pyrkimys totuuteen, hyvyyteen, kauneuteen, oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan.

Lukio-opetuksen perustana on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä ihmisarvon loukkaamattomuus. Lukio-opetus pohjautuu keskeisiin ihmisoikeussopimuksiin. Opiskelija muodostaa lukioaikanaan jäsentyneen käsityksen perus- ja ihmisoikeuksien taustalla olevista arvoista, keskeisistä perus- ja ihmisoikeusnormeista sekä näitä oikeuksia edistävistä toimintatavoista. Lukio-opetus kehittää arvo-osaamista kannustamalla omien arvojen syvälliseen pohdintaan sekä käsittelemällä julkilausuttujen arvojen ja todellisuuden välisiä jännitteitä.

Lukio-opetus edistää yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa sekä demokratiaa ja hyvinvointia. Lukio-opetus on opiskelijaa uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta, eikä sitä saa käyttää kaupallisen vaikuttamisen välineenä. Lukio-opetus kannustaa pohtimaan suomalaisen yhteiskunnan ja kansainvälisen kehityksen mahdollisuuksia, vaihtoehtoja ja epäkohtia. Osallisuus, toimijuus ja yhteisöllisyys korostuvat kaikessa lukion toiminnassa.

Lukio-opetuksessa ymmärretään kestävän elämäntavan välttämättömyys sekä rakennetaan osaamisperustaa ympäristön ja kansalaisten hyvinvointia edistävälle taloudelle. Opiskelija ymmärtää oman toimintansa ja globaalin vastuun merkityksen luonnonvarojen kestävässä käytössä, ilmastonmuutoksen hillinnässä ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Lukio-opetus kannustaa
vastuulliseen toimijuuteen sekä kansainväliseen yhteistyöhön ja maailmankansalaisuuteen YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030:n mukaisesti.

Jokainen lukio on yhteisö, jossa erilaisista taustoista tulevilla ihmisillä on mahdollisuus tunnistaa ja pohtia yhteisiä hyvän elämän arvoja ja periaatteita sekä oppia yhteistyöhön. Lukiossa kannustetaan keskinäiseen välittämiseen ja huolenpitoon. Luovuutta, aloitteellisuutta, rehellisyyttä ja sisua arvostetaan. Inhimillinen ja kulttuurinen moninaisuus nähdään rikkautena ja luovuuden lähteenä. Kulttuuriperintöjä vahvistetaan välittämällä, arvioimalla ja uudistamalla niihin liittyvää tietoa ja osaamista. Paikallisessa opetussuunnitelmassa arvoperustaa tarkennetaan oman lukion
kannalta olennaisissa asioissa. Arvoperusta toteutuu lukion toimintakulttuurissa, kaikkien oppiaineiden opetuksessa ja työskentelyn organisoinnissa. Lukion arvoperustaa konkretisoi näissä lukion opetussuunnitelman perusteissa kuvattu laaja-alainen osaaminen.

Koko 404 sivuinen pumaga löytyy täältä.

Avatkaa pumaga ja hakusanaksi kannattaa laittaa "monin*" niin saatte nuo mokutuskohdat näkyviin. Osumia 107 kappaletta.

Edit: Etsin muutamia muita hakusanoja:

"Monikultt*":

ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET
VALTAKUNNALLISET VALINNAISET OPINNOT
ET3 Kulttuurit (2 op)
Keskeiset sisällöt
• kulttuurin käsite ja merkitys sekä sen erilaiset luokittelut ja käyttötavat, kulttuuri merkityksiin perustuvana inhimillisenä toimintana, erilaisia teorioita kulttuurien kehityksestä ja suhteesta toisiinsa, etnosentrismi ja kulttuurirelativismi
• kulttuuria koskevan tutkimuksen perusteita: tutkittavan ja tutkijan näkökulmat, kenttätyö, etnografia, kysely, haastattelu
• kulttuuriperintö: tapakulttuurin monet muodot, kulttuurinen itseilmaisu, kulttuurin vaikutus yksilön maailmankuvaan ja elämänkatsomukseen, Unescon
maailmanperintöohjelma
• suomalaisen kulttuurin ja identiteettipolitiikan historiallinen rakentuminen,
suomalaisuuden monimuotoisuus ja suomalaiset vähemmistökulttuurit
• kulttuurien ja sivilisaatioiden vuorovaikutus sekä monokulttuurisuuden mahdottomuus: monikulttuurisuus ja globaali kulttuuri sekä niiden erilaiset katsomukselliset ja yhteiskunnalliset tulkinnat ja vaikutukset
• etnisyyden, rasismin ja muun syrjinnän sekä keskinäisen kunnioituksen ja
yhdenvertaisuuden historiaa ja nykypäivää eri kulttuureissa

"Maahanmuu*"

MUUT MONIKIELISET OPISKELIJAT
Jos opiskelija on suorittanut lukiokoulutuksen kursseja maahanmuuttajille ja
vieraskielisille järjestettävässä lukiokoulutukseen valmistavassa koulutuksessa,
ne voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin.

5.2 Opintojakson arviointi
Oppimisen tuen tarpeet, kuten sairaudesta tai vammasta johtuvat haasteet, lukemisen tai kirjoittamisen erityisvaikeus, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet
sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, tulee ottaa arvioinnissa huomioon siten, että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja
vaihtoehtoisiin tapoihin osoittaa osaamisensa.

+ kaksi muuta siteerausta, yksi lakitekstistä ja yksi taulukosta

"Rasi*":

TASA-ARVO JA YHDENVERTAISUUS
Lukio edistää kaikessa toiminnassaan yhdenvertaisuutta ja sukupuolten
tasa-arvoa. Yhteisön jäsenet tulevat kuulluiksi, kohdatuiksi ja kohdelluiksi
samanarvoisina. Oikeudenmukaisuuden, turvallisuuden ja hyväksytyksi tulemisen kokemukset luovat luottamusta ja edistävät työrauhaa. Kiusaamista,
häirintää, väkivaltaa, rasismia tai syrjintää ei hyväksytä, vaan niitä ennaltaehkäistään ja niihin puututaan.
Yhdenvertainen kohtelu edellyttää sekä perusoikeuksien ja osallistumisen mahdollisuuksien turvaamista kaikille että yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista ja arvostamista. Opetus on sukupuolitietoista ja jokaisen yksilöllisyyttä
kunnioittavaa. Oppiva yhteisö rohkaisee opiskelijaa tunnistamaan omat arvonsa,
asenteensa ja voimavaransa. Opiskelijaa ohjataan suhtautumaan eri oppiaineisiin
ja valintoihin ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja sekä suuntautumaan tulevaisuuteensa ja omiin päämääriinsä avoimin mielin.

KULTTUURINEN MONINAISUUS JA KIELITIETOISUUS
Lukiossa arvostetaan kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta. Eri kielet, uskonnot ja katsomukset elävät rinnakkain ja vuorovaikutuksessa keskenään. Oppiva
yhteisö hyödyntää maan kulttuuriperintöä, kansallis- ja vähemmistökieliä sekä
omaa ja ympäristön kulttuurista, kielellistä, uskonnollista ja katsomuksellista
moninaisuutta. Yhteisössä ymmärretään kielten keskeinen merkitys oppimisessa
ja vuorovaikutuksessa sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan sosiaalistumisessa. Jokaisella oppiaineella on tapansa käyttää kieltä, oma käsitteistönsä ja omat tekstikäytäntönsä, jotka avaavat käsiteltäviin ilmiöihin eri näkökul-mia. Kielitietoisessa lukiossa kehitetään opiskelijan monikielistä osaamista, joka
koostuu tieteenalojen kielten, äidinkielten, niiden murteiden ja rekistereiden sekä
muiden kielten eritasoisesta hallinnasta. Lukiossa jokainen opettaja on myös
oppiaineensa tiedonalan kielen ja monilukutaidon opettaja.

Syrjintä mainittuna viiteen kertaan uskonnon ja ET:n kursseista puhuttaessa.

ROMANIT
Romaniopiskelijoiden opetuksessa tulee ottaa huomioon Suomen romanien
asema etnisenä ja kulttuurisena vähemmistönä. Lukio-opiskelun erityisenä
tavoitteena on, että nuoret voivat kasvaa omaan kieleensä, kulttuuriinsa ja yhteisöönsä sekä rakentaa yhteiskunnallista osallisuuttaan ja omaa identiteettiään.
Tavoitteena on lisäksi edistää romaniopiskelijoiden siirtymistä jatko-opintoihin.
Romanikieltä voidaan opettaa lukiossa lukiolain (714/2018) 15 §:n mukaisesti äidinkielen ja kirjallisuuden oppimääränä. Romanikieltä voidaan opettaa myös lukiokoulutusta täydentävänä opetuksena. Romanikielen lukio-opetus edistää opiskelijoiden mahdollisuuksia sekä kielen elvyttämiseen että romanikielen korkea-asteen
opintoihin. Romanikielen opetus lukiossa vahvistaa romaniopiskelijoiden identiteettiä ja antaa heille mahdollisuuksia käyttää kieltään ja ilmaista itseään siten,
että huomioidaan heidän kotoaan, yhteisöstään ja perusopetuksesta saamansa
taidot ja tiedot sekä heidän oma halunsa ilmaista identiteettiään. Opetus edistää
romaniopiskelijoiden oman historian ja kielen tuntemusta sekä tietoisuutta romaneista Suomessa ja muissa maissa. Romanikielen opetusta voidaan järjestää myös
yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa ja etäopetuksena. Opiskelussa voidaan
hyödyntää lähiympäristöä, romaniyhteisöä ja romanikielistä mediaa.

[Vaniljaihminen]

Suvivirren laulaminen lienee sitten kova kannanotto.

Oikeastaan typeryyksien maksimoiminen voi olla hyväkin asia, sillä sitä enemmän teinit niitä vastaan kapinoivat. Lasten ja teinien suusta sen totuuden on ennenkin kuullut.

[ismolento]

Kun sitten parinkymmenen vuoden kuluttua todetaan, että lukion v. 2019 laadittu opintosuunnitelma on romuttanut koko Suomen lukio-opetuksen ja kansainvälisessä vertailussa olemme pudonneet jonnekin Somalian ja Afganistanin tasolle, vedetäänkö tämän OPS:in laatijat vastuuseen? Epäilen.

[Eino P. Keravalta]

Lukion OPS:

Sivistykseen kuuluu taito ja tahto käsitellä inhimillisten pyrkimysten ja vallitsevan todellisuuden välisiä ristiriitoja eettisesti, myötätuntoisesti ja ratkaisuja etsien.

Kun siis ihmiset kehitysmaista pyrkivät miljoonittain ilmaiseen elatukseen Euroopassa, vallitseva todellisuus on se, ettei Euroopalla ole siihen varaa eikä syytäkään suostua, vaan Euroopan tehtävänä on eettisesti ja eurooppalaisiin kohdistuvalla myötätunnolla päätettävä ratkaisu, ettei ole Euroopan tai eurooppalaisten etu ottaa maanosaamme miljoonittain yhteiskuntaamme kuormittavia, herkästi rikoksiin syyllistyviä ja rasistista kulttuuriaan ajavia kehitysmaalaisia, joiden kulttuuri on sivistysarvojemme vastainen, ahdasmielinen ja vähemmistöjä vainoava sekä kaikkinaisesti kehittymätön, raakalaismainen ja evoluution alemmalla asteella oleva, eläimellinen ja sellaisena suunnattoman halveksittava ja jo kaukaa varottava.

[Eino P. Keravalta]

Jorma Teräsrautela:

Itse kannatan kuitenkin hyve-moraalia, jota pidän parempana. Jos kaksi lasta on hukkumassa, joista toinen on oma lapseni, ja pystyn pelastamaan vain toisen, valitsen oman lapseni. Päätös rikkoo tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta (jne), mutta on perusteltavissa hyve-etiikan avulla. Noudatan mieluummin näitä vanhoja kansalaishyveitä kuin nykyajan kylmää tasa-arvomoraalia.

Mutta uuden opetussuunnitelman edustaman, orwelliaanisen ja kulttuurimarxilaisen hyveen mukaan sinun pitäisi oman lapsesi sijaan pelastaa kehitysmaalainen lapsi, koska hän on meidän kulttuurimme sorron uhri, omaa tervehdyttävää geneettistä ainesta ja koska hänen kansansa tuottaa vähemmän kasvihuonekaasuja kuin meidän kansamme.