Toimeentulotuen perusosat

[ÄmTeeAa]

Kuinka pitkään jäsen ÄmTeeAa tekisi tai on tällä vuosituhannella tehnyt "paskaduunia" about 1000 eurolla/kk? Pidempiä jaksoja, ja muutenkin kuin opiskelijana? Kuinka kauas nykyisestä elämänpiiristä olisit valmis muuttamaan 1000-2000€ kuukausiansioiden perässä? Entä nykyajan pätkäduunin perässä samalla liksalla? Järjestämään muuton ja asunnon samaan syssyyn ilman säästöjä tileillä?

Aika mielenkiintoinen on tuo näkemys talonmiehen työstäkin, sen vaatimuksista, valtuuksista ja vastuista.

Nykypäivän toimeentulotukihan toimii niin, että asunnon saa (jos saa) minimikustannuksin, ja sen päälle summan mikä ei pidempien aikojen kuluessa riitä kuin niihin perustarpeisiin.

Esim 1000€/kk tuloista maksetaan nyt jotain 2-3% veroa, minkä käytännössä saa korkojen kanssa suoraan takaisin esim asumistukena.

En ole täällä peitellyt ajatusmaailmaani enkä tee sitä nytkään. Ne ainoat kerrat kun olen matalapalkkatöitä tehnyt, ovat kesätyöt 14-18 vuotiaaksi, sekä opiskelu, mutta sitä en itse kylläkään pidä sellaisena. Sen jälkeenpä en ole matalapalkkatöitä tehnytkään, kiitos vanhempien antaman nopean tutustuttamisen esimerkiksi ojan kaivuun ja viemärien puhdistamisen ihmeelliseen maailmaan. Kysymyksenä siitä, että kuinka pitkään niitä matalapalkka hommia yleensä tekisin, vastaan että niin pitkään kuin se on välttämätöntä. Ja mitenkä pitkälle lähtisin ansioiden vuoksi? Riippuu tilanteesta ja muuttokustannuksista.

En näe keskustelua varsinaisesta palkasta erityisen järkevänä, sillä se ei ota huomioon työnantajan sivukuluja tai palkan varsinaista ostovoimaa, johon listaamillani muutoksilla on vaikutusta. Lähinnä sillä on väliä, mitä sillä palkalla saa, ja ehdottamani toimenpiteet laskisivat yleistä kustannustasoa. Sossun asuntoja ei muuten ole tuotettu minimikustannuksin. Mitä niihin muuttoihin tulee, niin yleisesti maailmalla tehtaat rakentavat työvoimalleen asuntoloita, ja näin tehtiin siis Suomessakin ennen. Juurikin siksi, että työvoimaa saatiin tulemaan paikalle. Kansalaispalkka pudottaa byrokratiakuluja, mutta en usko sen kyllä pudottavan asumiskuluja nimeksikään. Veikkaan niiden itseasiassa kasvavan ajan mittaan, joka johtaa kierteeseen nostaa kansalaispalkan suuruutta. Sen vuoksi on melkein välttämätöntä pudottaa toimeentulotuen suuruus rahallisesti lähelle nollaa nykyisellä menolla.

Kysynpä nyt sitten vastakysymyksen, että minkähänlaiset tuloerot ovat hyväksyttäviä? Meinaan että jos saa tonnin käteen kuussa tekemättä mitään, paljonko kuvittelette minua kiinnostavan katsella ja maksella moisia kulutusjuhlia? Ja 2000 euron ja 3000 euron bruttopalkan välinen ostovoimaero on tosipuheessa erittäin pieni, kun verotus huomioidaan. Itseasiassa liian pieni, jos minulta kysytään.

Jäsen Pajulle sitten, etkö näe sosiaaliturvan tason pudottamisen osalta mahdollisuutta siihen, että kyseiset ongelmat vähenevät? Jos tuet pudotetaan rahallisesti nollaan, en oikein näe miten tämä takaa ihmisten syrjäytymisen. Tuollaisen muutoksen jälkeen kaikki on pitkälti itsestä kiinni, asunto on, terveydenhuolto pelaa eikä ruokakaan maksa mitään. Mikäli esimerkiksi toimeentulotukea pudotetaan, kuvittelisi että yh-äitejä olisi kokonaisuudessaan vähemmän - parisuhteesta ei nimittäin silloin voi lähteä ihan miten vain. Myöskin sosiaaliturvapaikanhakijat lähtevät lampsimaan, jolloin valtion budjetista säästynee arviolta vuosittain ainakin miljardin verran.

[Micke90]

Noin puolet hommalaisista nostaisi toimeentulotukea ja toinen puoli pitäisi ennallaan tai laskisi.

[JohanNyt]

Juuri toimeentulotuki on pohjimmiltaan sen verran sekava, ettei tähän, kuten toivoin viestistäni käyneen ilmi, ole selkeää ratkaisua. Tosin en peru mielipidettäni, kyllä yhdelle ihmiselle nipin napin riittää toimeentulotuki. Vaatteita voisi kyllä siirtää osittain harkinnanvaraisen puoleen.

[Paju]

Kysynpä nyt sitten vastakysymyksen, että minkähänlaiset tuloerot ovat hyväksyttäviä? Meinaan että jos saa tonnin käteen kuussa tekemättä mitään, paljonko kuvittelette minua kiinnostavan katsella ja maksella moisia kulutusjuhlia? Ja 2000 euron ja 3000 euron bruttopalkan välinen ostovoimaero on tosipuheessa erittäin pieni, kun verotus huomioidaan. Itseasiassa liian pieni, jos minulta kysytään.

Tonni käteen ei pääkaupunkiseudulla ole paljon, etenkään jos siitä on vuokrakin maksettava. Edullisia kaupungin kämppiä ei riitä kaikille. Arvovalintoja nämä viime kädessä ovat, mutta mielestäni toimeentulotuki on halpa hinta yhteiskuntarauhasta ja olen vähäisellä panoksellani sitä ilolla rahoittamassa.

Tuosta juuri 2000 ja 3000 euron ostovoimaerosta. Subjektiivinen kokemukseni on, että kun vaihdoin 2000 e/kk duunista 2800 e/kk hommaan, vaikutus elintasoon oli huima. Aikaisemmin oli nuukailtava, ja jos muutaman satasen halusi saada jemmaan, vyötä piti kiristää. Isommalla palkalla pystyi kuluttamaan huoletta: jokaista ulkona syömistä tai joululahjaa ei tarvinnut laskea.

Lisäksi parin tonnin bruttotuloilla asuntolainaa olisi saanut joitain kymppitonneja, mikä ei pääkaupunkiseudulla tunnetusti riitä mihinkään. Tämäkin muuttui olennaisesti palkan noustua, sillä koko erotus lisäsi maksuvaraa.

Jäsen Pajulle sitten, etkö näe sosiaaliturvan tason pudottamisen osalta mahdollisuutta siihen, että kyseiset ongelmat vähenevät? Jos tuet pudotetaan rahallisesti nollaan, en oikein näe miten tämä takaa ihmisten syrjäytymisen. Tuollaisen muutoksen jälkeen kaikki on pitkälti itsestä kiinni, asunto on, terveydenhuolto pelaa eikä ruokakaan maksa mitään. Mikäli esimerkiksi toimeentulotukea pudotetaan, kuvittelisi että yh-äitejä olisi kokonaisuudessaan vähemmän - parisuhteesta ei nimittäin silloin voi lähteä ihan miten vain. Myöskin sosiaaliturvapaikanhakijat lähtevät lampsimaan, jolloin valtion budjetista säästynee arviolta vuosittain ainakin miljardin verran.

Jonkun yksittäisen elämäntapaintiaanin toimeentulotuen vastikkeellisuus ajaisi töihin. Mutta entä juurikin nuo yllä mainitsemani ryhmät: (vanhuus)eläkeläiset ja työssäkäyvät pienituloiset? Ei pääosa työttömistäkään ole omasta halustaan työttömänä. Työnhakukin vaatii aikaa, ei hyvä hakemus synny copy-pastena.

Toimeentulotuen supistaminen saattaisi vaikuttaa avioeroihin. Hyvää parisuhdetta tai vanhemmuutta voi tosin olla vaikea rakentaa, jos ainoa yhdistävä tekijä on puolison lompakko. Mikä muuten estäisi elättäjää jättämästä erohakemusta? Ja aina jäljelle jäävät lesket ja vaikkapa väkivaltaisesta suhteesta lähteneet. Siitä vain soppajonoon.

Täysin rahaton malli vaatisi laajan skaalan erilaisia maksusitoumuksia. Bussilippu, oppikirjat, vaatteet ja kengät, puhelin liittymineen, muu kuin lääkärin määräämä terveydenhuolto (laastarit, voiteet, ehkäisy ym.), hygieniatarpeet (vai onko ruokailupaikassa saippua-, hammasharja- ja tamponijakelu sekä pyykinpesumahdollisuus?) ynnä muut nyt toimeentulotuen perusosalla katettavat menot.

Työpaikka saadaan, kun haastatteluun saapuu likaisessa, kuluneessa vaatekerrassa, tukka muutaman vuoden ajan vain vedellä pestynä, ja mahdollinen myönteinen vastaus pyydetään ilmoittamaan kirjeitse, sillä toimivaa puhelinnumeroa ei ole. Mummo rollaattoreineen köpöttelee naapurikaupunginosaan soppajonoon, nälkäisenä, kun aamupalaan ei rahaa tipu. Onneksi eläkeläisellä on aikaa kipeillä jaloilla köpötellä hitaasti, eihän burana tai aamukahvi ole ihmisoikeus. Pienipalkkainen leski-isä kertoo lapselleen, että lukiohaaveet voi unohtaa, sillä postinjakajan palkka ei riitä kirjoihin ja laskimeen.

Kritisoin paitsi jäsen ÄmTeeAa:n luonnosta, myös ideoita vähävaraisten pakkomuutoista syrjäkylille vaikka sitten kesken opintojen.

[guest15133]

Perusosan suuruutta tärkeämpi ongelma on harkinnanvaraisuus ja siihen liittyvä valtava byrokratia, josta vapautuvat varat varmasti suurelta osin kattaisivat mahdollisen perustulon lisääntyneen käytön niillä, jotka nyt jättävät tuet hakematta. Perustulon vastustaminen perustuu todellisuudessa siihen, että halutaan ulkopuolelta määrätä, mitä ihmisen tulee tehdä: demarit näkevät ihmiset köyhäinapunsa passiivisina kehityskohteina ja keput+kokkarit taas ilmaisena orjatyövoimana. (Saatte nähdä, että nämä 2 linjaa löytävät toisensa seuraavassa hallituksessa ja kehitetään kaikkien aikojen "osallistava" systeemi.)

Tt-tuen ongelmana on nykyisin se, että se on kehitetty ja tarkoitettu määräaikaiseksi, mutta siitä on muodostunut perustoimeentulon muoto, jota saa sellainen paarialuokka, joka ei sitten saa esimerkiksi omistaa mitään. Jonkinlainen autonromu kai nykyisin sallitaan haja-asutusalueella, mutta sen korjauskustannukset tulevat tietysti kalliimmaksi kuin olla ilman jos vain olisi julkinen vaihtoehto. Jokainen tärkeän kodinkoneen hajoaminen ja sairauskulu ajaa tt-tuen asiakkaan heti limboon, jossa hänen pitäisi saada erikseen kunnalta harkinnanvaraista tukea kattaakseen menetyksen. Tukea ei saa edes koko härveliin, vaan odotetaan ostettavan käytetyn ja usein sen vielä odotetaan jotenkin mystisesti lentävän uuteen kotiinsa ilman kustannuksia. On tapauksia, joissa luottotiedot ovat menneet sairaalalaskujen vuoksi henkilön ollessa vielä sairaana. Turha kai sanoakaan, että harkinnanvaraisuus perustuu pelkästään pärstäkertoimeen monessa paikassa ja virkailija ei joudu vastuuseen, jos käytännössä vaikkapa tappaa jonkun nälkään tai hoidon puutteeseen. Puskaradio kertoo, että esimerkiksi Tampereella tietyillä ryhmillä on jopa oma sisäänkäynti sosiaaliin, jossa harkinnanvaraista tukea voi saada parhaimmillaan esimerkiksi jopa uusiin digilaitteisiin, ajokorttiin ja lasten harrastuskuluihin.

Syitä tt-tuen muuttumiselle pysyväksi elatukseksi joillekin on Suomessa lähinnä 2: työpaikkojen puute ja sairaseläkkeelle pääsyn mahdottomuus. Ensiksimainittuun vaikuttaa koulutuksen puute, vajaatyökykyisyys ja ihan vain huono tuuri, esim. jos satut olemaan työttömänä pari vuotta, ei sinua kukaan sen jälkeen enää palkkaa vaikka koulutus olisi mikä. Toisen syyn juurisyyt ovat yleisesti tiedossa: roikuttaminen tt-tuella ja työmarkkinatuella tulee halvemmaksi kuin pieninkin eläke. Lisäksi Suomesta puuttuvat kokonaan osatyökykyisten ja -haluisten työmarkkinat, syy on lainsäädännössä ja tukiin tahallaan sisäänrakennetuissa viivästyssysteemeissä (sanon tahallaan, koska nämä olisi voitu korjata yksinkertaisilla toimenpiteillä vuosia sitten).

[no future]

Kyllähän sairaseläkeläisetkin joutuvat sossun luukulla asioimaan, esimerkiksi nuorena ms-taudin vuoksi työkyvyttömiksi tuomitut.

[yrmio]

Tässäpä onkin sangen mainio aihe tänne Hommalle, näkee miten muut jäsenet suhtautuvat toimeentulotukeen.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että toimeentulotuki voisi olla korkeimmillaan 0 €. Avaan kylläkin tätä hieman, että millä tavalla tuon voisi tehdä. Taustaksi kuitenkin, että en nimittäin usko ollenkaan perustuloihin tai muihin varallisuuden uudelleenjakokuvioihin, joissa tilille tippuva raha on vastikkeetonta. Joten, että tämä toimisi, pitäisi ensimmäisenä huolehtia siitä, että oikeasti työkyvyttömät ja sairaat saavat sairaseläkkeensä täysimääräisenä ilman vakuutusoikeuden kommervenkkejä.

Tämän jälkeen toimeentulotuki muutetaan sellaiseksi, että asunto tarjotaan valtion puolesta (minimikustannuksin), ruoan saa kahdesti päivässä, terveydenhuollon sekä veden, sähkön ja lämmityksen. Mutta varsinaisesti rahaa ei tipu, ellei tee jotain työtä. Säästyneellä rahalla pudotetaan kautta linjan ansiotuloverotusta, sekä muutetaan ansiotuloverotusta alimmilta tuloluokilta niin, että arviolta noin 12 000 euroa vuodessa saisi tienata ilman veroja. Tämä nähdäkseni tekisi sen, että töitä kannattaisi tehdä, alimmille tuloluokille saadaan reaalinen mahdollisuus nousta suosta omalla toiminnalla, eikä ketään jätetä edelleenkään heitteille, mutta elämän perustarpeiden ulkopuoliset jutut vaativat rahaa.

Vaatisi toki joidenkin ammattipätevyyksien miettimistä uudelleen, mutta tokkopa tuohon talonmiehen hommaan erityisempää koulutusta tarvitaan.

Kuinkahan monessa kohtaa meni pieleen?

10 pistettä ja papukaijanmerkki!!!

Näin se pitäisi olla tervejärkisten maailmassa. Käteinen raha vittuun sosiaaliturvasta niin alkaa ne työt kiinnostamaan.

[no future]

Käteinen raha pois kaikesta elämästä, kuka sitä työtään muka rahan takia tekisi? Työnantajahan voi suoraan hoitaa duunareille asunnon, auton, vaatetuksen ja muun tarvittavan, ilman että tarvitsee rahaa kierrättää duunarin tilin kautta. Ruokailutkin toki hoituvat kätevästi työpaikalla, oliko se nyt kaksi kertaa päivässä kun työttömille ravintoa suvaittiin? Perjantaisin yhteissauna, ja
illemmalla tanssiorkesteri työpaikan kanttiinissa. Lapsille päiväkodit, urheiluseurat ja harrastuskerhot firman nimissä, ja samoista piireistä aikuiset löytäisivät vapaa-ajalleen tervehenkistä sisältöä, mikä samalla tukisi työläisen jaksamista ja ammattitaitoa.

Kustannussäästöjäkin takuulla tulee, kun hankintoja kunnolla keskitetään.

[Micke90]

Käteinen raha pois kaikesta elämästä, kuka sitä työtään muka rahan takia tekisi? Työnantajahan voi suoraan hoitaa duunareille asunnon, auton, vaatetuksen ja muun tarvittavan, ilman että tarvitsee rahaa kierrättää duunarin tilin kautta. Ruokailutkin toki hoituvat kätevästi työpaikalla, oliko se nyt kaksi kertaa päivässä kun työttömille ravintoa suvaittiin? Perjantaisin yhteissauna, ja
illemmalla tanssiorkesteri työpaikan kanttiinissa. Lapsille päiväkodit, urheiluseurat ja harrastuskerhot firman nimissä, ja samoista piireistä aikuiset löytäisivät vapaa-ajalleen tervehenkistä sisältöä, mikä samalla tukisi työläisen jaksamista ja ammattitaitoa.

Sarkasmitutkani hälytti. 

Miksi joku tekisi tuon kaiken eteen työtä, jos täälläkin jotkut ehdottivat, että toimeentulotuen sijaan ihmisille tulisi antaa asunto, vaatteet ja ruokaa kolmesti päivässä?

[Saturnalia]

Kunnioitan avausta, mutta sosiologisesti tarkastellen kysymyksenasettelu on mielestäni hiukan väärä.
Oikea kysymys olisi mielestäni, mikä on oikea työmarkkinatuen eli työttömyyskorvauksen määrä niin, ettei juuri kenenkään tarvitse hakea toimeentulotukea.
Nythän peruspäiväraha+asumistuki tai työmarkkinatuki+asumistuki on jätetty tyhmästi juuri satasen, kaksi toimeentulotukiminimin alle niin, että moni joutuu elämään toimeentulotuella aina, sai työttömyyskorvausta tai ei.

Toimeentulotukihan ei ole tässä systeemissä minkäänlainen viimesijainen tukimuoto, vaan monelle pakollinen työttömyyskorvauksen kylkiäinen, ja systeemi on tarkoituksella rakennettu näin. Reilun satasen nosto, eli käytännössä työttömyyskorvausten muuttaminen verovapaiksi pitkälti lakkauttaisi toimeentulotuen tarpeen. Suuri byrokraattinen säästö ja humanismin voitto. Nykysysteemi on täysin pimeä, työttömyyskorvausten "verottaminen" pakottaa niiden saajat usein toimeentulotukiluukulle. Ei niin mitään järkeä. Valden tarve pallotella omaa rahaansa eestaas käytännössä luo sille kokonaan uuden kulun. Työttömyyskorvausten verottamisen kokonaiskustannukset ovat suuret, tarvitaan aparaatti jakamaan toimeentulotukea.

Ei tällä systeemillä ole järjen kanssa ollut tekemistä enää pitkiin aikoihin.

[Kari Kinnunen]

^
Niinno, herää kysymys, että onko mistään julkisen maksamaista tuista/palkoista järkeä periä veroa. Siinähän vain kierrätetään rahaa.

Mutta jos nämä asiat järkeistetään, kortistoon joutuu niin paljon kyöstejä ja kalkkunoita, ettei tule menemään läpi. Byrokratia on byrokratiaa varten, kyöstien ja kalkkunoiden maailma.

[no future]

Saturnalia osui asian ytimeen siinä. Samalla lailla myös asumustukijärjestelmää voisi fiksata. Asumistukihan on kämpän hinnasta riippumatta korkeintaan 80% vuokrasta. Järkevämpää ja laskemisen kannalta helpompaa olisi, mikäli asumistuki kattaisi tiettyyn rajaan asti vuokran jopa kokonaan. Esimerkiksi opiskelijoiden soluasuminen järkevöityisi.

Muutenkin kimppa-asuminen pitäisi taas saada taloudellisesti mahdolliseksi ja houkuttelevaksi köyhillekin. Se on paitsi kustannustehokasta, myös parasta syrjäytymisen ja muiden ongelmien ehkäisyn hyväksi tehtävää työtä.

[Micke90]

Esimerkiksi opiskelijoiden soluasuminen järkevöityisi.

Itse en asuisi soluasunnossa vaikka maksettaisiin. Pieni yksiö olisi opiskelijoille paras.

[no future]

Esimerkiksi opiskelijoiden soluasuminen järkevöityisi.

Itse en asuisi soluasunnossa vaikka maksettaisiin. Pieni yksiö olisi opiskelijoille paras.

Jos näitä saa järkevään hintaan, niin mikä jottei. Itselläni soluasumista puolsi aikanaan eniten hinta, loistava sijainti, äänieristys, harmittomat kämppikset, ja hinta. Aika samoista syistä tuli myöhempinä vuosina asuttua jaetuissa kämpissäkin ihan sinkkumiehenä. Ero vähintään 500€ yksiön ja 600€ keskustakaksion välillä (mistä siis oma osuus 300€) oli aika helppo opiskelun ja työn välimaastossa taiteilevalle. Kaupanpäälle sai toki uusia sosiaalisia suhteita ja kaikkea muuta voittopuolisesti positiivista.

Soluasumisen suurin ongelma on useinmiten se, että heitetään eri aloja opiskelevia ja täysin erilaisia ihmisiä samaan kämppään keskenään. Yksityisen puolen kimppa-asuminen taas mahdollistaa niiden kämppisten valikoimisen, ja monet pidempi-ikäiset kimppa-asunnot ovat tehneet tästä valintaprosessista ihan oman taiteenlajinsa.

[Micke90]

Saisivat olla aika harmittomia kämppiksiä, että itse suostuisin.

[no future]

Saisivat olla aika harmittomia kämppiksiä, että itse suostuisin.

No itse kävin jossain vaiheessa kotona lähinnä suihkussa ja nukkumassa, se noin 190€/kk oli mielestäni ihan kohtuu hinta siitä riesasta että joku muu saattoi tulla eteisessä vastaan.

Mutta nää on näitä arvotuskysymyksiä, eikä suoraan kuulu tähän ketjuun. Paitsi tietty siltäosin, että ylhäältä määrätty yksi ainoa oikea linja ei toimi kun puhutaan ihmisistä. Eikä se toimisi sosiaaliturvassakaan.

[Micke90]

No itse kävin jossain vaiheessa kotona lähinnä suihkussa ja nukkumassa, se noin 190€/kk oli mielestäni ihan kohtuu hinta siitä riesasta että joku muu saattoi tulla eteisessä vastaan.

Lähinnä bilettäviä ja meluavia kämppiksiä tarkoitin. Sekä niitä, jotka varastavat toisen ruokia ja mitä näitä kauhutarinoita nyt on.

[ÄmTeeAa]

No niin, ÄmTeeAa:kin pääsi takaisin työreissuiltaan tähän aiheeseen

Ajattelen asiaa kahden olemassaolevan faktan kautta: syntyvillä yksilöillä on hajontaa kykyjen suhteen, ja toisekseen evoluutioteoria on voimassa. Nämä kaksi asiaa aiheuttavat sen, että sosialismi ei käytännössä toimi, aluksi siksi että ihmisillä ei pitäisi olla hajontaa kykyjen suhteen, ja nykyisellään siksi, että yhteiskuntajärjestelmän evoluutiopaine tuhoaa tehokkaasti etevämpien mahdollisuuksia, joka romauttaa taloudellisen pohjan. Tämän takia yhteiskuntajärjestelmä pitäisi rakentaa toisella tavalla, on yksinkertaisesti hyväksyttävä kautta rantain se, että joillakin menee paremmin kuin muilla, ja se voi vaihtua ajan mittaan että kenellä. Suomen koululaitos on kylläkin tehnyt tässä melkoisen karhunpalveluksen useammalle sukupolvelle yhteiskuntaopin osalta, minultakin kesti pitkän aikaa päästä yli väitteestä, että sosiaaliset tulonsiirrot takaavat yhteiskuntarauhan.

Sosiaaliset tulonsiirrot eivät takaa tosipuheessa mitään. Maailmassa on monta yhteiskuntaa, joissa sosiaalisia tulonsiirtoja ei tehdä, mutta säilyypä siellä silti yhteiskuntarauha. Valtion väkivaltakoneiston kautta siis. Näen tilanteenasettelun nykyään sangen kornina, puheet yhteiskuntarauhan säilymisestä on todellisuudessa köyhälistön kiristystä, se on uhkaus nostaa kapina, mikäli heitä fiksummat eivät elätä. Ei se näin mene, en minä alistu islamin terrorillekaan. Köyhälistö saa ansaita itse elantonsa. Systeemi pitää vaan virittää niin, että se on heille mahdollista, ja kannattavaa, ja että töitä löytyy heillekin. Silloin minä saan myös jonkinlaisen työvastineen heille maksamastani rahasta.

Ja miksi sosiaaliset tulonsiirrot (toimeentulotuki tai perustulo) eivät auta mitään? Siksi, että pitkällä tähtäimellä käy niin, että mikäli esimerkiksi asuntojen hinnat määräytyvät vapaiden markkinoiden kautta, näemme jatkuvasti painetta toimeentulotukien tai perustulon kasvattamiseen. On nimittäin kovin helppoa nostaa näiden tukien suuruutta vaalilupauksilla, mutta markkinat reagoivat tähän viiveellä nostaen jälleen hinnat maksukyvyn ylärajalle. Loppujen lopuksi käy sillä tavalla, että työnteon kannattavuusraja nousee korkeammille tuloluokille hintojen noustessa vääjäämättä. Tätä ongelmaa ei minusta pysty ratkaisemaan varallisuuden uudelleenjaolla, vaan muuttamalla hätäapuasunnot valtion omistamiksi, pois normaaleilta markkinoilta, jotta markkinavääristymiltä vältytään. Ja jotta asunnoissa ei innostaisi viipyä liian pitkään ellei ole pakko, niiden täytyy tarjota vain välttämättömyydet.

Lisäksi köyhälistö voi todellisestikin kerätä noissa asunnoissa varallisuutta paremman asunnon ostamiseen tai vaikkapa muuttoa varten. Kuten Paju tuossa totesi, 2000 - 2700 euron välillä on ostovoimaeroa, koska asunnon ja muiden välttämättömien jälkeen jää käteen jotain. Mikäli katsoitte tarkasti, köyhälistöllä jää siis ylimääräistä säästöön kutakuinkin saman verran, sillä suurin osa tarvittavista asioista ovat heille ilmaisia (asunto, vesi, sähkö, terveydenhuolto yms.). Sen sijaan se mitä voin sanoa, on että edes 4500 euron bruttotuloilla ei keskiluokka pysty Suomessa tekemään keskiluokalle kuuluvia asioita. Esimerkiksi kaksion maksamiseen a 200 000 euroa menee kahdelta ihmiseltä molempien 4500 euron palkalla (eli 9000 euroa kuussa) noin 10 vuotta. Omakotitalon a 400 000 euroa maksamiseen menee 20 vuotta, ja seiniin upotettu raha on poissa keskiluokalle kuuluvien juttujen tekemisestä kuten esimerkiksi yritysten perustamisesta. Tämä siksi, että systeemi imee noin puolet keskiluokan työllään tekemästä varallisuudesta, ja osaa siitä ei näy edes verokortilla!

Mitä tulee nykyään toimeentulotuella elävien esimerkiksi aggressivisuuteen, niin kysymys onkin, että miksi ihmeessä sitä pitäisi edes katsella? He käyttäytyvät aggressiivisesti, koska systeemi palkitsee siitä, ja toisekseen siksi, että siitä ei myöskään rankaista. Vankilaan tai vierotukseen vaan jos ei säännöt kiinnosta. Ja tällainen systeemi nimenomaan kannustaisi olemaan hölmöilemättä vastaavasti jatkossa, sillä rahallinen menetys tuolta ajalta on suhteellisen suuri verrattuna kaveriin joka teki hommia. Kyse on siis siitä, että vaikka jääkin hätäapumajoitukseen, sinä aikana voi kuitenkin itse omalla työllään saada juttuja, jolloin työnteko kannattaa heti alusta lähtien. Ja kukas sanoi että tuossa tilanteessa, kun työpaikkoja pitäisi syntyä pikkasen eri malliin, käytettäisiin samoja työhönottosääntöjä kuin nykyään? Kiinnitin Kiinassa huomioita myös siihen, että yritykset panostavat esimerkiksi toimipaikkansa ulkonäköön sillä tavalla, että palkkalistoilla on ihan puutarhurista lähtien porukkaa. Niitä hommia ei siis ole ulkoistettu, ja kilpailupaine Kiinassa on suhteellisen kova.

Käteinen raha pois kaikesta elämästä, kuka sitä työtään muka rahan takia tekisi? Työnantajahan voi suoraan hoitaa duunareille asunnon, auton, vaatetuksen ja muun tarvittavan, ilman että tarvitsee rahaa kierrättää duunarin tilin kautta. Ruokailutkin toki hoituvat kätevästi työpaikalla, oliko se nyt kaksi kertaa päivässä kun työttömille ravintoa suvaittiin? Perjantaisin yhteissauna, ja
illemmalla tanssiorkesteri työpaikan kanttiinissa. Lapsille päiväkodit, urheiluseurat ja harrastuskerhot firman nimissä, ja samoista piireistä aikuiset löytäisivät vapaa-ajalleen tervehenkistä sisältöä, mikä samalla tukisi työläisen jaksamista ja ammattitaitoa.

Kustannussäästöjäkin takuulla tulee, kun hankintoja kunnolla keskitetään.

Ironinen viesti. Voi tulla yllätyksenä, mutta osassa maailmaa homma toimii juurikin näin. Näin käy asiantuntijatehtävien osalta niille tyypeille, joidenka halutaan pysyvän firmassa. Vaatteita ei tosin piffata, eikä yhteissaunaa. Muuten nuo edut ovat täyttä totta Kiinassa sekä USA:ssa. Ne ovat kehittyneet ilman sosialisimia, kilpailluilla markkinoilla, juurikin tuosta mainitusta syystä. Kukapa olisi arvannut?

[no future]

Lisäksi köyhälistö voi todellisestikin kerätä noissa asunnoissa varallisuutta paremman asunnon ostamiseen tai vaikkapa muuttoa varten. Kuten Paju tuossa totesi, 2000 - 2700 euron välillä on ostovoimaeroa, koska asunnon ja muiden välttämättömien jälkeen jää käteen jotain. Mikäli katsoitte tarkasti, köyhälistöllä jää siis ylimääräistä säästöön kutakuinkin saman verran, sillä suurin osa tarvittavista asioista ovat heille ilmaisia (asunto, vesi, sähkö, terveydenhuolto yms.).

Jos puhutaan köyhistä niinkuin tässä ketjussa on puhuttu, niin puhutaan toimeentulotuen saajista. Tällöin se säästövara on kaikki mitä siitä  491,21 eurosta kuukauden lopuksi onnistuu säästämään. Mieluiten konkreettisesti sukanvarteen, koska tilillä seisottamisesta tulee jossain vaiheessa sanomista kuitenkin. Ei muuta kuin asuntokaupoille vain.

[AcastusKolya]

ÄmTeeAa kyllä puhuu pashaa, jos hän ei 4500 e/kk tuloilla pysty elämään "keskiluokkaisesti". Miten 400 000 euron omakotitalo voi olla muka keskiluokkaisuutta? Ei mitenkään.

Mitä tulee työllistymiseen, niin ei meillä esimerkiksi alempi korkeakoulututkinto paranna työllistymistä yhtään, ellei työtön ole a. nuori/nätti nainen, b. matu tai c. "verkostoitunut" eli laillitetun nepotismin ja korruption hallitseva.

Mitä tulee alkuperäiseen kysymykseen, olisi työttömyyskorvauata nostettava riittävästi ja rakennettava edullisia pienkämppiä, jotta koko toimeentulotuen tarve lakkaisi. Samaan pakettiin pitäisi yhdistää työajan alentaminen, jolla luotaisiin uusia työpaikkoja. Kaikille aloille se ei toki käy, mutta hyvin monelle kyllä.

[Micke90]

Miten 400 000 euron omakotitalo voi olla muka keskiluokkaisuutta? Ei mitenkään.

Ihan Espoon hinnoissa.

[no future]

Eihän kukaan osta 400k€ kämppää pelkällä lainalla. Pääkaupunkiseudulla jos aikoo asunnonomistajaksi, on aloitettava pienestä ja vaihdettava aina astetta suurempaan. Tutut ihan tavan duunarit ketkä on espoolaiseen unelmaan päässeet kiinni, ovat ensin hankkineet ja maksaneet sen "halvan" yksiön enemmän tai vähemmän kokonaan pois. Kun pariskunnan molemmat osapuolet myyvät arvoaan vuosien kuluessa roimasti nostaneen sinkkuboksin, on lainaneuvotteluita huomattavasti kivempi käydä.

Toimeentulotuen saajiin tämä ei tietty liity mitenkään.

[Micke90]

Tuolla tavalla olisi eläkeiässä tai jopa vanhainkodissa ennen kuin saisi 400 000 €:n omakotitalon maksettua. 

[Golimar]

Ennen köyhyys oli Suomessa tuollaista.

https://www.youtube.com/watch?v=FBWKgzU82fs

https://www.youtube.com/watch?v=0F-wRjbNiws

https://www.youtube.com/playlist?list=PLJj7Mb6eci33tGGTs7ZKEL-Ne16dZ9hLn

Nykyään haittamaahanmuuttaja elää paremmin kuin useimmat suomalaiset.

https://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2017/07/08/tapaus-faiza-a-vuodelta-2009/

[no future]

Tuolla tavalla olisi eläkeiässä tai jopa vanhainkodissa ennen kuin saisi 400 000 €:n omakotitalon maksettua. 

Tämä varmaan totta kyllä. Mutta ei se vuokralla asuminenkaan ilmaista ole, ja siitä ei jää käteen kuin asumisen ilo.

Itselle tarjottiin aikanaan ekasta vuokrakämpästä poismuuttaessa, että olisin ostanut sen. Pyyntihinta Lauttasaarelaisyksiössä oli jotain 80k. Näköjään olisi ainakin tuplaantunut tässä 15 vuodessa arvo. Ostin sen sijaan moottoripyörän. 

Mutta jos itsellä olisi nyt 37 vuotiaana melkein velaton kämppä, ja puolisollani samaten, niin en tiedä mikä ongelma olisi ostaa yhdessä ihan "kohtuullisella" lisälainalla vaikka se omakotitalo. Paino sanalla jos olisi. 

[Micke90]

Ostin sen sijaan moottoripyörän. 

Hyvä hankinta. 

[ÄmTeeAa]

Vilkaisin tuossa kotikaupungin hintoja, uusi talo maksaa noin 360 000 euroa tontteineen. Eivätkä ole millään tavalla ihmeellisiä asuntoja, joten keskiluokan asumista tuo tosipuheessa on. Eihän kukaan toki pakota maksamaan 400 000 euroa asunnosta (enkä taatusti maksaisi itsekään), mutta ongelma kun on siinä, että siinä vaiheessa kun omakotitaloa ostetaan, puolisollakin on sanomista asiaan. Ja koska keskiarvon mukaan mennään, niin 360 000 euron asunto ei ole mitenkään ihmeellinen juttu nykypäivänä.

Vaihdetaan isompaan taktiikka on toiminut aikansa. mutta se ei toimi etenkään pääkaupunkiseudulla nykyisin. Asuntojen lähtöhinnatkin ovat siellä poskettomia, 200 000 euroa 1960 luvulla rakennetusta kerrostalokaksiosta ei ole mitenkään tavatonta. Asian esittäminen tuolla tavalla kertoo minusta siitä, että yhteiskunnan kehittymistä ei ole seurattu kauhean tarkalla silmällä. 70-luvulla syntyneille tuo nimittäin oli vielä mahdollista. 80-luvulla syntyneille ei enää ole.

Miksikö? Siksi että 70-luvulla syntyneet valmistuivat nousukauteen, ja asunnot olivat 90-luvun laman jäljiltä halpoja. Asuntojen arvot nousivat erinäisistä syistä, osa enemmän ja osa vähemmän valtion talouden kannalta järkeviä. Mutta tilannepa onkin täysin eri 80-luvulla syntyneille: ensiasunnon ostaja aloittaa elämänsä asuntojen huippuhintojen aikana ja vieläpä taantumaan. Nyt on luvassa lähinnä laskevia hintoja, sekä asuntolainojen että kattamattomien korjausvelkojen makselua. Onneksi kaikkien asuntojen hinnat laskevat, vaikkakin erittäin hitaasti. Edes inflaatio ei tuhoa asuntovelkaa, sillä inflaatio on aiempaan nähden erittäin matala. Mikäli talous toistaa 20 vuoden sykliä, 80-luvulla syntyneillä on merkittävästi huonommat mahdollisuudet edes nousta keskiluokkaan. Tämän lisäksi saamme maksella vielä vanhempien eläkkeetkin, niiden samojen, jotka päättivät siirtää töitä Kiinaan ja pistivät kotimaan työmarkkinat umpisolmuun

Miksi työt siirtyivät Kiinaan? Siksi, että työ maksoi ja maksaa Suomessa edelleen keskimääräisesti liikaa kiitos tulonsiirtopolitiikan ja kateuden. Näihin on aika monta muuta yhteiskunnallista syytä, joista ammattiyhdistysliike ei suinkaan ole pienin. Muut päättömät säännöt (useimmiten muutaman ison teollisen tahon lobbaamina) heikentävät työpaikkojen syntymistä myös merkittävästi.  Siksi työttömiä toimeentulotuen saajia on niin paljon. Mutta toimeentulotuen nostaminen aiheuttaa sellaisen jutun, että valtion talous todennäköisesti yskii entistä pahemmin. Pykäläviidakon karsiminen olisi ensisijainen tehtävä, mikäli haluttaisiin saada maahan lisää työpaikkoja.